Lauantai 19.1.2019

Olympiahistoriaa: 16-vuotias Toni villitsi Suomen 1992

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.1.2014 07:55
  • Albertvillen olympialaiset olivat teini-ihme Toni Niemisen kisat.
|

Talviolympiakisoista tuli 1980-luvulla taas haluttu tapahtuma ja vuoden 1992 kisoja haki jo seitsemän paikkakuntaa, kun edellisillä kisoilla oli ollut vain kolme hakijaa. Olympialaisten avaaminen kaupallisuudelle ja ammattilaisurheilijoille teki tapahtumasta järjestäjälleen taloudellisesti houkuttelevan.

Ruotsalaiset ja norjalaiset saivat pettyä kisahaussa Falunin ja Lillehammerin tipahdettua viimeiseltä äänestyskierrokselta. Finalisteina olivat Ranskan Albertville ja Bulgarian Sofia, vaikka Falunin ja Lillehammerin hakemukset olivat parempia. Albertvillen ”hajakisahakemus” ei kaikkia miellyttänyt, mutta 1986 sitä pidettiin parempana järjestäjänä kuin kommunistista Bulgariaa. Vallankumous tapahtui Bulgariassa kolme vuotta myöhemmin.

Vuoden 1992 talviolympialaisia kutsutaan Albertvillen olympialaisiksi vain siksi, että siellä järjestettiin avajaiset ja päättäjäiset. Kisoja järjestettiin oikeasti yhdeksässä eri alppikylässä, joilla oli pitkät välimatkat toisistaan. Kisapaikkoina olivat Albertvillen lisäksi Courchevel, La Plagne, Les Arcs, Les Saisies, Meribel, Pralognan-La-Valoise, Tignes, Les Menuires ja Val d´Isere. Kisapaikasta toiseen matkustamiseen piti ruuhkien takia varata koko päivä.

Majoituksia organisoitiin sadalle eri paikkakunnille. Moni urheilija majoitettiin kauas suuremmista asutuskeskuksista ja esimerkiksi Suomen jääkiekkojoukkue tylsistyi pienessä La Tanian kylässä pahemman kerran vapaa-ajan viihteitä oltua vähän.

Kisajärjestelyt herättivät kritiikkiä. Albertvillen kisojen keskuspaikasta vitsailtiin sarkastisesti, koska moni kisakävijä ei käynyt Albertvillessa kertaakaan, eikä tiennyt, missä koko paikka sijaitsi.

Kisojen avajaisissa olympiatulen sytytti jalkapallotähti Michel Platini. Hän on kiistatta yksi kaikkien aikojen jalkapalloilijoista, mutta talvikisojen avajaisissa hän näytti olevan väärässä paikassa.

Avajaisissa käytettyä putkikatsomoa käytettiin kisojen jälkeen Korsikalla Bastian ja Marseillen välisessä Ranskan jalkapallocupin ottelussa. Heiveröinen rakennelma sortui kokoamisessa tehtyjen virheiden takia ja 18 ihmistä kuoli.

Kisoissa nähtiin uusia olympialajeja ja uusia maita. Edellisten kisojen mitalirohmut Neuvostoliitto ja DDR eivät olleet enää mukana.

Neuvostoliitto hajosi kuusi viikkoa ennen olympialaisia ja Neuvostoliiton urheilijat osallistuivat kisoihin Unified Team (ranskaksi Equipe Unifiee) –nimisessä joukkueessa. Suomeksi joukkuetta kutsuttiin nimellä IVY, joka oli lyhennelmä Itsenäisten Valtioiden Yhteisöstä.

Berliinin muuri oli murtunut 1989 ja DDR oli liitetty Saksan liittotasavaltaan 1990. Yksi Saksan joukkue oli ensi kertaa mukana olympialaisissa sitten vuoden 1964, jolloin Saksat kilpailivat yhdistetyllä joukkueellaan.

Baltian maat itsenäistyivät loppukesällä 1991 ja Albertvillessä Viro, Latvia sekä Liettua kilpailivat omilla joukkueillaan. Myös Jugoslaviasta itsenäistyneet Slovenia ja Kroatia saivat omat olympiajoukkueensa. Kroatiassa riehuneen sodan takia vaadittiin Jugoslavian sulkemista kisoista, mutta vielä Albertvillessa näin ei tehty. Jugoslavialta ehdittiin evätä pääsy olympialaisiin Barcelonan 1992 kesäkisoihin.

Uusina olympialajeina Albertvillessa olivat mukana freestylen kumparelaskut ja kaukalopikaluistelu eli short track. Naiset saivat ensi kertaa kilpailla ampumahiihdossa.

Video, Albertvillen kisojen avajaiset:

Toni Nieminen oli neljä kuukautta huipulla

Suomessa Albertvillen kisat muistetaan Courchevelissa järjestetyistä mäkikisoissa. Niissä juhli 16-vuotias Toni Nieminen.

V-tyyli oli ottanut mäkihypyssä vallan juuri olympiakautena. Vielä Val di Fiemmen 1991 MM-kisoissa kultaa voitettiin perinteisellä tyylillä, koska V-tyylistä vähennettiin pisteitä, mutta kaudella 1991-92 V-miehet hyppäsivät jo niin pitkälle, ettei perinteisen tyylin miehillä ollut jakoa.

Suomessa jännättiin vielä Matti Nykäsen valmistautumista olympiavuoteen, kun kaikessa hiljaisuudessa Toni Nieminen venytti V-tyylillä hurjan pitkälle. Nieminen oli vaihtanut tyyliä kesällä 1991 ja häikäissyt tuloksillaan.

Joulukuun alussa Kanadan Thunder Bayssa hypätyssä maailmancupin avauskisassa Nieminen otti voiton ja show lähti käyntiin. Mäkiviikolla hän vei kokonaiskisan voiton oltuaan ykkönen kolmessa kisassa.

Nykänen painiskeli samaan aikaan tekniikkansa, yksityiselämän ongelmiensa ja motivaationsa kanssa. Hän hyppäsi viimeiset kilpailuhyppynsä tosimielessä joulukuussa 1991. B-maajoukkueen mukaan Japaniin Nykänen ei enää lähtenyt, vaan suuntasi levytysstudiolle.

Kultaa myynyt Matin Yllätysten Yö –albumi julkaistiin olympialaisten aikaan helmikuussa 1992. Levyltä löytyy mm. kaksimielinen ”V-tyyli” –niminen kappale sekä Matin tunteikas tulkinta ”Vain mäkimies voi tietää sen”.

Suomen olympiapomot eivät Nykästä kaivanneet, kun Nieminen oli olympialaisissakin hurjassa iskussa. Ensimmäinen kisa tuotti tosin pettymyksen, sillä normaalimäessä Nieminen lähti toiseen hyppyynsä väärään aikaan väärään tuulirakoon ja jäi pronssille. Voiton vei Itävallan kokenut Ernst Vettori, joka sai ansaitun kruunun uralleen. Martin Höllwarth otti hopeaa. Perinteisellä tyylillä hypännyt 18-vuotias yllättäjä Mika Laitinen oli viides.

Itävaltalaiset olivat ryhtyneet harjoittelemaan V-tyyliä Niemisen tavoin jo edellisenä kesänä. Tulokset olivat sen mukaisia. Courchevelin mäkikisat olivat käytännössä Toni Nieminen vastaan Itävalta –maaottelu.

Suurmäessä Nieminen oli suvereeni. Toiseksi sijoittunut Höllwarth hävisi lahtelaisnuorukaiselle 12,2 pisteellä. Heinz Kuttin otti pronssia.

Joukuemäessä Ari-Pekka Nikkola, Risto Laakkonen ja Laitinen hyppäsivät minkä hyppäsivät, mutta Suomen menestys oli Niemisen varassa. Hän venytti molemmilla kierroksilla kisan ylivoimaisesti parhaat hypyt ja Suomi voitti kultaa 1,5 pisteen erolla Itävaltaan. Nikkola saavutti toisen joukkuemäen olympiakultansa oltuaan mukana Nykäsen tähdittämässä Calgaryn joukkueessa neljä vuotta aiemmin.

Viimeistään olympiakisojen jälkeen Niemisen ympärillä oli täysi sirkus. Markkinamiehet rahastivat parhaansa mukaan. Salpausselän kisoissa oli tyttöjä kirkumassa kuin Dingon konsertissa konsanaan seitsemän vuotta aiemmin. ”Levyä en tee”, ilmoitti Nieminen.

Homma meni tietenkin överiksi. Niemisen managerointiin ryhtynyt Hjallis Harkimo sai väläyksen järjestää Toni-discon Vantaalla vappuaattona. Keväällä mäkihuuma oli laantunut ja limudiskoon saapui paikalle viitisenkymmentä tyttöä. ”Nämä keikat loppuvat tähän”, ilmoitti Harkimo.

Seuraavana kesänä Niemiselle saatiin runnottua ajokortti poikkeusluvalla 17-vuotiaana. Harva keksi kiinnittää huomiota Niemisen harjoittelun laatuun. Nieminen kasvoi seuraavaan kauteen mennessä pituutta vielä viisi senttiä, mikä näkyi väistämättä suorituksissa ja tekniikkaan vaadittavissa muutoksissa.

Henkinen paine kasvoi liian kovaksi, eikä Nieminen palannut enää loistoonsa. Muut huippuhyppääjät oppivat myös V-tyylin ja mäkimaailma palasi entiselleen. Tosin suomalaiset eivät olleet pysyneet tekniikkamullistuksessa perässä ja Niemisen olympiamenestystä seurasi pari lamakautta ennen kuin suomalaiset palasivat huipulle.

Nieminen sijoittui Falunin 1993 MM-kisoissa vielä viidenneksi. Vuonna 1994 hän Planicassa ensimmäisenä yli 200 metriä ja voitti Puijolla 1995 maailmancupin osakilpailun, mutta terävimpään kärkeen hän ei paluuta tehnyt. Salt Lake Cityssa 2002 Nieminen pääsi vielä edustamaan Suomea olympialaisissa ja kantoi kisojen avajaisissa Suomen lippua. Vuotta myöhemmin hän lopetti uransa.

Nykyisin Nieminen tunnetaan menestyvänä raviohjastajana sekä suosittuna mäkihyppykisojen kommentaattorina. Hänen asiantuntemuksensa on tehnyt mäkikisoista erittäin viihdyttävää seurattavaa silloinkin, kun suomalaiset räpiköivät kananlentoja.

Video, Toni Nieminen suurmäessä:

Video, Toni Nieminen joukkuemäessä:

Video, Matti Nykänen onnittelee Toni Niemistä:

YLE:n Elävä Arkisto, Toni Niemistä juhlitaan Lahdessa:

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tonin_tuplakulta_albertvillessa_43...

Marjut Lukkarinen pelasti Suomen hiihtomaineen

Toni Niemisen ohella Albertvillen kisojen suomalaistähtenä tuikki 26-vuotias lohjalainen Marjut Lukkarinen. Hän voitti kultaa 5 kilometrillä ja sijoittui 15 kilometrin kisassa hopealle. Naisten viestissä ja 10 kilometrin takaa-ajossa Suomi ja Lukkarinen jäivät neljänneksi.

Siinä missä Lukkarinen oli sankari, oli Marja-Liisa Kirvesniemi pettymys. 15 kilometrin kuutostila oli Marja-Liisan paras tulos henkilökohtaiselta matkalta. Kansan muistiin on jäänyt YLE:n legendaarisen toimittajan Kari Männyn törkeä käytös hänen tönäistyään Marja-Liisan pois haastattelusta saadakseen Marjut Lukkarisen haastateltavaksi. Mänty sai aiheellisesti vihaista palautetta.

Lukkarinen meni Albertvillen kisojen jälkeen naimisiin Suomen joukkueen huoltopäällikön Petri Roligin kanssa. Marjutin sukunimi muuttui Roligiksi.

Suomen mieshiihto kynti Albertvillen olympiakautena syvällä. Ainoaksi valopilkuksi jäi viestipronssi, jonka varmisti Jari Isometsä päihitettyään hienossa loppukirissään Ruotsin Torgny Mogrenin. Isometsän ohella pronssijoukkueessa hiihtivät Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi ja Jari Räsänen.

IVY:ä edustanut Ljubov Jegorova voitti naisten hiihdoista kolme kultaa ja kaksi hopeaa. Viisi vuotta myöhemmin Trondheimin MM-kisoissa Jegorova kärähti dopingista ja poistui kisakaupungista Ladan takapenkillä. Stefania Belmondo voitti naisten 30 kilometriä ja toi Italialle ensimmäisen kultamitalin naisten hiihdosta.

Miesten kaikki viisi hiihtokultaa menivät Norjaan. Vegard Ulvang ja Björn Dählie voittivat molemmat kolme kultamitalia. Ulvangin kotikaupungista, Jäämeren rannalla sijaitsevasta Kirkenesista loppui kuuleman mukaan alkoholi viinakaupasta yhdeksi päiväksi.

Norja ei Calgaryn 1988 olympialaisista ollut saavuttanut yhtäkään hiihtokultaa. Lillehammerin 1994 kisaisännyyden myötä Norjassa laitettiin hiihtovalmennuksessa kaikki peliin.

Suomalaisten 2001 joukkokäryn jälkeen on esitetty paljon teorioita, mutta fakta on, etteivät Norjan huippuhiihtäjät koskaan ole kärähtäneet kielletyistä aineista. Siitä on tietysti paljon kertomuksia, että epo-hormoni levisi hiihtourheiluun 1980- ja 90-lukujen vaihteessa. Joku väittää, että ilman epoa ei voitettu 1990-luvulla arvokisakultaa, mutta faktoja ei ole.

YLE:n Elävä Arkisto, Marjut Lukkarisen mitalijuhlat Lohjalla:

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/marjut_hiihti_olympiakultaa_43891....

Saksa voitti mitalitaulukon, Suomelle mitali ampumahiihdosta

 Kisojen menestynein maa oli Saksa kymmenellä kultamitalillaan. Gunda Niemann voitti pikaluistelussa 3000 ja 5000 metriä. USA:n Bonnie Blair oli paras  500 ja 1000 metrillä.

Ensi kertaa olympiaohjelmassa olleessa kaukalopikaluistelussa Etelä-Korea otti ensimmäiset talvikisojen olympiakultansa. Kim Ki-Hoon voitti kaksi kultamitalia.

Alppihiihdossa Itävallan Petra Kronberger vei kultaa sekä naisten pujottelusta että alppiyhdistetystä.  Miesten suurpujottelun voitti Italian Alberto Tomba, jolle olympiakulta oli uran kolmas. Pujottelussa Tomba oli Norjan Finn Christian Jaggen jälkeen hopealla.

Ruotsi menestyi Albertvillen kisoissa heikosti, mutta Pernilla Winbergin kulta suurpujottelusta toi lohtua. Luxemburg oli yllättäen menestyvä alppimaa, kun sitä edustanut sveitsiläistaustainen Marc Girardelli sai hopeaa sekä super-g:stä että suurpujottelusta.

Ampumahiihdossa Saksan Mark Kirchner voitti kultaa sprinttikisasta sekä viestistä ja hopeaa 20 kilometrin kisasta. Sprintissä Harri Eloranta oli yllättäen pronssilla. Hän saavutti Suomelle ensimmäisen ampumahiihdon olympiamitalin 16 vuoteen.

Eloranta oli voittanut nuorten maailmanmestaruuden 1981. Häntä pidettiin menetettynä lupauksena, kunnes 1992 hän näpäytti Les Saisiesissa kritisoijiaan oikein kunnolla.

Yhdistetyssä isäntämaa Ranska vei kaksoisvoiton. Fabrice Guy otti kultaa ja Sylvain Guillaume hopeaa. Suomen yhdistetyn tila oli silloin yhtä surkea kuin nykypäivänä Pasi Saapungin oltua 20:s. Yhdistetyn joukkuekisassa Suomi oli seitsemäs Japanin voittaessa kultaa.

Kumparelaskussa Suomella oli edustajia miesten ja naisten kisassa, mutta heistä ei juuri uutisoitu. Tuleva olympiavoittaja Janne Lahtela osallistui olympialaisiin 17 vuotiaana. Ranska vei miesten kisassa kaksoisvoiton Edgar Grospironin voitettua ja Olivier Allamandin oltua hopealla.

Taitoluistelussa IVY:n edustajat saavuttivat kolme kultaa. Suurin huomio keskittyi kuitenkin naisten kisaan ja Yhdysvaltojen Kristi Yamaguchin sekä Japanin Midori Iton jännittävään taistoon. Yamaguchi vei kullan ensimmäisenä aasialaistaustaisena luistelijana, mutta hopealle jäänyt Ito jäi historiaan tekemällä ensimmäisenä naisena onnistuneen kolmoisaxelin.

Video, Alberto Tomba voittaa kultaa Albertvillen kisoissa:

Video, Kristi Yamaguchin luistelu:

Punakone voitti vielä kerran

Neuvostoliitto oli hajonnut, mutta Viktor Tihonovin valmentama IVY:n joukkue jatkoi vielä punakoneen perinteitä voittamalla Meribelissä pelatussa turnauksessa olympiakultaa. Turnauksen mitalit ratkottiin ensi kertaa pudotuspeleillä. Finaalissa IVY voitti Eric Lindrosin tähdittämän Kanadan 3-1.

Pronssia voitti Tshekkoslovakia kaadettuaan pronssipelissä USA:n 6-1. Suomi jäi kisoissa seitsemänneksi osin sen takia, että kisajärjestäjät töpeksivät turnauksen pelikaaviossa.

Teemu Selänteen tähdittämä Leijonat taipui puolivälierässä IVY:lle 1-6. Sen jälkeen Ruotsi voitti sijoitusottelussa Leijonat 3-2, kun Suomelta vietiin selvä maali. Oikeasti Suomen piti pelata siinä ottelussa Saksaa vastaan, mutta järjestäjät olivat mokanneet kaaviossaan. Ottelussa seitsemännestä sijasta Suomi voitti Ranskan 4-1.

Albertvillen olympiakisojen mitalitaulukko:

Saksa 10 – 10 – 6 =26
IVY 9 – 6 – 8 =23
Norja 9 – 6 – 5 =20
Itävalta 6 – 7 – 8 =21
USA 5 – 4 – 2 =11
Italia 4 – 6 – 4 =14
Ranska 3 – 5 – 1 =9
Suomi 3 – 1 – 3 =7
Kanada 2 – 3 – 2 =7
Etelä-Korea 2 – 1 – 1 =4

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: