Tiistai 23.10.2018

Uusi Suomi uutiset

Uudet luvut: Työllisiä enemmän ja työttömiä vähemmän – mutta hallituksen oma tavoite ei täyttynyt vieläkään
Sisältö:

Suomen työllisyysaste oli syyskuussa 71,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen julkistama työvoimatutkimus. Työttömien määrä on laskenut ja työllisten määrä noussut vuoden takaisesta.

Työllisyysasteen trendi laskee loivasti. Elokuussa työllisyysasteen trendi oli 71,8 prosentissa ja heinäkuulta lukema oli 71,9 prosenttia. Hallituksen itselleen määrittämä 72 prosentin tavoite ei siten täyttynyt vieläkään, vaikka lähellä ollaan.

”Eihän tässä näin pitänyt käydä. Kesän luvuissa taisi olla kesätyöilmaa. Positiivista: syyskuussa työttömiä 20,6 % vähemmän kun vuosi sitten”, kommentoi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist Twitterissä.

”Talouskasvu on hieman hidastumassa ja avoimiin työpaikkoihin alkaa olla vaikeampi löytää osaavaa työvoimaa, joten työmarkkinoiden tunnusluvut eivät kohennu enää aivan yhä vilkkaasti kuin alkuvuoden aikana”, Dansken pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan toteaa sähköpostikommentissaan.

Sen sijaan vuoden takaiseen nähden työttömyys on vähentynyt selvästi. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 syyskuussa 170 000, mikä oli 44 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli syyskuussa 72 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Hallitus aloitti 68 prosentista

Nykyhallituksen aloittaessa keväällä 2015 työllisyysaste oli alle 68 prosenttia. Tuolloin hallituksen asettamaa 72 prosentin työllisyystavoitetta pidettiin hyvin hankalana saavuttaa, Kauppalehti kertoo.

Työllisyysasteen nostaminen asetettiin hallituksen kärkitavoitteeksi, sillä työllisyys vaikuttaa merkittävästi valtiontalouden tasapainoon.

Maailmantalouden ja Suomen hyvä kasvuvire on auttanut työllisyyskehityksessä hiljattain. Työllisyysasteen on arvioitu kohentuneen myös hallituksen kilpailukykysopimuksen ja työttömyysturvan niin sanotun aktiivimallin vuoksi.

Työllisyysaste kuvaa palkkatyötä tekevien tai yrittäjänä toimivien osuutta työikäisestä eli 15–64-vuotiaasta väestöstä. Koska osuus vaihtelee kuukausittain paljon, seurataan kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettua trendiä.

Janne Soisalon-Soininen / Kauppalehti, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Työelämä, työllisyys, Työllisyys, työttömyys, uutiset, Yhteiskunta
Taloustieteen professori emeritus tv:ssä: Vetäkää irtisanomislaki pois – Hallituksen otettava järki käteen
Sisältö:

Taloustieteen emeritusprofessori, aktiivinen julkinen keskustelija Sixten Korkman esitti Yleisradion A-studiossa maanantaina yksinkertaisen neuvon ja toiveen maan hallitukselle. Se kuului: vetäkää irtisanomissuojaa heikentävä, laajan lakkoaallon aiheuttanut lakihanke pois.

Korkman viittasi ”mainioon” suomalaiseen sanontaan järjen käsiin ottamisesta.

”Nyt olisi hyvä hetki ottaa järki käteen. Se tarkoittaisi sitä, että hallitus ilmoittaisi, että voidaan unohtaa se lakihanke ja järjestöt esittäisivät vastaavan korvaavan ratkaisun, jolla saadaan sama työllisyysvaikutus”, Korkman sanoi lähetyksessä.

”Tämä olisi win-win: se olisi hallituksen itsensä kannalta viisasta, kansakunnan kannalta viisasta, ja myöskin ay-liikkeen kannalta viisasta.”

Korkmanin työmarkkinajärjestöille esittämä vaatimus korvaavan ratkaisun esittämisestä ei ole järin vaativa, sillä hallituksen omienkin arvioiden mukaan ”irtisanomislain” työllisyysvaikutukset ovat epävarmat.

”Sen ei pitäisi olla vaikeaa, kun kaikki arviot viittaavat siihen, että tämä kiistanalainen lakiesitys ei juuri paranna työllisyyttä lainkaan”, Korkman sanoi.

Esille noussut vaihtoehto määräaikaisten työsuhteiden tekemisen helpottamisesta sai tukea työoikeuden professori Seppo Koskiselta. Ainakin osa työmarkkinajärjestöistä olisi valmiita muutokseen, jossa pienyritykset saisivat oikeuden tehdä uudelle työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen ilman perustetta – yhden kerran. Lue myös: Sipilälle tulossa tarjous – Irtisanomislaille sittenkin vaihtoehto?

”Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen oli pitkäaikaistyöttömien kannalta helpotus. Silloin käytiin läpi sitä, ettei se tule liian laajaksi soveltamisalaltaan. Nyt varmasti joudutaan miettimään aivan samaa asiaa – kuinka laaja soveltamisala olisi”, Koskinen asetteli rajoja Ylellä.

Suomen Yrittäjistä kerrottiin kuitenkin Uudelle Suomelle maanantaina, että heitä korvaava esitys määräaikaisuuksista ei tyydytä. Yrittäjäjärjestö on ajanut voimakkaasti irtisanomissuojan keventämistä.

Yle kertoo Korkmanin ja Koskisen sanomisista laajemmin jutussaan. Korkman on aiemminkin tuonut esiin kriittisen näkemyksensä siitä, että hallituksen lakihankkeen hyödyt eivät vastaa sen työmarkkinoille tuottamaa haittaa.

Ay-liike vastustaa irtisanomissuojan heikentämistä tiukasti, mikä on johtanut laajaan lakkoaaltoon Suomessa. Tällä viikolla ovat käynnissä JHL:n, Teollisuusliiton ja Pron lakot sekä muun muassa ylityökieltoja.

Päivitys klo 8.58: tarkennettu Korkmanin titteliä.

Lue lisää aiheesta:

Ensin lakko, nyt tulee työsaarto – triplaisku samoihin yrityksiin

Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko uudistaa”

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Seppo Koskinen, Sixten Korkman, Suomen Yrittäjät, Työelämä, Työmarkkinat, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Alexander Stubb kiertää nyt ankarasti Eurooppaa: ”Bukarest, Lissabon, Ateena, Pariisi, Varsova, Madrid...”
Sisältö:

Alexander Stubb (kok) uskoo mahdollisuuksiensa EPP:n ­kärkiehdokkaaksi nousseen. Aikaa kärkiehdokasvalintaan on päälle kaksi viikkoa.

”Tänään Strasbourg, huomenna ja keskiviikkona edelleen Strasbourg, sieltä Berliiniin, missä torstai ja perjantai. Sitä seuraava viikko: Bukarest, Lissabon, Ateena, Pariisi, Varsova ja Madrid. Voi olla, että jokin näistä putoaa pois. Voi olla, että jokin tulee lisää.”

Näin kertasi Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkaan paikkaa tavoitteleva Alexander Stubb (kok) maanantaiaamuna matkakalenteriaan Helsingin Lasipalatsissa.

Aikaa EPP:n ratkaisevaan kokouspäivään 8. marraskuuta on runsaat kaksi viikkoa. Edessä on tapaamisten lisäksi puhelinrumbaa.

Ankaralla kontaktoinnillaan hän yrittää vakuuttaa 734 äänivaltaisen delegaatin enemmistön soveltuvuudestaan kärkiehdokkaaksi.

Jos Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtajan Stubbin haave kärkiehdokkuudesta toteutuu, hänestä tulee todennäköisesti Euroopan komission puheenjohtaja eli Brysselin ykköspoliitikko. Tämä edellyttäisi tietysti sitä, että EPP:stä tulee nykyiseen tapaan suurin ryhmä ensi kevään eurovaaleissa.

Todennäköisyydet eivät tosin ole Stubbin puolella vaan saksalaisen Manfred Weberin, joka toimii EPP:n ryhmän puheenjohtajana.

Stubbin omankin arvion mukaan hän on lähtenyt kisaan ”takamatkalta”. Hän kyllä uskoo mahdollisuuksiensa nousseen 30 prosenttiin lähtötilanteen 20 prosentista. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel on antanut tukensa Weberille.

Stubb on laatinut kuusikohtaisen ohjelman ja tekee ”vahvaa arvopohjaista kampanjaa”.

”Kaikki lähtee arvoista. Olemme viimeisen vuosisadan aikana nähneet kolme dominoivaa ideologiaa Euroopassa: fasismi, kommunismi ja liberalismi. Fasismi kuoli 1945, kommunismi 1989 ja toivon, että vuosi 2016 ei ollut lopun alku ­liberalismille tai liberaalille demokratialle, sosiaaliselle markkinataloudelle ja globalisaatiolle”, Stubb sanoi.

EU:n ulkopuolelta eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisoikeuksia, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, uhkaa hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Kiina ja Venäjä. EU:n sisäisinä uhkaajina Stubb pitää Puolaa, Italiaa, Romaniaa ja Unkaria.

Unkarin jyrkän nationalistinen Fidesz nakertaa liberaalia demokratiaa EPP:n sisällä. Ei ole yllättävää, että Fideszin johtaja, pääministeri Viktor Orbán, ei tue äänestyksessä Stubbia.

Stubbin mahdollisuuksia suljetussa lippuäänestyksessä voi kohentaa se, että Euroopan parlamentissa moni on kyllästynyt nationalisteihin.

Stubb nostaa ohjelmastaan arvojen jälkeen esiin digitaalisen vallankumouksen ja ilmastonmuutoksen. Sitten tulevat talous, maahanmuutto ja turvallisuus.

”Jos ei toimita aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja teknologisen vallankumouksen suhteen, ei jää hirveästi käteen.”

Alexander Stubb, EPP:n kärkiehdokas, Eurovaalit, Eurovaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Markku Huusko, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Jokerit mätti maaleja Riian Dinamon häkkiin – seuraavaksi Tallinnaan
Sisältö:

Jokerit jatkoi vahvaa alkukauttaan voittamalla maanantaina Helsingissä Riian Dinamon peräti 7-3. Toisella erätauolla Jokerit oli johtanut 3-2, mutta meni päätöserässä menojaan.

– Tiesimme, että Dinamo on hyvä joukkue ja heillä on vaarallinen ykkösketju. Me ei oltu parhaimmillaan. Sählättiin maaleja ja ne täytyy saada karsittua jatkossa pois. 3–2-johtomaali oli tärkeä toisessa erässä. Kolmas erä oli meiltä loistava ja se riitti tänään, peräti neljä maalia syöttänyt Jokerien kokenut puolustaja Sami Lepistö kommentoi seuransa tiedotteessa.

Myös Sakari Mannisella oli komea ilta. Hänen tehonsa olivat 2+2.

– Meillä on laaja ja hyvä materiaali. Tänään minä olin onnekas. Olemme tehneet aika tasaisesti maaleja neljällä ketjulla. Se on tärkeä asia. Meillä on koppi täynnä huippuyksilöitä ja kuka vaan voi ratkaista, Manninen tuumasi.

Jokerit pelaa seuraavaksi kaksi ottelua Tallinnassa. Perjantaina siellä on vastassa Moskovan Spartak ja sunnuntaina Severstal Tsherepovets.

– Ihan tarkkaa ei ole tiedossa mitä kaikkea siellä odottaa. Kuulemma Tallinnassa on hieno halli. Uskon, että saadaan hieno tunnelma ja hyvä show aikaan. Meidän faneja on tulossa paljon ja varmasti tulee hyvä reissu, Lepistö tuumasi.
KHL:n läntisessä konferenssissa Jokerit on toisena. Edellä on vain Moskovan TsSKA. Eroa on kolme pistettä.

Jääkiekko, Jokerit, KHL, Otto Palojärvi / Sport Content, Sakari Manninen, Sami Lepistö, Urheilu
Kimi Räikkönen näpäytti voitollaan epäilijöitä – flashback Mika Häkkisestä
Sisältö:

Kimi Räikkönen on tullut tutuksi yllättävistä käänteistään. Sellaiseksi voidaan lukea myös Texasin Austinin kisan voitto. Räikkönen ei todellakaan lähtenyt kisaviikonloppuun suurimpana suosikkina.

Räikkönen ei voittanut kisaa suinkaan tuurilla. Kokemus puhui puolestaan hänen tehtyään lauantaina oikean rengasvalinnan kisaa varten. Muut kärkikuljettajat eivät uskaltaneet startata pehmeämmillä rengasseoksilla.

Kolmanneksi jäänyt MM-sarjan kärkimies Lewis Hamilton ylisti Kimin suoritusta. Hamiltonin mukaan kisa todellakin ratkesi pitkälti rengasvalintaan.

Räikköstä on arvosteltu vaisuista otteistaan kisojen avauskierroksilla. Austinissa hän paineli ensimmäisessä mutkassa Hamiltonista ohi kuin uransa parhaina päivinään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Räikköstä on viime vuosina arvosteltu paljon. Nyt hän antoi kunnon näpäytyksen epäilijöilleen.

Räikkösen kisa toi flashbackin syksyltä 2001. Silloin Yhdysvalloissa ajoi voittoon Mika Häkkinen Indianapolisin kilpailussa.

Häkkiselle viimeiseksi jäänyt kausi 2001 oli tuskaisa, mutta hän ajoi kauden aikana kuitenkin kaksi voittoa. Ensimmäisen Silverstonessa ja toisen Indianapolisissa. Molemmat kisat olivat Häkkiseltä loisteliaita esityksiä.

Ennen Indianapolisin kisaa Häkkinen oli ilmoittanut pitävänsä 2002 välivuoden. Samalla ilmoitettiin, että hänen tilalleen tulisi muuan Kimi Räikkönen.

17 vuotta myöhemmin Räikkönen oli tietoinen, ettei jatkaisi Ferrarilla enää seuraavalla kaudella. Räikkönen onnistuikin ajamaan yhden parhaista kisoistaan sen jälkeen, kun paineet olivat poissa.

Toisin kuin Häkkisen tapauksessa, jatkuu Räikkösen ura vielä. Hän on tehnyt Sauberin kanssa kaksivuotisen sopimuksen.

Sauberilla tuskin voi voittaa paitsi tuurilla, mutta Austinissa Räikkönen teki ainakin selväksi, että motivaatiota löytyy yhä ja parhaaseen potentiaaliinsakin hän saattaa hyvänä päivänään vielä yltää.

Räikkönen on kolmas Yhdysvalloissa F1-kisan voittanut suomalainen. Häkkisen ja Räikkönen lisäksi suomalaisista on Yhdysvalloissa juhlinut F1-voittoa Keijo Rosberg, joka oli ykkönen Dallasin Fair Park-messualueen katuradalla 1984 sekä Detroitin keskustan katuradalla 1985.

Keke varmisti myös maailmanmestaruutensa Yhdysvalloissa ajettuaan lasvegasilaisella parkkipaikalla viidenneksi 1982. Kyseiselle Caesars Palace-kasinon parkkipaikalle rakennettiin myöhemmin ostoskeskus.

F1, Ferrari, Formula 1, Formula 1, keke rosberg, Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko uudistaa”
Sisältö:

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ihmettelee Uuden Suomen haastattelussa sitä, että niin sanotusta irtisanomislaista nousseessa riidassa etsitään nyt työllistämistoimia, joilla korvataan työllistämistoimea. Makkula nostaa esiin ison kuvan ja muistuttaa, että Suomi tarvitsisi suuriakin muutoksia työmarkkinoilla.

Tänään on kerrottu, että työmarkkinajohtajat pohtisivat vaihtoehtoa hallituksen lakihankkeelle, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Vaihtoehdon keskiössä on kerrottu olevan malli, jossa pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran.

Makkula pitää tätä ratkaisua riittämättömänä.

”Erilaisia ajatuksia, ehdotuksia, pohdintoja liikkuu. Se on hyvä, että nähdään se, että pienille yrityksille sääntelyn ei välttämättä tarvitse olla samaa tai yhtä raskasta. On hyvä, että on oivallettu, että työllistämisen potentiaali on pienissä yrityksissä ja siellä sitä erityisesti kannattaa helpottaa. Mutta ei se tuolla mallilla se ratkaisu löydy. Kyllä se on huomattavan paljon vaikuttavampi ja tärkeämpi asia se irtisanomisen helpottaminen, koska se alentaa sitä työllistämisen kynnystä koko sillä työsuhteen kaarella”, Makkula kommentoi.

LUE MYÖS: SAK:n Eloranta: ”On mietitty, onko ulospääsyä – ei meillä ole mitään valmista vaihtaria”

”On vähän jännä keskustelu ja ajattelutapa, että jollakin työllistämistä helpottavalla toimella korvataan joku toinen työllistämistä helpottava toimi. Kysehän on isommassa kuvassa siitä, että on tehtävä paljon enemmän, paljon useampia pieniä ja isoja toimia, jos lähdetään siitä, että meillä on muutaman vuoden päästä hyvinvointiyhteiskunta tässä maassa”, hän toteaa.

Työministeri Jari Lindström (sin) varoitti Puheenvuoro-blogissaan viikonloppuna, että seuraava taantuma tulee. Kun nyt niin sanottu irtisanomislaki on aiheuttanut työtaisteluiden ja lakkojen aallon, Lindström ihmetteli, mitä tapahtuu, kun joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä. LUE LISÄÄ: Jari Lindström: ”Mitähän mahtaa tapahtua, kun joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä?”

Makkula toteaa myös, että suhdannehuippu on nyt käsillä.

”Meillä on tällä hetkellä Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste ja elämme tänä vuonna nousukauden huippua. Kasvu alkaa pikkuhiljaa hiipua ja meillä on Pohjoismaiden korkein työttömyysaste. Ihmettelen tätä keskustelua noin niin kuin laajemminkin siitä, että mietitään, että millä mitäkin korvataan, kun pitäisi tehdä huomattavan paljon enemmän. Ymmärrän, että haetaan ratkaisuvaihtoehtoja akuuttiin kysymykseen, mutta koko ajan pitäisi pitää mielessä tämä iso kuva. Suomen haasteet ei katoa yhtään mihinkään, eikä ne poistu pelkästään sillä, että toteutetaan tämä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen”, Makkula sanoo.

LUE MYÖS: Suomen työttömyys laski jo alle ”luonnollisen” rajan – Saiko hallitus aikaan pysyvän muutoksen?

Hänen mielestään irtisanomislaki on aiheuttanut suhteettoman suuren reaktion, ”lakkohärdellin”.

”Siihen isoon tarpeeseen nähden, joka Suomessa on lainsäädäntöuudistusten tarve työmarkkinoilla, niin tämä [irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä] on yksi osa sitä. Jos me saadaan tämmöisestä aikaan kauhea rähinä, niin se on huolestuttavaa.”

”Se on tärkeä uudistus, mutta isoon kokonaiskuvaan nähden se on suhteellisen pieni”, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen sosiaaliturvaa katsottava kokonaisuutena, jotta siitä tulisi työhön kannustavaa. Byrokratia- ja kannustinloukkuja olisi järjestön mukaan purettava.

Makkula tarttuu myös työmarkkinoiden tabuaiheeseen, yleissitovuuteen.

”On pystyttävä enemmän mahdollistamaan se, että kyetään työpaikkatasolla reagoimaan markkinamuutoksiin. Siinä tessit [työehtosopimukset] on liian joustamaton väline.”

”Se sana, joka koetaan tabuksi, niin koko meidän järjestelmän jäykkyys johtuu tästä täysin poikkeuksellisesta yleissitovuusjärjestelmästä, jota on pakko uudistaa. En sano, että se pitää poistaa, vaan sitä pitää uudistaa. Silloinkin puhutaan siitä, että pitää pystyä sopimaan joustavammin”, Makkula sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on ehdottanut, että irtisanomislain sijaan palattaisiin työaikalakiin, jossa kolmikantaneuvottelut paikallisesta sopimisesta päätyivät umpikujaan. Työntekijäjärjestöt katsoivat, että vain luottamusmies voisi neuvotella työntekijöiden edustajana, kun taas Suomen Yrittäjien mielestä järjestäytymättömissä yrityksissä myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu voisi toimia henkilöstön edustajana.

”Meidän kanta on ihan sama kuin se on ollut johdonmukaisesti koko ajan. Eli sellaista mallia, jolla järjestäytymättömiä työntekijöitä syrjitään paikallisessa sopimisessa ja heidät jätetään sopimisen ulkopuolelle, niin me emme voi sitä hyväksyä. Tällä hetkellä laki syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä. Asettamalla sopimisen kieltoja ei syrjivää lainsäädäntöä voida korvata uudella syrjivällä lainsäädännöllä. Lisäksi siinä on käytännön asia: varsinkin pienissä yrityksissä ei siitä sopimisesta tule mitään, jos osa jätetään sen ulkopuolelle. Kyllä kaikilla täytyy olla mahdollisuus osallistua paikalliseen sopimiseen ja työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus demokraattisesti valita, haluavatko he edustajan ja se, kenet he haluavat valita. Edustaja taas itse päättää siitä, kuuluuko hän työntekijäliittoon vai ei. Lainsäädäntö, jossa ennakollisesti asetettaisiin järjestäytyminen sopimiseen osallistumiseen edellytykseksi, se ei ole yhdenvertaista, oikein eikä demokraattista”, Makkula tiivistää yrittäjien linjan.

LUE LISÄÄ:

Lindström seurasi Sipilän yllätysvetoa A-studiosta: ”Ohoh – tästä ei ole hallituksessa keskusteltu”

Metsäteollisuus hermostui: ”Kiistan ulkopuolinen mutta maksamme laskut – Poliittisia lakkoja rajoitettava”

Nyt jysähti: Teollisuusliitto aloittaa lakon

”Suomi sahaa itseään jalkaan” – Näin eduskuntapuolueet näkevät irtisanomissuojan

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Janne Makkula, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Suomen Yrittäjät, Työllistäminen, työllisyys, Työtaistelut, Työvoimapolitiikka
SAK:n Eloranta: ”On mietitty, onko ulospääsyä – ei meillä ole mitään valmista vaihtaria”
Sisältö:

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi Uuden Suomen haastattelussa tämänpäiväisiä tietoja, joiden mukaan työmarkkinaosapuolet ovat keskustelleet vaihtoehdosta työtaisteluita aiheuttaneelle lakihankkeelle henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Vaihtoehdon keskiössä on kerrottu olevan malli, jossa pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran.

Elorannan mukaan virallisia neuvotteluja ei ole käyty eikä virallista vaihtoehtoista esitystä ainakaan vielä ole.

”Kuten sanottu niin tässä on varmaan kukin tykönänsä ja vähän isommillakin porukoilla mietitty, voiko löytyä jotakin ulospääsyä tästä tilanteesta. Se on ihan selvä, että jokainen vastuullinen taho haluaa, että kiista päättyy ja työtaistelutoimet päättyvät ja löydetään joku tolkullinen ratkaisu. Kenelläkään ei ole halua tätä yhtään pitkittää”, Eloranta kommentoi.

”Ei meillä ole mitään valmista vaihtaria antaa, eikä ole mitään tulostakaan. Mutta varmasti, kuten tässä julkisuudessakin on käyty keskustelua, niin varmasti pitää tahtia kiihdyttää.”

”Tässä ei ole vielä sovittua neuvotteluprosessia kenenkään kanssa sovittuna.”

SAK ei siis laske sen varaan, että tämä lakiuudistus kaatuisi esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa?

”Sitähän ei koskaan voi tietää, mutta kyllä vastuulliset tahot ovat koko ajan miettineet, miten tästä voidaan järkevästi, sopien ja neuvotellen päästä eteenpäin. Sitä me olemme jatkuvasti hallituksen suuntaan viestineet, että aitoihin neuvotteluihin pitäisi päästä ja se on edelleen voimassa.”

”Mutta kun neuvotteluja ei ole syntynyt, niin tässä on jokainen oman järjestönsä sisällä ja vähän varmaan järjestöjen keskenkin pohdintaa käytykin, mutta a) ei ole neuvoteltu ja b) ei ole tulosta.”

Seuraava vaihe varmastikin on se, että jos neuvotteluihin lähdetään, niin neuvotteluita varten pitää hakea jonkinlainen neuvottelumandaatti. Onko hallitus kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen tai koska hallitus kokoontuu seuraavan kerran?

”Ylimääräistä kokousta ei ole kutsuttu koolle ja seuraava kalenteroitu kokous on marraskuun alussa, 5. päivänä.”

Mutta jos tilanne tulee, että mandaatti pitää saada nopeamminkin, niin hallitus olisi nopeasti kutsuttavissa ylimääräiseen kokoukseen.

”Totta kai. Jos neuvottelut lähtevät liikkeelle, niin kuten sanoin, jokainen haluaa tästä tilanteesta niin nopeasti irti kuin se vain on mahdollista. Ilman muuta otamme ne elimet koolle, jotka pystyvät päätöksiä tekemään”, Eloranta vastaa.

 

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Jarkko Eloranta, Kotimaa, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, SAK, Työmarkkinat, Työtaistelut
Kaupalta uusi ihmetys EU-direktiivistä: Hinnat nousevat, ”markkinavoimaa vyörytetään suuryrityksille”
Sisältö:

Kaupan liitto jatkaa ihmettelyään EU:n kauppatapadirektiivistä. EU:ssa tekeillä oleva direktiiviehdotus tähtää kaupan epäreilujen kauppatapojen kitkemiseen maataloustuottajien neuvotteluaseman vahvistamiseen elintarvikeketjussa.

Kaupan liiton ja Kuluttajaliiton mukaan EU-parlamentin maatalousvaliokunta on ehdottanut, että että direktiiviä sovellettaisiin myös sellaisiin hankintoihin, joissa molemmat osapuolet ovat suuryrityksiä.

Suomalaiset mepit Anneli Jäätteenmäki (kesk) ja Nils Torvalds (r) ovat kertoneet kannattavansa direktiiviä, sillä kaupan hankintayhteenliittymien markkina-asema on heistä maataloustuottajiin nähden suorastaan epäreilun hyvä. Kaupan liitto kuitenkin varoittaa, että tuottajien asema ei näillä keinoilla kohene.

”Neuvotteluvoiman siirtäminen lainsäädännön keinoin kaupalta suurille tavarantoimittajille ei hyödytä alkutuottajaa, vaan tyypillisesti nostaa kuluttajahintoja. Parlamentin kantaa vaivaakin tässä suhteessa vakava ajatusvirhe siitä, että vyöryttämällä lainsäädännön keinoin markkinavoimaa kaupalta elintarviketeollisuuden suuryrityksille teollisuuden katelisäys valuisi alkutuotantoon. Tämä ei pidä paikkaansa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto sanoo tiedotteessa.

LUE TAUSTAT:

”Jos viljelijä saa 5% ja kauppa 42%, menee ehkä vähän väärin” – Suomalaismepit vastaavat kaupan ällistykseen EU-direktiivistä

”Järjenvastainen esitys” – S-ryhmän ja K-ryhmän yleinen hankintatapa halutaankin kieltää EU:ssa

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling nostaa esille lisäksi ehdotetun kiellon, joka toteutuessaan estäisi kauppaa vaatimasta tavarantoimittajilta laissa säädettyä tiukempia standardeja ympäristön suojeluun tai eläinten hyvinvointiin liittyen.

”Myöskään kaupan hankintayhteenliittymien kieltäminen ei ole kuluttajien edun mukaista. Kuluttajat hyötyvät kilpailluista markkinoista sekä laajoista koti- ja ulkomaisten tuotteiden valikoimista”, Beurling sanoo tiedotteessa.

Epäreilujen kauppatapojen direktiivi, Janne Koivisto, Juha Beurling, Kaupan ala, Kauppa, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Ensin lakko, nyt tulee työsaarto – triplaisku samoihin yrityksiin
Sisältö:

Ammattiliitto Pro ilmoittaa aloittavansa työsaarron ict-alalla. Työsaarto on tukilakon kaltainen työtaistelutoimi. Pro kohdistaa työsaarron samoihin yrityksiin, joissa ovat tällä viikolla voimassa Pron aiemmin ilmoittamat työtaistelutoimet.

”Ict-alan saarto ja matkustuskielto koskevat noin 10 000 asiantuntijaa ja esimiestä ajalla 25.10 – 28.10.”, Pro tiedottaa.

”Työsaarto on tukilakon kaltainen työtaistelutoimenpide, jossa ict-alan asiantuntijat ja esimiehet kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisten yritysten kanssa eli saarron piirissä olevien yritysten tilaamia töitä ei tehdä”, Pro kertoo.

Sekä Teollisuusliitto että ammattiliitto Pro ovat kolmipäiväisessä lakossa torstain vastaisesta yöstä sunnuntain vastaiseen yöhön eli 25.–28. lokakuuta. Pro kutsuu omaa työtaistelutointaan työnseisaukseksi. Nämä lakkotoimet kohdistuvat osin samoihin yrityksiin, kuten metsäteollisuusyhtiö UPM-Kymmeneen. Molempien lakkolistalta löytyvät UPM-Kymmenen yksiköt Korkeakoskella, Lappeenrannassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä vanerialan tytäryhtiön UPM Plywoodin yksiköt Joensuussa, Jyväskylässä, Kalsossa, Pelloksessa ja Savonlinnassa.

Nyt ilmoitettu työsaarto kohdistuu siis vielä lisäksi samoihin yrityksiin, joihin Pron ja Teollisuusliiton tuplalakko kohdistuu. Näin ollen näille yrityksille työtaisteluista muodostuu kolminkertainen isku. Lista yrityksistä, joihin työsaartko kohdistuu on julkistettu pdf-tiedostona täällä.

Työtaisteluilla vastustetaan Suomen hallituksen valmistelemia työsopimuslain irtisanomisturvaan liittyviä heikennyksiä alle 10 henkilön yrityksissä.

Lue myös:

Tuplalakko iskee voimalla samoihin yrityksiin – ”Aloitamme painostuksen näistä”

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Työtaistelut
Juha Sipilän lupaus taas tapetille – PAM: ”Vakuutti, ettei lisäleikkauksia tulisi”
Sisältö:

Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo tapaavansa pääministeri Juha Sipilän (kesk) huomenna Kesärannassa.

Tapaamisen myötä nousee jälleen esille vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus ja ay-johtajien näkemys siitä, että Sipilä ei ole pitänyt tuolloin tekemäänsä lupausta.

”PAM sitoutui kilpailukykysopimukseen vuonna 2016, koska pääministeri Sipilä lupasi vetää tuolloin esillä olevat pakkolait pois ja vakuutti samalla, ettei lisäleikkauksia muun muassa työttömyysturvaan tulisi ja, että jatkossa asiat valmisteltaisiin kolmikantaisesti”, PAM toteaa tiedotteessaan.

Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoi lokakuun alkupuolella, että Juha Sipilä ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasivat kiky-neuvotteluiden päätteeksi, että työttömyysturvaa ei enää tällä hallituskaudella heikennetä.

Sen jälkeen useat liittojohtajat, muun muassa PAMin Ann Selin, vahvistivat Lehtosen näkemyksen Sipilän antamasta suullisesta lupauksesta.

”Huomisessa tapaamisessa PAMin hallitus aikoo keskustella siitä, miten kilpailukykysopimukseen liittyneet lupaukset ovat pitäneet. PAMin hallituksen näkemyksen mukaan vuoden 2016 jälkeen on nähty monenlaisia esityksiä, jotka ovat olleet kilpailukykysopimusta vastaan kuten: pitkäaikaistyöttömän määräaikainen työsuhde ilman perustelua, työttömyyspäivärahakauden lyhentäminen, ammattisuojan lyhentäminen ja työnhakualueen laajentaminen, aktiivimalli, TE-palvelujen yksityistämisen mahdollisuus sekä alle 10 hengen yrityksissä työskentelevien työsuhdeturvan heikentäminen yksilöllisin perustein”, PAMin tiedotteessa sanotaan.

Helsingin Sanomien mukaan PAMin puheenjohtaja Ann Selin sekä muun muassa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat tänään tavanneet Sipilää sen tiimoilta, että lakkoja aiheuttaneeseen niin sanottuun irtisanomislakiin sorvataan korvaavaa ehdotusta. Sen keskiössä olisi, että työnantaja saisi kertaluonteisesti palkata määräaikaisen työntekijän ilman perusteita.

LUE MYÖS:

Teollisuusliitto irtisanoo kiky-lisätunnit – koskee 100 000 työntekijää

SAK:n ex-johtaja Lauri Lyly vahvistaa Sipilän suullisen lupauksen: Perussanoma oli tämä

 

Ann Selin, Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kilpailukykysopimus, Kotimaa, Kotimaa, Työelämä, Uusi Suomi
Roosa nauha -jupakka – SAK:n Eloranta: ”Jokainen voi arvioida, onko irtisanomiskynnys liian korkea”
Sisältö:

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta hämmästelee Twitterissä, onko Suomessa liian korkea irtisanomiskynnys, kun työntekijä irtisanottiin pitämänsä Roosa nauha -symbolin vuoksi. Iltalehden mukaan Ilmailualan unioniin kuuluvat turvatarkastajat järjestivät maanantaina ulosmarssin irtisanotun tueksi.

”Tämä on yksi esimerkki siitä, miten Suomessa voi tänä päivänä irtisanoa. Emme tietysti tiedä lopun perin, jos joku sen riitauttaa, onko se laillinen tai laiton. Mutta tämä on yksi esimerkki siitä, että on varoitettu ja toistuvasti työntekijä varoituksista piittaamatta tehnyt toisin, niin nyt on sitten irtisanottu”, sanoo Eloranta Uudelle Suomelle.

Potkuista kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Lehden mukaan Airpron miespuolinen työntekijä oli tehnyt aloitteen rintasyöpätutkimusta tukevan nauhan käytöstä jo viime vuonna, mutta työnantaja oli kieltänyt nauhan käytön. Ennen irtisanomista mies oli saanut varoituksen nauhan käytöstä. Iltalehden tietojen mukaan miehen läheinen sairasti rintasyöpää.

Airpro tukee yrityksenä Roosa nauha -kampanjaa, mutta yhtiöstä kerrotaan Ilta-Sanomille, että työasuilla taataan osin työntekijän turvallisuutta, eikä niihin saa kiinnittää ”mitään työtä haittaavaa”.

SAK:n puheenjohtaja Eloranta linkittää tapauksen ajankohtaiseen keskusteluun irtisanomiskynnyksestä. Juha Sipilän hallitus valmistelee lakia irtisanomisen helpottamiseksi alle 10 hengen yrityksissä. Lakia on perusteltu sillä, että työntekijästä johtuvien syiden takia irtisanominen olisi pienissä yrityksissä hankalaa.

”Työntekijä piti Roosa nauhaa työasussaan – sai potkut. Tästä voi jokainen arvioida onko henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys Suomessa korkea”, Eloranta tviittaa.

”Tässä on puhuttu, että ihmisistä ei pääse eroon, niin ehkä tämä oli minun kannanottoni, että - kuten olemme sanoneet - ihmisistä pääsee eroon. Nykyisinkin on henkilöperusteinen irtisanominen mahdollista. Eikä se edes ole kauhean vaikeata”, hän jatkaa Uudelle Suomelle.

”Tässä ei ollut mitään arvovalintaa suuntaan tai toiseen. Jokainen voi sitten pohtia, että onko rike iso ja miten tämä [henkilöperusteinen irtisanominen] sitten käytännössä toimii. Eihän kukaan tiedä, onko tämä laiminlyönti laillinen vai laiton, jos se riitautetaan. Eikä sitä varmaan kukaan tietäisi, onko se uuden lain mukaan laillinen vai laiton. Se jää tuomioistuimen ratkaistavaksi, enkä halua siihen ottaa kantaa”, SAK:n puheenjohtaja lisää.

Noin 20–30 Ilmailualan unioniin kuuluvaa turvatarkastajaa marssi ulos työpaikaltaan kello 12. He palaavat takaisin kello 16.30. Mielenilmaisulla he haluavat osoittaa tukensa irtisanotulle kollegalleen.

Roosa nauha -kampanjan viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko pitää tapausta harmillisena. Hän kuitenkin vahvistaa, että Airpro on tehnyt lahjoituksen Roosa nauhalle.

”Tietenkin olemme kiitollisia lahjoituksesta. On harmillista, että tästä hyvästä asiasta on syntynyt tällainen tilanne. Sinänsä me emme voi millään tavoin ottaa kantaa organisaatioiden työasulinjauksiin”, Hulkko sanoo Uudelle Suomelle.

”Tämä on kuitenkin hyvin vakava aihe. Ihminen, jota syöpä on saattanut jollakin tavalla läheisesti koskettaa, voi pitää tätä hyvinkin merkityksellisenä”, hän jatkaa.

Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Jarkko Eloranta, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Rintasyöpä, Roosa nauha, Työelämä
Vartijat lopettavat työt 3 päiväksi – Väkivallan uhka voi kasvaa, hissipäivystykset vaarassa
Sisältö:

Keskiviikkona alkava vartiointialan lakko voi näkyä monella tavalla kansalaisten arjessa, sanoo Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinayksikön asiantuntija Simopekka Koivu Uuden Suomen haastattelussa.

Koko vartiointiala on mukana lakossa. Vartiointialan työehtosopimuksen piirissä on noin 8500 työntekijää, jotka työskentelevät muun muassa vartijoina, turvatarkastajina, vahtimestareina ja arvokuljettajina. Lakko kestää kolme päivää.

”[Palvelualojen ammattiliitto] PAM ei ole halunnut rajoittaa juuri ollenkaan lakon kohteita, eli toimi on ilmoitettu mahdollisimman laajana”, Koivu sanoo.

PAM kuitenkin toteaa, että ”lakon ulkopuolelle rajataan hätätyöt sekä tehtävät, joissa lakko vaarantaisi yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja tai aiheuttaisi yleiselle edulle huomattavaa vahinkoa”.

Miten lakko näkyy tavallisten ihmisten arjessa, Paltan Simopekka Koivu?

”Me emme tarkalleen tiedä, sillä vartijoita on joka paikassa”, Koivu toteaa.

Hän kuitenkin toteaa, että esimerkiksi kauppakeskuksille ja muille kohteille ongelmia voi tulla ovien sulkemisissa ja avaamisissa, vastaanottotoimintoihin sekä teknisessä valvonnassa. Lakko voi näkyä myös esimerkiksi suuremmissa yrityksissä, sillä vahtimestarit ovat myös lakon piirissä.

”Esimerkiksi vanhusten turvapalvelut, niitä ei välttämättä pystytä kaikilta osin takaamaan. Hissipäivystykset, jos hisseissä on hälytyksiä. Väkivallan uhka voi olla vaikkapa sairaaloissa ja niin edespäin”, Koivu sanoo.

Väkivallan uhka voi kasvaa ylipäätään erilaisissa kohteissa, joissa normaalisti on vartiointia, Koivu myöntää. Hän kuitenkin toteaa, että vartiointialan yritykset pyrkivät varautumaan mahdollisimman hyvin lakon aiheuttamiin ongelmiin.

Poliisitarkastaja Marko Heikkilä Poliisihallituksesta kertoo Uudelle Suomelle, että poliisi ei erityisemmin varaudu vartijoiden lakkoon. Heikkilä arvioi, että esimerkiksi kauppakeskuksissa voi esiintyä lakon aikana tavallista enemmän häiriökäyttäytymistä, jota vartijat normaalisti suitsivat.

”Normaalilla varautumisella mennään, mutta saamme tarvittaessa omaa väkeä lisää paikalle, jos tarve tulee”, Heikkilä sanoo.

PAM on syyttänyt työnantajapuolta lakon murtamisyrityksistä. Koivu kiistää, että työnantaja olisi millään lailla pelotellut työntekijöitä.

”Yrityksillä on perustuslakiin perustuva oikeus harjoittaa liiketoimintaa ja totta kai työnantajat ja yritykset pyrkivät jatkamaan lakosta huolimatta toimintoja mahdollisimman normaalisti”, Koivu sanoo.

Vartiointialan lakko ei liity käynnissä olevaan irtisanomislakikiistaan, joka on niin ikään poikinut lakkoja. Vartiointialan lakossa on kyse alan työehtosopimusneuvotteluista, joita on käyty viime keväästä asti PAMin ja Palvelualojen työnantajat Paltan kesken.

Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, lakot, Palvelualojen ammattiliitto, Palvelualojen työnantajat PALTA, Simopekka Koivu, Työtaistelut, Työtaistelut, Vartiointiala, Vartiointialan lakko
Lehdet: Sipilälle tulossa tarjous – Irtisanomislaille sittenkin vaihtoehto?
Sisältö:

Työmarkkinajärjestöt ovat hioneet omaa ratkaisumallia niin kutsutun irtisanomislain vaihtoehdoksi ja työmarkkinatilanteen rauhoittamiseksi. Hallituksen valmistelema laki irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä on käynnistänyt poliittisten työtaistelujen aallon.

Palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajien hiomasta ratkaisuvaihtoehdosta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset. VU:n mukaan pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran.

Myös Talouselämä ja Helsingin Sanomat kertovat, että vaihtoehtoisessa mallin keskiössä ovat määräaikaisuuksien helpottaminen pienissä yrityksissä. Verkkouutiset kertoo, että keskusjärjestöjen neuvottelemalla mallilla ei ole vielä niiden jäsenliittojen hyväksyntää.

Samalla järjestöt vaativat, että hallitus peruu lakiehdotuksen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. Ammattiliitot lopettaisivat myös omat työtaistelutoimensa. Talouselämän mukaan tämän viikon lakkoja ei kuitenkaan enää ehditä estää.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoivat asiaa Demokraatille. Fjäderin mukaan työmarkkinajärjestöillä ei ole ollut viikonloppuna asiasta neuvotteluita ja määräaikaisuusasia on vain spekulaatiota, vaikkakin vaihtoehto. Palolan mukaan irtisanomislakikiistan ratkaisusta on käyty lähinnä taustakeskusteluita.

Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Politiikka, Työelämä, Uusi Suomi
Kolmen päivän lakko alkaa 24.10.2018 – koskee 8500 työntekijää vartiointialalla
Sisältö:

Vartiointialan kolmen päivän lakko toteutuu, Palvelualojen ammattiliitto PAM tiedottaa. Lakko alkaa 24.10.2018 heti vuorokauden vaihduttua. Vartiointialan työehtosopimuksen piirissä on noin 8500 työntekijää, jotka työskentelevät muun muassa vartijoina, turvatarkastajina, vahtimestareina ja arvokuljettajina, PAM kertoo.

Lakon ulkopuolelle rajataan hätätyöt sekä tehtävät, joissa lakko vaarantaisi yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja tai aiheuttaisi yleiselle edulle huomattavaa vahinkoa.

”Vartiointialan sovittelu päättyi tuloksettomana tänään maanantaina. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala katsoi, ettei sovintoesityksen antamiselle näyttänyt olevan edellytyksiä”, PAM kertoo.

Kiista koskee palkankorotuksia. Niiden kustannusvaikutuksista oli jo yhteisymmärrys, mutta nyt kiistakapulaksi on PAMin mukaan muodostunut korotusten kohdentuminen.

”Paheksumme suuresti joidenkin työnantajien toimia, joilla jo etukäteen yritetään murtaa lakkoa pelottelemalla työntekijöitä. Olemme laittaneet työnantajaliittoon valvontakirjelmän koskien Securitas Oy:tä ja Securitas Palvelut Oy:tä, joissa on menetelty paheksuttavimmin. Edellytämme, että nämä yritykset lopettavat lakonmurtamistoimet välittömästi”, PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo tiedotteessa.

Kotimaa, Kotimaa, Palvelualojen ammattiliitto, Työtaistelut, Uusi Suomi, Vartiointiala
”Jos viljelijä saa 5% ja kauppa 42%, menee ehkä vähän väärin” – Suomalaismepit vastaavat kaupan ällistykseen EU-direktiivistä
Sisältö:

Suomalaiset mepit Anneli Jäätteenmäki (kesk) ja Nils Torvalds (r) kertovat kannattavansa EU:ssa kaavailtavaa kauppatapadirektiiviä. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa maataloustuottajien neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa.

”Meidän lähtökohta on ollut se, että jos katsotaan, kuka saa minkäkin osuuden maataloustuotteista, niin se ei mene ehkä ihan sillä tavalla kuin olisi oikeudenmukaista mennä”, Torvalds sanoo.

Jäätteenmäki sättii etenkin osuuskauppoja nykytilanteessa, jossa tuottajat ovat europarlamentaarikkojen mukaan jääneet selvästi alakynteen ostajiin nähden.

”Minusta tässä puututaan aivan oikeaan asiaan. Toivon, että se menee läpi”, Jäätteenmäki toteaa.

Suomessa Kaupan liitto on kuitenkin pitänyt vielä neuvoteltavan direktiivin yksityiskohtia ”aivan eriskummallisina”. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan käsittelyssä direktiiviin on ilmestynyt hankintayhteistyön kielto. Kaupan liitto katsoo, että kielto estäisi myös K- ja S-ryhmän keskusliikkeitä ostamasta elintarvikkeita omille K-kauppiailleen ja maakunnallisille osuuskaupoille.

”Lähes kaikki kaupan yritykset ovat mukana kansainvälisissä hankintayhteenliittymissä. Niillä saadaan suurempia volyymeja ja parempi markkina-asema neuvotteluissa suurten teollisuusyritysten kanssa. Kesko ja SOK eivät ole mukana samoissa yhteenliittymissä”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto kertoi aiemmin.

Torvalds ja Jäätteenmäki katsovat, että direktiivi on oikeansuuntainen. Kaupan hankintayhteenliittymien markkina-asema on heistä maataloustuottajiin nähden suorastaan epäreilun hyvä. Myös komission alkuperäisessä direktiiviluonnoksessa korostetaan, että ”maataloustuottajat ovat erityisen alttiita epäterveille kaupan käytännöille”, koska niiden neuvotteluvoima ei vastaa kaupan suurostajien neuvotteluvoimaa.

”Jos jostain tuotteesta viljelijän osuus on ehkä 5 prosenttia, niin kaupan kate on 42 prosenttia, niin sitten minä sanon, että tämä on ehkä mennyt nyt vähän väärin”, Torvalds sanoo hymähtäen K-ryhmän Tuottajalle kiitos -kampanjalle.

Kampanjassa K-ryhmä maksaa 30 tuotteesta normaalia korkeampaa tuottajahintaa.

Maataloustuottajain keskusliitto MTK kerää arvioita eri elintarvikkeiden hintarakenteesta. Torvaldsin esimerkkiluvut eivät suoraan vastaa yhtäkään tuotetta, mutta esimerkiksi perunan loppuhinnasta jää nykyisin arviolta 20,3 prosenttia tuottajalle, kaupalle ja teollisuudelle 67,5 prosenttia ja valtiolle verona 12,3 prosenttia. Ruisleivän hinnasta tuottaja saa enää 3,3 prosenttia.

Jäätteenmäki taas hämmästelee, miksi EU-säädöksillä tarvitsee nyt puuttua asiaan, johon Suomessa etsittiin ratkaisua jo runsas sata vuotta sitten.

”Sanoisin kyllä tänne koti-Suomeen, että minä olen lukenut ja ymmärtänyt historian kirjoista, että aikoinaan nämä osuuskunnat perustettiin juuri tätä varten. Kyllä näillä osuuskunnilla on omat päättävät elimet ja oma vastuu, että ne huolehtivat, miten osuuskunta toimii. Nyt pitää EU:n ja Suomen hallituksen puuttua siihen”, Jäätteenmäki taivastelee.

”Mutta osuuskunnan pitää itse puuttua omaan epäoikeudenmukaiseen kauppatapaan. Se on minusta suurin puute, että sitä vastuuta siirretään toisille”, Jäätteenmäki ärähtää.

Keskustaa edustava europarlamentaarikko Elsi Katainen on kertonut pitävänsä ”järjenvastaisena” hankintayhteistyön kieltämistä vaativaa lisäystä. Europuolue Alden neuvottelijana Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa toiminut Katainen ei tukenut muutosta valiokunnan äänestyksessä. Hän ei usko sen myöskään menestyvän myöhemmässä käsittelyssä. Jäätteenmäki ja Torvalds ovat molemmat Kataisen ryhmätovereita Aldessa.

Jäätteenmäen mukaan direktiiviin liittyy myös turhan suuria odotuksia.

”Ajatellaan, että se ratkaisee kaikki. Siinähän on muutamia sellaisia esityksiä, jotka ovat ihan oikeita ja kannatan niitä. Esimerkiksi se, että nyt on sellaisia epäreiluja kauppatapoja, että viljelijä vie myytäväksi joitakin tuotteita kauppaan, ne ovat siellä viikon ja sitten kauppa voi palauttaa ne, jos ne eivät olekaan menneet kaupaksi. Ei minusta tällaista voi olla. Silloinhan ne ovat mätiä ja viljelijä joutuu sen vastaamaan. Tällaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin pitää puuttua”, Jäätteenmäki toteaa.

LUE LISÄÄ:

Kaupalta uusi ihmetys EU-direktiivistä: Hinnat nousevat, ”markkinavoimaa vyörytetään suuryrityksille”

”Järjenvastainen esitys” – S-ryhmän ja K-ryhmän yleinen hankintatapa halutaankin kieltää EU:ssa

Anneli Jäätteenmäki, Epäreilujen kauppatapojen direktiivi, kauppa, Kauppa, Kotimaa, Nils Torvalds, Ossi Kurki-Suonio, Yhteiskunta