Lauantai 18.8.2018

Hjallis Harkimon värikäs kausi Jokereissa sisälsi paljon draamaa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.4.2018 12:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Kansanedustajana toimiva vahvasti urheilussa profiloitunut liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo vahvisti lauantaina YLE:n Ykkösaamun haastattelussa luopuvansa Jokereista. Kokoomuksesta torstaina eronnut Harkimo kertoo keskittyvänsä jatkossa uuteen Liike Nyt -nimiseen poliittiseen liikkeeseensä.

Harkimo kertoi tehneensä päätöksensä Jokereista luopumisestaan helmikuussa. Yllätyksenä Harkimon ilmoitus ei tullut hänen vihjailtuaan asiasta blogikirjoituksessaan jo aiemmin.

Harkimon mukaan neuvotteluja mahdollisen uuden omistajan kanssa on käyty, mutta sopimusta ei ole tehty. Harkimo uskoo, että kaupat saadaan tehtyä ennen seuraavan KHL-kauden alkua.

Harkimo omistaa Jokereista 51 prosenttia. Käytännössä päätäntävalta on seurassa kuitenkin 49 prosenttia omistavilla venäläisrahoittajilla. Sanontahan kuuluu, että ”kenen leipää syöt, hänen laulujaan laulat”.

Vielä 1980-luvulla HIFK-fanina tunnetusta Harkimosta tuli Jokereiden pääomistaja helmikuussa 1991. Jokereihin Harkimon houkutteli jääkiekkopomo Kalervo Kummola, joka houkutteli Harkimon myös ideoimansa Hartwall-areenan keulakuvaksi ja omistajaksi.

Jokerit oli 1990 lähellä konkurssia, mutta Harkimon ensimmäisinä vuosina seuran talous muuttui nopeasti kannattavaksi. Teemu Selänne-buumi antoi merkittävän alkusysäyksen.

Jokerit pelasi Harkimon ensimmäisinä vuosina vielä Helsingin Jäähallissa. Siellä pelatessaan seura voitti Suomen mestaruuden 1992, 1994, 1996 ja 1997.

Hartwall-areenalle Jokerit siirtyi 1997. Dynastia ei kuitenkaan uljaassa huippumodernissa areenassa jatkunut. Suomen mestaruuden Jokerit on voittanut Hartwall-areenalla vain 2002.

Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Harkimo puuttui myös Jokereiden urheilujohtamiseen ja vaihtoi useasti valmentajaa. Kenkää Jokereista saivat Alpo Suhonen 1993, Curt Lundmark 1997 ja uudelleen 1998, Sakari Pietilä 1997, Hannu Kapanen 1999, Waltteri Immonen 2005, Hannu Aravirta 2009 ja Hannu Jortikka 2010.

Harkimo oli sanonut 1993 ennen Suhosen potkuja, ettei erota valmentajaa, vaan ennemmin hirttäytyy. Legendaarinen toimittaja Simo Rantalainen säväytti Hyvät, Pahat ja Rumat -televisio-ohjelmassa 1993 nostamalla hirttoköyden pöydän alta Harkimon eteen, kun Harkimo oli ennen haastattelua antanut Suhoselle potkut. Tästä Harkimo raivostui ja haistatteli Rantalaiselle seuraavana päivänä puhelimessa.

City-lehti julkaisi 1998 jutun ”Tuntuu pahalta antaa kenkää”. Juttuun oli koottu Harkimon kommentit potkujen yhteydessä. Harkimo oli kertonut, että ”päätös oli raskas”, tai että ”hänestä tuntui pahalta”.

Jokereiden 1990-luuma laantui uudelle vuosituhannelle tultaessa. 2000-luvulla Jokereiden jääkiekkotoiminta oli tappiollista, mutta Hartwall-areenan bisnes voitollista. 2010-luvulla tilanne muuttui, kun Hartwall-areenakin ajautui tappiolliseksi.

Vielä 2008 Hjallis sanoi MTV3:n haastattelussa, ettei Jokereiden siirtyminen KHL:ään ole realistista. Perusteeksi Hjallis sanoi taloudelliset asiat sekä sen, ettei suomalaisyleisö kiinnostuisi venäläisistä joukkueista.

Vuonna 2010 nettisivusto Sportti.com uutisoi aprillipilasta, jossa Harkimo myy Jokerit venäläisliikemies Jevgeni Aprilionoville. Kolmisen vuotta myöhemmin asia oli täyttä totta, kun Harkimo istui Roman Rotenbergin ja Gennadi Timtshenkon kanssa tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin Jokereiden siirtymisestä KHL:ään. Samalla tiedotettiin venäläisten ostavan Jokereista 49 prosenttia ja Hartwall-areenasta enemmistön.

Harkimo teki liikkeensä taloudellisten realiteettien takia. Taloudellista riskiä hänellä ei kauppojen jälkeen enää ollut.

Jokereiden uudet omistajat ovat viiden vuoden aikana pumpanneet Jokereihin kymmeniä miljoonia euroja. Kolmen ensimmäisen KHL-kautensa Jokerit teki tappiota yli 40 miljoonan euron edestä.

Harkimo ilmoittaa hakevansa seuralle suomalaista pääomistajaa. Kysymys kuuluu, osallistuuko Jokereiden uusi suomalaispääomistaja seuran rahoittamiseen?

Jokerit on sitoutunut pelaamaan KHL:ssä vuoteen 2022. Jatko sen jälkeen riippuu rahoituskuvioista.

KHL on tulevina vuosina tasapainottamassa toimintaansa taloudellisesti. Tällä hetkellä toiminta ei maksa itse itseään takaisin, vaan rahat tulevat venäläisomistajien rahoituksen kautta. Venäjän valtiokin tukee KHL:n toimintaa.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: