Sunnuntai 16.12.2018

”Vuoden 2001 Suomi-skandaali näkyy yhä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.5.2010 18:52
Päivitetty: 
26.5.2010 19:02
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    –Huippu-urheilulla ei ole Suomessa markkina-arvoa. Selittävä tekijä ovat Lahden (vuoden 2001 MM-hiihtojen) tapahtumat, sanoo vertailun laatinut Jarmo Mäkinen.

Faktakulma

Vuonna 2001 pidettyjen Lahden MM-hiihtojen yhteydessä kuusi Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjää jäi kiinni Hemohesin käytöstä.

Suomi menetti dopingrikkomusten takia kolme kilpailuissa voitettua mitalia. Lisäksi kiinni jääneet urheilijat saivat kukin kahden vuoden kilpailukiellon, ja maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat Kari-Pekka Kyrö ja Jarmo Riski sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäisen toimitsijakiellon.

"Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa" -vertailusta selviää, että dopingskandaali vaikuttaa yhä suomalaiseen huippu-urheiluun.

Vertailusta selviää, että Norja on onnistunut optimoimaan huippu-urheilurahoituksensa keskittämällä sen yhdelle organisaatiolle, Olympiatoppenille. Ruotsin menestyksen takana on puolestaan ollut aiempaa urheilijakeskeisempi järjestelmä sekä elinkeinoelämän aloitteesta lähtenyt yritysten ja valtion huippu-urheilulle tarjoama tuki.

–Huippu-urheilulla ei ole Suomessa markkina-arvoa. Selittävä tekijä ovat Lahden (vuoden 2001 MM-hiihtojen) tapahtumat, sanoo vertailun laatinut Jarmo Mäkinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihusta.

Suomessa urheilujärjestöt ovat eriytyneet, mikä on myös pudottanut Suomea naapurimaiden kelkasta.

–Organisaatioilla on ollut omat intressinsä, varat ja voimavarat ovat hajallaan opistoissa ja akatemioissa, Mäkinen sanoo.

Norjan ja Ruotsin mallit ovat syntyneet 1980- ja 1990-luvun epäonnistumisten seurauksena. Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja ja huippu-urheilun strategiaa pohtineen työryhmän puheenjohtaja Risto Nieminen ei kopioisi niitä suoraan Suomen huippu-urheilun kehitystieksi.

–Heidän muutoksistaan on aikaa, joten se olisi hirveä virhe. Niistä oppiminen olisi järkevää. Meidän pitäisi muuttaa omaamme vastaamaan 2010-luvun tarpeita, Nieminen näkee.

Nieminen linjaa, että suomalainen huippu-urheilu uhkaa näivettyä, jos sitä mitataan vain menestymisen kautta kansallisen itsetunnon kasvattajana.

–Urheiluhistoriamme on suuntautunut voimakkaasti palvelemaan itsetuntoa, ja siihen liittyy, että täytyy menestyä. Menestykseen yrittämiseen sijoittaminen on arvokasta, ei vain menestykseen, Nieminen toteaa.

Menestyshulluuden Nieminen muuttaisi vinhaan yhteisöllisyyshulluudeksi.

–Maailmalla seurat rakentavat toimintansa yhteisöllisyyden varaan. Yhdysvaltojen yliopistourheilussa paikkakunnalle on mieletön merkitys, jos on sadankin joukossa joukkuelajeissa. Meillä jääkiekkoliigaa pelaa 14 joukkuetta, ovatko mestaria lukuunottamatta 13 muuta epäonnistuneet, Nieminen kysyy.

Olympiakomitean hallitus valitsee kesäkuun kokouksessa 4–6-hengen projektiryhmän, jonka tärkein tehtävä on aloittaa suomalaisesta huippu-urheilun mallista keskusteleminen ja pitää keskustelua yllä.

Faktakulma

Vuonna 2001 pidettyjen Lahden MM-hiihtojen yhteydessä kuusi Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjää jäi kiinni Hemohesin käytöstä.

Suomi menetti dopingrikkomusten takia kolme kilpailuissa voitettua mitalia. Lisäksi kiinni jääneet urheilijat saivat kukin kahden vuoden kilpailukiellon, ja maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat Kari-Pekka Kyrö ja Jarmo Riski sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäisen toimitsijakiellon.

Yritykset: 
Jaa artikkeli: