Lauantai 15.12.2018

Tukia keskitetään pienemmälle joukolle – nouseeko Suomen yleisurheilu suosta?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.12.2018 18:27
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Suomalainen yleisurheilu sai viime kesänä murskakritiikkiä. Berliinin EM-kisoissa ei montaa finaalipaikkaa tullut ja mitalikin jäi haaveeksi. Moni suomalaisurheilija pääsi EM-kisoissa tasolleen, mutta kunnolliseen menestykseen ei ollut jakoa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on päättänyt vähentää yleisurheilun tehostamistukia 28 000 eurolla. Tukia jaetaan 2019 kaikkiaan 21 urheilijalle, kun 2018 tehostamitukea nautti 28 urheilijaa. Tukisumma on yhteensä 468 200 euroa..
Summa siis pienenee, mutta se on urheilijaa kohden suurempi kuin aiemmin. Logiikka kuulostaa järkevältä.

Suomen olympiapomolla Mika Lehtimäki antaa perustelun, miksi yleisurheilu sai tukipäätöksensä muita kesälajeja myöhemmin.

– On syytä kiittää yleisurheilua. Vaikka lajiliitolla on ollut luonnollisista syistä aikatauluhaasteita syksyn mittaan, kaikki päätöstä varten vaaditut suunnitelmat ja tiedot on saatu kuitenkin ripeästi kasaan, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kommentoi Olympiakomitean tiedotteessa.

– Tätä päätöstä on valmisteltu hyvässä yhteishengessä alusta asti, mutta halusimme Huippu-urheiluyksikössä pitää tiukasti kiinni periaatteestamme, jonka mukaan meidän tukemme on tehostamistukea. Emme voineet tehdä päätöstä lajin toimintojen tehostamisesta ennen kuin tiesimme tarkasti, millaisia ovat lajin omat toiminnot ja ennen kaikkea millä tavalla laji suuntaa resurssejaan niihin, Lehtimäki jatkaa.

Tukien osalta kesäolympialajeissa merkittävin painopiste on Olympiakomitean mukaan Tokion olympiakisojen menestysnäkymä. Tukea on keskitetty entistä selvemmin kasvattamalla panostusta kärkiurheilijoihin sekä lajeihin, joissa tehostamistuella on arvioitu olevan paras vaikuttavuus menestykseen. Myös vuosi sitten asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai saavuttamatta jättäminen ovat vaikuttaneet tuen jakamiseen.

Yleisurheilijoista muun muassa aitajuoksija Oskari Mörö ja kestävyysjuoksija Camilla Richardsson menettivät tukensa. Listalta ei löydy myöskään keihäänheittäjien Heidi Nokelaisen ja Jenni Kankaan nimiä.

Uusina niminä tukilistalle pääsivät korkeushyppääjä Ella Junnila sekä kestävyysjuoksija Alisa Vainio. Molemmat ovat merkittäviä lupauksia.

Vuonna 2017 Olympiakomitea päätti keskittää tukia niille lajeille, joilla olisi menestysmahdollisuuksia ja vähentää ”sillisalaattia”, jossa lajeja tuettiin pitkälti tasapäisesti, vaikka menestysmahdollisuudet olympialaisissa eivät olisi realistisia. Tanska on keskittänyt tukia menestyslajeille ja saavuttanut edellisistä kesäolympialaisista hyviä tuloksia.

Huippu-urheiluyksikkö on jakanut osana tämän syksyn kesälajien kehitys- ja tukiprosessia kesäolympialajeille ja muille kansainvälisen tason kesälajeille 3 312 200 euroa. Lisäksi paralympialajeille on jaettu tukia 334 000 euroa (täydentyy vielä HUY:n kautta maksettavilla vakuutuksilla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien apurahojen jälkeen).

Yleisurheilijoiden valmentautumisen tehostamistuet kohdistuvat seuraaviin urheilijoihin:

Saga Andersson, Anne-Mari Hyryläinen, Ella Junnila, Viivi Lehikoinen, Wilma Murto, Kristiina Mäkelä, Nooralotta Neziri, Krista Tervo, Alisa Vainio; Oliver Helander, Aleksi Jaakkola, Henri Liipola, Simo Lipsanen, Aleksi Ojala, Veli-Matti ”Aku” Partanen, Tero Pitkämäki, Samuel Purola, Topi Raitanen, Antti Ruuskanen, Elmo Savola, David Söderberg.

Maajoukkueohjelmiin sijoitettava tehostamistuki: tuki kohdistuu kestävyysjuoksun, kilpakävelyn (sen sisällä myös Jarkko Kinnuseen ja Tiia Kuikkaan), pikaviestijoukkueen, keihäänheiton ja moukarinheiton (sen sisällä myös Arttu Korkeasaloon ja Helena Leveelahteen) maajoukkueohjelmiin.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Minulla on sellainen tunne, että rahalla ei saada mitenkään korvattua puuttuvaa motiivia tai psyykkisen ja fyysisen valmennuksen/ohjauksen puutteita.
Motivoitu älykäs urheilija ei edes kovin paljoa valmentajaa tarvitse.
Tuo nimilistakaan ei kovin rohkaisevalta kehityksen kannalta näytä, kun mukana on jo liian monta eläkeurheilijaa parhaat päivänsä ajat sitten ohittaneena ja ilmiselviä tapauksia joissa kaiken todisteen perusteella ei parannusta ja menestystä edes 8 maailman parhaan joukkoon oikeastaan fyysisestikään ole olemassa
Vain yhteen valmennuksen yleis yksityiskohtaan haluan suoraan puuttua ja se on puntinnosto puhtaan lajiharjoittelun ja lajivoimatarpeen kustannuksella. Tarkoita että jos olet kestävyysurheilija niin pitäisi kyllä pysyä kaukana punttisalilta keräämässä painoa ja haittaavia lihaksia