Torstai 13.12.2018

Formulakuskien asenne kertoo Suomessa tapahtuneesta valtavasta muutoksesta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.12.2018 16:26
  • Kuva: EPA / AOP
    Kuva
|

Suomalainen urheiluelämä on viimeisen 40 vuoden aikana muuttunut rajusti. Vielä 1970-luvulla F1, lumilautailu ja naisten jääkiekko sekä jalkapallo olivat suomalaisille tuntemattomia lajeja. Nykyään niissä niitetään menestystä.

Vielä 1980-luvulla hiihto, mäkihyppy ja yleisurheilu hallitsivat urheilujulkisuutta. Uusiin lajeihin ja niiden edustajiin suhtauduttiin aika lailla nuivasti. Vuoden 1982 F1-maailmanmestari Keke Rosberg oli toisille kansallisankari, mutta toisille inhokki.

Keken negatiiviseen suosioon vaikuttivat hänen lajinsa aito kaupallisuus sekä hänen Suomea vähättelevät lausuntonsa. Keken kommentti ”Me F1-kuljettajat olemme aina siellä, missä mansikat ovat tuoreita”, suututti toisia. Keke myös korosti voittaneensa maailmanmestaruuden itselleen eikä Suomelle.

Asenne oli ymmärrettäväkin. Olihan suomalaismedia vähätellyt Kekeä. Hymy-lehti valitsi hänet vuoden roskakuskiksi.

Suomi oli 1970-80 -lukujen vaihteessa aivan erilainen paikka kuin nykyään. Ahdasmielisyyttä Neuvostoliiton ja läntisen maailman välimaastossa riitti.

Kehitys oli kuitenkin kansainvälisyyteen päin ja Keke oli yksi esimerkki tästä kehityksestä. Viimein 1990-luvulla hyväksyttiin, että urheilu onkin itse asiassa kansainvälistä viihdeteollisuutta, jolla voi tienata rahaa.

Vuonna 2018 F1 on jääkiekon ohella seuratuin urheilulaji Suomessa. Myös suomalaisten F1-kuskien asenne Suomea kohtaan on muuttunut.

Esimerkiksi Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen eivät ole peitelleet ylpeyttään suomalaisuuttaa kohtaan. Viime kesänä CNN esitti ohjelman Valtteri Bottaksesta, jossa Bottas esitteli kotiseutuaan Päijät-Hämettä ja alueen kaunista luontoa. Ohjelmassa ihasteltiin Lahden torielämääkin.

Bottas teki ohjelmassa selväksi rakastavansa kotiseutuaan ja kotimaataan. Suomi esitettiin ohjelmassa erittäin positiivisessa kuvassa ilman mitään maabrändihöttöjä.

Jos Keke Rosberg kilpailisi Formula ykkösissä nyt, olisi hänen asenteensa Suomea kohtaan varmasti positiivisempi. Rosbergin ja Bottaksen asenne-eroa kuvastavat osaltaan, miten Suomi on muuttunut 36 vuodessa.

Muutosta ei ole tapahtunut pelkästään autourheilussa. 1970-luvulla joukkuelajeja arvostettiin Suomessa vielä vähän. Nyt niitä seurataan Suomessa yksilölajeja enemmän, jos moottoriurheilua ei lasketa.

Suomi menestyy nykyään muissakin joukkuelajeissa kuin jääkiekossa. Miesten koripallossa Suomi on edennyt EM-kisoissa 16 joukkoon neljästä peräkkäin, lentopallon MM-kisoissa Suomi on ollut kahdesti peräkkäin 16 joukossa ja jalkapallon Kansojen Liigassa Suomi voitti lohkonsa.

Naisten joukkuelajien menestys on jäänyt vähemmälle. Hyvistä tuloksista mainittakoon viime vuosilta kuitenkin jääkiekon MM- ja olympiapronssit, jalkapallon kolme perättäistä EM-kisapaikkaa 2005, 2009 ja 2013 sekä tyttöjen jalkapallomaajoukkueen pääsy MM-kisoihin.

Yksilölajeissakin menestystään, vaikka ei samoissa määrin kuin ennen vanhaan. Tämän vuoden urheilumenestyksistä unohtaa ei sovi Iivo Niskasen olympiakultaa, Krista Pärmäkosken kolmea olympiamitalia sekä Enni Rukajärven olympiapronssia.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: