Lauantai 15.12.2018

Uusi Suomi uutiset

Asuntovelallinen, näitkö tämän tärkeän viestin? – Ekonomisti: ”Korot eivät nouse nopeasti”
Sisältö:

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että Euroopan keskuspankilla EKP:lla oli viime torstaina erittäin tärkeä viesti asuntovelallisille.

EKP vahvisti, että arvopaperien osto-ohjelma päättyy aiempien ilmoitusten mukaisesti tämän vuoden lopussa. Samalla keskuspankki kertoi lisäksi, että ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittaminen kuitenkin jatkuu vielä pitkään.

”Uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi”, pääjohtaja Mario Draghi linjasi tiedotustilaisuudessaan.

Hän totesi samalla, että talouskehitys on odotettua heikompaa.

Juhana Brotherus tulkitsee tämän tarkoittavan sitä, että korot eivät nouse nopeasti ja odotuksia vaisumpi talouskehitys tylsyttää korkojen nousua.

”EKP-kokouksen tärkein viesti asuntovelalliselle: KOROT EIVÄT NOUSE NOPEASTI. Arvopaperiostot loppuvat, mutta omistukset ei vähene vuosiin → euriborit kurissa. Vaisumpi talouskehitys tylsyttää korkonousua → euriborit plussalle vasta 2020”, hän kommentoi Twitterissä.

Draghi toisti torstaina EKP:n aikaisemman linjauksen, jonka mukaan ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvoston jäsen Ewald Nowotny sanoi kuitenkin perjantaina, että EKP:n tulisi nostaa ohjauskorkoaan mahdollisimman pian.

Esimerkiksi Nordea odottaa, että EKP tekee ensimmäisen koronnostonsa ensi vuoden joulukuussa. Osa ekonomisteista odottaa koronnostoa vasta vuonna 2020. Asuntolainojen viitekorot saattavat lähteä nousuun jo aikaisemmin.

”Kyllä tässä on nyt pikkuhiljaa varustauduttava siihen, että sille asuntolainallekin se korko tulee. Mitä pidempään viitekorkoon se on sidottu, niin tietenkin sitä aikaisemmin”, Nordean analyytikko Tuuli Koivu arvioi syyskuussa.

Lue tarkemmin: Suomalaisia asuntovelallisia varoitetaan nyt ainakin 4 koronnostosta: ”Mitä pidempi viitekorko, sitä aikaisemmin”

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor oli perjantaina -0,128 prosentissa.

EKP laski ohjauskorkonsa nollaan vuoden 2016 maaliskuussa. 

Lue myös: 

100 000 euron asuntolaina normikorolla? – Ennuste: Nousua pian jopa 40 €/kk

Olli Rehniltä neuvo asuntovelallisille Ylellä: ”Heijastuu meille osittain myös etukäteen”

Ekonomisti varoittaa asuntovelallisia: ”Itse kunkin on syytä tehdä stressitesti”

Asuminen, Asuntolainan korko, EKP:n ohjauskorko, Euroopan keskuspankki EKP, Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Korot, Korot, Mario Draghi, Raha, Talous, uutiset, Yhteiskunta, Asuminen
Kovaa ryöpytystä autoilijoille vaadituista muutoksista: ”Järki käteen - Emme me pahuuttamme autolla liiku”
Sisältö:

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää osaa tällä viikolla julkaistuista liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ehdotuksista kohtuuttomina.

”Ilmastonmuutoksen hillitseminen on lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä myös täällä Suomessa. Suomen on tehtävä oma osansa, ei vähempää. Samalla on kuitenkin ennen muuta poliittisten päättäjien vastuulla pitää visusti huolta siitä, että ihmisten arjen ja koko maan elämisen edellytysten kannalta ei mennä kohtuuttomuuksiin. Äskettäin julkaistuilla liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ehdotuksilla on oikea tavoite. Valitettavasti osa ehdotuksista kuitenkin kohtuuttomasti hankaloittaisi ihmisten arkea ja lisäisi kustannuksia”, hän kirjoittaa IL-blogissaan.

Myös perussuomalaisten puoluehallitus tyrmäsi työryhmän ehdotukset lauantaina.

”Raja sille, kuinka paljon autoilijoita voidaan kurittaa, on ylitetty.  Kuljetusala työllistää runsaat satatuhatta suomalaista ja sen liikevaihto on lähes kuusi miljardia. Nämä työpaikat ja yritykset on säilytettävä Suomessa. Samalla on varmistettava, että kauppamme ja teollisuutemme kilpailukykyä ei horjuteta kuljetuskustannusten rajuilla korotuksilla”, se toteaa tiedotteessaan.

Sekä perussuomalaisten puoluehallitus että Antti Kaikkonen korostavat, että Suomi on maantieteellisesti suuri maa ja harvaan asuttu.

”Autoja tarvitaan liikkumiseen, maaseudun lisäksi myös useimmilla kaupunkialueilla. Siksi työryhmän ehdotukset esimerkiksi tuntuvista polttoaineverojen korotuksista ja uusista tiemaksuista ovat kaukana ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Ei kaikilla ole niihin varaa”, Kaikkonen toteaa.

”Realismia ei myöskään ole, että ihmisillä olisi yhtäkkiä mahdollisuus mittavasti ostaa uusia autoja, etenkään työryhmän väläyttämiä sähköautoja. Ne ovat ainakin toistaiseksi useimmille suomalaisille yksinkertaisesti liian kalliita”, hän jatkaa.

Myös perussuomalaisten puoluehallitus puuttuu tavoitteeseen uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin lopettamisesta Suomessa. 

”Tämä autokieltolaki on tarkoitus säätää maassa, jonka teillä liikkuu 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista ainoastaan noin 13 000 on täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä. Autoilijoiden niskat yritetään nyt taittaa. Tätä ei voida hyväksyä. ”

Antti Kaikkonen myöntää, että autoilusta on tulevaisuutta silmällä pitäen tehtävä ympäristöystävällisempää. Uudistukset on hänen mukaansa kuitenkin toteuttava asteittain ja myös pieni- ja keskituloisten kannalta reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. 

”Järki siis käteen. Auto omistetaan yleensä ottaen ihan tarpeesta, liikkumaan pitää päästä. Yleensä siinä on kyse työstä tai palveluista. Osa pääsee bussilla, junalla tai muilla julkisilla, ja se on mainio asia. Kiskoja tarvitaan lisääkin. Mutta antakaa meille autoilijoillekin armoa. Emme me pahuuttamme autolla liiku.”

 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä julkaisi keskiviikkona liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman loppuraporttinsa, jossa esitellään keinoja hiilettömään liikenteeseen. Työryhmän Suomen kaupungeissa olisi otettava pikaisesti käyttöön tiemaksut ja polttoaineveroa tulee nostaa vuosittain vuodesta 2020 lähtien. 

Työryhmän mukaan hiilettömän liikenteen edellytyksenä on se, että kaikista fossiilisista polttoaineista tie-, raide- ja kotimaan vesiliikenteessä on päästävä kokonaan eroon vuoteen 2045 mennessä. Siksi tavoitteena on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045.

Keskustan puoluehallitus totesi omassa kannanotossaan keskiviikkona, ettei Suomessa ole tarvetta kieltää dieseliä autojen polttoaineena.

Lue lisää:

Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema

T&T: Sähköauto voi olla iso saastuttaja

Hurja laskelma Suomelle: Jättimullistus alkaa 2025, ja sitten menee koko autokanta uusiksi

”Autoilijat maksavat jo nyt matkansa ja päästönsä” – Autoliitto tyrmää työryhmän ”mahdottomat” vaatimukset

Huomasitko tätä, autoilija: Kaavailussa myös ”könttäpalautuksia” ilmastolaskun kurittamille

Antti Kaikkonen, Ilmastonmuutos, Ilmastopolitiikka, Ilmastopolitiikka, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Liikenne, Politiikka, polttoainevero, Sähköautot, Tiemaksut, uutiset, Yhteiskunta, Ympäristö
”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista” – Kansanedustaja esittää vanhempainvakuutusta
Sisältö:

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää vanhempainetuuksien irrottamista lakisääteisestä sairasvakuutuksesta omaksi vanhempainvakuutuksekseen.

”Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus, eli vanhempainetuudet on irrotettava lakisääteisestä sairausvakuutuksesta”, Sarkomaa kommentoi tiedotteessa.

Sarkomaa ehdottaa mallin ottamista Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa hänen mukaansa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

”Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, ettei raskaus ole mikään työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hänen mielestään ei siis ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa yksin suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista.

Sarkomaan mukaan perhevapaakustannukset ovat monien lainsäädäntömuutosten jälkeenkin tasa-arvon jarru ja ongelma etenkin naisvaltaisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja siten nuorille naisille.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, hän toteaa.

Sarkomaa huomauttaa, että työnantajalle nämä kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on hänen mukaansa purettava.

”Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen”, hän sanoo.

Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Sari Sarkomaa, Työelämä, Uusi Suomi, uutiset, Vanhemmuuden kustannukset, Vanhemmuuden kustannukset, Yhteiskunta
Lähes 10 000 poliisia jälleen Pariisin kaduilla: ”Meidän on pakko varautua kaikkein pahimpaan”
Sisältö:

Ranskan poliisi on jälleen valmiudessa niin sanottujen keltaliivien protestien varalta. France24:n tietojen mukaan Pariisin kaduilla on tänään kaikkiaan 8 000 poliisia ja koko Ranskassa valmiudessa on kymmeniä tuhansia poliiseja. Lauantaiaamupäivä on sujunut rauhallisesti ilman suuria mielenilmauksia.

”Meidän on pakko varautua kaikkein pahimpaan”, poliisipäällikkö Michel Delpuech kommentoi.

Ranskan sisäministeri Christophe Castaner sanoo, että keltaliivien olisi nyt aika lopettaa protestointi.

”Näkisin mieluummin, että poliisi tekisi todellista työtään eli ottaisi kiinni rikollisia ja ehkäisisi terroriuhkaa sen sijaan että mielenosoittajat työllistävät poliisia”, hän totesi France24:lle.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vetosi perjantaina rauhan ja järjestyksen palauttamisen puolesta.

”Ranska tarvitsee paluuta normaaliin”, hän sanoi puheessaan EU-huippukokouksen jälkeen Reutersin mukaan.

Viime lauantain protestien jälkeen Macron on antanut lupauksen mittavasta, pienituloisia auttavasta uudistuspaketista. Toimenpiteistä huomattavin on minimipalkan nostaminen sadalla eurolla kuukaudessa vuodesta 2019 lähtien.

Lue tarkemmin: +100 €/kk minimipalkkaan – Ranskan Macron teki kalliin lupauksen keltaliiveille

Politiikka, Ranskan mellakat, Ranskan mellakat, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Ulkomaat
T&T: Sähköauto voi olla iso saastuttaja
Sisältö:

Sähköautojen määrä on voimakkaassa kasvussa uusien mallien myötä. Sähköautoja markkinoidaan ekologisuudella, sillä, että sähkömoottorista ei tule paikallispäästöjä. Sähköautolla on kuitenkin heikkouksia, jotka jätetään mainitsematta, Tekniikka & Talous uutisoi. 

Ensinnäkin sähköauton valmistaminen vie kolmanneksen enemmän energiaa kuin tavanomaisen auton valmistaminen. Ympäristön kuormitusta kasvattaa myös se, että nykyiseen tekniikkaan perustuva akusto pitää vaihtaa auton käyttöiän aikana kerran. Akuston raaka-aineista litiumin ja koboltin kaivaminen aiheuttaa ympäristöongelmia.

Ympäristötietoista kuluttajaa kiinnostaa sekin, miten paljon sähköauton käyttämän sähkön tuotanto aiheuttaa päästöjä.

Asiasta kiinnostuneen diplomi-insinööri Antti Rauhalan kokoaman datan mukaan latauslaitteeseen päätyy keskimäärin 94 prosenttia voimalassa tuotetusta sähköstä. Sen jälkeen hukkaa aiheuttavat akun lataaminen ja purku sekä sähkömoottorin ja sen ohjauselektroniikan hyötysuhde.

Keskiverto sähköauto kuluttaa varovaisessa ajossa vajaat 14 kilowattia sadan kilometrin matkalla. Hävikin vuoksi se vastaa voimalassa 29 kilowattia.

”Laskennallinen hyötysuhde voimalasta auton sähkömoottorin akseliin on moottorin osateholla alle 50 prosenttia”, Rauhala sanoo.

Tästä seuraa, että sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa.

”Ne sopivat parhaiten maihin, joissa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat pieniä ja kerrallaan ajetaan melko lyhyt matka.”

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt vaihtelevat valtavasti maasta toiseen.  Huolestuttavinta on, että heikoimmassa asemassa näyttävät olevan Kiina ja Intia eli väkiluvultaan maailman suurimmat maat. Varsinkin Kiina sähköistää liikennettään erittäin voimakkaasti, mikä näkyy suoraan päästöissä.

Sähkövoimalan käyttöikä ylittää helposti 30 vuotta. Siksi uusiutuvan energian nopea nousukaan ei puhdista sähköautoilua nopeasti.

Euroopassa huonoimmassa asemassa ovat paljon fossiilisia polttoaineita käyttävät Saksa, Iso-Britannia ja Puola.

”Sähköautojen määrän kasvattaminen noissa maissa kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Tällöin sähköauton esteettinen pakoputki on käytännössä hiilivoimalan korkealle kurottava savupiippu”, Rauhala sanoo.

Lue koko juttu Tekniikka & Taloudesta.

Antti Rauhala, Autot, Kotimaa, Kotimaa, Mikael Sjöström / Tekniikka ja talous / Alma Talent, sähköauto, Sähköautot, uutiset, Yhteiskunta, Ympäristö
Ministeriö avaa nyt Trafi-jupakkaa: ”Pääjohtaja vakuutti kaiken olevan kunnossa”
Sisältö:

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoo Viestintäviraston tuoneen lokakuussa esiin mahdolliset ongelmat liikenteen turvallisuusviraston eli Trafin kohutussa kuljettajatiedot-palvelussa. 

”Ministeriö pyysi Trafia selvittämään asiaa. Trafin pääjohtaja Mia Nykopp vakuutti kaiken olevan kunnossa. Normaalitilanteessa pääjohtajaan luotetaan”, LVM toteaa perjantai-iltana julkaisemassaan tiedotteessa..

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä ei ministeriön mukaan lokakuussa informoitu, koska kyse oli tavanomaisesta ministeriön ja viraston välisestä kommunikoinnista.

”Lokakuussa ministeriön tiedossa ei ollut, että Tietosuojavaltuutetun toimisto oli jo aiemmin kysynyt asiasta Trafilta ja Trafi oli kyselyyn vastannut. Trafin pääjohtaja ei tätä tuonut ministeriön tietoon”, LVM kertoo tiedotteessa.

Ministeriö kertoo saaneensa tietää kuljettajatiedot-palvelun mahdollisista ongelmista viime sunnuntaina, kun keskustelu laajeni Tekniikka ja talous- lehden perjantaina 7.12. julkaiseman uutisen vuoksi.

Ministeriö kertoo lähettäneensä tuolloin seikkaperäisen selvityspyynnön Trafin pääjohtajalle sähköpostitse. Maanantaina 10.12. ministeriö teki toimenpidepyynnön Viestintävirastolle Trafin sähköisten asiointipalveluiden tilan selvittämisestä.

Trafin pääjohtaja Mia Nykopp ilmoitti eroavansa tehtävästään torstaina.

Trafi sulki sähköiset asiointipalvelunsa sunnuntaina sen jälkeen, kun Tekniikka&Talous oli uutisoinut asiointipalvelun tietosuojauhkista sen jälkeen, kun Trafi pani kaikkien ajokorttien tiedot vapaasti haettavaksi nettiin. Tämän on katsottu loukkaavan ihmisten tietoturvaa.

Tänään lauantaina Trafin sähköisen asioinnin palveluista on avattu kaikki vahvan tunnistautumisen takana olevat palvelut sekä omistajanvaihdoksessa käytettävä varmenne. Muut Trafin sähköiset asiointipalvelut pysyvät vielä suljettuina.

Lisää aiheesta:

Helpotusta autokaupan jumiin – Trafi avaa palvelunsa osittain

Trafista eronneella johtajalla virka takataskussa – veti pois uuden johtajahakemuksensa

”Voivatko valtion tietojärjestelmät todella olla tällä tasolla?” – Berner vastasi kovaan arvosteluun

Tietosuojavaltuutettu: Trafissa iski vauhtisokeus – ”Varoitimme etukäteen”

Anne Berner, Kotimaa, Kotimaa, Kuljettajatiedot, Mia Nykopp, Tietoturva, Trafi, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Natsivertauksellaan tyrmistyttänyt perussuomalainen: ”Puheeni haluttiin ymmärtää tahallaan väärin”
Sisältö:

Euroopan unionia natsi-Saksaan eduskunnassa verrannut perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että hänen puheensa haluttiin tahallaan ymmärtää väärin. 

”Kritisoin eduskunnan täysistunnossa Euroopan unionin suuntaa. Kerroin kannattavani Suomen itsenäisyyttä ja sanoin EU-myönteisten federalistien luovan uudenlaista Neuvostoliittoa tai natsi-Saksaa. Puheeni haluttiin ymmärtää tahallaan väärin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) väitti puheeni halventavan holokaustin uhreja. Väite on naurettava ja sillä yritetään siirtää huomio pois EU:n, Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhtäläisyyksistä. Puheenvuorossani en viitannut holokaustiin. Olen yksi harvoista nykyisistä kansanedustajista, joiden vieraina on jopa eduskunnassa käynyt holokaustista selvinneitä”, Tavio kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa pohdittiin keskiviikkona brexitin ja muun sisäisen hajaannuksen koetteleman EU:n tulevaisuutta. Tavio esitti keskustelussa, että ”nykyään Suomen poliittisessa keskustelussa tuntuu välillä ihan, että kuuluu jonkinlaiseen vähemmistöön, kun kannattaa Suomen itsenäisyyttä ja kansallisvaltiota”.

”Federalistit, Eurooppaa ihannoivat päättäjät, uhkaavat Euroopan kansoja. Federalistit uhkaavat kansallisvaltioita. Federalistit luovat vain uudenlaista Neuvostoliittoa EU:sta. He luovat uudenlaista natsi-Saksaa. EU:n globalismi on vain uudenlaista fasismia, fasismia uudessa muodossa”, Tavio väitti täysitunnossa aiheuttaen vastalauseitten ryöpyn.

Puheenvuoron blogissaan hän luettelee kriteereitä, joiden kautta pitää perusteltuna EU:n vertailua Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan.

”Yhden näkemyksen esittäminen totuutena opetuksessa ja valtio-omisteisessa mediassa. Nimellinen sananvapaus, todellisuudessa kasvava sensuuri. Tuotetaan propagandaa keksityin termein kuten ”vihapuhe” tai ”populismi”, jotka todellisuudessa tarkoittavat lähinnä järjestelmän vastustamista. Pyrkimys estää ja mustamaalata järjestelmän vastustajat.  Keskuskomitean harvainvalta, jossa yhdestä maasta johdetaan järjestelmälle suosiollisten hallitusten vetämiä vasallivaltioita. Järjestelmän suuruudenhulluja visioita ja laajentumispyrkimyksiä. Sokea usko omaan byrokratiaan ja säätelyyn. Massiiviset väestönsiirrot. Näennäisesti menestyvä mutta velkarahaan perustuva valtiontalous. Johtohenkilöitä ei valita vaaleilla, vaan heidät nimitetään eliitin keskuudesta”, Tavio listaa.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok) kertoi torstaina käyneensä kahdenkeskiset keskustelut Tavion kanssa tämän kommenteista. Tavion puheet tuotiin myös eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelyyn torstaina. Mitään sanktioita ei Taviolle langetettu.

Lue lisää:

Eduskunnan puhemies puuttui perussuomalaisen natsivertaukseen

Perussuomalaisen natsivertaus tyrmistytti eduskunnan – ”Nyt ylitettiin sellainen raja, jota ei aiemmin ole nähty”

Eduskunta, Euroopan unioni, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Ville Tavio, Yhteiskunta
HIFK:lle ja Nuorille Leijonille paha takaisku: "Ei nouse huomenna koneeseen"
Sisältö:

Helsingin IFK:n vuotava vene on saatu ainakin osittain paikattua. Perjantaina HIFK kaatoi Ilveksen jääkiekon SM-liigassa 5-1 ja otti toisen peräkkäisen voittonsa.

HIFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin oli omiensa otteisiin tyytyväinen.

- Oli hieno voitto ja itseasiassa aika nousujohteinen voitto. Ilves toi tähän peliin luistelun ja tempon. Sillä puolella vaatimustaso oli todella kova. Selvittiin ensimmäisestä erästä ja tietysti tehtiin kaksi äärimmäisen tärkeää maalia. Toisessa erässä parannettiin ja rytmitettiin peliä paremmin. Kolmas erä oli sitten tosi hyvä, Selin sanoi Sport Contentille.

HIFK näytti perjantaina pitkästä aikaa yhtenäiseltä joukkueelta.

- Isoin juoni oli siinä, että pelattiin yhteiselle asialle. Puolustettiin ja pelattiin toisillemme ja siinä sivussa tehtiin viisi maalia.

HIFK on kahdessa edellisessä ottelussa parantanut otteitaan merkittävästi. Onko laiva nyt kääntynyt?

- Ei laiva ole kääntynyt, vaan jokainen on tilkinnyt omaa reikäänsä vuotavasta veneestä. Nyt olemme nousseet pintaan ja saimme vähän sitä laivaa liikkeellekin jo, Selin sanoi.

Yksi ikävä sivumaku voitolle kuitenkin tuli. HIFK:n ja Nuorten Leijonien hyökkääjä Niklas Nordgren loukkaantui, eikä ainakaan näillä tiedoilla ole lähdössä huomenna lauantaina MM-leiritykseen Pohjois-Amerikkaan.

- Päähän tuli kova tälli ja hän putosi pois. Ei varmasti nouse kyllä huomenna lentokoneeseen. (Mike) Halmo taklasi häntä ensimmäisessä erässä siniviivan kulmassa. En nyt sano siitä taklauksesta sen enempää, mutta todella ikävä homma Nordgrenin kannalta, Selin harmitteli.

Ari-Pekka Selin, HIFK, Jääkiekko, Jääkiekon Liiga, Jääkiekon SM-liiga, Niklas Nordgren, Ville Hirvonen / Sport Content, Urheilu
”Tilanne on kestämätön” – Europarlamentti hyväksyi veron digijäteille, mutta jäsenmaat ovat ”nihkeinä”
Sisältö:

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina digijättien verotusta koskevan direktiiviesityksen. Suomalaismeppi Liisa Jaakonsaari (sd) kertoo, että parlamentti haluaisi siis lopettaa suurten, globaalien digiyritysten verovälttelyn.

”Tämänhetkisiä verosääntöjä ei ole suunniteltu globaalisti ja virtuaalisesti toimivia yrityksiä varten. Tämä on johtanut siihen, että Euroopan komission arvion mukaan digiyritykset maksavat keskimäärin vain noin 9 % veroa, kun muut yritykset maksavat keskimäärin 23 %”, Jaakonsaari kirjoittaa blogissaan.

”Tilanne on kestämätön. Digijättien verokikkailu syö valtioiden veropohjaa, vääristää kilpailua, suututtaa ihmisiä ja syö EU:n uskottavuutta.”

Komission ja parlamentin esittämä ratkaisu olisi väliaikainen. Parlamentin hyväksymän kannan mukaan digiyritykset kuten Google ja Facebook maksaisivat vastedes kolmen prosentin veroa liikevaihdostaan, kunnes pysyvämpi verosopimus saadaan aikaan, Jaakonsaari kertoo.

Vero koskisi parlamentin tiedotteen mukaan vain suuryrityksiä, jotka tekevät yli 40 miljoonan euron tulot EU:n sisällä vuoden aikana.

”Verotettavia tuloja olisivat digimainonnasta, välityspalveluna toimimisesta syntyvät tulot, sekä digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan käsittely, siirto ja myynti sekä digitaalisen sisällön, kuten video-, audio- tai tekstimuotoisen sisällön tai pelien tarjoaminen.”

Esitys etenee nyt jäsenmaiden päätettäväksi Eurooppa-neuvostoon. Komission ja parlamentin tuki sille ei riitä.

”EU-jäsenmaiden hallitukset kuitenkin suhtautuvat uudistukseen nihkeästi. Pienempien jäsenmaiden kuten Suomen hallituksen huolenaiheena on, että suuret jäsenmaat, joilla on isommat markkinat saavat suurimman osan verotuloista. Verotulojen jakokaavasta onkin hyvä käydä lisäkeskustelua, mutta tämä ei kuitenkaan syy vastustaa verojärjestelmän uudistamista oikeudenmukaisemmaksi”, Jaakonsaari kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Amazon, Digi ja internet, Facebook, Google, Internet ja digi, Kotimaa, Kotimaa, Liisa Jaakonsaari, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Helpotusta autokaupan jumiin – Trafi avaa palvelunsa osittain
Sisältö:

Trafi tiedotti perjantaina, että se avaa sähköiset asiointipalvelunsa osittain lauantaina.

Trafi eli liikenteen turvallisuusvirasto kertoo toteuttaneensa Viestintäviraston alustavassa arviossa esiin nostettuja toimenpiteitä. Virasto selvitti erityisesti sitä, ovatko Trafin muut asiointipalvelut kuin kuljettajatietopalvelut otettavissa käyttöön laillisesti ja turvallisesti. Arvion ja tehtyjen toimien perusteella Trafi avaa palvelunsa rajoitetusti 15. päivä joulukuuta.

Trafi ilmoittaa avaavansa sähköisistä asiointipalveluistaan seuraavat:

- Ajoneuvojen rekisteröintipalvelut lukuun ottamatta ajoneuvojen rekisteröintitodistusten tilauspalvelua
- Ajoneuvoverotuksen palvelut
- Vesikulkuneuvojen rekisteröintipalvelut ja tunnistetun käyttäjän tietotuotteiden tilaukset
- Ajokorttipalvelut
- Ammattipätevyyspalvelut (liikennelääketieteen hakemus ja merityön ilmoitukset)
- Vammaisen pysäköintilupahakemus-palvelu
- Alusten katsastustietoihin liittyvä palvelu

Näiden lisäksi avataan omistajan vaihdoksessa käytettävän varmenteen tarkistamispalvelu, mikä on erityisesti autokaupalle merkityksellinen ajoneuvon rekisteröintiprosessissa.

Palveluiden avaaminen helpottaa siis etenkin autokauppaa, jota Trafin palveluiden sulku hankaloitti. Lue lisää: Tivi: Trafi-häiriö iski nyt autokauppaan – ”Tilanne aika mahdoton”

Muut Trafin sähköiset asiointipalvelut pysyvät toistaiseksi suljettuina.

Trafi sulki sähköiset asiointipalvelunsa sunnuntaina sen jälkeen, kun Tekniikka&Talous oli uutisoinut asiointipalvelun tietosuojauhkista sen jälkeen, kun Trafi pani kaikkien ajokorttien tiedot vapaasti haettavaksi nettiin. Tämän on katsottu loukkaavan ihmisten tietoturvaa.

Trafin pääjohtaja Mia Nykopp ilmoitti eroavansa tehtävästään torstaina.

Kotimaa, Kotimaa, Kuljettajatiedot, Trafi, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Saabilta uusi lupaus Suomen hävittäjäkisaan: ”Kukaan ei voita Gripeniä hinnassa”
Sisältö:

Suomen hävittäjäkisassa mukana oleva ruotsalaisyhtiö Saab uskoo, että yhtiön uusin Gripen-kone olisi Suomelle edullisin vaihtoehto koko uuden hävittäjäpolven 30 vuoden elinkaari huomioiden. Yhtiön mukaan se esittää Ilmavoimille koneiden kokoamista Suomessa ja myös uuden Gripen-kehitysyksikön perustamista Suomeen nykyisten Saabin täällä olevien kehitystoimintojen lisäksi.

Saabin HX-kampanjaa vetävä Magnus Skogberg on aiemmin herättänyt huomiota kertomalla, että Suomen nykyisten 64 Hornet-hävittäjän korvaaminen Saabin uusilla Gripen E/F -hävittäjillä maksaisi yhteensä noin 10 miljardia euroa koko elinkaaren aikana. Lue lisää: Saab paljasti hävittäjiensä Suomi-hinnan

Arviota on pidetty alhaisena, sillä Suomi on varannut pelkkiin hankintakustannuksiin noin 7–10 miljardia euroa. Tämän päälle tulevat elinkaarikustannukset kuten koneiden ylläpito ja ohjelmisto- sekä asepäivitykset, jotka ovat miljardien eurojen arvoisia nekin. HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen on kuitenkin korostanut, että uusien koneiden vuosittaisen kustannuksen tulee olla samaa tasoa kuin nykyinen vajaa kymmenen prosenttia puolustusbudjetista. Se tarkoittaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi noin kuusi miljardia euroa 30 vuodessa.

Saabin HX-kampanjajohtaja Skogberg seisoo yhä 10 miljardin euron lupauksen takana, mutta tarkentaa Uudelle Suomelle ja Talouselämälle, mitä se tarkoittaa. Yhtiöllä on vahva näkemys siitä, että kukaan kilpailijoista ei pärjää sille koko elinkaaren kustannuksissa.

”Tiedämme, että kukaan ei voita meitä hinnassa. Kun koko elinkaaren kustannukset ovat tärkeät, meillä on todella vahva tarjous”, Skogberg sanoo.

Skogberg korostaa kilpailun järjestäjän eli Suomen ilmavoimin rajanneen, että uuden koneen käyttökustannukset eivät voi olla korkeammat kuin Hornetien ovat nykyisin.

”Luotamme siihen, että operointi- ja ylläpitokustannuksemme tulevat olemaan nykyisen Hornetien kustannusrajoitteen sisällä. Epäilen, että joillekin toisille ehdokkaille tämä tulee olemaan oikea haaste.”

”Jos otetaan tietty määrä Gripeneitä ja otetaan huomioon vain suorat käyttökustannukset – kuten polttoaine ja varaosat – se saadaan sopimaan [kulukattoon]. Mutta sitä ei pidä sotkea kaikkiin asiakkaan kustannuksiin”, Skogberg sanoo viitaten henkilöstökuluihin ynnä muuhun, jotka Ilmavoimat joutuu huomioimaan.

Reilun kymmenen miljardin euron kustannusarvio kattaa Skogbergin mukaan itse hankinnan, teollisen yhteistyön, tarvittavat simulaattorit sekä koneiden huollon ja ylläpidon sillä kyvykkyyden tasolla, jolla ne olivat hankittaessa. Sen sijaan, jos kyvykkyyttä halutaan matkan varrella kasvattaa – mikä on luonnollista uusien konetyyppien tuodessa vuosikymmenten varrella ilmataisteluun uusia vaatimuksia – vaaditaan tähän lisäinvestointeja.

Skogberg sanoo, että Hornetien kohdalla Suomi mitoitti 1,5 miljardia euroa lisäinvestointeihin koneiden kyvykkyyden parantamista varten. Se, millaiseen jatkokehityspottiin nyt on syytä varautua, riippuu Ilmavoimien kunnianhimosta, Skogberg muotoilee.

”Gripenissä älykäs suunnittelu tekee tästä summasta pienemmän kuin monessa muussa koneessa”, hän sanoo.

Jos hankintahinta olisi skaalan alapäästä eli noin seitsemän miljardia euroa, käyttökulut noin kuusi miljardia euroa ja lisäinvestoinnit noin 1,5 miljardia euroa, olisi koko elinkaaren kustannus noin 15 miljardia euroa.

”Olemme todennäköisesti huomattavasti lähempänä sitä lukua kuin 30 miljardia euroa”, Skogberg sanoo viitaten Suomen julkisessa keskustelussa uhkakuvana esiintyneeseen lukuun.

Kuinka pitkään kone sitten on kyvykäs muihin, uusiin koneisiin verrattuna, jos sen kyvykkyyksiä vain ylläpidetään, ei kehitetä?

Skogbergin mukaan on selvää, että hävittäjää pitää päivittää elinkaaren aikana ympäristön kehittyessä. Hänen mukaansa esimerkiksi hävittäjän aseistuksen uusiminen on usein tarpeellista kaksi tai kolme kertaa koneen elinkaaren aikana. Ohjukset siis ”vanhenevat” nopeammin kuin hävittäjä.

”Joissain asioissa kyvykkyys voi vanhentua parissa vuodessa, jos niitä ei säädetä ja hiota”, Skogberg sanoo.

Kestääkö Gripen 2060-luvulle?

Saab mainostaa Gripen E/F:n pohjaavan näyttönsä antaneeseen ja ”kypsään” konemalliin, joka kuitenkin uudessa versiossaan sisältää viimeisimmän teknologian. Suomessa on kuitenkin epäilty, miten kyvykäs uudistettu Gripen on Hornetien seuraajalle suunnitellun elinkaaren lopussa eli 2050–2060-luvuilla. Äskettäin julkaistussa tietokirjassa huomioitiin Ruotsin puolustusvoimien linjaus, että uudistettu Gripen tulee pysymään käytössä ja maan ilmapuolustuksen keskiössä ”ainakin [vuoteen] 2040 asti”. Myös Uusi Suomi kertoi tuolloin asiasta.

Skogbergin mukaan tämän ei voi tulkita tarkoittavan sitä, että Ruot­sin ilmavoimat poistaisi Gripenit käytöstä 2040-­luvulla. Tällainen tulkinta on väärinkäsitys, hän sanoo, sillä Ruotsin puolustusvoimien vuoden 2012 linjauksessa oli kyse Gripenin kehitysohjelman lyömisestä lukkoon 30 vuodeksi. Saabin mielestä vuoteen 2042 viittaava päätös on osoitus pitkälinjaisesta suunnittelusta ja sitoutumisesta.

”Me pidämme varmana, että Gripen E/F on täysin kyvykäs vuoteen 2060 asti, muuten emme olisi – emme voisi olla – Suomen tarjouskilvassa mukana.”

Toisaalta Ruotsin puolustusministeriön materiaalilaitokselta on toistettu viimeksi vuonna 2017 linjaus, jonka mukaan Gripen E pysyy käytössä vähintään vuoteen 2040 asti.

Uusi kehitysyksikkö Suomeen HX:n vanavedessä?

HX-hanke on hyvin suuri hävittäjähankinta, ja kilpailevat hävittäjäyhtiöt panostavat kisaan suuria summia. Saab on hankintakilpailun alla perustanut Tampereelle Saab Teknologiakeskuksen, joka tekee tuotekehitystä ja sai alkunsa tammikuussa 2018, sekä pääkaupunkiseudulle tutkimushankkeen yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

”Ehdotamme myös Gripeniin keskittyvän kehityskeskuksen perustamista Suomeen”, Skogberg kertoo.

Saabin tarjoukseen sisältyy myös Gripen-hävittäjien tuotantoa ja koneiden loppukokoonpanon suorittaminen Suomessa. Tämä yhdessä kehityskeskuksen kanssa takaisi sen, että Suomelle olisi itsenäinen kyky huoltaa ja ylläpitää koneita, Saab perustelee.

LUE LISÄÄ:

Suomen hävittäjäkaupan ratkaiseva tekijä? – Yksi kone saa hehkutusta uutuuskirjassa

”Suomelle merkittävä” hävittäjäpäätös tulossa – Donald Trump hämmentää pakkaa?

Hävittäjäkisa käynnissä Euroopassa – Tutkija: Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen

Kenraali avaa Suomen salaisinta hanketta – ”Saksalaiset kävivät”

HX-hanke, HX-hävittäjähanke, Kotimaa, Kotimaa, Magnus Skogberg, Politiikka, Saab, Suomen hävittäjähankinnat, Teppo Ovaskainen, uutiset, Yhteiskunta
Nyt tulee naisten yhdistetty – onko Suomi hereillä?
Sisältö:

Yhdistetty on ainoa talviolympialaji, jossa ei ole naisten sarjaa. Mäkihyppyynkin naiset hyväksyttiin MM-kisoissa vasta 2009 ja olympialaisissa 2014.

Nyt yhdistettykin on toteuttamassa tasa-arvon ja laajenemassa naisten lajiksi. Ensi tammikuussa Lahdessa naiset kilpailevat yhdistetyssä nuorten MM-kisoissa. Aikuisten MM-kisoissa naisten yhdistetyn on määrä olla mukana Oberstdorfissa 2021 ja olympiakisoissa todennäköisesti 2026.

Naisten yhdistetyn maailmancupia ei vielä ole, mutta naisten yhdistetyn Continental Cup alkaa tänä viikonloppuna Yhdysvalloissa. Lauantaina ja sunnuntaina kilpaillaan Coloradon Steamboat Springsissä ja joulunalusviikolla torstaina ja perjantaina Utahin Park Cityssa, joka muistetaan Salt Lake Cityn 2002 olympialaisista.

Suomessa naisten yhdistetty on uusi laji. Maajoukkueen suomalaiskilpailijatkin ovat hyvin nuoria.

Continental Cupissa kilpailevat suomalaisista 16-vuotias Pinja Koivisto ja 15-vuotias Annamaija Oinas. Molemmilla on taustalla junioriura mäkihypyssä. Heistä voi tulla yhdistetyn 2020-luvun arvokisamitalisteja.

Naisten mäkihypyssä Suomelta jäi etsikkoaika toteuttamatta. Naisten hyppäämiseen suhtauduttiin Suomessa 2000-luvun alussakin vielä penseästi. Kun naisten mäkihyppy pääsi arvokisoihin, oli suomalainen miesten mäkihyppy jo pahassa syöksykierteessä, eikä naisten mäkihypyn lisätukeen ollut enää resurssejakaan.

Julia Kykkänen, 24, on kiertänyt naisten mäkihypyn continental cupia ja maailmancupia vuosikaudet. Hän on ollut mukana viisissä MM-kisoissa sekä kaksissa olympialaisissa.

Toissa kesänä Kykkäsen tuet veikkausvoittovaroista puolitettiin ja Kykkänen joutui olympiaharjoittelun ohessa käymään töissä rakennuksilla. Saksassa, Itävallassa ja Japanissa naisten mäkihyppymaajoukkueessa urheillaan ammattilaisina. Siinä valossa Kykkäsen 23:s tila Pyeongchangin olympialaisista oli loistotulos.

Todennäköisesti Suomi voisi olla naisten mäkihypyn suurmaa, jos lajiin panostettaisiin lisää. Asennevammaisuutta naisten hyppäämistä kohtaan ei enää ole, mutta rahoituksesta on pulaa. Amatööripohjalta arvokisamenestykseen ei enää voi ponnistaa.

Yhdistetyssä Suomella olisi nyt oiva tilaisuus. Tuen suhteen kannattaisi olla aikaisin liikkeellä, jotta mitaleita voisi 2020-luvun MM-kisoista ja 2026 olympialaisista ropista.

On sinänsä outoa, että naisten mäkihyppy ja yhdistetty tulivat arvokisojen ohjelmaan niinkin myöhään. Naisten alppihiihto on ollut olympialaisten ohjelmassa vuosikymmenten ajan ja lajia arvostetaan. Myös naisten kelkkailu on ollut olympialaisissa kymmeniä vuosia.

Annamaija Oinas, Julia Kykkänen, Mäkihyppy, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Pinja Koivisto, Yhdistetty, Urheilu
Tutkijat tylyttävät: ”Kolmikannan kriisi” on puppua – Puheilla tavoitellaan pienempiä palkkoja Suomeen
Sisältö:

Suomessa puhutaan nyt kolmikannan kriisistä ja työmarkkinoiden jäykkyydestä. Tutkijat ihmettelevät väitteitä, joita ovat esittäneet lähinnä työnantajien edustajat.

Paul Jonker-Hoffrén, Satu Ojala ja Markku Sippola Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta katsovat artikkelissaan, että kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita.

”Onko niin, että Suomen työmarkkinoita pidetään jäykkinä, koska kolmikanta on 'jäykkä' tai 'kriisissä'? Vai käytetäänkö näitä väittämiä strategisluonteisesti ajamaan tiettyä agendaa?”, he kysyvät.

Kolmikko osoittaa artikkelissaan, että suomalaiset työmarkkinat ovat laajasti tarkastellen varsin joustavat: työajat ovat eurooppalaisittain jopa erittäin joustavat, irtisanomisen helppous on hyvää eurooppalaista keskitasoa ja työvoiman kouluttaminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat pitkälle työnantajien päätäntävallassa.

”Sen sijaan monilla mittareilla suomalainen työaika on jo niin joustavaa, että se voi kuormittaa työntekijöiden hyvinvointia: Suomi asettuu EU-keskiarvoon tai sen yli niin työajan intensiteetissä, pitkien, yli 10-tuntisten työpäivien osuudessa, työaikojen epäsäännöllisyydessä kuin myös niiden työntekijöiden osuuksissa, joiden lepoajat työvuorojen välissä ovat jääneet viimeisen kuukauden aikana vähintään kerran alle 11 tunnin”, tutkijat kirjoittavat.

Perinteisiä joustavia työsuhdemuotoja ovat osa- ja määräaikaiset työsuhteet, joissa työskentelee artikkelin mukaan jopa viidennes työllisistä ja neljännes palkansaajista. Osa-aikatyösuhteita on Suomessa vielä EU-maiden keskiarvoa vähemmän, kun taas määräaikaiset työsuhteet ovat keskimääräistä yleisempiä.

Määräaikaisista työsuhteista kaksi kolmesta on tutkijoiden mukaan vastentahtoista. Opiskelijat työskentelevät näin usein mielellään. Sen sijaan vastentahtoisesti määräaikaista työtä tekevät matalapalkkaisten palvelualojen työntekijät sekä korkeasti koulutetut, usein perheenperustamisiässä olevat julkisen sektorin naiset.

Työvoima on Suomessa alituisessa liikkeessä, sillä kaikista työntekijöistä vaihtuu tutkijoiden mukaan vuosittain jopa neljännes ja työpaikoista useampi kuin joka kymmenes.

Tutkijat huomauttavat, että kiky-valmistelussa hallitus ajoi työmarkkinaosapuolet neuvottelupöytään, jossa saatiin aikaan historiallinen tulos työehtojen heikennyksistä. Tämä kertoo tutkijoiden mukaan pikemminkin kolmikantaisen järjestelmän joustavuudesta kuin jäykkyydestä.

”Koska kolmikannan sanotaan edelleen olevan ”kriisissä” ja tuottavan samalla ”jäykkyyttä”, herää kysymys, mitä työmarkkinoiden sääntelyn osa-alueita vielä halutaan siirtää työmarkkinaosapuolten ulottumattomiin.”

Palkkojen jousto syy kriisipuheisiin?

Kolmikon mukaan elinkeinoelämän edustajien puhe kolmikannan ”kriisistä” kulminoituukin yksinomaan palkkasäätelyn ”jäykkyyteen”, mikä on hyvin kapea määritelmä työmarkkinoiden jäykkyydestä. He huomauttavat, että palkoista ei edes päätetä kolmikannassa vaan työmarkkinaosapuolten keskinäisissä neuvotteluissa. Työnantajat ajavat paikallista sopimista.

”Tosiasiassa palkkojen ja muiden työehtojen henkilökohtainen joustovara saattaa olla se syy, jonka vuoksi työmarkkinajärjestelmämme argumentoidaan olevan ”kriisissä”. Tätä halutaan korjata lainsäädäntöteitse – ilman kolmikantaa. Kuitenkin yritysten sisäinen palkkahajonta on jo 1990-luvulta lisääntynyt kolmikannasta riippumatta.”

”Osa työvoimapulasta johtuu heikoista työehdoista”

Tutkijat muistuttavat, että pohjoismainen tulonjaon tasaisuus on mahdollistanut universaalin koulutusjärjestelmän sekä sosiaalisen nousun matalista luokka-asemista, ja toistaiseksi Pohjoismaissa ollaan mahdollisuuksien tasa-arvossa maailman kärkeä. Suomessa ei ole lailla säädettyä minimipalkkaa.

"Työehtojen henkilökohtainen jousto saattaa olla kuitenkin vaarallinen tie. Paitsi että se murtaisi työehtosopimusten laillisen legitimiteetin eräänlaisena ”perälautana”, se johtaisi joustoon kohti minimiä."

Tutkijat vaativat takaamaan työntekijöille säälliset työehdot, kun paikallista sopimista edistetään. Heidän mukaansa jo nyt osa työvoimapulasta johtuu heikoista työehdoista.

"Palkka voi olla riittämätön alueen elinkustannuksiin nähden, tarjotut työtunnit liian alhaiset tai työsuhteen jatkuvuus epävarmaa. Palkkojen joustaminen alaspäin ei vaikuttaisi työllisyyteen merkittävästi, mutta heikentäisi suomalaisen työmarkkinajärjestelmän legitimiteettiä."

"Kaikesta tästä sovittaneen parhaiten edelleen globaalisti tarkastellen ainutlaatuisissa, ulkomailla kadehdituissa, luottamukseen perustuvissa kolmikantaisissa työmarkkinaneuvotteluissa", tutkijat arvioivat.

Elinkeinoelämä, Kotimaa, Kotimaa, Markku Sippola, Minna Karkkola / Talouselämä / Alma Talent, Paul Jonker-Hoffrén, Politiikka, Satu Ojala, Työelämä, Työmarkkinat, Työmarkkinat, Työnantajat, uutiset, Yhteiskunta
Trafista eronneella johtajalla virka takataskussa – veti pois uuden johtajahakemuksensa
Sisältö:

Trafin eli liikenteen turvallisuusviraston pääjohtaja Mia Nykopp ilmoitti eroavansa tehtävästään torstaina. Syynä eroon oli se, että Trafi pani kaikkien ajokorttien tiedot vapaasti haettavaksi nettiin. Tämän on katsottu loukkaavan ihmisten tietoturvaa.

Kohusta uutisoi ensimmäisenä Tekniikka&Talous-lehti.

Erosta huolimatta Nykopp jää kuitenkin, ainakin joulukuun ajaksi, viraston palvelukseen. Hänen eroilmoituksensa koskee pääjohtajan määräaikaista tehtävää, ei hänen aiempaa virkaansa, josta hän on saanut virkavapauden.

Virkavapaus olisi loppunut joka tapauksessa tammikuun alussa.

Nykopilla on siis edelleen Trafin liikennejärjestelmien ja kehittämisen toimialan johtajan virka.

Viestintävirasto ja Trafi yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi eli Traficomiksi tammikuun alussa. Ne kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen.

Kaikki Viestintäviraston ja Trafin virat siirtyvät uuteen virastoon. Se, miten tehtävät uudessa Traficomissa täytetään, on vielä auki. Näin ollen myös Nykopp siirtynee uuteen virastoon. Mitään ilmoitusta virastojen yhdistymistä seuraavista yt-neuvotteluista tai henkilöstön vähennyksistä ei ole tullut.

Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriö kertoi, että uuden viraston johtaja valitaan marraskuussa, mutta valintaa ei tehty. Johtaja kuitenkin valitaan vielä joulukuun aikana, sanoo kansliapäällikkö Harri Pursiainen.

”Erilaiset selvitykset ovat vieneet odotettua kauemmin. Prosessi on hyvässä vauhdissa”, Pursiainen sanoo.

Mia Nykopp oli yksi viran hakijoista. Samalla kun Nykopp jätti pääjohtajan tehtävän, hän myös peruutti hakemuksensa Traficomin johtoon.

Muut hakijat ovat Viestintäviraston johtaja Jarno Ilme, Viestintä-viraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa, Viestintäviraston johtaja Jarkko Saarimäki sekä Eviran johtaja Erik Semenius.

”Ei tämä muuta mitenkään hakuprosessia. Nykopp ei vain enää ole hakijoiden joukossa”, Pursiainen sanoo.

Lue myös: Ajokorttikohu: Trafin pääjohtaja eroaa

Ajokorttitiedot, Ilkka Jauhiainen / Talouselämä / Alma Talent, Kotimaa, Kotimaa, Kuljettajatiedot, Kuljettajatiedot, Mia Nykopp, Trafi, uutiset, Yhteiskunta
Tiedustelulait: Suojelupoliisi sysättiin nyt eduskunnan ulkopuolelle – Näin 13 kansanedustajan taustat tarkistetaan
Sisältö:

Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi mietinnöt niin sanotusta tiedustelulakipaketista. Uuden tiedustelulakivaliokunnan kansanedustajista ei tehdäkään suojelupoliisin laajaa tuvallisuusselvitystä. Uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoisi jatkossa myös koko suojelupoliisia.

Laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, jossa tietosuojavaltuutettu tarkastaa kansanedustajan taustat suojelupoliisin rekisteristä.

”Tämä pieni muutos tähän tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenyyteen tyydyttää kaikkia ja se on hyvä”, sanoo perustuslakivaliokunnan jäsen Kaj Turunen (kok).

”Tietosuojavaltuutettu hakee tiedot suojelupoliisilta valiokuntaan hakeutuvan kansanedustajan aloitteesta. Jos merkintöjä on, tieto siitä, että on merkintä, tulee kansanedustajalle itselleen. Kansanedustaja voi sitten tehdä oman henkilökohtaisen ratkaisunsa siitä, jatkaako hän hakeutumista vielä valiokunnan jäseneksi”, Turunen jatkaa.

Aiemmin vasemmistoliitto vastusti julkisuudessa näkyvästi eduskunnan puhemiesneuvoston esitystä, että suojelupoliisi olisi tehnyt tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille laajan turvallisuusselvityksen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi kritisoi järjestelyä siksi, että valiokunnan tehtäviin kuuluu suojelupoliisin valvominen.

”Nyt sitten halutaan päästää suojelupoliisi eduskuntatalon sisälle ja vieläpä mukaan prosessiin, jossa valitaan suojelupoliisia eli heitä itseään valvovat jäsenet valiokuntaan. Sekö on demokratiaa? Poliisivaltiota pukkaa”, Mustajärvi arvosteli Facebookissa.

Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen on puolestaan arvioinut Uuden Suomen haastattelussa, ettei hän välttämättä uskaltaisi luovuttaa kansanedustajille turvaluokiteltua tietoa, jos heille ei ole tehty henkilöturvallisuusselvitystä.

LUE MYÖS: 

Sotatieteiden tohtori: 11 kansanedustajan turvallisuusselvitys tarpeen – ”Kammataan ilmiselvät riskit pois”

”Poliisivaltiota pukkaa” – Vasemmistoliitosta tyly kuittaus sotatieteiden tohtorille

Kansanedustaja Turunen kertoo, että ehdotettu järjestely supon tekemästä selvityksestä olisi ollut perustuslain mukainen.

”Laaja henkilöturvallisuusselvitys olisi ollut paljon laajempi. Perustuslaki lähtee siitä, että tämän tyyppisissä asioissa välttämättömin tehdään”, Turunen toteaa.

Hän täsmentää, että jos tiedusteluvalvontavaliokuntaan pyrkivä kansanedustaja haluaa suojelupoliisin rekisterimerkinnästä huolimatta jatkaa hakua, käynnistäisi se neuvottelut eduskunnan sisällä. Niihin ottaisivat osaa kyseessä oleva kansanedustaja, tämän edustaman eduskuntaryhmän puheenjohtaja, eduskunnan pääsihteeri ja tietosuojavaltuutettu.

Tiedustelulakipaketissa esitetään myös uuden tiedusteluvalvontavaltuutetun viran perustamista. Perustuslakivaliokunta katsoo, että siviili- ja sotilastiedustelua valvoessaan valtuutetun pitäisi valvoa koko suojelupoliisia, eikä pelkästään supon toteuttamaan siviilitiedustelua.

Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumatonta asemaa tulee vielä vahvistaa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.

Lisäksi tiedusteluvalvontavaliokunnalle tulee antaa oikeus lausua mielipiteensä tiedusteluvalvontavaltuutetun virantäytöstä. Valiokunta voi siten esimerkiksi haastatella hakijoita niin halutessaan.

Kaj Turunen, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Suojelupoliisi, Tiedustelu, Tiedustelulaki, Tiedustelulaki, Tiedusteluvaliokunta, Yhteiskunta