Sunnuntai 27.5.2018

Sotshin jälkilöylyt: Kännikohusta kansanviihdettä, entä urheilu?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.2.2014 16:34
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Paavo Arhinmäki joutui selittelemään Sotshin tapahtumia eduskunnassa.
|

Suomi saavutti Sotshin olympiakisoista viisi mitalia. Määrä on sama kuin Vancouverissa 2010.

Mitalitaulukossa Suomi oli Sotshissa kuitenkin korkeammalla voitettuaan yhden kultamitalin, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Kultakantaan Suomi pääsi ensi kertaa 12 vuoteen.

Vancouverin tavoin Suomi voitti mitalinsa Sotshissakin lumilautailusta, maastohiihdosta ja jääkiekosta. Menestys oli kapealla pohjalla.

Ensimmäisen kisaviikon aikana puhuttiin urheilijoiden alisuorittamisesta, kunnes koitti superpäivä 19. helmikuuta, jolloin Suomi vei kultaa miesten parisprintistä ja otti hopeaa naisten parisprintistä. Leijonien 3-1 –voitto samana päivänä Venäjästä tiesi paikkaa jääkiekon mitalipeleihin.

Ylisuorittajia Sotshissa olivat hiihtäjät Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi sekä miesten jääkiekkomaajoukkue. Niskasen ja Jauhojärven parisprinttikulta sekä Niskasen nelostila 15 kilometrillä ylittivät kaikki odotukset. Harva uskalsi odottaa Leijonilta pronssia sen jälkeen, kun Valtteri Filppula ja Mikko Koivu joutuivat jäämään kisoista pois.

Naishiihtäjien hopeamitalit parisprintistä ja viestistä olivat ”varmoja mitaleita” jo ennen kisoja. Tuplamitalistit Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen menestyivät henkilökohtaisilla matkoilla odotettua paremmin, vaikka mitaleita ei niistä tullutkaan.

Maastohiihtäjien viimeistelyleiri onnistui, kuntohuippu ajoitettiin oikein ja suksihuolto hoiti tehtävänsä paljon paremmin kuin Vancouverissa. Lahden dopingskandaalin jälkeen hiihto on ollut Suomessa eräänlaisen ”hylkiölajin” maineessa, mutta Sotshissa kansalta tuli vain ylistyksiä superpäivän jälkeen.

Sotshin menestys turvannee Hiihtoliiton sponsorirahoituksen tulevalle olympiadille ja Lahden MM-kisoissa 2017 päästäneen kiillottamaan 16 vuotta aiemmin tahrattua mainetta kunnialla. Niskaset lienevät supertähtiä Falunin ja Lahden MM-kisoissa sekä Pyeongchangin olympialaisissa.

Jääkiekkomaajoukkueessa ilahduttivat 43-vuotiaan Teemu Selänteen huippuesitysten lisäksi nuoren 1990-luvulla syntyneen kaartin Mikael Granlundin, Sami Vatasen, Olli Määtän ja kaksi ottelua pelanneen Aleksander Barkovin otteet. Kultainen sukupolvi väistyy nyt, mutta ysärisukupolvesta on tulossa monta huippupelaajaa, jotka pitänevät Suomen kärkimaiden kastissa jatkossakin.

Enni Rukajärvi oli iloinen yllättäjä slopestylessa. Hän oli ollut ennen kisoja puolikuntoisena, mutta riskeerasi rohkeasti finaalissa ja ylsi lähes jackpottiin otettuaan hopeaa. Suomalainen punkmusiikki psyykkasi Ennin hopeavireeseen ja hän pystyi suorittamaan kauden parhaan laskunsa silloin, kun se piti suorittaa.

Epäonnistujiakin riitti

Superpäivän jälkeen kisojen alisuorittajien haukkuminen loppui kuin seinään. On silti mainittava, että moni suomalaisurheilija alitti tasonsa.

Ehdottomasti suurin pettymys oli naisten jääkiekkomaajoukkue. Naisten hiihtoviestin hopean ohella Naisleijonien pronssia pidettiin Sotshin varmimpana mitalina. Puolivälierätappio Ruotsille oli todella suuri pettymys ja ottelussa alisuoritettiin kunnolla. Paineita ei kestetty kauden merkittävimmässä ottelussa ja huonompi joukkue vei voiton.

Sotshissa pelasi taitotasoltaan ja peruskunnoltaan todennäköisesti kaikkien aikojen paras Suomen naisten kiekkomaajoukkue. Yhdysvaltaa ja Kanadaa vastaan Suomi pelasi turnauksen parhaat pelinsä, mutta sitten suoritustaso lopahti. Selvä voitto Venäjästä ottelussa viidennestä sijasta ei lohduttanut.

Toiseksi suurin suomalaisepäonnistuja oli ampumahiihtotähti Kaisa Mäkäräinen. Flunssaoireet veivät Kaisasta parhaan terän pikamatkalla, joka oli hänen toinen paraatimatkansa. Yhteislähdössä Kaisa ampui pystystä maailmancupin kisoistakin tutut pummit ja mitali meni siihen.

Freestylestä povattiin kahtakin mitalia, mutta saldoksi jäi pyöreä nolla. Suurimmat toivot Antti-Jussi Kemppainen ja Jouni Pellinen eivät olleet lähelläkään mitalia.

Myös mieslumilautailijat epäonnistuivat. Kaksien edellisten olympiakisojen mitalilaji miesten halfpipe jäi Rosa Hutorin rinteillä suomalaispettymykseksi.

Alppihiihdossa Tanja Poutiainen oli kaukana huippuvuosistaan. Miesten ykkösnimi Marcus Sandell horjahti ulos radalta suurpujottelussa.

Mäkihyppääjistä onnistui vain Anssi Koivuranta. Janne Ahonen pääsi vaivoin toiselle kierrokselle. Jarkko Määttä ja Olli Muotka hyytyivät molemmissa henkilökohtaisissa kisoissa ensimmäiselle kierrokselle.

Mäkihypyssä on ponnahtamassa esiin uusia nimiä, jotka ovat pärjänneet hyvin nuorten MM-kisoissa. Lajin menneiden vuosien loistoon lienee silti pitkä matka. Ensi kauden sponsorirahat turvattaneen Janne Ahosen jatkamisella.

Yhdistetty oli Suomen paraatilaji kymmenisen vuotta sitten, mutta Sotshissa Suomi oli lajissa takarivin maita. Ilkka Herola on ainoa suomalaiskilpailija, joka yltää tasaisesti maailmancupin pisteille. Hänen suorituksensa Sotshissa olivat kelvollisia ja nuorukaisella kyse oli muutenkin opintomatkasta.

Pikaluistelussa Pekka Koskela ja Mika Poutala menestyivät odotettua heikommin. Mitaleita heiltä ei odotettukaan, mutta kauden tärkeimmissä kisoista kumpikaan ei yltänyt omaan parhaaseensa. Tommi Pulli onnistui tonnilla voittamaan ruotsalaisparinsa, mutta oli tuloksissa häntäpäässä.

Pohjoismaista Ruotsi ja Norja menestyivät suomalaisia Sotshissa selvästi paremmin. Kiistaton totuus on, että nykyisellä tukirahamäärällä Suomen tulisi pärjätä olympialaisissa paljon paremmin kuin Sotshissa. Tilanne tiedostetaan ja tukirahojen oikea koordinointi voi tuottaa jo paljon parempia tuloksia seuraavissa talvikisoissa Pyeongchangissa.

Tukirahoja jaettiin Suomessa muutamia vuosia sitten pitämään urheilun organisaatioiden rakenteita pystyssä. Itse urheilijaa ei niinkään tuettu. Nyt jakoperusteita on muutettu ja nähtäväksi jää, näkyykö se tuloksissa.

Kisat päättyivät ministerin kännikohuun 

Olympiajoukkue palasi Sotshista maanantaina. Kisatuloksia ja mitalisteja enemmän huomiota sai osakseen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Hän oli sammunut pöytään Leijonien mitalijuhlissa launtaiyönä ja sunnuntaina 50 kilometrin hiihto jäi ministeriltä näkemättä.

Valtiovallan edustajista Sotshissa kävivät myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä pääministeri Jyrki Katainen. Heidän ei nähty nauttivan miestä väkevämpää.

Ikuisuuskysymys on, pitäisikö valtiovallan olla mukana olympiakisoissa keräämässä itselleen irtopisteitä kannustamalla Suomen joukkuetta. Moni ei pitänyt suomalaispoliitikkojen matkaa Sotshiin suotavana Venäjän ihmisoikeustilanteen ja kisojen väitettyjen ympäristörikosten takia. Paavo Arhinmäki boikotoikin avajaisia, mutta oli seuraamassa paikan päällä jääkiekon mitalipelejä.

Toisaalta Suomi osallistuu olympialaisiin Suomen valtion tunnuksilla. Valtiovallan läsnäolo voi ihan oikeasti kannustaa urheilijoita huippusuorituksiin, kun urheilija huomaa valtion kannustavan häntä korkealta taholta.

Niinistö ja Katainen saivat läsnäolostaan kiiltokuvamaista julkisuutta. Arhinmäki ei tässä onnistunut, eikä hän onnistunut viemään poliittista viestiään sunnuntaina Venäjän urheiluministerille Vitali Mutkolle hiihtokilpailussa, jossa tapaaminen olisi onnistunut.

Urheilu on Suomessa suurta kansanviihdettä. Sotshin olympialaiset tullaan muistamaan Suomessa viiden mitalin lisäksi Arhinmäen kännikohusta sekä ruotsalaiskiekkoilija Nicklas Bäckströmin dopingskandaalista.  Arhinmäki-vitsit leviävät netissä. Ministeri tarjosi kännäilyllään merkittävää kansanviihdettä.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit