Lauantai 23.6.2018

Jalkapallon MM-kisoissa riittänyt draamaa ja merkillistä historiaa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.6.2018 00:11
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Diego Maradona on MM-futishistorian merkittävimpiä hahmoja. Jumalan käsi ja dopingkäry värittävät historiaa.
|

Jos joku väittää, että jalkapallon MM-turnauksia tai olympialaisia järjestetään puhtaasti urheilullisista syistä, voi moiset mielipiteet jättää omaan arvoonsa. Urheilun suurtapahtumilla on ollut aina vahva poliittinen rooli.

Jalkapallon MM-kisoista on julkaistu useita kirjoja, mutta tänä vuonna suomeksi julkaistussa argentiinalaisen Luciano Wernicken kirjoittamassa ansiokkaassa teoksessa ”Jalkapallon MM-kisojen Merkillinen Historia” (Minerva Kustannus) paneudutaan turnausten lieveilmiöihin ja koomisiin sattumuksiin. Kirjassa on hyviä esimerkkejä siitä, että MM-jalkapallo on paljon muutakin kuin jalkapalloa.

Jalkapallon MM-turnaus pelattiin ensimmäisen kerran 1930, kun Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäsenmaat saivat viimein turnauksen järjestettyä. Ensimmäistä MM-turnausta vaivasi osallistujakato, kun matka Euroopasta Etelä-Amerikkaan piti suorittaa laivalla ja oli monille liian kallis rupeama. Eurooppalaisilla huippupelaajilla oli tuohon aikaan myös siviilityö, jolla eläminen piti rahoittaa.

Ensimmäisessä MM-turnauksessa Uruguay voitti loppuottelussa Argentiinan 4-2. Turnausta sävytti näiden arkkivihollisten kova vastakkainasettelu. Argentiinan pelaajia yritettiin juottaa ennen finaalia känniinkin, jotta Uruguay veisi mestaruuden.

Kaksi seuraavaa maailmanmestaruutta 1934 ja 1938 voitti fasistitervehdyksiä johtajalleen esittänyt Italia. Saapasmaan diktaattori Benito Mussolini otti mestaruuksien tuomasta propagandasta kaiken irti. Hän uhkasi pelaajia jopa kuolemalla, jos mestaruuksia ei tulisi.

Toinen maailmansota vei MM-kisat 12 vuodeksi tauolle. Tositoimiin palattiin Brasiliassa 1950.

Brasiliassa koettiin maansuru, kun isäntämaa hävisi loppusarjan ratkaisevassa ottelussa maailmanmestaruuden Uruguaylle 1-2 ja Uruguay otti toisen MM-kultansa. Mestaruuden ratkettua Rio de Janeiron yössä tehtiin useita itsemurhia.

Länsi-Saksa voitti vuoden 1954 MM-finaalissa Sveitsissä voittomattomana pidetyn Unkarin superjoukkueen 3-2. Mestaruus vapautti saksalaiset olemaan taas ylpeitä kotimaastaan synkän natsidiktatuurin jälkeen. 1954 MM-kultaa on pidetty Saksan jälleenrakennuksen symbolina.

Ruotsi järjesti MM-kisat 1958 ja saavutti peräti MM-hopeaa. Brasilia voitti finaalin 5-2.

Ruotsin kisoista muistetaan 17-vuotias Pele, josta sittemmin tuli legenda. Pele voitti MM-kultaa Brasilian paidassa myös 1962 ja 1970. Vuosien 1962 ja 1966 MM-kisoissa hänet potkittiin pelikyvyttömäksi, kun tuomarit sallivat vastustajille kovat otteet.

Isäntämaat ovat useasti hyötyneet tuomaritoiminnasta. Chile voitti 1962 kotikisoissaan pronssia ja toisten mielestä tuomaripelilläkin. Finaalissa Brasilia voitti Tshekkoslovakian 3-1.

Englanti voitti 1966 kotikisoissaan finaalissa Länsi-Saksan 4-2. Siitä ottelusta muistetaan Geoff Hurstin maali, josta spekuloidaan ikuisesti, kävikö pallo maalissa vai ei. Erotuomari hyväksyi omituisen maalin ja auttoi Englannin maailmanmestariksi.

Väritelevisiot tulivat mukaan Meksikon kisoissa 1970 ja Pelestä tuli lopullisesti koko maailman tuntema legenda. Maajoukkuepelit Pele lopetti kolmanteen MM-kultaansa Brasilian murskattua loppuottelussa Italian 4-1.

Urheilu-uransa jälkeen Pele on kunnostautunut muun muassa Brasilian urheiluministerinä. "Puhtoisena henkilönä" hän on ollut FIFA:n imagolle sopiva mannekiini.

Pari vuotta aiemmin toisensa tunnustaneet Länsi-Saksa ja DDR kohtasivat 1974 MM-kisoissa alkulohkossa ja yllättäen DDR voitti Jürgen Sparwasserin maalilla 1-0. MM-kultaa voitti kuitenkin Franz Beckenbauerin tähdittämä Länsi-Saksa, joka yllätti Hollannin superjoukkueen loppuottelussa 2-1.

Argentiinan sotilashallituksen isännöimät kisat 1978 ovat MM-jalkapallon poliittisen historian synkin tapahtuma Mussolinin 1934 kisojen ohella. Perun joukkue lahjottiin häviämään Argentiinalle 0-6, jotta Argentiina pääsisi finaaliin. Loppuottelussa Argentiina voittikin Hollannin 3-1 ja vei mestaruuden.

Argentiinan sotilasdiktaattori Jorge Videla otti mestaruudesta ja sen tuomasta propagandasta kaiken irti. Ulkomaisille toimittajille hän kertoi kisoissa Argentiinan rakentavan ”oikeanlaista demokratiaa” ja väitti, että ihmisoikeusrikokset, kuten tuhansien toisinajattelijoiden murhat olisivat vain panettelua.

Espanja vapautui Francon diktatuurista 1975 ja järjesti MM-kisat 1982. Se turnaus antoi maailmalle kuvan uudistuneesta Espanjasta ja oli Argentiinan 1978 kisojen käänteisilmiö.

Kultaa 1982 voitti Italia, joka kukisti loppuottelussa Länsi-Saksan 3-1. Kisojen sankari oli Italian Paolo Rossi, joka oli juuri vapautunut pelikiellosta syyllistyttyään 1980 mafian organisoiman laittoman vedonlyönnin sopupelikuvioon.

Meksikon kisoissa 1986 sankarina oli edellisten kisojen floppi Diego Maradona Argentiinan ottaessa toisen kultansa voitettuaan loppuottelussa Länsi-Saksan 3-2. Puolivälieräottelussa Englantia vastaan Maradona teki maalin kädellään. Hän kuvaili sitä ”Jumalan kädeksi” ja ilmoitti myöhemmin kostaneensa käsimaalillaan Englannille Falklandin sodan.

Italian 1990 MM-kisoissa Maradona poistui kisoista itkien hopeamitali kaulassaan. Kisojen paras joukkue Länsi-Saksa voitti loppuottelussa Argentiinan 1-0. Ottelun ratkaissut rankkari oli kyseenalainen ja turnaus muistetaan muutenkin tylsistä pudotuspeleistä, joita taktikoitiin rankkarikisoihin.

Italian kisoissa pelasi Jugoslavia, jota edustivat vielä serbit ja kroaatit sekä Bosnian muslimit. Katsomossa nähtiin Jugoslavian tähtilippuja ja serbokroaattipelaajat lauloivat yhdessä "Hej Sloveni (Hei slaaviveljet) -kansallislauluaan ja voittoa Espanjasta juhlittiin Sarajevossakin täysin siemauksin. Vuotta myöhemmin alkoivat Jugoslavian hajoamissodat, jossa kuoli noin 100 000 ihmistä.

Yhdysvallat järjesti MM-kisat 1994, mitä konservatiiviset futisfanit pitivät pyhäinhäväistyksenä. MM-turnaus oli kuitenkin soccer-jalkapallon ehdoton läpimurto Pohjois-Amerikassa.

Kolumbian pelaaja Andres Escobar teki oman maalin Yhdysvaltoja vastaan. Palattuaan kotiin Escobar ammuttiin.

Maradona kärähti dopingista. Hänet suljettiin kisoista ja Argentiinan taival katkesi neljännesvälieriin.

Brasilia voitti 1994 MM-kultaa. Maaliton finaali ratkaistiin rankkarikilpailussa, jonka viimeinen vetäjä Italian Roberto Baggio laukoi yli. Häntä ei muisteta loisteliaasta urastaan, vaan tuosta rankkarista.

Ranskasta tuli maailmanmestari kotikisoissaan 1998. Loppuottelussa Brasiliaan vastaan Zinedine Zidane teki kaksi maalia Ranskan voittaessa ottelun 3-0.

Zidanesta tuli pohjoisafrikkalaistaustainen ranskalainen supertähti, joka uroteoistaan sai jopa kovien maahanmuuttokriitikoiden hyväksynnän. Vihapuheetkin olivat Euroopassa siihen aikaan vielä vähäisempiä.

Japanin ja Etelä-Korean kisoissa 2002 jalkapallo valloitti Aasiaa. Etelä-Korea sai myös apua tuomareilta, jotka junailivat korealaisille voiton neljännesvälieräottelussa Italiasta ja puolivälieräottelussa Espanjasta.

Loppuottelussa Brasilia voitti Saksan 2-0. Turnauksen hahmo oli kahdeksan maalia tehnyt ”se alkuperäinen” Ronaldo.

Saksa järjesti 2006 MM-turnauksen ensi kertaa Saksojen yhdistymisen jälkeen. Kotijoukkue ylsi uudistetulla pelityylillään pronssille.

Loppuottelussa Zinedine Zidane varasti shown punaisella kortillaan. Hän puski Italian Marco Materazzin kumoon, kun ei sietänyt Materazzin verbaalista törkyä. Siihen päättyi myös Zidanen pelaajaura.

Italia voitti 1-1 päättyneessä finaalissa ranskalaiset rankkarikisassa. Kuten 1982 mestaruuden alla, oli Italiassa myös 2006 kisojen alla koettu sopupeliskandaali.

Etelä-Afrikka järjesti MM-turnauksen ensimmäisenä Afrikan maana 2010. Rikollisuus, turvallisuus ja vuvuzela-torvet puhuttivat kisoissa, mutta haastava projekti vietiin läpi, vaikka kisakustannusten rahoille olisi ollut Etelä-Afrikassa varmasti parempaakin käyttöä.

Espanja voitti ensimmäisen MM-kultansa voitettuaan finaalissa Andres Iniestan jatkoaikamaalilla Hollannin 1-0. Hollanti pelasi loppuottelussa sikaa keskittyen rumiin otteisiin ja sai ansionsa mukaan.

Kehitysmaaolosuhteet puhuttivat myös Brasilian MM-kisoissa 2014. Sekä Etelä-Afrikan että Brasilian kisoissa esitettiin aiheellinen kysymys, miksi köyhän yhteiskunnan piti sijoittaa mittavia rahasummia jalkapallokarnevaaliin? Slummeja raivattiin futisstadionien tieltä maan tasalle.

Brasilian kisoista muistetaan järjestäjämaan yhteiskunnallisten ongelmien lisäksi tietysti Belo Horizonten välieräteurastus. Siinä Saksa murjoi Brasilian 7-1. Henkiset paineet olivat Brasilian joukkueelle liian kovat ja saivat surullisessa illassa huipennuksensa

Saksa voitti kultaa. Se kukisti MM-finaalissa Mario Götzen jatkoaikamaalilla Argentiinan 1-0. Barcelonassa kaiken voittanut Lionel Messi sai tyytyä Argentiinan paidassa vain hopeaan.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: