Maanantai 17.12.2018

”Rohkeasti suomalainen” – Alkaako suomalaisen jalkapalloilun uusi nousu?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.3.2018 16:54
  • Kuva: EPA / AOP
    Kuva
|

Suomi on voittanut jääkiekon MM-kultaa ja euroviisut, mutta ”mahdottomina” pidetyistä unelmista jalkapallon miesten arvoturnauspaikka on yhä saavuttamatta. Ei lohduta, että Suomi on ollut naisten jalkapallon EM-turnauksessa mukana kolmesti ja miesten puolellakin lopputurnauspaikkoja on saavutettu nuorten tasolla sekä MM- että EM-kisoihin.

Jatkuvat pettymykset miesten arvoturnauskarsinnoissa luovat tietysti pessimismiä. Keskusteltaessa Suomen mahdollisuuksista lopputurnauspaikkaan, kuulee kansalaisilta tavallisesti ivallisia arvioita.

Miesten maajoukkueessa Huuhkajissa 2010-luku on ollut tuskaisa. Stuart Baxterin, Mixu Paatelaisen ja Hans Backen päävalmentajapestit päättyivät potkuihin.

Palloliitto yrittää kääntää tilannetta valoisammaksi 2020-luvulle tultaessa. Termillä ”Rohkeasti Suomalainen” julkaistussa Mika Aaltosen laatimassa raportissa painotetaan rehellisyyttä, uskallusta myöntää vahvuutensa ja heikkoutensa, ja rohkeutta olla oma itsensä.

Suomalaista pelitapaa peräänkuulutetaan jälleen, kuten vuosikymmenen alussa Mixu Paatelaisen tullessa valmentajaksi. Mixun ”joulukuusi”- taktiikalla kapsahdettiin katajaan, mutta aina voi yrittää uudestaan ja etsiä suomalaisille paremmin sopivaa pelitapaa.

Palloliiton uusi puheenjohtaja Ari Lahti painottaa uudenlaista ”Seurojen Palloliittoa”. Palloliitto viedään tsaarin ajalta nykyaikaan. 11 piiriä lopetetaan ja yhdistetään yhdeksi piiriksi, jossa parhaat ihmiset toimivat keskeisillä avainpaikoilla.

Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen painottaa, ettei ”norsunluutorneista kerrota”, mitä ”suomalainen jalkapallo on”. Tihinen toivottaa kaikki mukaan keskusteluun.

Palloliiton pelaajakehitystavoitteista Tihinen mainitsee, että tavoitteena on kehittää rohkeita kansainvälisen tason pelaajia, jotka menestyvät kansainvälisillä kentillä. Tihisen, Jari Litmasen ja Sami Hyypiän edustaman ”Kultaisen sukupolven” jälkeen rohkeista kansainvälisillä kentillä menestyvistä pelaajista Suomella on ollut pulaa, mikä on näkynyt tietysti maajoukkueen menestyksessä.

Suomi hakee pelaajakehityksessään oppia Belgiasta ja Tanskasta. Belgiassa jalkapallovalmennus ja pelaajapolku uudistettiin viime vuosikymmenen alkupuolella perusteellisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Ensi kesän MM-kisoissa Belgia lukeutuu mestarisuosikkeihin.

Palloliiton uudistustöiden onnistumisista saadaan selkoa 2020-luvulla, mutta viime aikoina jo ennen Rohkeasti Suomalainen -raportin julkaisemista Suomen A-maajoukkue on pelannut ihan hyvin. Onhan tilillä kuusi perättäistä tappiotonta ottelua.

Viime syyskuussa Suomi voitti MM-karsinnoissa Islannin ja Kosovon. Lokakuussa Suomi taisteli MM-karsinnassa tasapelit Kroatiaa ja Turkkia vastaan. Marraskuussa Suomi voitti harjoitusottelussa Viron 3-0 ja tammikuussa Jordanian 2-1.

MM-karsintojen jälkeen Perparim Hetemaj, Niklas Moisander ja Kari Arkivuo lopettivat maajoukkuepelit. Kaikkien panos olisi ollut tarpeen vielä tulevissa Nations-liigan peleissä ja EM-karsinnoissa, mutta nuorennusleikkaus olisi ollut edessä joka tapauksessa.

Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva pääsee nyt ajamaan sisään uusia pelaajia A-maajoukkueeseen. Tällä viikolla Suomen joukkue leireilee Turkin Belekissä ja kohtaa siellä harjoitusotteluissa Makedonian perjantaina 23.3. ja Maltan maanantaina 26.3.

Ensi kesäkuussa Suomi pelaa kaksi harjoitusottelua. Toistaiseksi on vahvistunut, että Valko-Venäjä kohdataan Tampereella 9. kesäkuuta.

Syksyllä ohjelmassa on Nations-liigan alkusarja, jossa Suomi pelaa kotona ja vieraissa C-tason lohkossa Viroa, Kreikkaa ja Unkaria vastaan. Lohkon voittaja pelaa alkuvuodesta 2020 C-tason lopputurnauksessa, jonka voittaja saa paikan 2020 EM-kisoihin.
Vuonna 2019 pelataan EM-karsinnat, joiden lohkoarvonta on ensi joulukuussa. EM-kisapaikan voi siis saavuttaa kahden eri kilpailun kautta.

EM-kisoihin pääsee nykyään 24 joukkuetta. Jos Albania, Islanti tai Latvia on onnistunut saavuttamaan EM-kisapaikan, ei Suomen mahdollisuuksia voi pitää epärealistisina.

Ennen kaikkea suomalainen jalkapallo tarvitsisi avoimuutta ja positiivisuutta. Palloliitto peräänkuuluttaa avointa keskustelua, joka on suomalaisessa jalkapallossa ehdottomasti tarpeen. Positiivinen ilmapiiri saadaan aikaan vain hyvillä tuloksilla, joiden saavuttaminen on avoimuuden myötä kenties helpompaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilkka Vuori

Jalkapallo on aikuiselle miehelle sen verran nolo, hinttimäinen peli, että siitä häipyy ne kovimmat karjut jo hyvän sään aikaan.
Sitten ei miesten peleissä ole enää kuin puujalkoja ja kentälläseisojia laittaa peliin.

Veli Pesonen

On hauska jos Tihinen toivottaa kaikki tervetulleeksi keskustelemaan asiasta. Viimeksi kun yritin jollain palstalla keskustella asiasta siellä oli vallalla yksi mielipide ja se oli, että Pasi Rautiaisen kuuluu olla Suomen valmentaja ja siitä poikki.

No mutta: pallo pitäisi saada keskialueen yli n. 30 metrin etäisyydelle vastustajan maalista niin että puolustava joukkue ei ehdi täydellisesti järjestyä omaan asetelmaansa. Ymmärtääkseni kaikkein tärkein tekijä tässä on pallon vauhti kentän pysty- eli syvyysuuntaisella akselilla. Toinen tekijä on pallon liikesuunnan äkilliset muutokset koska muuten päädytään pelaamaan vain laitaa pitkin eikä edes Stoke enää pelaa niin.

Jos ns. laukaisuetäisyyksille ei päästä riittävän vauhdikkaasti niin ainakaan minä en enää ymmärrä voisiko mikään jallitus auttaa. En oikein ymmärrä jääkö siinä kauheasti spekuloinnin varaa erilaisiin pelitapoihinkaan. Vauhtia koneeseen ja turhat ihmettelyt sikseen.