Lauantai 25.11.2017

Olympiahistoriaa, Sapporo 1972: Suomalaiset järkyttyivät

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.1.2014 08:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa, Uusi Suomi
    Kuva
    Suomalaisista parhaiten pärjäsi Juha Mieto talviolympialaisissa vuonna 1972.
|

Faktakulma

Sapporon 1972 olympiakisojen mitalitaulukko:

Neuvostoliitto 8 – 5 – 3 =16
DDR 4 – 3 – 7 =14
Sveitsi 4 – 3 – 3 =10
Hollanti 4 – 3 – 2 =9
USA 3 – 2 – 3 =8
Länsi-Saksa 3 – 1 – 1 =5
Norja 2 – 5 – 5 =12
Italia 2 – 2 – 1 =5
Itävalta 1 – 2 - 2 =5
Ruotsi 1 – 1 – 2 =4
Japani 1 – 1 – 1 =3
Espanja 1 – 0 – 0 =1
Suomi 0 – 4 – 1 =5

Talviolympiakisat järjestettiin 1972 ensi kertaa Aasiassa Japanin Sapporon toimittua kisaisäntänä. Sapporon piti järjestää talvikisat jo 1940, mutta silloin Japanin armeijan julmat toimet Kiinassa veivät kisat sekä Sapporolta että saman vuoden kesäkisojen isännäksi valitulta Tokioltakin.

Toisen maailmansodan jälkeen Japani nousi tuhkasta moderniksi teollisuusvaltioksi hämmästyttävän nopeasti. Tokion 1964 kesäolympiakisat olivat järjestelyiltään menestys ja vuonna 1966 suoritetussa äänestyksessä Sapporo päihittikin vastaehdokkaansa, Kanadan Albertassa sijanneen Banffin, Suomen Lahden ja Yhdysvaltojen Salt Lake Cityn selvästi.

Sapporo oli ensimmäinen talviolympiakisat järjestänyt miljoonakaupunki. Japanissa elettiin merkittävää talousbuumia ja maan hallinto investoi Sapporoon 500 miljoonaa dollaria, mikä nykyrahassa on miljardeja. Kisoja varten rakennettiin esimerkiksi metroverkosto. Kisajärjestäjät myivät tv-oikeudet 8,5 miljoonalla dollarilla ja tekivät voittoa.

Kisapaikat olivat Sapporossa valmiina jo vuotta ennen avajaisia. Järjestelyt saivat kiitosta, mutta kaikkia projekti ei miellyttänyt.

Erikoisista mielipiteistään tunnettu Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja, amerikkalaismiljonääri Avery Brundage katsoi talviolympiakisojen paisuneen liian suuriksi. Liikemiehenä paljon rahaa takonut Brundage ei myöskään arvostanut ammattilaisurheilua. Ennen kisoja hän uhkasi sulkea 40 alppihiihtäjää kisoista näiden saatua rahapalkkioita.

Lopulta alppihiihtäjistä suljettiin Sapporosta vain itävaltalainen kolminkertainen maailmanmestari Karl Schranz, joka oli saanut suksivalmistajaltaan 50 000 dollaria sponsoritukea. Moni muukin alppihiihtäjä sai suksivalmistajiltaan rahaa, joten Schranzia voidaan pitää oikeusmurhan uhrina muutenkin omituisessa ja huippu-urheiluviihdettä vahingoittaneessa jupakassa.

Neuvostoliiton ja muiden kommunistimaiden olympiaurheilijoista valtaosa oli oikeasti valtioammattilaisia, mutta Neuvostoliiton urheilijoilla oli esittää virallinen ammatti. Esimerkiksi maan jääkiekkoilijat olivat Neuvostoliiton armeijan sotilaita, mutta käytännössä kaikki toimivat täysipäiväisinä urheilijoina.  

Kommunistimaat jyräsivätkin mitalitaulukossa. Neuvostoliitto oli ykkönen ja DDR kakkonen. DDR:ssä oltiin 1960-luvun lopulla otettu urheilussa käyttöön järjestelmällinen dopingohjelma, joka näkyi myös talvikisamenestyksessä.

Kanada protestoi aiheellisesti, ettei se saanut lähettää olympiakisoihin tai maailmanmestaruuskisoihin ammattilaisjääkiekkoilijoitaan. Vuosina 1970-76 Kanada boikotoikin olympiajääkiekkoa ja lajin MM-kisoja. Team Canadaa ei Sapporon olympiakiekossa nähty.

Video, Sapporon olympiakisojen avajaiset:

Suomi järkyttyi kehnosta menestyksestä, Mäntyranta kärysi amfetamiinista

Suomalaiseen olympiahistoriaan Sapporon kisat jäivät negatiivisessa valossa. Ensi kertaa Suomi jäi kesä- tai talviolympiakisoissa vaille kultamitaleita. Kisamenestystä pidettiin häpeällisenä.

Suomen mieshiihtäjät eivät voittaneet yhtäkään mitalia. Parhaaksi tulokseksi jäi Juha Miedon nelostila 15 kilometrillä. Pronssista Juha Mieto jäi kuusi sadasosaa, eikä kukaan osannut aavistaakaan, miten karvaan sadasosatappion Mieto tulisi kokemaan kahdeksan vuotta myöhemmin.

Innsbruckin kultasankari Eero Mäntyranta ja Tatrassa 1970 MM-kultaa voittanut Kalevi Oikarainen keskeyttivät 50 kilometrillä. Ennen Sapporon kisoja Mäntyranta oli kärähtänyt Vuokatin SM-kisosisa amfetamiinista. Ensin käry salattiin. Myöhemmin Mäntyranta sai Hiihtoliitolta vakavan varoituksen. Hän itse arveli saaneensa piristehuumetta kenties juottopisteellä tietämättään.

Suomalaiset voittivat Sapporossa neljä hopeamitalia ja yhden pronssin. Vasta kolmikymppisenä hiihdon huipputasolle noussut Marjatta Kajosmaa sijoittui 5 kilometrillä toiseksi ja 10 kilometrillä kolmanneksi. Kajosmaa otti Hilkka Riihivuoren ja Helena Takalon kanssa myös viestihopeaa.

Miehet saavuttivat Sapporosta kaksi mitalia. Rauno Miettinen otti yhdistetyssä hopeaa. Hopealle ylsi myös ampumahiihtoviestijoukkue kokoonpanolla

Mieto ei ollut ainoa karmaisevan pettymyksen mitalitaistossa kokenut suomalaisurheilija. Tauno Käyhkö jäi suurmäessä neljänneksi hävittyään pronssin 0,1 pisteellä. Urallaan Käyhkö edusti myöhemmin Kanadaa, jonne muutti 1974.

Kultasuosikki Leo Linkovesi sijoittui 500 metrin pikaluistelussa kuudenneksi menetettyään kullan harmittavan horjahduksen takia. Seppo Hänninen oli kisan viides. Sapporon jälkeen Linkovesi ei saanut osallistua enää olympialaisiin tehtyään sopimuksen muutamaa vuotta myöhemmin konkurssiin menneen ammattilaistallin kanssa.

Galina Kulakovasta tuli legenda

Neuvostoliittolainen hiihtäjä Galina Kulakova voitti Sapporossa kaikki kolme jaossa ollutta kultamitalia. Kulakova oli 1970-luvun alussa ehdottomasti maailman paras naishiihtäjä voitettuaan Tatran 1970 ja Falunin 1974 MM-kisoissa yhteensä viisi mestaruutta. Hän kärähti dopingista Innsbruckin osakilpailussa, mutta se ei estänyt häntä saamasta Neuvostoliitossa Leninin kunniamitalia.

Miesten hiihdossa menestynein oli Norjan Pål Tyldum. Hän voitti 50 kilometrillä kultaa ja saavutti hopeaa 30 kilometriltä sekä viestistä.

Alppihiihdossa Sveitsin Marie-Theres Nadig voitti sekä naisten syöksylaskun että suurpujottelun. Espanja saavutti talviolympiahistorian ensimmäisen kultamitalinsa Francisco Ochoan voitettua miesten pujottelun.
Myös Japani saavutti ensimmäisen kultamitalinsa talvikisoissa. Normaalimäessä japanilaiset nappasivat peräti kolmoisvoiton Yukio Kasayan johdolla.

Kasaya oli voittanut aiemmin kauden aikana kolme mäkiviikon osakilpailua, mutta joutui matkaamaan kotiin ennen Bischofshofenia, kun Japanin lajiviranomaiset halusivat hänen harjoittelevan Japanissa riittävän pitkään ennen olympialaisia. Saksalainen Sven Hannawald sai näin tehdä historiaa 2002 voitettuaan ensimmäisenä kaikki neljä mäkiviikon osakilpailua.

Suurmäen kisan voitti Puolan Wojciech Fortuna. Hänestä tuli Puolan ensimmäinen ja toistaiseksi viimeisin mäkihypyn olympiavoittaja.

Pikaluistelussa Hollannin Ard Schenk voitti 1500 metriä, 5000 metriä ja 10 000 metriä ja oli Kulakovan ohella kisojen menestynein urheilija. Schenk siirtyi kisojen jälkeen ammattilaiseksi monen muun huippupikaluistelijan tavoin, eikä saanut osallistua Innsbruckin olympiakisoihin 1976.

Kisojen mitalitaulukossa toiseksi sijoittunut DDR ei tällä kerralla syyllistynyt vilppiin kelkkailussa. Ohjaskelkkailun kuudesta jaossa olleesta mitalista kommunistinen Saksa voitti viisi. Rattikelkkailussa kullat menivät Länsi-Saksaan ja Sveitsiin.

Ampumahiihdossa Norjan Magnar Solberg teki historiaa voittamalla ensimmäisenä urheilijana toisen kerran 20 kilometrin olympiakullan. Solberg uusi Grenoblen voittonsa.

Naisten taitoluistelussa puhutti tuomarityöskentely. Ennakkosuosikki USA:n Janet Lynn mokasi lyhytohjelman. Vapaaohjelmassa hän sai täydet pisteet, mutta nousu riitti vain pronssiin. Kultaa voittanut Itävallan Beatrix Schuba otti vapaaohjelmassa varman päälle ja oli siinä vasta seitsemäs. Lyhytohjelman esitys riitti kuitenkin voittoon.

Lynnistä tuli Japanissa supersuosittu. Japanissa hän teki ammattilaisurallaan valtavasti rahaa tv-mainoksilla sekä ammattilaisesityksillään.

Video, Galina Kulakova Sapporossa:

Video, japanilaisten kolmoisvoitto Sapporon mäessä: 

Video, Ard Schenk Sapporossa:

Video, Francisco Ohcoa pujottelee Espanjalle kultaa:

Leijonat kaatoi Ruotsin

Suomella oli jopa realistinen mahdollisuus jääkiekkomitaliin Kanadan boikotoitua Sapporon turnausta. Paineet olivat liian kovat ja ratkaisevassa ottelussa USA otti voiton Leijonista 4-1. Viimeisessä ottelussaan Suomi voitti Ruotsin 4-3 ja pudotti Ruotsin mitaleilta. Leijonien sijoitus oli viides mitalin jäätyä yhden voiton päähän.

Neuvostoliitto voitti yllätyksettömästi olympiakultaa. Tshekkoslovakian yllättäen voittanut USA nappasi hopeaa. Tshekkoslovakia sai tällä kerralla tyytyä pronssiin.

Faktakulma

Sapporon 1972 olympiakisojen mitalitaulukko:

Neuvostoliitto 8 – 5 – 3 =16
DDR 4 – 3 – 7 =14
Sveitsi 4 – 3 – 3 =10
Hollanti 4 – 3 – 2 =9
USA 3 – 2 – 3 =8
Länsi-Saksa 3 – 1 – 1 =5
Norja 2 – 5 – 5 =12
Italia 2 – 2 – 1 =5
Itävalta 1 – 2 - 2 =5
Ruotsi 1 – 1 – 2 =4
Japani 1 – 1 – 1 =3
Espanja 1 – 0 – 0 =1
Suomi 0 – 4 – 1 =5

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Otto Palojärvi

Alkuperäinen paikka oli kyllä Tokio. Tässä faktaa: Tokion kisojen järjestelytoimikunta ilmoitti KOK:lle 16. heinäkuuta 1938 luopuvansa kisäjärjestelyistä Kiinan sodan takia. Neljä päivää Japanin luopumisen jälkeen KOK antoi kisat Helsingille, joka oli ollut halukas järjestämään olympialaiset jo ennen niiden myöntämistä Tokiolle.

Jani Virtanen

Ei voittanut Trixi Schuba hyvän lyhytohjelman takia. Sitä ei nimittäin luisteltu tuohon aikaan. Trixi oli ylivoimainen pakollisten kuvioiden taitaja ja niistä sai yli puolet pinnoista. Tämä kisa oli yksi syy siihen, että pakollisten kuvioiden merkitystä vähennettiin ja lopulta poistettiin.