Tiistai 23.1.2018

Uusi Suomi uutiset

Naisleijonat mitalisuosikki: "Tiedetään, mitä Kanadan ja USA:n kaataminen vaatii"
Sisältö:

Suomi lähtee Pyeongchangin naisten jääkiekon olympiaturnaukseen mitalisuosikkina. Onhan Suomi ollut tällä kaudella Euroopan maita vastaan vahvassa iskussa.

Suomen joukkue kisoihin ilmoitettiin maanantaina. Ryhmässä on Venla Hovi, jolle olympiakisat ovat jo kolmannet.

- On tosi iso kunnia lähteä jälleen edustamaan Suomea, Hovi kommentoi Sport Contentille.

Ensi kertaa Hovi edusti Suomea olympialaisissa Vancouverissa 2010. Siellä Suomi voitti pronssia.

- Vancouverista ei ole mielessä muita kuin hyviä muistoja. Oli ensimmäiset kisat ja oli paljon kaikkea uutta ja hienoa. Kaikkea ei ole jäänyt mieleen. Mutta päällimmäisinä ne voiton tunteet sieltä viimeisen pelin jälkeen, hän toteaa.

Sotshissa 2014 Suomi hyytyi yllättäen puolivälieriin.

- Aina meillä on odotukset korkealla ja meillä oli niissä kisoissa huippujoukkue mukana. Täytyy muistaa, että muillakin on hyvät joukkueet ja se on todella pienestä kiinni. Peli kerrallaan täytyy lähteä etenemään, Hovi toteaa Sotshin pettymyksestä.

Pyeongchangissa Suomea pidetään selkeänä pronssisuosikkina. Hovin mukaan loppuottelustakin on lupa haaveilla.

- Jos tilastoja katsoo, niin ollaanhan me viety monia pelejä viimeisten vuosien aikana. Kovan työn edessä pronssimitali on, mutta totta kai lähdetään hakemaan sellaista jättiyllätystä hakemaan. Mutta peli kerrallaan lähdetään keskittymään.

Viime vuoden MM-kisoissa Suomi voitti Kanadan.

- Aiemmin lähdettiin selviytymään USA:ta ja Kanadaa vastaan, niin nyt me lähdetään voittamaan. Tiedetään, mitä se vaatii, joten miksi se ei voisi tapahtua uudestaankin, Hovi toteaa.

Hovi pelaa itse yliopistokiekkoa Manitoban opinahjossa Kanadassa.

- Voisin kutsua itseäni amatööriammattilaiseksi. Rahaa mä en tästä saa, mutta ihan ammattimaisesti harjoittelen. Ehkä se on sellainen termi, miksi voin itseäni kutsua, hän kertoo.

- Pelaan yliopistossa. Opettajaksi valmistun. Käyn kokopäiväisesti koulussa ja siihen yhtä tai kahta työtä päälle. Mulla on siinä kolme kokopäivähommaa, Hovi taustoittaa arkeaan.

Suomen olympiajoukkueessa on iso ikähaitari. Riikka Välilä on 44-vuotias ja Petra Nieminen 18-vuotias.

- Riikka on ihan huikea johtaja. Kun otetaan puheeksi vaikka työmoraali, miten sitä arkea pystyy hoitamaan, kun hänellä on lapsia siinä mukana, niin onhan se ihan huikeaa päästä seuraamaan sitä Riikan valmistautumista. Millainen ammattilainen on kyseessä, Hovi toteaa.

- Kun on vielä meidän nuorimmat hurjat, niin on hienoa seurata, kuinka kaikki tulevat niin hyvin toimeen keskenään, Hovi jatkaa.

Naisten jääkiekko oli monille tv-katsojille outoa vielä 1998 Naganossa, kun laji oli ensi kertaa olympiaohjelmassa. Parissakymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut täysin.

- Kauhean outo ajatus olisi, että ihmiset pitäisivät sitä outona. Olen Kanadassa asunut viimeiset vuodet, niin siellä kaikki arvostaa naisten jääkiekkoa siinä, missä miestenkin jääkiekkoa. Siellä on hienoa pelata, kun tukea tulee joka suunnalta, Hovi kertoo.

- Kyllä sitä Suomessakin näkee, että porukka on oikeasti alkanut seuraamaan ja tukemaan meitä, Hovi jatkaa.

Ongelmana vain on, ettei Suomessa voi pelata naisten jääkiekkoa ammattilaisena.

- Kyllähän me annetaan USA:lle ja Kanadalle etumatkaa, kun he saavat yhdessä treenata ja pelata tietyillä kentällisillä koko kauden ja hioa kuvioitaan kuntoon. Näillä olosuhteilla, mitä meillä on, niin treenataan varmasti ihan yhtä paljon, mitä hekin on treenanneet. On yritetty ottaa kaikki irti siitä mitä on, eikä siitä, mitä ei ole, Hovi sanoo.

Suomen joukkueesta Noora Räty ja Annina Rajahuhta pelaavat ammattilaisina Kiinassa. Hovi voisi itsekin lähteä ammattilaiseksi, kun yliopistoura on takana.

- Ammattilaisuus on yksi haave ollut aina. Jos tulisi mahdollisuus lähteä, en koe sitä yhtään epätodennäköiseksi, että lähtisin.

Hovi keskittää ajatuksensa tällä hetkellä kuitenkin olympialaisiin.

- En ole koskaan käynyt Koreassa aikaisemmin. Hieno uusi kokemus. Olen kuullut, että Etelä-Korea on todella järjestelmällinen maa. Voi Suomeen verrata. Varmasti siellä on hyvin valmistauduttu kisoihin. Ei tule mitään yllätyksiä järjestäjille. Paljon uutta tullaan varmasti kokemaan.

Naisten olympiaturnauksen erikoisuus on yhdistetty Etelä- ja Pohjois-Korean joukkue, jossa on myös Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisia (eteläkorealaisia)

- Onhan se jännä yhdistelmä. Mun mielestäni hieno ajatus, mikä lähti kisojen alla, että joukkueen pystyy yhdistämään eri kansoista, Hovi toteaa Korean joukkueesta.

NAISTEN OLYMPIAJOUKKUE:

MAALIVAHDIT
18 GK RÄISÄNEN Meeri 02.12.1989 Tampere 170 62 L HPK Hämeenlinna
31 GK SUONPÄÄ Eveliina 12.04.1995 Kiukainen 174
68 L Lukko Rauma 41 GK RÄTY Noora 29.05.1989 Espoo 165 65 L Kunlun Red Star, CHN

PUOLUSTAJAT
2 D RAHUNEN Isa 16.04.1993 Kuopio 164 67 L Kärpät Oulu
4 D LINDSTEDT Rosa 24.01.1988 Ylöjärvi 187 80 L HV 71, SWE
6 D HIIRIKOSKI Jenni 30.03.1987 Lempäälä 162 62 L Luleå Hockey, SWE
7 D JALOSUO Mira 03.02.1989 Lieksa 184 81 R Kärpät Oulu
8 D VIITASUO Ella 27.05.1996 Lahti 172 67 L Blues Espoo
15 D TUOMINEN Minnamari 26.06.1990 Helsinki 165 71 R Blues Espoo
88 D SAVOLAINEN Ronja 29.11.1997 Helsinki 176 72 L Luleå Hockey, SWE

HYÖKKÄÄJÄT
9 F HOVI Venla 28.10.1987 Tampere 169 67 L Univ. of Manitoba, CAN
10 F VÄLIMÄKI Linda 31.05.1990 Ylöjärvi 166 69 L Ilves Tampere
11 F RAJAHUHTA Annina 08.03.1989 Helsinki 165 72 L Kunlun Red Star, CHN
13 F VÄLILÄ Riikka 12.06.1973 Jyväskylä 163 60 R HV 71, SWE
19 F NIEMINEN Petra 04.05.1999 Tampere 169 64 L Team Kuortane
22 F NUUTINEN Emma 07.12.1996 Helsinki 176 74 L Mercyhurst University, USA
23 F HAKALA Sanni 31.10.1997 Jyväskylä 154 55 L HV 71, SWE
24 F TULUS Noora 15.08.1995 Vantaa 165 68 R Luleå Hockey, SWE
26 F SÄKKINEN Sara 07.04.1998 Tampere 162 61 L Team Kuortane
27 F SAARI Saila 01.11.1989 Alavus 170 60 L Kärpät Oulu
33 F KARVINEN Michelle 27.03.1990 Rödovre DEN 166 69 L Luleå Hockey, SWE
61 F NISKANEN Tanja 11.09.1992 Juankoski 176 70 L KalPa Kuopio
77 F TAPANI Susanna 02.03.1993 Laitila 177 65 L Lukko Rauma

Jääkiekko, Leijonat, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Venla Hovi, Urheilu
Leijonien olympiavalinnoista perusteluja: ”Hyviä pelaajia jäi ulkopuolelle”
Sisältö:

Suomen jääkiekon miesten olympiajoukkue Pyeongchangin turnaukseen julkistettiin maanantaina. Mukana listalla olivat muun muassa Juuso Hietanen ja Oskar Osalta, jotka eivät pelanneet tämän kauden EHT-turnauksissa.

- Luotin, että Juuso tulee sieltä. Hänellä oli paha loukkaantuminen ennen Karjala-turnausta. Pikkuisen tuli jälkijunassa. Juuson kanssa juteltiin ja viestiteltiin. Viimeiset kymmenen peliä ovat olleet Hietaselta suoritustasolta kovaa luokkaa. Meidän tehokkain puolustaja viimeiseen kymmeneen otteluun, totesi Suomen joukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki.

- Syksyllä Hietanen ei ollut ehkä vielä parhaassa kunnossa. Viime viikkoina hän on ollut ihan meidän parhaita KHL-puolustajia. Päivän kunto täytyy olla kohdillaan ja ollaa ilmoitettu se pelaajille, kommentoi Hietasesta Suomen joukkueen GM Jere Lehtinen.

Jonas Enlundin valittiin olympiajoukkueeseen vahvojen KHL-esitystensä myötä.

- Enlundin lahjakkuus on tiedetty. Loukkaantumisten takia hänellä on ollut viime vuosina huonoa säkää, mutta tällä hetkellä hän pelaa Sibirin ykköskentässä. Hän pelaa todella korkealla tasolla. Äärimmäisen voittava pelaaja, hyvä alivoimapelaaja. Haetaan sellaisia pelaajia, jotka ovat hyvässä iskussa, arvioi Marjamäki.

- On ollut tällä kaudella ihan kärkipelaajia. Ollut suomalaisista paras pistemies, mutta pystyy pelaamaan monipuolisesti. Alivoimalla on fiksu pelaaja. Ylivoimaa pelaa kanssa isoja pelaajia. Voi käyttää ihan missä roolissa vaan. Kovan työn tehnyt loukkaantumisten jälkeen. Viimeisen kahden kauden aikana ei saatu häntä loukkaantumisten takia edes leiritykseen, totesi Lehtinen Enlundista.

Suomen sentteriosasto on selvillä.

- Petri Kontiola, Joonas Kemppainen, Jarno Koskiranta, Jani Lajunen. Kaikki neljä keskushyökkääjää oli meillä molemmat turnaukset. Me luotetaan heihin ja he luottavat meihin. Kontiola on selkeästi meidän ykköskapellimestari ylivoimassa. Kemppaista tullaan varmasti näkemään myös ylivoimassa. Kahdella muulla herralla on erikoisosaamista alivoimassa, Marjamäki sanoi.

Hietasen tavoin Sotshissa 2014 olympiapronssia voittaneelle Kontiolalle Marjamäki ennakoi vahvaa roolia.

- Kontiola on pelannut hyvällä tasolla viimeiset kymmenen peliä. Hän on meidän varakapteeni. Hän innostuu ja on tosi motivoitunut. On tärkeä siellä kopissa. Toivon, että tuo oman persoonansa. Sen johtajuuden ja ylivoimaosaamisensa.

Oskar Osala lunasti paikkansa olympialaisissa seurajoukkuenäytöillään.

- Osalalla ja hänen seurallaan on ollut vaikea syksy. Osala pelaa nyt keskushyökkääjänä. Hänen vahvuutensa on kuitenkin monipuolisuus. Hänellä on laiturin tontti, sentterin tontti, ylivoima, alivoima, aloitukset, joista voittaa 70 prosenttia, Marjamäki sanoi.
Marjamäki muistutti, että Osala on kaksinkertainen KHL-mestari.

- Osala on voittaja. Hän on voittanut pari Gagarin Cupia. Siinä on paljon sellaista, mitä joukkue tarvitsee.

Luonnollisesti kaikkien mieleen valinnat eivät olleet. Esimerkiksi Jyrki Jokipakka, Jani Lajunen, Joni Ortio, Eero Kilpeläinen ja Lauri Korpikoski jäivät olympialaisista rannalle.

- Kyllähän aina näissä joukkueiden valinnoissa viimeisessä vaiheessa on paljon pelaajia ehdolla muutamille viimeisille paikoille. Lähdettiin isosta määrästä pelaajia. Kun kausi alkoi, oli varmaan 100 pelaajaa siinä, mistä lähdettiin seuraamaan ja matkan varrella tuli uusiakin nimiä, totesi Suomen joukkueen General Manager Jere Lehtinen.

Suomen joukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki arvioi, että Antti Pihlström olisi todennäköisesti matkannut Etelä-Koreaan, jos olisi ollut pelikunnossa. Pihlström kuitenkin loukkaantui joulukuussa KHL-ottelussa.

- Kyllähän Pihlström olisi varmaankin ollut joukkueessa. Se oli harmittava ennen kaikkea hänen kohdaltaan. Kuinka hyvin oli pelannut syksyn.

Muuten Marjamäki ei ottanut kantaa pelaajiin, joita ei ole nimilistalla.

- En ota yksittäisiin pelaajiin kantaa. Hyviä pelaajia jäi ulkopuolelle. Puhutaan jopa 15 pelaajasta, ketkä jäi ulkopuolelle.

Maalivahtiosastollekin oli paljon hyviä vaihtoehtoja.

- Kyllä tietenkin oli enemmänkin ehdokkaita. Karjala-turnauksessa olivat Joni Ortio ja Eero Kilpeläinen. Mutta kun katsoo, millaisia kausia kaikki ovat pelanneet, alkoi se selkeentyä. Kaikilla maalivahdeilla täytyy olla se pelituntuma, kommentoi Lehtinen.

Marjamäki vahvisti, että Mikko Koskinen matkaa Etelä-Koreaan ykkösmaalivahtina. Suomen joukkueen muut maalivahdit ovat Karri Rämö ja Juha Metsola.

MIESTEN OLYMPIAJOUKKUE:

MAALIVAHDIT
19 MV KOSKINEN Mikko 18.07.1988 Vantaa 201 87 L SKA Pietari, KHL
31 MV RÄMÖ Karri 01.07.1986 Asikkala 189 93 L Jokerit Helsinki, KHL
77 MV METSOLA Juha 24.02.1989 Tampere 177 73 L Amur Habarovsk, KHL

PUOLUSTAJAT
2 P LEHTONEN Mikko 16.01.1994 Turku 182 89 L Tappara Tampere
4 P KIVISTÖ Tommi 07.06.1991 Vantaa 186 89 L Jokerit Helsinki, KHL
5 P KUKKONEN Lasse 18.09.1981 Oulu 183 85 L Kärpät Oulu
18 P LEPISTÖ Sami 17.10.1984 Espoo 186 85 L Jokerit Helsinki, KHL
38 P HIETANEN Juuso 14.06.1985 Hämeenlinna 180 85 R Dynamo Moskova, KHL
42 P HEISKANEN Miro 18.07.1999 Espoo 182 83 L HIFK Helsinki
50 P KOIVISTO Miika 20.07.1990 Vaasa 184 88 L Kärpät Oulu
55 P OHTAMAA Atte 06.11.1987 Nivala 188 92 L Ak Bars Kazan, KHL

HYÖKKÄÄJÄT:
12 H ANTTILA Marko 27.05.1985 Lempäälä 203 104 R Jokerit Helsinki, KHL
13 H JUNTTILA Julius 15.08.1991 Oulu 178 81 L Kärpät Oulu
20 H TOLVANEN Eeli 22.04.1999 Vihti 179 82 L Jokerit Helsinki, KHL
23 H KEMPPAINEN Joonas 07.04.1988 Kajaani 188 100 L Salavat Julajev Ufa, KHL
24 H LAJUNEN Jani 16.06.1990 Espoo 189 97 L HC Lugano, NLA
25 H ENLUND Jonas 03.11.1987 Helsinki 183 87 L Sibir Novosibirsk, KHL
27 H KONTIOLA Petri 04.10.1984 Seinäjoki 182 90 R Lokomotiv Jaroslavl, KHL
37 H PYÖRÄLÄ Mika 13.07.1981 Oulu 182 81 L SC Bern, NLA
40 H KOSKIRANTA Jarno 09.12.1986 Paimio 192 88 L SKA Pietari, KHL
62 H OSALA Oskar 26.12.1987 Vaasa 194 100 L Metallurg Magnitogorsk, KHL
65 H MANNINEN Sakari 10.02.1992 Oulu 170 71 L Örebro HK, SHL
70 H HARTIKAINEN Teemu 03.05.1990 Kuopio 186 91 L Salavat Julajev Ufa, KHL
81 H PELTOLA Jukka 26.08.1987 Tampere 184 84 L Tappara Tampere
86 H SAVINAINEN Veli-Matti 05.01.1986 Espoo 182 82 L Jugra Hanty-Mansijsk, KHL

Jääkiekko, Jere Lehtinen, Lauri Marjamäki, Leijonat, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Käsittämätön tuomarivirhe Suomen MM-karsintaottelussa
Sisältö:

Suomen naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit koki MM-karsinnassa ensimmäisen pistemenetyksensä. Kotijoukkue Israel taisteli suomalaisia vastaan maalittoman tasapelin.

Suomi joutui pelaamaan yli 70 minuuttia vajaalla, kun Anna Westerlund ajettiin punaisella kortilla ulos. Rikkeen tosin teki Natalia Kuikka. Erotuomari ajoi väärän suomalaispelaajan kentältä ulos.

- Ihme tilanne. Näytti, ettei tuomari nähnyt kunnolla edes koko tilannetta. Oliko edes punaisen arvoinen rike? Sitten se heitti arvalla vain jonkun ulos ja se arpa sattui osumaan Annaan. En ole koskaan ollut tuommoisessa episodissa mukana. Tuntuu tosi pahalta, että se sattui näin tärkeään paikkaan, Suomen pelaaja Linda Sällström kertoi Ylen puhelinhaastattelussa.

Tasapeli Israelia vastaan ei romuttanut Suomen MM-kisahaaveita, mutta paha takaisku se oli silti. Onhan Israel lohkon heikoimpia joukkueita.

Aiemmissa otteluissaan Suomi oli voittanut Helsingissä Israelin 1-0 ja Serbian 4-0. Seuraava ottelu on edessä Tampereella 6. huhtikuuta ja vastus on kovaa luokkaa. Lohkon kärkijoukkue Espanja saapuu Ratinan stadionille ja lohkovoiton kannalta Suomi tarvitsisi voiton.

Anna Westerlund, Jalkapallo, Jalkapallon MM-karsinta, Linda Sällström, Natalia Kuikka, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Sauli Niinistö älähti Väyryselle: ”Todellako pidit ministerisalkkua noin tärkeänä? Minusta se on käsittämätöntä!”
Sisältö:

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen kertoo vastustaneensa sisimmässään Lissabonin sopimukseksi kutsutun EU:n perussopimuksen laatimista, vaikka ajoi sitä samaan aikaan Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.

Jatkokautta hakeva presidentti Sauli Niinistö ällistyi Väyrysen menettelystä.

Väyrysen tunnustus tuli esiin Iltalehden presidenttitentissä, kun ehdokkaat väittelivät turvallisuuspolitiikasta. Lissabonin sopimuksessa EU:n jäsenmaat sitoutuvat antamaan toisilleen apua, jos toinen jäsenmaa tulee hyökkäyksen kohteeksi.

–Minä tein kaiken mahdollisen Lissabonin sopimusta vastaan. Sen jälkeen kun tulin Matin (Vanhasen) hallituksen ministeriksi, Matti totesi, että ehtona on se, että hän määrää EU-politiikasta. Sen takia minä kävin eduskunnassa äänestämässä Lissabonin sopimuksen puolesta, Väyrynen sanoo.

Vanhanen myönsi Väyrysen kertoman todeksi. Niinistö ei ollut uskoa korviaan.

–Menettelitkö sinä todella sillä tavalla, että pidät omaa ministeripostiasi niin tärkeänä, että olet hallituksessa hyväksymässä, eduskunnassa hyväksymässä jotain sellaista, jota nyt noin jyrkästi vastustat, inhoat ja torjut? Minusta se on käsittämätöntä! Niinistö älähti.

Kotimaa, Matti Vanhanen, Ossi Kurki-Suonio, Paavo Väyrynen, Politiikka, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sauli Niinistö, Yhteiskunta
Nils Torvalds: ”Suomessa elää muilutusmentaliteetti”
Sisältö:

Suomessa elää ”muilutusmentaliteetti”, katsoo RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds. Hän kummastelee, kuinka verkkokeskustelujen vihakommenteissa ihmisiä ollaan lähettämässä milloin minnekin.

–Kun minä olen ruotsinkielinen, niin minut pitäisi tietysti lähettää Ruotsiin, Torvalds kertoo.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen myönsi, että hänet halutaan kyydittää Moskovaan.

Muilutuksilla viitataan etenkin Lapuan liikkeen tekemiin kyydityksiin 1930-luvun taitteessa. Niissä kommunisteja ja vasemmistolaisia kyyditettiin itärajalle ja Neuvostoliittoon. Muilutukset kuuluvat Torvaldsin mielestä suomalaisen poliittisen historian ”ikävimpiin piirteisiin”.

–Tämä muilutusmentaliteetti elää edelleen aika vahvasti. Pidän sitä tyylittömänä, hän jatkaa.

Kotimaa, Kotimaa, Merja Kyllönen, Nils Torvalds, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Presidentinvaalit, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, uutiset
Laura Huhtasaarelle kipakka kuittaus: ”Ei rajat kiinni -politiikka ole mikään vastaus”
Sisältö:

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari katsoo, että Suomen olisi pitänyt jyrkemmin käännyttää turvapaikanhakijoita Ruotsiin syksyn 2015 pakolaiskriisin aikana. RKP:n Nils Torvalds taas arvioi, että Suomi hoiti oman osansa mallikkaasti.

–Meidän olisi pitänyt sanoa, että nyt Ruotsi rikkoo yhteisiä sopimuksia, Huhtasaari sanoi Iltalehden vaalitentissä Alma-talossa.

Dublin-säädösten mukaan turvapaikanhakijat tulee käsitellä siinä maassa, mihin he ensimmäiseksi saapuvat. Myös presidenttiehdokas Paavo Väyrynen katsoo, että rajojen sulkemista olisi pitänyt käsitellä.

SDP:n Tuula Haatainen tyrmää tällaiset ehdotukset täysin.

–Ei rajat kiinni -politiikka ole mikään vastaus näihin kysymyksiin. Siis nämä noin 30 000 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat Suomeen Ruotsin kautta pyrkivät turvaan. Jos heidät olisi siellä rajalla käännytetty, sinne pakkaseen olisivat jääneet, Haatainen sanoo.

Jatkokautta hakeva Sauli Niinistö sanoo, ettei hän usko, että Ruotsi ”olisi noin vain ottanut” turvapaikanhakijoita takaisin.

–Jos Euroopan maat alkavat yksinään toimia, syntyy dominoefekti. Siksi kannatin sitä, että mitä jos Euroopan unioni toimisi.

Samalla kannalla oli myös keskustan Matti Vanhanen. Hän painotti, ettei kannata sitä, että EU:n jokainen jäsenmaa tekee itse omat ratkaisunsa, vaan katsoo, että järkevämpää on EU:n yhdessä huolehtia ulkorajoistaan.

Vihreiden Pekka Haavisto taas katsoo, etteivät ulkorajamaina olevat Kreikka ja Italia millään kyenneet vastaamaan niihin pakolaismääriin, joita syksyllä 2015 nähtiin.

–He pyysivät apua Saksalta, Saksa ei sitä antanut pakolaisten rekisteröintiin. Nyt meillä on EU:ssa Frontexin järjestelmä ja suomalaisiakin rajavartioita voidaan lähettää näihin tehtäviin, Haavisto sanoo.

Vasemmiston Merja Kyllönen toivoo Dublin-järjestelmän uudistamista ja katsoo, että EU:n jäsenmaan tulee saada sanktioita, jos se ei ota pakolaisia vastaan.

Kotimaa, Kotimaa, Laura Huhtasaari, Matti Vanhanen, Merja Kyllönen, Nils Torvalds, Ossi Kurki-Suonio, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto, Politiikka, Presidentinvaalit, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sauli Niinistö, Tuula Haatainen, uutiset
Tässä ovat Leijonien olympiajoukkueet, Lasse Kukkosen valinta aiheutti some-raivoa
Sisältö:

Suomen naisten ja miesten jääkiekon olympiajoukkueet ilmoitettiin maanantaina Vantaalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Yllätyksiä valinnoissa ei nähty.

Riikka Välilä, 44, tekee suomalaista olympiahistoriaa. Hän on kaikkien aikojen vanhin suomalaiskilpailija talviolympialaisissa. Välilä oli voittamassa olympiapronssia jo Naganossa 1998.

Neljänsiin olympiakisoihinsa valmistautuvat Välilä, Noora Räty ja Lasse Kukkonen. Miesten joukkueesta Vancouverin 2010 pronssijoukkueessa olivat tämän vuoden olympiajoukkueen pelaajista mukana Kukkosen lisäksi Sami Lepistö. Sotshissa 2014 miesten pronssijoukkueessa olivat tämän vuoden pelaajista Petri Kontiola ja Juuso Hietanen.

Tuttuun tapaan olympiavalinnat ovat herättäneet some-kritiikkiä. Kukkosen valitseminen kisoihin ei kaikkia miellytä.

Sosiaalisessa mediassa Kukkosta pilkattiin rajustikin. Yksi jaetuimpia oli kuva, missä on kuvattuna "Lasse-naamari". Kuvassa pilkataan muun muassa Kukkosen puutteellista pelisilmää.

Kukkosen valinta suututtaa toisia siitäkin syystä, että esimerkiksi Jyrki Jokipakka jäi olympiajoukkueesta yllättäen rannalle. Jokipakka oli pelannut hyvin EHT-otteluissa ja hän pelasi viime kaudella vielä NHL:ssä.

Kukkosen toistuvista valinnoista maajoukkueen mukaan on saatu aikaiseksi jo kestovitsi kiekkopiireihin.

- Pelaakohan Kukkoslasse vielä Leijonissa 2080-luvulla, eräs nimimerkki totesi sarkastiseen sävyyn.

Kukkoselle löytyy somesta toki puolustelujakin. Häneltä löytyy valtavasti johtajuutta.

MIESTEN OLYMPIAJOUKKUE:

MAALIVAHDIT
19 MV KOSKINEN Mikko 18.07.1988 Vantaa 201 87 L SKA Pietari, KHL
31 MV RÄMÖ Karri 01.07.1986 Asikkala 189 93 L Jokerit Helsinki, KHL
77 MV METSOLA Juha 24.02.1989 Tampere 177 73 L Amur Habarovsk, KHL

PUOLUSTAJAT
2 P LEHTONEN Mikko 16.01.1994 Turku 182 89 L Tappara Tampere
4 P KIVISTÖ Tommi 07.06.1991 Vantaa 186 89 L Jokerit Helsinki, KHL
5 P KUKKONEN Lasse 18.09.1981 Oulu 183 85 L Kärpät Oulu
18 P LEPISTÖ Sami 17.10.1984 Espoo 186 85 L Jokerit Helsinki, KHL
38 P HIETANEN Juuso 14.06.1985 Hämeenlinna 180 85 R Dynamo Moskova, KHL
42 P HEISKANEN Miro 18.07.1999 Espoo 182 83 L HIFK Helsinki
50 P KOIVISTO Miika 20.07.1990 Vaasa 184 88 L Kärpät Oulu
55 P OHTAMAA Atte 06.11.1987 Nivala 188 92 L Ak Bars Kazan, KHL

HYÖKKÄÄJÄT:
12 H ANTTILA Marko 27.05.1985 Lempäälä 203 104 R Jokerit Helsinki, KHL
13 H JUNTTILA Julius 15.08.1991 Oulu 178 81 L Kärpät Oulu
20 H TOLVANEN Eeli 22.04.1999 Vihti 179 82 L Jokerit Helsinki, KHL
23 H KEMPPAINEN Joonas 07.04.1988 Kajaani 188 100 L Salavat Julajev Ufa, KHL
24 H LAJUNEN Jani 16.06.1990 Espoo 189 97 L HC Lugano, NLA
25 H ENLUND Jonas 03.11.1987 Helsinki 183 87 L Sibir Novosibirsk, KHL
27 H KONTIOLA Petri 04.10.1984 Seinäjoki 182 90 R Lokomotiv Jaroslavl, KHL
37 H PYÖRÄLÄ Mika 13.07.1981 Oulu 182 81 L SC Bern, NLA
40 H KOSKIRANTA Jarno 09.12.1986 Paimio 192 88 L SKA Pietari, KHL
62 H OSALA Oskar 26.12.1987 Vaasa 194 100 L Metallurg Magnitogorsk, KHL
65 H MANNINEN Sakari 10.02.1992 Oulu 170 71 L Örebro HK, SHL
70 H HARTIKAINEN Teemu 03.05.1990 Kuopio 186 91 L Salavat Julajev Ufa, KHL
81 H PELTOLA Jukka 26.08.1987 Tampere 184 84 L Tappara Tampere
86 H SAVINAINEN Veli-Matti 05.01.1986 Espoo 182 82 L Jugra Hanty-Mansijsk, KHL

NAISTEN OLYMPIAJOUKKUE:

MAALIVAHDIT
18 GK RÄISÄNEN Meeri 02.12.1989 Tampere 170 62 L HPK Hämeenlinna
31 GK SUONPÄÄ Eveliina 12.04.1995 Kiukainen 174
68 L Lukko Rauma 41 GK RÄTY Noora 29.05.1989 Espoo 165 65 L Kunlun Red Star, CHN

PUOLUSTAJAT
2 D RAHUNEN Isa 16.04.1993 Kuopio 164 67 L Kärpät Oulu
4 D LINDSTEDT Rosa 24.01.1988 Ylöjärvi 187 80 L HV 71, SWE
6 D HIIRIKOSKI Jenni 30.03.1987 Lempäälä 162 62 L Luleå Hockey, SWE
7 D JALOSUO Mira 03.02.1989 Lieksa 184 81 R Kärpät Oulu
8 D VIITASUO Ella 27.05.1996 Lahti 172 67 L Blues Espoo
15 D TUOMINEN Minnamari 26.06.1990 Helsinki 165 71 R Blues Espoo
88 D SAVOLAINEN Ronja 29.11.1997 Helsinki 176 72 L Luleå Hockey, SWE

HYÖKKÄÄJÄT
9 F HOVI Venla 28.10.1987 Tampere 169 67 L Univ. of Manitoba, CAN
10 F VÄLIMÄKI Linda 31.05.1990 Ylöjärvi 166 69 L Ilves Tampere
11 F RAJAHUHTA Annina 08.03.1989 Helsinki 165 72 L Kunlun Red Star, CHN
13 F VÄLILÄ Riikka 12.06.1973 Jyväskylä 163 60 R HV 71, SWE
19 F NIEMINEN Petra 04.05.1999 Tampere 169 64 L Team Kuortane
22 F NUUTINEN Emma 07.12.1996 Helsinki 176 74 L Mercyhurst University, USA
23 F HAKALA Sanni 31.10.1997 Jyväskylä 154 55 L HV 71, SWE
24 F TULUS Noora 15.08.1995 Vantaa 165 68 R Luleå Hockey, SWE
26 F SÄKKINEN Sara 07.04.1998 Tampere 162 61 L Team Kuortane
27 F SAARI Saila 01.11.1989 Alavus 170 60 L Kärpät Oulu
33 F KARVINEN Michelle 27.03.1990 Rödovre DEN 166 69 L Luleå Hockey, SWE
61 F NISKANEN Tanja 11.09.1992 Juankoski 176 70 L KalPa Kuopio
77 F TAPANI Susanna 02.03.1993 Laitila 177 65 L Lukko Rauma

Jääkiekko, Lasse Kukkonen, Leijonat, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Riikka Välilä, Urheilu
Presidenttiehdokkaat paljastivat terveystietonsa – Niinistö: Olen yhä nikotiiniriippuvainen
Sisältö:

Presidenttiehdokkaat kertoivat avoimesti omasta terveydentilastaan Iltalehden järjestämässä vaalitentissä. Kaikki ehdokkaat kertoivat olevansa hyvässä kunnossa presidentin tehtäviin.

Vaalien aikana etenkin keskustan ehdokas Matti Vanhasen terveys on noussut esille, kun hän joutui sydämen rytmihäiriöiden vuoksi jättäytymään sivun viime syksyn vaalitentistä.

–Se sitten joulukuussa sähkösokilla korjattiin kuntoon. Minulla on pysyvä verenpainelääkitys.

Pääministerikaudellaan Vanhanen kärsi nivelvaivoista varpaissa, jotka hoidettiin heti hänen jätettyä pääministerin tehtävät.

Ehdokasjoukon ”ikäpresidentti”, valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen kehui olevansa ”hieman nuorempi kuin Donald Trump” ja pärjäävänsä ”siinä missä hänkin”.

–Minun tilanteeni on ollut jo julkisuudessa. Minulla on sepelvaltimotauti, tehty kaksi pallolaajennusta ja saanut niihin lääkitystä. Minulla on ollut eteisvärinää, rytmihäiriö, joka on saatu kuntoon. Polvi vaihdettu kuten Nils Torvaldsilla. Aika tyypillistä 71-vuotiaalle, mutta täydellinen työkunto, Väyrynen sanoo.

Koripalloa harrastaneelta Torvaldsilta polvet ovat operoitu, eikä hän omien sanojensa mukaan kykene enää lajin pariin.

Istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö puolestaan kertoi kärsivänsä nikotiiniriippuvuudesta ja käyttävänsä nikotiinivalmisteita. Muuten hän kertoi pitävänsä itseään hyväkuntoisena ja liikkuvansa jatkuvasti.

–Olen huono jättämään niitä valmisteita, joilla olisi kuulemma pitänyt päästä (tupakasta) eroon, Niinistö tunnusti.

Vihreiden Pekka Haavisto, SDP:n Tuula Haatainen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä perussuomalaisten Laura Huhtasaari kertoivat kaikki olevansa hyvässä terveydentilassa.

–Kyllä joku vaivaa, jos politiikkaan on lähtenyt. Se on tietysti selvä, Kyllönen sanoo.

Aivan vastaavaa riippuvuutta kenelläkään ei ollut kuin Niinistöllä nikotiiniin, vaikka Kyllönen korostikin, että hän on sauna-addikti ja Haatainen kertoi olevansa riippuvainen suklaaseen.

Kotimaa, Kotimaa, Laura Huhtasaari, Matti Vanhanen, Merja Kyllönen, Nils Torvalds, Ossi Kurki-Suonio, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto, Politiikka, Presidentinvaalit, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sauli Niinistö, Tuula Haatainen, uutiset
Laura Huhtasaari vaaliennusteesta: ”Kyllä minä vielä Paavon päihitän”
Sisältö:

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari uskoo saavansa sunnuntain presidentinvaalissa suuremman kannatusluvun kuin valitsijayhdistys Paavo Väyrynen.

Iltalehden Accuscorella teettämän vaaliennusteen mukaan Väyrynen olisi saamassa 13,2 prosentin kannatuksen ja Huhtasaari 7,8 prosentin kannatuksen. Ennuste perustuu tehtyihin kannatusmittauksiin sekä aiempien vaalitulosten analyysiin.

–Kyllä minä vielä Paavon päihitän, Huhtasaari uhoaa IL:n tentissä.

–Tässä pitää nyt tehdä selväksi, että minä olen uskottava EU-kriitikko, hän jatkaa viitaten Väyrysen vaaliteemoihin.

Gallup-lukuja kritisoinut Väyrynen arvioi, että hänen kannatuksensa ”suunta alkaa olla oikea”.

–Todennäköisesti se jo tänä päivänä on korkeampi.

Accuscoren ennusteen mukaan istuva presidentti Sauli Niinistö saisi 49,2 prosentin kannatuksen. Toiseksi – ja siis Niinistön kanssa toiselle kierrokselle – pääsisi ennusteen mukaan vihreiden Pekka Haavisto. Toisen kierroksen vaaliasetelma säilyisi siis samana kuin vuonna 2012.

–Toinen kierros on tärkeä. Silloin päästään syvemmin vaalien teemoihin. Toivon, että ennuste pitäisi paikkansa Haavisto toteaa.

Niinistö puolestaan arvioi, että hänen kannaltaan on tärkeintä, että hän tulee valituksi.

Kotimaa, Laura Huhtasaari, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto, Politiikka, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sauli Niinistö, Uusi Suomi, Yhteiskunta
IL selvitti: Toinen kierros tulee sittenkin? Todennäköisyys 55%
Sisältö:

Jatkokautta hakevan tasavallan presidentti Sauli Niinistön äänisaalis voi sunnuntain presidentinvaalissa sittenkin jäädä alle 50,1 prosentin, selviää Iltalehden teettämästä Accuscoren vaaliennusteesta. Toinen vaalikierros toteutuu 55 prosentin todennäköisyydellä.

Viimeaikaisissa gallupeissa Niinistön kannatus on ollut selvästi yli 50 prosenttia, vaikkakin kannatusluvut ovat laskeneet vuodenvaihteen lukemista.

Accuscoren tekemän vaaliennusteen mukaan Niinistö saisi presidentinvaalissa 49,2 prosenttia äänistä. Toisena on vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella. Ero kolmantena tulevaan Paavo Väyryseen on vain neljä prosenttiyksikön kymmenystä, kun Väyrysen äänisaaliiksi ennakoidaan 13,2 prosenttia.

Vaaliennusteen toteuttanut Accuscoren Tuomas Kanervala selventää Iltalehdelle, että ennuste on tehty analysoimalla tietoa nyt julkaistuista mielipidemittauksista sekä aiempien vaalien äänestystiedoista.

Iltalehden vaaliennuste:

Sauli Niinistö (sit.): 49,2%

Pekka Haavisto (vihr.): 13,6%

Paavo Väyrynen (sit.): 13,2%

Laura Huhtasaari (ps.): 7,8%

Matti Vanhanen (kesk.): 5,0%

Merja Kyllönen (vas.): 4,7%

Tuula Haatainen (sd.): 4,4%

Nils Torvalds (r.): 2,1%

Kotimaa, Kotimaa, Laura Huhtasaari, Matti Vanhanen, Merja Kyllönen, Nils Torvalds, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto, Politiikka, Presidentinvaalit, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sauli Niinistö, Tuula Haatainen, Uusi Suomi, uutiset
Suora lähetys: Iltalehden presidentinvaalitentti jossa ei hyssytellä
Sisältö:

Presidentinvaalien viimeinen viikko ennen ensimmäisen kierroksen vaalipäivää käynnistyy Iltalehden suurella vaalitentillä, johon osallistuvat kaikki kahdeksan presidenttiehdokasta. Ensimmäinen vaalipäivä on sunnuntaina.

Tentin juontavat Iltalehden erikoistoimittaja Susanne Päivärinta ja tuottaja Juha Ristamäki. Tentti järjestetään Alma-talossa Helsingin ydinkeskustassa kello 18 alkaen, ja se kestää kaksi tuntia.

Voit seurata lähetystä alta. Iltalehti lupaa, että ”tentissä ei hyssytellä”.

Juha Ristamäki, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Susanne Päivärinta, Uusi Suomi
Ministeriö: Valinnanvapausmalli nyt asiantuntijoiden syyniin – eduskuntaan maaliskuussa
Sisältö:

Sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevan lakiesityksen luonnos on lähetetty lainsäädännön arviointineuvostolle. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt julkistanut lakiluonnoksen, jota korjattiin joulukuussa päättyneen lausuntokierroksen jälkeen. Eduskuntaan lait on tarkoitus toimittaa maaliskuussa.

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen toimija, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja vaikutusarvioinneista. Valinnanvapauslakiin saattaa tulla vielä muutoksia arvioinnin perusteella.

Lausuntopalautteen pohjalta hallitus kertoo täsmentäneensä asiakassuunnitelman roolia, Kelan tiedonsaantivaltuuksia ja tuottajien korvausperusteita on täsmennetty. Tuottajien korvausperusteiden tarkemmat määrittelyt ja sopimusmallit on tarkoitus lähettää lausunnolle maaliskuussa.

Jo ennen joulua hallitus linjasi, että asiakassetelin käyttöä rajataan erikoissairaanhoidon osalta. Myös tulevien sote-keskusten palveluvalikoimaa täsmennettiin.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) nosti aiemmin omassa lausunnossaan esille, että uudet valinnanvapauslait voisivat toteutuessaan olla ristiriidassa EU:n kilpailusäädösten kanssa. KHO ehdotti, että hallitus käynnistäisi ilmoitusmenettelyn EU:n komissiolle, jotta komissio voisi selvittää asian.

Ministeriö ei julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa ota asiaan kantaa. Lakiluonnoksessa kuitenkin edelleen todetaan, että ”(t)äysin varmaa vastausta siitä, millainen on esitettävän valinnanvapausjärjestelmän EU-valtiontukioikeudellinen luonne, on mahdotonta antaa”.

LUE LISÄÄ: Sote-uudistus sittenkin EU:n syyniin? Nerg: Arviointi nyt käynnissä

Hallituksen tavoitteena on, että eduskunta päättäisi kaikista maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä laeista kesäkuussa 2018 ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2020.

Annika Saarikko, Kotimaa, Politiikka, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Terveydenhuolto, Uusi Suomi
”Työtön joutuu kohta ottamaan vastaan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla” – Aktiivimallille tyrmäys ehdokas Kyllöseltä
Sisältö:

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen (vas.) listaa blogissaan vaihtoehtoisia keinoja työttömyysturvan aktiivimallille, joka on joutunut opposition lisäksi myös kansan hampaisiin. Kyllösen mielestä malli on saanut ihmiset takajaloilleen ”aivan syystä”.

Aktiivimallin kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

– Jos aktiiviseen työnhakuun kannustava malli ei palkitse aktiivisesta työnhausta, on se lähtökohtaisesti virheellinen. Jos se myös rankaisee siitä, että työtä tai työvoimapalveluja ei etsimisestä huolimatta ole, on kyseessä vain leikkuri, jonka tarkoitus on kaunistaa työllisyystilastoja ja vähentää työllisyyden hoidon kustannuksia, Kyllönen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kyllösen mukaan ihmisillä alkaa tulla mitta täyteen, kun lisäksi vaaditaan kepeästi muuttoa pois kotiseudulta ja lisää mekaanista työhakemusten lähettämistä karenssin uhalla. Etenkin kokoomuksen riveistä on julkisuudessa vaadittu muuttovalmiutta. Lisäksi hallitus valmistelee uutta työnhaun mallia, joka velvoittaisi työttömät hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa karenssin uhalla.

Kyllösen mielestä ”epäoikeudenmukaisuuden tunnistaa kyllä, kun sen näkee”. Hän muistuttaa, että työtä tekevien osuus työikäisistä 18–64-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2016 suurempi kuin kertaakaan 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Väestön ikääntymisen ja eläköitymisen takia kuitenkin yhä pienempi osa koko väestöstä on palkkatöissä.

–Työikäisiä pitäisi saada siis entistä tehokkaammin työmarkkinoille. Hallitus ja valtiovarainministeriö on nyt valinnut tien, jolla työttömien toimeentuloa niukennetaan niin radikaalisti, että työtön joutuu kohta ottamaan vastaan mitä tahansa työtä mistä tahansa millä tahansa palkalla.

Kyllösen mielestä aktiivimalliin sisältyy ”suuria suomalaisia arvokysymyksiä, joita vaikeuttaa nopeasti repeävä asuntojen hintaero kasvukeskusten ja maaseudun välillä”. Hallituksen linja kertoo ”puutteellisesta työelämän tuntemuksesta ja hyvin kapeasta ihmiselämän ymmärryksestä”.

–Lisäksi siinä on epäilyttävän ideologinen vivahde. Parannetaan tilastoja ja vähennetään työttömyyskorvausmenoja, mutta ihmisille ei edelleenkään ole tarjolla töitä ja toimeentuloa. Kätevästi työvoiman hinta kuitenkin halpenee eikä valtion tarvitse panostaa aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, kun kansalaiset ovat riittävän epätoivoisia ja nöyriä työnantajien edessä.

Kyllönen listaa vasemmistoliiton ja ay-liikkeen ehdottamia keinoja aktiivimallin tilalle. Hän haluaisi nostaa työvoimaviranomaisten resurssit pohjoismaiselle tasolle ja yksinkertaistaa karensseja, purkaa byrokratialoukkuja ja kehitellä soviteltua päivärahaa, suunnata kuntouttavaa työtoimintaa paremmin ja lisätä työllistymispalveluja sekä työttömän opiskelumahdollisuuksia ja palkkatukimäärärahoja. Kyllösen mukaan keinoja on, mutta tahtoa puuttuu.

– Nostetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa 500 euroon ja ulosoton suojaosaa 800 euroon. Itsensätyöllistämistä voidaan helpottaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus ja korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 25 000 euroon, Kyllönen ehdottaa.

Aktiivimalli, Kotimaa, Kotimaa, Merja Kyllönen, Politiikka, Presidentinvaalit 2018, Työelämä, Työmarkkinat, Työtön, työttömät, työttömyys, Työttömyysturvan aktiivimalli, Uusi Suomi, uutiset
Kokoomuksen sote-kansanedustaja: ”Vakava riski – maakuntauudistus livahtaa voimaan”
Sisältö:

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valmistelema maakuntauudistus on pureksittava ja läpivalaistava, vaatii hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa blogissaan.

Sarkomaan mukaan on olemassa ”vakava riski, että maakuntauudistus livahtaa voimaan huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa”. Hän muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on vaatinut muutoksia myös maakuntauudistukseen.

–Pääkysymys on, kyetäänkö 18 maakunnan mallilla turvaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Useissa asiantuntija-arvioissa 18 maakuntaa on pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin, kirjoittaa Sarkomaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sote-vastaavaksi nimitetty Sarkomaa kertoo, että nyt vain 8 maakunnassa on yli 200 000 asukasta. Tätä on hänen mukaansa pidetty riittävänä asukasmääränä, jotta maakunta kykenee järjestämään kaikki lakien vaatimat sote-palvelut. Hän pohtii, voiko maakuntauudistus törmätä perustuslakiin liian pienien maakuntien vuoksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä päätyi viime lokakuussa kritisoimaan maakuntien lukumäärää liian suureksi palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

–Keskeinen pohdinnan paikka on myös se, onko maakuntamallissa perustuslakiin kompastuvia kohtia? Ja mitkä ovat uudistuksen suurimmat riskit ja miten niitä voisi vielä pienentää? Tiivistettynä voi sanoa, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut. Sitä vaikeampaa on saavuttaa tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Maakuntauudistus on osa hallituksen valmistelemaa sote-uudistusta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakuntauudistuksen myötä maakuntien harteille. Maakunnille valitaan vaaleilla omat valtuustot ja ensimmäiset vaalit on määrä järjestää jo lokakuussa.

Sarkomaa vaatii, että maakuntahallinnosta olisi käytävä ”kunnollinen keskustelu”.

–Tarvetta on vakuuttaville vaikutusarvioinneille etenkin maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikutuksista ja kustannuksista. On varmistettava, että menot eivät kasva ja että hyötyjä saadaan ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä. Tavoite on päinvastainen, Sarkomaa toteaa blogissaan.

Sote-uudistus tuo maakuntauudistuksen ohella valinnanvapausmallin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

Hallituspuolueista Sarkomaan edustamalle kokoomukselle valinnanvapaus on ollut poliittisesti tärkeä soten osa-alue, kun taas keskusta on halunnut edistää maakuntahallintoa nykyisten maakuntien pohjalta.

Kotimaa, Politiikka, Sari Sarkomaa, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Terveydenhuolto, Uusi Suomi
Protesti aktiivimallia vastaan kasvaa – 70 000 jäsenen Insinööriliitto mukaan
Sisältö:

Akavalainen 70 000 jäsenen Insinööriliitto aikoo osallistua SAK:n järjestämään mielenilmaisuun aktiivimallia vastaan 2. helmikuuta. Poliittisessa mielenilmauksessa on mukana myös palvelualojen suurliitto PAM.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo korostaa liiton tiedotteessa, että liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja vastustaa yksittäistä lakihanketta työttömän aktiivimallista, "ei maan hallitusta". Liiton mukaan aktiivimalli ei edusta hyvää lainsäädäntöä, jollaista Suomi tarvitsee menestyäkseen.

– Insinööriliiton mielestä ei ole oikeudenmukaista, että ihminen voi joutua työttömyysturvan leikkausten kohteeksi ilman, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan, Salo sanoo.

– Osallistumalla mielenilmaisuun haluamme liittona osoittaa, että emme ole tyytyväisiä tapaan, jolla hallitus on kehittänyt työelämää ja vaikuttanut jäsentemme asemaan.

Hän muistuttaa maan hallituksen luvanneen kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä, että työttömyysturvaa ei enää leikata.

Insinööriliiton mielestä työllistymiseen kannustamisen malli on syytä neuvotella uudelleen – kolmikantaisesti.

– Kaikki viimeaikojen merkittävät yhteiskunnalliset uudistukset on tehty kolmikannassa, ei yhden osapuolen yksipuolisena valmisteluna. Työelämää kehitetään kokonaisuutena ja yhteistyöllä, ei repimällä tai sanelemalla.

Insinööriliitto muistuttaa mielenilmaisun olevan perustuslaissa tunnustettu työntekijän perusoikeus. Tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Näin ollen poliittista mielenilmausta ei voi rajoittaa työrauhavelvollisuudella.

Lähde: Talouselämä

LUE LISÄÄ:

”Hallituksen peruttava aktiivimalli” – SAK järjestää poliittisen mielenilmauksen

”Hallitus on täysin kuuro ja sokea, jos sivuuttaa palautteen aktiivimallista” – PAM mukaan SAK:n mielenilmaukseen

Aktiivimalli, Kotimaa, Kotimaa, Mielenilmaus, Politiikka, Työttömyysturvan aktiivimalli, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta