Keskiviikko 21.11.2018

Olympiahistoriaa: 15-vuotias Hannu Manninen hämmentyi Lillehammerissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.1.2014 12:22
  • Kuva: EPA/All Over Press
    Kuva
    Hannu Manninen aloitti olympiauransa Lillehammerissa vuonna 1994. Arkistokuva.
|

Kansainvälinen olympiakomitea päätti 1986 siirtää talviolympiakisat eri vuosille kesäolympiakisojen kanssa 1992 jälkeen. Talvikisoille haluttiin lisää julkisuutta, kun kesäkisat eivät olleet samana vuonna ohjelmassa. Ratkaisu oli myös tv-yhtiöiden ja sponsoreiden mieleen.

Talvikisat järjestettiin jo 1994, kun Albertvillen kisoista oli kulunut kaksi vuotta. Hakijoita oli neljä, joista Alaskan Anchorage ja Bulgarian Sofia karsiutuivat finaalikierrokselta. Norjan Lillehammer ja Ruotsin Östersund kävivät tasapäisen taiston, jossa Östersund koki karvaan tappion äänin 39-45.

Lillehammer on pieni 25 000 asukkaan kaupunki, mutta sen etuna oli sijainti lähellä Osloa sekä kisapaikkojen läheinen sijainti toisistaan. Valtaosa lajeista järjestettiinkin Lillehammerissa. Pikaluistelut ja taitoluistelut järjestettiin Hamarissa, alppihiihdot Öyerissä ja Ringebussa ja osa jääkiekkopeleistä Gjövikin areenalla.

Lajivalikoima oli melkein sama kuin kaksi vuotta aiemmin Albertvillessä. Freestyleen oli lisätty hyppykisat ja short track –pikaluistelussa oli kaksi uutta matkaa.

Lillehammerin kisoihin osallistui 67 maata, mikä oli uusi ennätys. 14 maata debytoi talvikisoissa ja niistä yhdeksän oli entisiä neuvostotasavaltoja. Tshekki ja Slovakia kilpailivat omilla joukkueillaan maiden kohdattua ”avioeron” vuotta aiemmin.

Kisoihin oltiin asetettu ensi kertaa karsintarajoja urheilijoille, mutta kelkkailua karsinnat eivät koskeneet. Tositoimissa nähtiinkin mm. vanha olympiakävijä Monacon prinssi Albert sekä Amerikan Samoan, Trinidad & Tobagon ja Jamaikan kelkkajoukkueet. Tärkeintähän ei ole voitto vaan osallistuminen.

-Voi sanoa vieläkin, että se oli elämän yksi parhaista hetkistä. Tuli oikein isänmaallinen ryöppy. Maailmanmestaruuskisoissa ei ollut vastaavaa, kun tapahtuma oli paljon pienempi. Olympialaisissa näki paljon muita urheilujulkkiksia. Uskomattoman hienoa oli tavata prinssi Albert, joka Lillehammerissa osallistui kelkkailuun, muisteli taitoluistelija Mila Kajas muutama vuosi sitten Sport Contentille.

Lillehammerin kisojen järjestelyt onnistuivat loistavasti. Kuljetukset toimivat, yleisön ei tarvinnut jonotella liian paljoa ja oheispalvelut olivat hienosti järjestetty. Urheilijat olivat majoitustiloihinsa tyytyväisiä. Norjalaiset täyttivät katsomot ja tunnelma kisapaikoilla oli huikea. Jopa jääkiekko-otteluissa, joissa Norja sai pahasti selkäänsä.

Lillehammerin kisat ovat jääneet suomalaiseen urheiluhistoriaan negatiivisessa valossa. Toisen kerran historiassaan Suomi jäi olympiakisoista vaille kultamitaleita. Lahden 2001 dopingkärystä seuranneiden paljastusten jälkeen Mika Myllylän mitalitkin ovat saaneet synkän varjon.

Suomella oli mukana toki tulevia supertähtiä, kuten Janne Ahonen ja Hannu Manninen. Ahonen oli 16- ja Manninen 15-vuotias.

-Olin vasta 15 vuotias ja kävin yläastetta. Koulussa suhtauduttiin kuitenkin positiivisesti ja opettajat ja rehtorit luotti. Kyllä koulukaveritkin olivat urastani tietoisia, koska olin ollut jo maailmancupin kisassa mukana, Manninen muisteli Sport Contentille.

- Lillehammerista jäävät pääsääntöisesti mieleen järjestelyt, jotka olivat viimeisen päälle. Kuljetukset ja turvallisuusasiat. Kaikki oli hoidettu loistavasti. Kyllä se kokemus muutenkin hämmensi, koska olin niin nuori, Manninen jatkoi.

Mika Myllylä oli Suomen ykköstähti, Marja-Liisalle kaksi pronssia

Hiihtäjäkarpaasit Mika Myllylä ja Jari Isometsä olivat tehneet läpimurtonsa kansainväliseen kärkeen kaudella 1993-94. Lahden skandaalin jälkeisten tutkimusten myötä on spekuloitu, että Suomen joukkueessa oltaisiin aloitettu epon käyttö pieleen menneiden Falunin 1993 MM-kisojen jälkeen. On väitetty, ettei arvokisamitaleita olisi voitu saavuttaa hiihdossa 1990-luvulla ilman epoa, mutta väitteet ovat väitteitä. Todisteita ei ole, vaikka Myllylä ennen kuolemaansa epon käytön myönsikin.

Myllylä oli ollut Falunissa 14:s ja 17:s. Lillehammerin kisojen alla hän nappasi maailmancupista palkintosijoja. Lillehammerissa hän aloitti urakkansa pronssimitalilla 30 kilometriltä. Kultaa vei Norjan Thomas Alsgaard, joka jätti maanmiehensä Björn Dählien hopealle. Alsgaard oli vasta 21-vuotias ja hänen yllättävässä nousussaan maailman huipulle on riittänyt hämmästelemistä.

Myllylä joutui kisoissa oikeusmurhankin uhriksi. Suomalaisia pisti vihaksi, kun Myllylältä katkesi sauva, eikä norjalainen toimitsija suostunut auttamaan häntä.

10 kilometrin kisassa Dählie vei voiton ja Myllylä oli kuudes. 15 kilometrin takaa-ajon Dählie voitti myös Myllylän sijoittuessa neljänneksi ja Jari Räsäsen kuudenneksi. 50 kilometrillä Myllylä oli toinen. Kullan vei Kazakstanin edustajaksi siirtynyt ruotsalaistunut ex-neuvostoliittolainen Vladimir Smirnov.

Miesten viestissä Norja koki pettymyksen jäätyään Italian jälkeen kakkoseksi loppukirissä. Suomi oli kolmas joukkueella Myllylä, Harri Kirvesniemi, Räsänen, Isometsä.

Naisten hiihdossa Venäjän Ljubov Jegorova voitti kullan 5 kilometrillä takaa-ajossa sekä viestissä. Jegorova oli voittanut kolme kultaa myös Albertvillessä. Ura huipulla päättyi kuitenkin nolosti dopingkäryyn anabolisista steroidesta Trondheimin MM-kisoissa 1997. Valokuvaajat ikuistivat kärynneen Jegorovan poistumisen Trondheimista Ladan takapenkillä.

Italian Manuela di Centa saavutti Lillehammerissa kultaa 15 ja 30 kilometrillä. Hän saavutti henkilökohtaisilta matkoilta kaksi hopeaa ja viestistä pronssia.

Tätä nykyä di Centa toimii Italiassa parlamenttiedustajana. Sinivalkoinen Valhe –dokumenttielokuvassa hän dramaattisesti keskeyttää haastattelun, kun kysymykset siirtyvät hänen epäilyttäviin veriarvoihinsa. 

Marja-Liisa Kirvesniemi saavutti Lillehammerissa pronssia 5 kilometrillä ja 30 kilometrillä. Hänen arvokisauransa sai hienon päätöksen kyseen oltua hänen ensimmäisistä henkilökohtaisista olympiamitaleistaan Sarajevon 1984 jackpotin jälkeen.

Marja-Liisan ansioihin voidaan laskea kolmaskin Lillehammerin pronssimitali. Hän psyykkasi Suomen Leijonat voittovireeseen ennen pronssipeliä katkeran Kanada-tappion jälkeen. Leijonat vei pronssit voitettuaan Venäjän 4-0.

Video: Thomas Alsgaard voittaa Lillehammerissa 

Video: Björn Dählie voittaa Lillehammerissa

Suomen mäkikotkat laman kourissa

Mäkihypyssä Suomi oli alamaissa.  V-tyylin opetteluun ei lähdetty ajoissa ja se näkyi suomalaisten kärkihyppääjien, kuten Ari-Pekka Nikkolan osalta parina lamavuotena. Albertvillen kultasankaria Toni Niemistä ei valittu  olympialaisiin. Toni hallitsi V-tyylin, mutta muuten hyppy ei kulkenut.

Jani Soininen oli kaudella 1993-94 noussut Suomen ykköshyppääjäksi. Hän sijoittui normaalimäessä kuudenneksi ja suurmäessä viidenneksi. Soininen olisi saavuttanut normaalimäessä pronssia, jos olisi onnistunut tekemään Telemark-alastulon.

Joukkuemäessä Suomi oli viides. Kullan vei Saksa, jonka tähtihyppääjä Jens Weissflog sai yleisön vihat niskoilleen käteltyään Japanin ankkurin Masahiko Haradan tornissa. Haradan pasmat menivät sekaisin ja hän jäi kumpuun Japanin pudotessa hopealle.

Weissflog voitti Lillehammerissa suurmäen jättäen norjalaisten suursuosikin Espen Bredesenin hopealle. Weissflogista tuli myös ensimmäinen kahdella tyylillä kultaa voittanut mäkihyppääjä. Sarajevossa 1984 hän oli voittanut normaalimäessä perinteisellä tyylillä päihitettyään itsensä Matti Nykäsen.

Bredesen oli jäänyt Albertvillen 1992 olympialaisissa normaalimäessä viimeiseksi. Norjassa häntä pilkattiin Eddie Edwardsin mukaisesti nimellä Espen the Eagle.

Lillehammerissa Bredeseniä ei enää pilkattu. Hän voitti normaalimäessä kultaa ja toi Norjalle ensimmäisen mäkihypyn olympiavoiton 30 vuoteen.

Norja juhli yhdistetyssäkin Fred Börre Lundbergin vietyä kultaa henkilökohtaisessa kisassa. Joukkuekisassa Norja jäi Japanin jälkeen hopealle. Henkilökohtaisen kisan kakkonen Takanori Kono oli Lundbergin ohella lajinsa menestynein urheilija Lillehammerissa.

Video: Jens Weissflog voittaa Lillehammerissa

Norja kahmi eniten mitaleita

Norjalaiset saavuttivat Lillehammerista peräti 26 mitalia. Venäjän voitti kuitenkin kultamitalitilaston 11 kullallaan. Norjan saldo jäi kymmeneen kultaan.

Norjan menestynein urheilija oli pikaluistelija Johan Olav Koss, joka voitti kolme kultamitalia. Epäonnensoturi USA:n Dan Jansen voitti 1000 metriä saavuttaen viimein kaivatun olympiavoittonsa. Naisten puolella USA:n Bonnie Blair saavutti Lillehammerissa kaksi kultaa ja jäi olympiahistoriaan viisinkertaisena olympiavoittajana.

Kaukalopikaluistelussa eteläkorealainen Kim Yoon-Mi teki historiaa. Hän voitti kultaa 13-vuotiaana ja on historian kaikkien aikojen nuorin olympiavoittaja.

Alppihiihdossa ainoan kullan voitti Norjalle Lasse Kjus alppiyhdistetyssä maan edustajien otettua kolmoisvoiton. Saksan Markus Wassmeier vei kaksi kultaa voitettuaan super-g:n ja suurpujottelun. Alberto Tomba täydensi olympiamitalisarjaansa pujottelun hopealla Itävallan Thomas Stangassingerin voittaessa.

Naisten alppilajeissa pujottelun voittaja Vreni Schneider voitti kolme mitalia. Hänestä tuli kolminkertainen kultamitalisti hänen voitettuaan Calgaryssa 1988 pujottelun ja suurpujottelun. Ruotsin Pernilla Wiberg voitti alppiyhdistetyn ja saavutti toisen olympiakultamitalinsa Albertvillen suurpujottelukullan jatkoksi.

Suomen alppihiihto ei enää ollut vitsi. Janne Leskinen oli super-g:ssä 13:s ja Mika Marila pujottelussa 12:s.

Kumparelaskussa nähtiin eksoottinen kultamitalimaa Uzbekistanin Lina Cheryazovan voitettua hypyt maansa historian ensimmäisenä olympiavoittajana. Suomalaiset olivat mukana kumparelaskussa. Janne Lahtela oli yhdeksäs ja Minna Karhu 13:s. Kultamitalit veivät Kanadan Jean-Luc Brassard ja Norjan Stine Lise Hattestad.

Ampumahiihdossa Norja ei yllättäen saavuttanut yhtään mitalia. Kanadan Myriam Bedard voitti molemmat naisten matkat. Miesten viestissä Saksa vei kullan Suomen joukkueen ollessa viides.

Kelkkailulajeissa Saksa ja Italia voittivat kaksi kultamitalia. Saksan Georg Hackl voitti toisen perättäisen kultamitalinsa ohjaskelkkailussa.

Video: Johan Olav Koss luistelee kultaa

Taitoluistelun uskomaton mediashow

Seuratuin laji Lillehammerin kisoissa oli naisten taitoluistelu. Siihen vaikuttivat muutkin kuin kilpailulliset asiat. Yhdysvaltojen joukkue aiheutti melkoisen sirkuksen.

Ennen kisoja Tonya Hardingin poikaystävä oli lyönyt Hardingin haastajaa Nancy Kerrigania rautaputkella polveen estääkseen tämän matkan Lillehammeriin. Kerrigan selvisi ruhjeilla ja pystyi kisaamaan Lillehammerissa. Myös Harding jouduttiin valitsemaan USA:n joukkueeseen, koska hän oli läpäissyt karsinnan ja olisi saanut oikeusteitse USA:n olympiakomitealta korvauksia, jos hänet olisi jätetty kisoista rannalle.

Mediamylläkkä oli ennennäkemätön. Olympiakisojen taitoluistelussa rikottiinkin CBS:n lähetyksissä kaikki katsojaennätykset. Alppihiihtäjä Alberto Tomba oli mustasukkainen ja halusi järjestää Kerriganin ja Hardingin kanssa yhteisen lehdistötilaisuuden.

Harding, joka sijoittui kahdeksanneksi, tunnusti kisojen jälkeen oikeudessa poikaystävänsä teot ja sai ehdollista vankeutta. Olympialaisten jälkeen Harding sai julkisuutta ammattinyrkkeilijänä ja tv-juontajana.

Kerrigan ei suurista odotuksista huolimatta voittanutkaan kultaa. Kullan vei Ukrainan Oksana Baiul, joka Kerriganin tavoin tienasi olympialaisten ammattilaisena miljoonia. Baiul kärsi välillä päihdeongelmista, mutta hilasi itsensä kuiville.

Jäätanssissa venäläiset veivät kaksoisvoiton Oksana Grishukin ja Jevgeni Platovin johdolla. Paluun amatöörikisoihin tehnyt Sarajevossa 1984 kultaa voittanut brittipari Jayne Torvill – Christopher Dean putosi pronssille kritiikkiä herättäneellä tuomariratkaisulla. Sääntökirjan mukaan miehen kädet eivät nostossa saa ylittää hartialinjaa ja se vei muuten ylivoimaisesti parhaaksi arvioidulta vapaaohjelmalta pisteitä.

Susanna Rahkamo ja Petri Kokko sijoittuivat jäätanssissa neljänneksi. Albertvillen 1992 kisoista tuli parannusta kaksi sijaa. Rahkamo ja Kokko ovat Suomen olympiahistorian menestyneimmät taitoluistelijat 1920-luvun kultamitalistien Walter ja Ludovika Jakobssonin jälkeen.

Video: Oksana Baiulin vapaaohjelma

Leijonien pettymyspronssi

Curt Lindströmin valmentama Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi Lillehammerin kisoissa upeasti ja oli ehdottomasti kisojen paras joukkue. Leijonat hävisi vain yhden erän, mutta jäi pronssille. Kanada voitti välieräottelun 5-3 Leijonien romahdettua toisessa erässä.

Pronssiottelussa Suomi voitti Viktor Tihonovin valmentaman Venäjän 4-0. Suomi pelasi Venäjää vastaan Lillehammerissa kaksi ottelua, jotka voitti yhteismaalein 9-0!

Finaalissa Ruotsi ja Kanada ratkaisivat kultamitalien kohtalon rankkareissa pelin päätyttyä 2-2. Tommy Salon torjunnat ja Peter Forsbergin uskomaton rankkariratkaisu toivat ruotsalaisille maan historian ensimmäisen kiekkokullan.

Lillehammerissa olympiajääkiekko pelattiin viimeistä kertaa ilman NHL-pelaajia.

Lillehammerin 1994 olympiakisojen mitalitaulukko

Venäjä 11 – 8 – 4 =23

Norja 10 – 11 – 5 =26

Saksa 9 – 7 – 8 =24

Italia 7 – 5 – 8 =20

USA 6 – 5 – 2 =13

Etelä-Korea 4 – 1 – 1 =6

Kanada 3 – 6 – 4 =13

Sveitsi 3 – 4 – 2 =9

Itävalta 2 – 3 – 4 =9

Ruotsi 2 – 1 – 0 =3

Suomi 0 – 1 – 5 =6

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: