Sunnuntai 22.4.2018

Mäkihyppy rämpii – Yhdistetty nosteessa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.4.2018 12:33
  • Kuva: EPA / AOP
    Kuva
    Eero Hirvonen saavutti yhdistetyssä Pyeongchangin olympiakisoissa kolme kuutossijaa
|

Hiihtoliitto tiedotti keskiviikkona yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajan Peter Kukkosen tehneen 2+2 -vuotisen jatkosopimuksen. Myös Kukkosen aisapari, fysiikkavalmentaja Jari Hiekkavirta jatkaa yhdistetyn maajoukkueessa.

Käytännössä uudet sopimukset tarkoittavat projektia Pekingin 2022 talviolympiakisoihin. Kukkonen totesi Pyeongchangin olympiakisoissa viime helmikuussa työnsä olevan kesken ja ilmoitti haluavansa jatkaa seuraavan olympiadin. Toive toteutui.

- Valmentajakaksikko on tehnyt upean työn yhdistetyn nostamisessa vahvaksi mitaliehdokaslajiksi seuraavaksi olympiadiksi. Kävimme hyvän keskustelun yhteisestä tahtotilasta jatkon suhteen. Se löytyi hyvin helposti. Uskon, että laadukas työ, menestys ja näkyvyys lisäävät lajin kaupallista arvoa ja resursseja tulevien vuosien aikana, kommentoi Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala.

Kukkosen tullessa yhdistetyn valmennushommiin, olivat nykyiset maajoukkueurheilijat vasta 13–15 -vuotiaita. Vuosien aikana on opeteltu muun muassa sitä, mitä on huippu-urheilu.

- On ollut hienoa aikaa, pikkupojasta asti on nähty kehityslinja. Yhdessä on epäonnistuttu ja yhdessä on onnistuttu. Tämä on ollut kuin pieni perhe, jota on rakennettu pikkuhiljaa eteenpäin. Aivan poikkeuksellinen prosessi, kommentoi Kukkonen yhdistetyn polkua nykypisteeseen.

Toisin kuin mäkihypyssä, on yhdistetyssä menty Suomessa jälleen eteenpäin. Pyeongchangin olympiakisoissa Eero Hirvonen oli molemmissa henkilökohtaisissa kisoissa kuudes. Hirvonen ja Ilkka Herola ovat yltäneet maailmancupin kisoissa palkintopallille heidän saavutettuaan päättyneellä kaudella yhteensä kahdeksan podium-sijoitusta.

Maajoukkueen kärkikaartista Ilkka Herola ja Leevi Mutru ovat syntyneet 1995, Eero Hirvonen 1996 ja Arttu Mäkiaho 1997. Parhaat vuodet ovat iän puolesta kaikilla vielä edessä.

- Ensimmäinen kausi, kun voidaan puhua, että läpimurto on tapahtunut koko joukkueen tasolla. Kaikissa kilpailumuodoissa oltiin aina podiumtaistelussa mukana. Tätä ollaan vuosien aikana tavoiteltu, siitä tässä on kysymys. Aikamoisessa syväkyykyssä oltiin kuusi vuotta sitten, nyt pojat ovat hyvin lähellä absoluuttista maailmanhuippua, toteaa Kukkonen

Vaikka menestystä on tullut, löytää Kukkonen myös kehityskohteita. Suomalaisurheilijoiden hiihtovauhti on ollut huippuluokkaa, mutta kehitettävääkin on.

- Hiihtovauhti paranee urheilijoilla koko ajan. Esimerkiksi Herolan vauhti nopeutui 10 kilometrin matkalla keskimäärin 20 sekuntia, Mutrun 40 sekuntia. Nyt hiihtoon asetetaan seuraavaksi tavoitteeksi irtiottokyky ja taktinen pelisilmä. Näin pystytään voittamaan kilpailuja, kertoo Kukkonen.

Hyppäämisen kokonaiskuvaa valmentajatiimi tarkastelee koko ajan. Suurin tavoitemaailma löytyykin hyppypuolella.

- Hyppäämisestä on kiinni, että voitaisiin kilpailla voitosta jokaisessa kilpailussa. Hyppäämiseen on panostettu paljon viimeiset 2–3 vuotta, nyt työtä pitää jatkaa. Tarkastelussa on hyppäämisen henkinen puoli ja ”out of the box” -ajattelu, toteaa Kukkonen.

Samppa Lajunen voitti Salt Lake Cityssa 2002 yhdistetyssä kolme olympiakultaa. Hannu Manninen voitti Saporossa 2007 MM-kultaa, mutta tälle vuosikymmenelle tultaessa Suomen yhdistetty oli uhkaavassa syöksykierteessä mäkihypyn tavoin.

Kukkosen tulo päävalmentajaksi muutti tilanteen. Maajoukkueurheilijat ovat kertoneet taloudellisten asioidenkin olevan nyt paremmalla tolalla, mikä osaltaan tietysti vaikuttaa tulostason nousuun.

Mäkihyppy on Suomessa yhä syöksyssä, eikä tilannetta helpota taloudellisen tuen väheneminen. Mäkihyppyyn tarvittaisiinkin Kukkosen kaltainen persoona, joka saisi Herolan tai Hirvosen kaltaisista lupauksista potentiaalia enemmän irti.

Mäkihypyssä Suomelle haastava tekijä on tietysti yhdistettyä kovempi kansainvälinen kilpailu. Mäkihypyn kuusi huippumaata Puola, Saksa, Norja, Slovenia, Japani ja Itävalta ovat viime vuosina kasvattaneet eroa muihin. Taloudelliset erot näkyvät kilpailun epätasaisuudessa kuin Formula ykkösissä konsanaan.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: