Lauantai 20.10.2018

HIFK vei pronssit – Tunneskaala meni laidasta laitaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.4.2018 22:36
  • Kuva: Ville Hirvonen / Sport Content
    Kuva
|

HIFK nappasi perjantaina seurahistoriansa kymmenennen pronssin jääkiekon Liigassa, kun TPS kaatui jatkoajalla 3-2-lukemin. Maalivahtikonkari Niklas Bäckströmin ura loppui pronssimitali kaulassa - ainakin HIFK:ssa.

Bäckström seurasi ottelun vaihtopenkiltä, kun HIFK:n torjuntavastuun kantoi Kevin Lankinen.

- Voittaminen on aina mukavaa ja sen takia tätä lajia pelataan. Tietenkin se oli iso pettymys, ettei olla finaaleissa. Sitten kun tämä pronssipeli pelataan ja ne jaetaan, niin siinä on iso ero, että voitatko vai häviätkö, Bäckström sanoi tuoreeltaan pronssijuhlien keskeltä.

Ottelun ratkaisu tarjosi kaikki urheilun tunneskaalat. TPS luuli jo voittaneensa Ilari Filppulan osumalla, mutta videotarkistuksen jälkeen osuma hylättiin. Käytännössä seuraavasta tilanteesta HIFK ratkaisi pelin. Lennart Petrell teki voittomaalin.

- Aika monta jääkiekkopeliä olen nähnyt, mutta en koskaan tällaista. Siinä meni tunneskaala laidasta laitaan. Ensin luultiin, että peli on ohi ja TPS on voittanut, mutta seuraavassa vaihdossa saadaan onnenkantamoinen ja ratkaistaan peli. Hyvä näin, Bäckström ihmetteli.

Bäckström sai HIFK:n kannattajilta ison kiitoksen pelin jälkeen. Bäckström on avautunut HIFK:ta koskevista asioista poikkeuksellisen avoimesti tällä kaudella, mutta kannattajat eivät ole konkaria hylänneet.

- Mukavahan se on, että mua arvostetaan. HIFK:ssa on kannattajakulttuuri todella vahva, puhutaan sitten jääkiekosta, jalkapallosta tai ihan mistä vaan lajista. Kannattajat ovat vaativia, mutta tiedetään myös, että he seisovat aina meidän tukena. Fanit ovat osa tätä seuraa ja erittäin iso osa tätä seuraa. Kannattajat tekevät tästä seurasta erittäin hienon, Bäckström kiitteli.

Bäckströmin kausi on ollut todella raskas. Maalivahti tuli alkuvuodesta mediassa ulos ja puhui suunsa puhtaaksi omasta kohtelustaan ja HIFK:n toimintatavoista ihan yleisellä tasolla. Bäckström syytti HIFK:n entistä urheilujohtajaa, Tom Nybondasta valehtelusta. Loppukaudella Bäckström ei enää pelannut. Toisin kuin oli luvattu, niin HIFK:n maalivahtikaksikkona toimi Kevin Lankinen-Atte Engren.

- Olen pelannut aika monta vuotta ammattilaisena, enkä ole koskaan kokenut tällaista kautta. Aina oppii jotain uutta ja näkee erilaisia asioita. Onhan tämä kausi ollut todella raskas henkisesti, mutta jääkiekossa on se hyvä puoli, että sulla on joukkuekavereita, jotka seisovat sun tukena. Se on joukkueurheilun hienoutta, että autetaan toisia kaukalossa ja kaukalon ulkopuolella. Se on se tärkein, Bäckström aloitti.

Miten Bäckströmin ura sitten tästä jatkuu vai jatkuuko se ollenkaan?

- En tiedä. Tässä on nyt niin paljon tunteita, että mä en halua tehdä mitään päätöksiä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että on vaihtoehtona jatkaa pelaamista tai sitten jotenkin muuten jääkiekon parissa. Tarkkaan se pitää miettiä.

Pronssimatsi oli kuitenkin varmaan viimeinen HIFK:ssa?

- Niin. Siltähän se näyttää ja hienoa, että voitettiin. Seuraa vastaan mulla ei ole ikinä ollut mitään. En toivo, että kukaan sitä asiaa on niin käsittänyt. Kyse on ollut siitä, miten täällä on asioita hoidettu. Kukaan ei ole tullut ainakaan mulle sanomaan, että se sopisi heidän arvomaailmaansa tai sitä, että asiat pitäisi noin hoitaa. Toivottavasti näin ei enää ikinä jatkossa käy. Nyt on opittu läksy ja maksettu siitä hinta.

Bäckströmin yksi toive kuitenkin täyttyi perjantaina. Hän sai vastaanottaa pronssimitalin pelivarusteet päällä. Mitalin väri oli tietysti väärä, mutta ele oli HIFK:lta silti hieno.

- Totta kai se on hienoa ja siinä on iso ero. Tobias (urheilujohtaja Salmelainen) on tehnyt ison duunin sen eteen ja siitä iso kiitos hänelle. Tärkeintä on se, että saat olla osa joukkuetta. Meille pelaajille se arvostus ja kunnioitus on aina se tärkein. Jos jääkiekkoilijalta viedään se joukkue pois, niin silloin sulta viedään kaikki. Vaikea on löytää pahempaa rangaistusta pelaajalle. Se, että sain olla näiden jätkien kanssa mukana, niin se on erittäin tärkeää, Bäckström sanoi liikuttuneena.

Bäckström tuli ulos tammikuussa ja hänellä oli siihen selkeä motiivi. Hän toivoi, että HIFK:n toimintatavat muuttuvat. Onko niin tapahtunut?

- Toivotaan niin. Se oli radikaali ja kova ratkaisu, mutta joskus niitä on vain tehtävä. Toivon, ettei kaikkea vain lakaistaisi maton alle. HIFK on uskomattoman ja käsittämättömän hieno seura. Ei mulla seuraa vastaan ole koskaan ollut mitään, eikä tule koskaan olemaankaan, mutta joitain asioita on tapahtunut, mitä ei saisi koskaan ammattilaisurheilussa tällä tasolla tapahtua. Toivottavasti nyt ollaan opittu tämä läksy ja se ei tapahdu enää kenenkään toisen pelaajan kohdalla, Bäckström toivoi.

Bäckströmin välit Nybondakseen ovat sen suhteen hyvin yksinkertaiset, ettei niitä ole ollenkaan.

- Sanotaan nyt vaikka niin, että niin paljon tapahtunut asioita, ettei niitä välejä ole. Ei niitä asioita voi enää korjata, eikä niitä saa tekemättömäksi. Aika ylhäältä asti on tullut muistutus siitä, että vaikka jotkut ovat käyttäytyneet huonosti, niin se ei ole koko seura. Ei mulla seuraa kohtaan ole minkäänlaista katkeruutta. HIFK on aina ollut iso osa mun elämää. Lähdin aikanaan Calle Branderin kiekkokoulusta ja siitä olen aina ylpeä, Bäckström sanoi.

Pronssipeliin on joskus vaikea latautua, mutta HIFK näytti alusta lähtien valmiilta pelaamaan myös siitä "lohtumitalista".

- Puhuttiin jätkien kanssa ennen peliä, että pronssi tulee olemaan aina tuossa, jos sen voittaa ja se näkyy aina tilastoissa. Hienoa, että sain olla nämä viimeiset päivät mukana ja tuntea taas sen, että olen osa joukkuetta. Totta kai siitä jää hyvä fiilis, mutta paljon tapahtui asioita, mitä ei olisi ikinä saanut tapahtua.

Ystävät, fanit ja joukkuekaverit auttoivat paljon. Bäckström kumartaa heille syvään.

- Se tuki mikä on tullut kopista ja ihan joka puolelta on ollut jotain ihan uskomatonta. Siitä iso kiitos heille.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: