Keskiviikko 16.1.2019

Olympiahistoriaa: Innsbruck 1976, Helena Takalo palautti kultakantaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.1.2014 12:52
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
|

Faktakulma

Neuvostoliitto 13 – 6 – 7 =26
DDR 7 – 5 – 7 =19
USA 3 – 3 – 4 =10
Norja 3 – 3 - 1 =7
Länsi-Saksa 2 – 5 – 3 =10
Suomi 2 – 4 - 1 =7
Itävalta 2 – 2 – 2 =6
Sveitsi 1 – 3 – 1 =5
Hollanti 1 – 2 – 3 =6
Italia 1 – 2 – 1 =4

Olympiakisat olivat 1970-luvun puolivälissä kriisissä. Kisojen kustannukset nousivat sille tasolle, ettei niitä lipputuloilla ja tv-oikeuksilla katettu. Montrealin 1976 kesäolympiakisoista koituivat kovan luokan tappiot, joita makseltiin 1980-luvun saakka.

Talviolympiakisojen kustannukset olivat paisuneet Grenoblessa 1968 ja Sapporossa 1972, mutta Sapporossa tehtiin vielä voittoa. Vuoden 1976 olympialaiset myönnettiin 1970 Coloradon Denverille. Siellä piti juhlistaa Yhdysvaltojen itsenäisyyden 200-vuotisjuhlaa sekä Coloradon osavaltion 100-vuotisjuhlaa.

Denverin kisojen kustannukset olivat korkeat. Osavaltion veronmaksajat eivät halunneet kustantaa urheiluherrojen lystiä ja poliittisen vastustuksen myötä olympialaisista järjestettiin Coloradossa 1972 kansanäänestys, joka kaatoi hankkeen.

Kansainvälisellä Olympiakomitealla oli paniikkitilanne. Kanadan Whistler, jossa 2010 järjestettiin Vancouverin olympiakisojen hiihtolajeja, ei suostunut korvaavaksi järjestäjäksi. Vuoden 2002 kisaisäntä Salt Lake City olisi halunnut kisat, mutta KOK ei halunnut antaa sinne kisoja, koska rahoituksesta ei ollut takeita.

KOK:ssa harkittiin talvikisojen lakkauttamista kokonaan, mutta urheilun onneksi niin radikaalia ratkaisua ei tehty. Vuonna 1973 tulevat kisat päätettiin antaa Innsbruckille, joka oli järjestänyt talvikisat 1964. Kisapaikat olivat Innsbruckissa valmiina ja kustannukset jäivät vähäisiksi.

Amatööriurheilu oli Innsbruckissa kunniassa. Ammattilaisuuden tulkinta oli tietysti vaikeaa. Kommunistimaiden urheilijat olivat tosiasiassa valtioammattilaisia ja kapitalistisista maistakin kisoihin osallistui urheilijoita, jotka tosiasiassa olivat saaneet rahapalkkioita suorituksistaan.

Ammattilaistalleissa kisanneet alppihiihtäjät, pikaluistelijat ja taitoluistelijat eivät kisoihin kelvanneet. Eivät myöskään Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa pelanneet jääkiekkoilijat, vaikka he olisivat palanneet amatöörisarjoihin.

Video, Innsbruckin toisten olympiakisojen avajaiset:

Suomen hiihtomaine palautettiin

Sapporon olympiakisoissa 1972 suomalaiset jäivät kultamitaleitta. Miesten hiihdossa ei saatu yhtäkään mitalia, mikä perinteikkäiden kestävyyslajien nimiin vannoneelle kansalle oli shokki.

Suomessa hiihtopomot eivät olleet tehtäviensä tasalla. Falunin MM-kisoissa 1974 Suomen maajoukkue hiihti vielä puusuksilla, kun muut kärkimaat käyttivät lasikuitusuksia. Juha Miedon ja Helena Takalon MM-mitaleita voidaan pitää olosuhteisiin nähden ihmeenä.

Innsbruckin olympialaisiin Takalo, Mieto ja kumppanit saivat lasikuitusukset. Kolmatta kertaa olympialaisiin osallistunut Takalo palautti suomalaiset kultakantaan voittamalla 5 kilometriä. Neuvostoliittolainen Raisa Smetanina jäi hopealle sekunnin marginaalilla.

Smetanina, jonka ammatiksi kerrottiin opettaja, voitti 10 kilometrin kisan. Takalo otti hopea ja Sapporon kolminkertainen kultamitalisti Galina Kulakova pronssia.

Kulakova kärähti 5 kilometrillä dopingista. Näytteestä löytyi efedriiniä. Ensin kärähtäjäksi luultiin Takaloa, mutta oikea syyllinen saatiin onneksi selville.

Takalon kisat täydentyivät viestihopealla. Kultaa matkalla vei Neuvostoliitto Smetaninan ottaessa toisen kultamitalinsa. Suomen joukkueessa hiihtivät Takalon lisäksi Liisa Suihkonen, Sapporon mitalisti Marjatta Kajosmaa sekä Hilkka Riihivuori. Naisilla oli olympiaviestissä ensi kertaa neljä osuutta.

Takalon menestys jatkui vielä Lahden MM-kisoissa 1978 hänen voitettuaan siellä kaksi kultamitalia. Pyhäjärvelle pysytettiin 2006 Takalon näköispatsas. Teuvo Valo levytti 1978 Takalon kunniaksi kappaleet ”Valssi Helenalle” ja ”Pyhäjärvi”.

Suomi sai kultaa myös miesten 4x10 kilometrin viestistä. Voittoisassa joukkueessa olivat mukana Arto Koivisto, Juha Mieto, Matti Pitkänen ja Pertti Teurajärvi. Suomen voittoa auttoi Neuvostoliiton sauvarikko avausosuudella, mutta Miedon mahtava suoritus osuudellaan oli ikimuistoinen.

Koivisto saavutti 15 kilometrin kisassa pronssia neuvostoliittolaisten jälkeen. Vuoden 1981 SM-kisoissa Koivisto kärähti efedriinistä. Hän selitteli kärähtäneensä lääkärin määräämästä yskänlääkkeestä. Selitys meni läpi ja kilpailukieltoa tuli vain yksi kuukausi.

Innsbruckin olympialaisissa järjestettiin seitsemän hiihtomatkaa. Niistä Neuvostoliitto voitti neljä, Suomi kaksi ja Norja yhden.

Video, Raisa Smetanina voittaa, Helena Takalo ottaa hopeaa:

Ampumahiihdostakin menestystä

Suomi oli 1970-luvulla ampumahiihdon kärkimaita. Siis miesten ampumahiihdon. Naisten ampumahiihto hyväksyttiin olympialajiksi 1992.

Vuoden 1975 MM-kisoissa kaksi kultamitalia voittanut Heikki Ikola ei pettänyt odotuksia Innsbruckissa. Hän sijoittui 20 kilometrillä toiseksi Neuvostoliiton Nikolai Kruglovin jälkeen. Hopeaa Ikola otti myös viestistä Esko Sairan, Juhani Suutarisen ja Heikki Fjöjtin kanssa. Kruglovista tuli Neuvostoliiton joukkueessa tuplakultamitalisti.

Innsbruckissa oli ohjelmassa vain kaksi ampumahiihtokisaa. Pikamatka tuli ohjelmaan Lake Placidissa 1980.

Neuvostoliitto ja DDR kahmivat kultamitaleita

Valtioammattilaisuus ja mahdolliset ”lääketieteelliset keinot” takasivat Neuvostoliiton ja DDR:n mahdin talvikisoissa 1970- ja 80-luvuilla. Neuvostoliitto voitti kisoissa peräti 13 kultamitalia. DDR oli toiseksi menestynein maa seitsemällä kullallaan.

Yhdistetyssä DDR vei kolmoisvoiton lajin legendan Ulrich Wechlingin johdolla. Sapporon hopeapoika Rauno Miettinen oli parhaana DDR:n ulkopuolisena urheilijana neljäs.

DDR korjasi mäkihypyssä kaksoisvoiton Hans-Georg Aschenbachin voitettua normaalimäen ja myöhemmin valmentajana kunnostautuneen Jochen Dannebergin oltua toinen. Suurmäessä Itävalta otti kaksoisvoiton Karl Schnablin johdolla. Normaalimäessä Schnabl oli ollut kolmas. Suurmäen hopeapoika Anton Innauer voitti kultaa normaalimäessä Lake Placidissa neljä vuotta myöhemmin.

Suomen mäkihyppy kynti 1970-luvulla syvällä. Innsbruckissa paras sijoitus oli Jouko ”Jokkeri” Törmäsen kymmenes tila suurmäessä. Innsbruckin jälkeen asiat kääntyivät paremmalle tolalle.

Olympiakisojen ohjas- ja rattikelkkailukisat laskettiin ensi kertaa samalla radalla. DDR voitti kelkkailulajien kaikki viisi kultamitalia. Itä-Saksassa panostettiin kelkkojen aerodynamiikkaan ammattimaisen urheilun tavoin ja tulokset olivat sen mukaisia.

Isäntämaa Itävalta sai juhlia mäkihypyn lisäksi alppihiihdossa. Franz Klammerista tuli kansallisankari hänen voitettuaan miesten syökylaskun. Naisten alppitähti oli Länsi-Saksan Rosi Mittermaier, joka voitti sekä pujottelun että syöksylaskun. Supersuurpujottelussa Mittermaier oli Kanadan Kathy Kreinerin jälkeen hopealla.

Pikaluistelussa Neuvostoliiton Tatjana Averina voitti kaksi kultamitalia ja kaksi pronssia. Norjalaiset ottivat miesten pikaluistelussa kaksi kultaa Jan Egil Storholtin ja Sten Stensenin toimesta.

Taitoluistelijat olivat tietenkin kisojen tähtiä. Britannian suosittu John Curry muutti tapojaan, eikä enää valittanut tuomaritoiminnasta. Hän voitti kultaa. Naisten taitoluistelussa USA:n Dorothy Hamill oli selkeästi paras pakollisia kuvioita lukuun ottamatta. Ylivoimaisella esityksellä kultaa voittanut Hamill siirtyi olympialaisten jälkeen ammattilaiseksi ja teki paljon rahaa.

Neuvostoliitto voitti pariluistelun ja jäätanssin. Pariluistelutähti Irina Rodnina oli vaihtanut parinsa Aleksei Ulanovin Aleksander Zaitseviin rakkauden takia. Uusi rakkaus toi Irinalle toisen olympiakullan ja Lake Placidissa 1980 vielä kolmannenkin.

Rodnina ei päässyt Hamillin seuraksi ammattilaisnäytöksiin rahastamaan, mutta sai Neuvostoliitossa etuoikeutettua kohtelua ja ”amatöörina” oikeuden osallistua seuraaviin olympialaisiin.

Video, Franz Klammer laskee kultaa:

Video, Rosi Mittermaierin kultamitalit:

Video, Dorothy Hamilin vapaaohjelma:

Leijonille oikeusmurha

Jääkiekossa Suomelle suorastaan tyrkytettiin ensimmäistä arvokisamitalia, kun Kanada ja Ruotsi boikotoivat turnausta ammattilaiskiellon takia. Suomi, USA ja Länsi-Saksa päätyivät tasapisteisiin. Länsi-Saksa voitti keskinäisten otteluiden maalisuhteella ja Suomi jäi neljänneksi.

USA:lle koetussa 4-5 –tappiossa Suomelta vietiin selvä maali. Länsi-Saksan maalisuhdetta pidettiin kabinettipelin tuloksena.

Neuvostoliitto voitti kultaa. Neuvostoliittolaisia auttoi Tshekkoslovakian hopeajoukkueen flunssa-aalto sekä yhden tshekkipelaajan dopingkäry, joka vei tshekeiltä pisteet Puola-voitosta.

Faktakulma

Neuvostoliitto 13 – 6 – 7 =26
DDR 7 – 5 – 7 =19
USA 3 – 3 – 4 =10
Norja 3 – 3 - 1 =7
Länsi-Saksa 2 – 5 – 3 =10
Suomi 2 – 4 - 1 =7
Itävalta 2 – 2 – 2 =6
Sveitsi 1 – 3 – 1 =5
Hollanti 1 – 2 – 3 =6
Italia 1 – 2 – 1 =4

Paikat: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jani Virtanen

Miesten viestissä ei kylläkään hajonnut neuvostoliiton hiihtäjältä sauva vaan side/hiihtokenkä. Siihen aikaan olivat modernit integroidut kärkisiteet uutta ja neuvostoliittolaiset olivat vähän viritelleet niitä - kestävyyden kustannuksella. Falunissa 74 muuten Magne Myrmo voitti hikilaudat jaloissa pikamatkan, joten eivät suomalaiset ainoita puusuksiniiloja olleet.