Perjantai 22.2.2019

Uusi Suomi uutiset

Susijengi pehmitti Ranskan – MM-kisapaikan metsästyksestä ”naatiskellaan” Ural-vuorten kupeessa
Sisältö:

Suomen miesten koripallomaajoukkue jatkaa taistelua paikasta tämän vuoden MM-turnaukseen karsintojen päätöskierrokselle saakka. Torstaina Espoossa Susijengi kaatoi Ranskan 76-69 ja piti kisahaaveensa hengissä.

Kisapaikkansa jo aiemmin varmistanut Ranska oli liikkeellä b-miehistöllään. Suomalaista koripallohuumaa moinen ei silti latistanut.

- Huikea matsi. En ole kauaa mukana ollut maajoukkueessa, mutta kyllä tämä menee ihan parhaimpien hetkien joukkoon. Täysi halli. Huikea peli, vuonna 2000 syntynyt suomalaisen koriksen suurlupaus Mikael Jantunen hehkutti.

Ottelun alku oli vaikea molemmille joukkueille.

- Alussa oli vähän aristelua, mutta sitten mentiin vaan. Hyvähän siitä tuli loppujen lopuksi. Sain pari koria, mutta ne tulivat joukkuetyöskentelyn kautta. Siitä sitten korille vaan, totesi Jantunen.

Suomen päävalmentaja Henrik Dettmann muistutti Ranskan olleen matkalla tasokkaalla joukkueella, vaikka maan kaikki parhaat eivät mukana olleetkaan.

- Selvä asia, että kun vastustaja on noin atleettinen, tulee vaikeuksia. Siinä oli haasteita. Ranskaa vastaan ei helpolla saa heittoja. Mutta oleellista oli, että Ranskalla oli samoja ongelmia meitä vastaan. Puolustuspelin ja yleisön tuen kautta tämä voitto tuli, Dettmann arvioi.

Takamies Jamar ”Jammu” Wilson pelasi huikean matsin. Hän upotti peräti 29 pistettä.

- Aivan mahtava suoritus. Ei sanat tietysti riitä kuvaamaan. Yleensä en halua yksittäisiä pelaajia nostaa esille, mutta tänään Jammu osoitti suurta suomalaista sydäntä, Dettmann kehui avioliiton kautta suomalaistunutta Wilsonia.

Wilsonilta tarvittaisiin vastaavaa esitystä myös sunnuntaina Permissä.

- Jamar ei sunnuntaina hirveästi pysty parantamaan, mutta kyllä se sunnuntaina voi samanlaisen pelin vetää, totesi Dettmann.

Sunnuntaina Suomi saa vahvuuteensa Petteri Koposen.

- Petteri hyppää mukaan, niin se tietysti vähän monipuolistaa meidän pelaamista. Se on sitten eri peli taas, Dettmann kommentoi tärkeän takamiehen liittymistä Susijengin vahvuuteen.

Sunnuntain ottelun voittaja saa MM-kisapaikan. Dettmannin mielestä suomalaisilla ei ole paineita.

- Venäjällä on isot panokset. Mehän mennään sinne vaan naatiskelemaan. Ei meillä ole siellä mitään hävittävää. Mennään vaan nauttimaan. Tää on meille kivaa. Pojat tykkää, että on kivaa pelata tämmöisiä tiukkoja pelejä.

Suomi on kaatanut Venäjän EM-kisoissa 2013 ja 2015.

- Kun pystytään nauttimaan tästä, pystytään myös ylittämään itsemme. Tässä on kysymys siitä, ettei me ruveta uskomaan, että meillä on jotain rajoja, Dettmann ilmoitti.

Jantunen on ainakin täynnä itseluottamusta.

- Sinne Permiin lähdetään hakemaan vain voittoa. Muu ei pyöri tällä hetkellä mielessä. Otetaan hyvä ryöstöretki jostain Ural-vuorten takaa, Jantunen sanoi.

Perm sijaitsee Suomesta matkustettaessa Ural-vuorten edessä.

- Ei mitään hajua, missä se paikka on, mutta kaukana Venäjällä, Jantunen naurahti.

Henrik Dettmann, Jamar Wilson, Koripallo, Koripallon MM-karsinta, Koripallon MM-kisat, Mikael Jantunen, Otto Palojärvi / Sport Content, Susijengi, Urheilu
Pikavippiyhtiö tarjoaa lainoja luottotiedottomille – Li Andersson: ”Täysin vastuutonta, rikkovatko lakia?”
Sisältö:

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selvittämään, kiertävätkö uudet takaajalainoiksi kutsutut pikavipit lakia. Andersson viittaa erityisesti uuteen Aurora Laina -nimiseen yhtiöön, joka markkinoi vippejä luottotietonsa menettäneille, jos nämä saavat vipille takaajan.

”Lain mukaan ilman luottotietoja ei voi saada lainaa. Rikkovatko takaajalainasopimukset siis lakia?” Andersson kysyy.

Hän jätti tänään asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Hallituksen on annettava vastaus kirjalliseen kysymykseen kolmen viikon kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan.

Andersson kuvailee kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Aurora Lainan tarjoaa 1000–6000 euron lainoja, joiden todellinen vuosikorko on 49,9 prosenttia. Lainan voi saada vain, jos luottotiedoton henkilö saa lainalleen takaajan. Luotto myös maksetaan takaajan tilille. Rahat myös peritään takaajalta, jos luotonottaja ei suoriudu itse maksuistaan.

”Takaajalainamalli levittää maksuongelmien riskin myös velallisen lähipiiriin. Tämä on täysin vastuutonta. Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön mukaan tämä on poikkeuksellisen räikeää jopa pikavippialan standardeilla”, Andersson huomauttaa.

Hänen mukaansa kulutusluottojen sääntelyä tulisi kiristää ja vasemmistoliitto muun muassa haluaisi kieltää pikavippien mainostamisen kokonaan.

LISÄÄ AIHEESTA:

Kuluttajaliitto vaatii järeitä lääkkeitä: ”Pikavippien mainonta kiellettävä!”

Jyrähdys SAK:sta: Härskit pikavippimainokset pitää kieltää

Aurora Laina, Kotimaa, Kulutusluotot, Li Andersson, pikavipit, Pikavipit, Politiikka, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Analyytikko: Ruotsin talous vajoaa silmissä – Suomellekin ”todella paljon riskejä näkyvillä”
Sisältö:

Ruotsin tärkein kasvun tukijalka, kuluttaja, on pettämässä ja maan talous nyt vajoaa silmissä, kirjoittaa Nordean analyytikko Sanna Kurronen.

Hänen mukaansa vajoaminen alkoi, kun asuntojen hinnat kääntyivät laskuun noin vuosi sitten.

”Ensin rapautui kuluttajien luottamus, sitten alkoi teollisuus menettää uskoaan ja nyt reaalitalouden luvut näyttävät jo synkiltä. Erityisesti vähittäiskauppa on kuukausi toisensa jälkeen jäänyt odotuksista, mikä viestii Ruotsin tärkeimmän kasvun tukijalan, kuluttajan, olevan pettämässä”, Kurronen kirjoittaa Nordean blogissa.

Kurrosen mukaan Ruotsin talouden heikkeneminen heittää kapuloita myös Suomen talouden rattaisiin – varsinkin, kun taloutta uhkaavia signaaleja näkyy muuallakin kuin Ruotsissa. Britit tekevät lähtöä Euroopan unionista, kauppasota uhkaa kiihtyä.

”Olen huolissani siitä, että onko edessä taas tilanne, jossa globaali hyytyminen tulee samaan aikaan, kun naapuri yskii”, Kurronen sanoo.

Miten käy Suomen?

Suomen kannalta erityisen tärkeää on Ruotsin kysyntä, sillä Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Jos ruotsalaisilla ei ole rahaa, se heijastuu Ruotsin-vientiin. Myös Ruotsin kruunun kurssia kannattaa pitää silmällä, sillä sen arvo voi laskea entisestään.

”Ruotsin kruunu voi pahimmassa tapauksessa pudota finanssikriisin tasolle 10 prosenttia nykyistä alemmaksi. Se olisi iso kilpailukykyhaaste suomalaisille vientiyrityksille.”

Voiko Ruotsin hyytyminen tyrkätä Suomen taantumaan?

Nordean pääekonomistin paikalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajaksi siirtyvä Aki Kangasharju sanoi Talouselämän haastattelussa tammikuussa, että taantuma ei tarvitse montaa uutta huonoa uutista.

Kurronen on samaa mieltä.

”Vaikka taantuma ei missään tapauksessa ole perusodotus ennusteissamme, niin olen samaa mieltä ex-pääekonomistimme kanssa, ettei siihen montaa negatiivista yllätystä tarvita”, Kurronen sanoo.

Hänen mukaansa on aivan mahdollista, että Suomi ajautuu taantumaan muutaman kvartaalin päästä, jos seuraavat neljä asiaa toteutuu:

1. Euroalueen veto jatkuu heikkona

2. Trump nostaa tuontitulleja eurooppalaisille autoille

3. Brexit toteutuu ilman erosopimusta

4. Ruotsi hyytyy erityisen paljon

”Toistaiseksi ennustamme kuitenkin, että Kiinan elvytys puree, Saksan autoteollisuus piristyy, autotulleja ei tule ja Ruotsikin välttää taantuman. Mutta riskejä on todella paljon näkyvillä”, Kurronen sanoo.

Kansantalous, Kansantalous, Karla Kempas / Talouselämä / Alma Talent, Nordea, Ruotsin talous, Sanna Kurronen, Suomen talous, Suomen talouskasvu, Yhteiskunta, Raha
Juha Sipilä ärähti perussuomalaiselle eduskunnassa hurjasta Berner-syytöksestä: ”Tässä salissa pitäisi puhua totta”
Sisältö:

Perussuomalaisen kansanedustajan Ville Tavion syytökset ministeripestin lupaamisesta saivat  pääministeri Juha Sipilän (kesk) ärähtämään totuudessa pysymisestä.

Tavio esitti Sipilän saaneen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) lähtemään keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi vuonna 2015 lupaamalla tälle ministerin salkun. Puheet olivat Sipilän mukaan täysin vailla perusteita.

Samalla Tavio arvosteli ”härskiksi asiaksi”, että Berneriä ollaan nimittämässä ruotsalaisen pankkikonserni SEB:n hallitukseen, vaikka hän toimii yhä ministerinä. SEB ilmoitti torstaina, että Bernerin hallituspesti olisi alkamassa vasta kesäkuun alussa.

Kyselytunnin suullisena kysymyksenä Tavio kysyi: ”kuuluuko valta Suomessa kansalle vai korporaatioille”.

”Valta kuuluu kansalle. Se on selvä asia. Ja myöskin se on selvä asia, että tässä salissa pitäisi puhua totta. Silloin kun puhutaan jotakin tällaisia väitteitä ennen vaaleja käydyistä keskusteluista ja lupauksista, niin niihin pitäisi olla myöskin perustelut. Mistään tällaisesta ei ole sovittu. Se ei sovi keskustalaiseen kulttuuriin, että luvataan yhtään mitään ennen kuin on vaalit käyty ja tiedetään, missä mennään. Se on yksi myös tämän kansanvallan perusteista, että tässä salissa puhutaan totta”, Sipilä vastasi.

Eduskunnan kyselytunti, Juha Sipilä, Kotimaa, Kyselytunti, Politiikka, Uusi Suomi, Ville Tavio, Yhteiskunta
Pääministeri Sipilä: Sain tietää Bernerin SEB-ehdokkuudesta tiistaina – Lindtman: ”Kuulinko oikein?”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoo saaneensa tietää, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk) esitetään ruotsalaisen pankkikonserni SEB:n hallitukseen, kun yhtiö kertoi asiasta omassa pörssitiedotteessaan. SEB tiedotti nimitysehdotuksesta tiistai-iltana.

”Ensinnäkin sain tietää siitä samanaikaisesti kuin ministeri Bernerkin, eli silloin kun yhtiö tiedotti siitä julkisesti. Näin pörssiyhtiöt toimivat”, Sipilä sanoo eduskunnan kyselytunnilla.

Sipilä vastasi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Uuden Suomen kysymykseen, milloin hän sai tietää Bernerin ehdokkuudesta, toteamalla, että ”minua ei kiinnosta se asia”.

LUE MYÖS: Juha Sipilältä outo vastaus Anne Berneristä: ”Minua ei kiinnosta se asia”

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman ei ollut uskoa korviaan.

”Kuulinko oikein? Sanoitteko te niin, voitteko vahvistaa, että kuulitte todella tästä vasta, kun pankki tiedotti nimitysvaliokunnan esityksestä?” Lindtman hämmästelee.

”Tässähän oli kysymyksessä suunnitelma, jossa ministeri olisi toiminut yhtä aikaa ulkomaisen pankin palveluksessa ja Suomen hallituksessa. Näettekö, että tässä olisi oikeudellisen kysymyksen ohella myös luottamuksesta politiikkaan ylipäänsä ja luottamukseen siitä, että ministeri on riippumaton?” hän jatkoi.

Myös Berner sanoo eduskunnassa, että tieto hänen ehdokkuudestaan tuli ”aivan loppumetreillä”. Hän korostaa tuntevansa hyvin, ettei hän voi toimia yhtiön hallituksessa samaan aikaan, kun hän hoitaa ministeritehtävää.

”Ei ole koskaan ollut sellaista suunnitelmaa, että ottaisin tehtävää vastaa vielä istuessani tässä tehtävässä”, Berner sanoo.

”En tiennyt asiasta ennen kuin pörssiyhtiö siitä tiedotti. Ministeri yritti tavoittaa minua. Minulla oli viisi pääministeriä täällä vieraana ja minulla ei ollut silloin puhelin päällä – niin kuin ei pruukaa olla silloin, kun on vieraita”, Sipilä lisää ja korostaa, etteivät tehtävät voi olla päällekkäisiä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoi keskiviikkona keskustelleensa Bernerin antamisesta tammikuun lopun ja helmikuun aikana kahden valtioneuvoston yleisistunnon yhteydessä. Berner täsmentää nyt eduskunnassa, ettei hän kysynyt tietoa nimenomaisesti SEB:stä vaan yleisesti luottamustehtävien vastaanottamisesta.

”Olen käynyt oikeuskanslerin kanssa tammikuussa keskustelua siitä, että olin saanut useampiakin työtarjouksia. Kysyin, että mikä on oikea menettelytapa. Oikeuskansleri sanoi minulle, että saan käydä keskustelua luottamustehtävästä, mutta en saa käydä keskustelua pysyvästä, operatiivisesta työstä. Siinä vaiheessa halusin tietää, mikä on menettelytapa”, Berner sanoo.

LUE LISÄÄ:

SEB: ”Emme halua sekaannusta” – Berner nouseekin hallitukseen vasta 1.6.

Uusi tieto Anne Berner -jupakassa: SEB:n hallitus koolle heti 26.3. – Oikeuskansleri: Berner antoi eri päivämäärän

Oikeuskanslerin uusi kommentti tapaus Berneristä: ”Tämä muuttaa asetelmaa”

Anne Berner, Anne Berner, Antti Lindtman, Juha Sipilä, Juha Sipilän hallitus, Kotimaa, Politiikka, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Kehno alku suomalaisille MM-hiihdoissa
Sisältö:

Hiihdon MM-kisat käynnistyivät suomalaisittain pettymyksellä. Yksikään suomalaiskilpailija ei sprinteissä edennyt välieriin ja naisten osalta yksikään suomalaiskilpailija ei mennyt jatkoon edes karsinnasta.

Joni Mäki ja Ristomatti Hakola olivat ainoat suomalaiset, jotka pääsivät karsinnasta erävaiheeseen. Erässään molemmat jäivät kuitenkin kolmanneksi, kun välieriin etenivät suoraan vain erien kaksi parasta. Aikavertailunkaan kautta Mäelle ja Hakolalle ei jatkopaikkaa tullut.

Lauri Vuorinen oli karsinnassa 35:s ja Anssi Pentsinen 37:s. Heidän kisansa päättyi siihen.

Mäki oli ainoa suomalainen, jonka voi sanoa onnistuneen. Hänen sijoituksensa oli 14:s.

Hakolan sijoitus oli 16:s, mitä voi pitää pettymyksenä. Hän oli sprinteissä Suomen suurin valttikortti. Jopa finaalipaikasta puhuttiin.

YLE:n haastattelussa Hakola harmitteli jatkopaikan jääneen pienen marginaalin päähän. Hän piti suoritustaan uransa suurimpana arvokisapettymyksenä.

Suomen naisten osalta sprintti oli karmea pettymys. Kaikki neljä Suomen edustajaa, Anne Kyllönen, Katri Lylynperä, Anita Korva ja Laura Mononen jäivät karsintaan.

Kyllönen (33:s) kilpaili suunnilleen tasollaan, eikä jatkopaikka jäänyt kauaksi. Lylynperää (45:s) ja Korvaa (51:s) voi pitää pettymyksinä. Monoselta (54:s) ei paljoa odotettukaan.

Suomi on merkittävä hiihtomaa, mutta sprinttihiihdossa suoranainen kehitysmaa varsinkin silloin, kun vapaalla hiihdetään. On hämmästyttävää, ettei luisteluhiihdossa yksikään suomalaisnainen pääse sprinttikarsinnasta jatkoon.

Suomessa ei ole tehty sprinttihiihtoon tai luisteluhiihtoon riittäviä panostuksia, joten parempaa on turha odottaa. Resursseja varmasti olisi parempaankin menestykseen.

Norja juhli kahta kultamitalia. Naisten sprintin kullan voitti Maiken Caspersen Falla ja miesten kullan Johannes Hösflot Kläbo.

Hiihdon MM-kisat 2019, Joni Mäki, Otto Palojärvi / Sport Content, Ristomatti Hakola, Urheilu, Urheilu
Patrik Laineen maaliton putki vain jatkuu – Jesse Puljujärven NHL-ura voi olla katkolla
Sisältö:

Patrik Laineella ja Winnipeg Jetsillä oli keskiviikkona synkkä ilta joukkueen hävittyä Colorado Avalanchelle 1-7. Jetsin ainoan maalin syöttänyt Laine pelasi jo 15. perättäisen maalittoman ottelunsa.

Laine on viimeksi onnistunut maalinteossa 13. tammikuuta. Hänen kauden kokonaistehojen kannalta maalittomuus on hämmästyttävää, sillä tällä kaudella Laine on tehnyt kuitenkin 25 maalia. Niistä 18 syntyi marraskuussa.

Laineen tehottomuudesta ei voi syyttää joukkuekavereita. Maalittomuus on varmasti päästä kiinni. Henkinen tuska on maalitykkinä tunnetulla Laineella liian kova.

Tehottomuus on koitumassa Laineelle todella kalliiksi. Tulokassopimus päättyy tähän kauteen ja ahakas sopimus Jetsin kanssa pitäisi neuvotella. Maalittomuus maksanee Laineelle miljoonia.

Mitä todennäköisimmin Jets pitää Laineesta kiinni. Laine täyttää keväällä vasta 21 vuotta, eikä nuoren miehen potentiaali ole kadonnut mihinkään. Tehottomuutensa takia Laine vain joutuu tinkimään ansiotasostaan.

Toisen suurlupauksen Jesse Puljujärven tilanne on huolestuttavampi. Edmonton Oilersista Puljujärvelle ei ole löytynyt kunnollista roolia.

Puljujärvi on saanut pelata jämäminuutteja. Hän on 46 NHL-ottelussa saalistanut tehopisteet 4+5=9.

Laineen ja Winnipegin kausi jatkuu pudotuspeleissä, joissa Laine tosin saattaa joutua penkillä, jos maalihanat eivät aukea. Puljujärven edustaman Edmontonin kausi päättynee runkosarjaan.

Mahdollisesti Puljujärvi pelaa loppukauden farmissa. Ensi kaudella Puljujärven NHL-ura voi olla vaakalaudalla tulokassopimuksen päättyessä tähän kauteen. Ainakaan rahakasta sopimusta hän ei tule saamaan.

NHL:n siirtoraja umpeutuu 25. helmikuuta.

Jääkiekko, Jesse Puljujärvi, Leijonat, NHL, Otto Palojärvi / Sport Content, Patrik Laine, Urheilu
Vihreät ällistyivät kaivoslain yksityiskohdasta: Suomalaiset maksavat tästä veroa, ulkomaiset eivät
Sisältö:

Vihreiden kansanedustajat kummastelevat, miksi malminetsintään erikoistuneet ulkomaalaiset yhtiöt voivat myydä löytämiensä esiintymien kaivosluvat eteenpäin verottomasti. Kansanedustajat Krista Mikkonen, Satu Hassi ja Hanna Halmeenpää jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen Juha Sipilän hallitukselle.

Hallituksen on annettava vastaus kirjalliseen kysymykseen kolmen viikon kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan.

”Ulkomaalaiset yhtiöt voivat myydä heille myönnettyjä etsintä- ja louhintalupia eteenpäin ilman, että myyntivoitosta tarvitsee maksaa veroa. Suomalaisilta yhtiöiltä vero peritään. Tämä asettaa kotimaiset ja ulkomaiset toimijat täysin eriarvoiseen asemaan”, huomauttaa Hassi.

Yhdessä vihreiden kansanedustajat kysyvätkin hallitukselta: ”Mitä hallitus on valmis tekemään kaivannaistoiminnan verokohtelun muuttamiseksi siten, että kaivostoiminnan lupien myynnistä ja mineraalien louhinnasta maksetaan oikeudenmukainen korvaus suomalaiselle yhteiskunnalle?”

Etsintä- ja louhintalupien myynnin yksityiskohtien ohella kansanedustajat korostavat, että Suomi ei verota luonnonvaroista kertyneitä tuloja, vaikka kansainvälisten verotuksen yleisten periaatteiden mukaan näin voitaisiinkin tehdä.

Lisäksi Mikkonen, Hassi ja Halmeenpää huomauttavat, että Suomi ei verota myöskään löydettyä malmia eikä peri varausmaksua malminetsintälupaa varten varatusta alueesta. He vaativatkin, että Suomi ottaisi käyttöön louhintaveron.

”Kaivostoiminta ei voi olla oikeudenmukaista, ellei mineraalivarojen hyödyntämisestä makseta reilua korvausta sekä yhteiskunnalle että paikallisyhteisöille. Suomessa näin ei tällä hetkellä tapahdu. Lisäksi ylikansallisia toimijoita suositaan kevyemmällä verotuksella, vaikka ne hyötyvät jo muutenkin mahdollisuudesta aggressiiviseen verosuunnitteluun”, Mikkonen toteaa.

”Suomessa kaivostoimintaa ohjaa edelleen “löytäjä saa pitää” -periaate, jonka mukaan mineraalivarat kuuluvat sille, joka varaa alueen ensimmäisenä itselleen. Malli on täysin vanhentunut ja kaipaa päivitystä”, Halmeenpää sanoo.

LISÄÄ AIHEESTA:

”Suomeen tarvitaan vero, joka maksetaan kaivoksen sijaintikunnalle” – Keskustan kaivostyöryhmän vetäjä vaatii nopeita korjauksia

 

”Ei voi olla niin, että Suomen maaperän rikkaudet ovat kenen tahansa käytettävissä” – 2 kokoomuslaista haluaa uusia kaivoslain

Kaivospomo: Dragon Mining sai kohukaivoksen vanhalla lailla – uusi olisi voinut jättää 300kg kultaa kallioperään

”CETA ei estä Suomea säätämästä uutta kaivosveroa” – Nyt puhuu kansanedustajien lobbariksi syyttämä asianajaja

Hanna Halmeenpää, Kaivosjätti, Kaivoslaki, Kaivoslaki, Kotimaa, Krista Mikkonen, Louhintavero, Politiikka, Satu Hassi, Uusi Suomi, Yhteiskunta
”Ilmoitukset +134%” – Kansanedustaja järkyttyi uusista vanhustenhoidon tiedoista
Sisältö:

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kirjoittaa blogissaan vanhustenhoidosta.

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänä aamuna ministeriltä, poliisilta, valvontaviranomaisilta sekä hoitoalan järjestöiltä katsauksen hoitoa-alan tilanteeseen. Katsaus oli vielä järkyttävämpi kuin olin osannut odottaa. Epäkohdat ovat törkeitä, tietoisia ja yleisiä”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.

”Erityisesti Esperi Caren ja Attendon toiminnasta on paljon epäkohtailmoituksia. Epäkohtailmoitusten kasvu on rajua – viime vuoden aikana kasvua on ollut yli 134%”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.

Alanko-Kahiluoto kertoo Uudelle Suomelle, että tieto ilmoitusmäärän kasvusta tuli ilmi valiokunnan kokouksessa ja sen toi esiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen.

LUE MYÖS: Esperi Care poisti ilmoituksen tehneen hoitajan – Valvira: ”Laki on yksiselitteinen”, vastatoimet kielletty

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) kertoo valiokunnan saaneen vanhustenhoidosta katsauksen.

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee parhaillaan keskeisiä tahoja vanhustenhoidossa. Kovaa tekstiä ja järkyttäviä tosiasioita. On viimeinen aika, että eduskunnassakin havahdutaan siihen, että nykymeno ei voi jatkoa. Tarvitaan nopeammin vahvempia lakitoimia”, Kiuru tviittasi tänään torstaina.

Alanko-Kahiluoto ei usko, että peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) lupaamat lisäresurssit vanhustenhoidon valvontaan auttavat. Uusi Suomi kertoi aiemmin helmikuussa, että Koko Suomessa on vanhustenhuollon valtakunnalliseen valvontaan osoitettu vain yksi henkilötyövuosi ja tehtäväkenttää hoitaa yksi henkilö.

LUE TARKEMMIN:

Totuus vanhustenhuollon valvonnasta selvisi: ”Minä olen ainoa, joka tekee tätä koko Suomen osalta”

”Sehän on käsittämätöntä” – Tieto vanhustenhoidon valvonnasta veti puoluejohtajan sanattomaksi, Saarikko puuttuisi heti

Saarikko kertoi Uudelle Suomelle olevansa valmis esittämään lisäresursseja.

”Ministeri Saarikon mukaan valvontaan on tulossa lisätalousarviossa lisää resurssia. En kuitenkaan usko, että valvonnan resurssien parantaminen poistaa ongelmia, jos itse sosiaali- ja terveyssektori on alibudjetoitua ja hoivafirmojen voitto edellä -moraaliin ei puututa lainsäädännöllä. Lakiin tarvitaan sitova hoitajamitoitus ja kunnon sanktiot sen rikkomisesta - tämä on ainoa tapa puuttua suurten hoivayritysten ylimieliseen mistään piittaamattomaan toimintakulttuuriin”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.

LUE PUHEENVUOROSTA: Outi Alanko-Kahiluoto: Vanhustenhoidon vakava kriisi on vieläkin vakavampi

Hoitajamitoitus, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Outi Alanko-Kahiluoto, Politiikka, Vanhusten hoito, Vanhusten hoito, Vanhustenhoito
Näkökulma: Minne katosi Anne Bernerin päivämäärä 29.4.2019?
Sisältö:

Ruotsalaispankki SEB:stä kerrotaan Uudelle Suomelle, että nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on aloittamassa SEB:n uudessa hallituksessa vasta kesäkuun alussa.

Berneriä esitetään SEB:n hallituksen jäseneksi yhtiökokouksessa 26. maaliskuuta. SEB:n mukaan yhtiökokouksessa esitetään, että Berner valitaan 26. maaliskuuta mutta hän astuu tehtävään 1. kesäkuuta.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

Berner itse kertoi Ylelle eilen, että nimitys astuu voimaan vasta myöhemmin, ei heti 26. maaliskuuta. Berner ei kuitenkaan selventänyt tuolloin tarkkaa päivää.

Päivämääräasia on olennainen, sillä kyse on siitä, toimiiko Berner SEB:n hallitukseen astuessaan vielä Suomessa ministerinä vai toimitusministeristön jäsenenä.

Eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta. Sen jälkeen hallituksen tilalla toimii toimitusministeristö. Oikeuskanslerin kannan suhteen ero Suomen hallituksen ja toimitusministeristön välillä on puolestaan tärkeä siksi, että oikeuskansleri on katsonut, että Berner voi nimenomaan toimitusministeristössä toimiessaan olla samaan aikaan myös SEB:n hallituksessa.

Uusi Suomi kertoi keskiviikkona, että SEB:n uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidetään heti 26. maaliskuuta, ja aiempina vuosina järjestäytymiskokous on myös tehnyt päätöksiä. Oikeuskansleri kommentoi Uudelle Suomelle keskiviikkoiltana, että tämä tieto päivämäärästä 26.3.2019 muuttaa asetelmaa.

LUE LISÄÄ:

Uusi tieto Anne Berner -jupakassa: SEB:n hallitus koolle heti 26.3. – Oikeuskansleri: Berner antoi eri päivämäärän

Oikeuskanslerin uusi kommentti tapaus Berneristä: ”Tämä muuttaa asetelmaa”

Koko asia itsessään on olennainen siksi, että lopulta kyse on perustuslaista. Perustuslaki määrittelee, mistä tehtävistä ministerin on syytä pidättäytyä ministerinä ollessaan eli käytännössä sen, mitkä tehtävät ovat kiellettyjä ministerille. Hallitusjäsenyys rahamarkkinoihin liittyvässä laitoksessa on yksi tällainen asia.

SEB:n Ylelle antama kommentti siis selventää Bernerin siirtymäkuviota. Vielä on kuitenkin epäselvää se, minne koko kuviosta katosi päivämäärä 29.4.2019.

Tuo huhtikuinen päivämäärä on nimittäin se, jonka oikeuskansleri omien sanojensa mukaan sai Berneriltä. Oikeuskanslerin mukaan Berner kertoi hänelle aloittavansa SEB:n hallitustyön juuri 29. huhtikuuta, jos tulee valituksi SEB:n hallitukseen.

Epäselvää on myös se, missä vaiheessa tämä uusi päivämäärä 1.6.2019 on tullut peliin mukaan. 

Lännen Median mukaan peliin on puuttunut pääministeri Juha Sipilä (kesk). Sipilä on oikeuskanslerin muuttuneen kannan seurauksena tehnyt lehden mukaan linjauksen, ettei Berner voi toimia SEB:n hallituksessa edes toimitusministerinä.

Kirjoittaja on Uuden Suomen uutispäällikkö.

Anne Berner, Anne Berner, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, SEB
SEB: ”Emme halua sekaannusta” – Anne Berner nouseekin hallitukseen vasta 1.6.
Sisältö:

Ruotsalainen pankkikonserni SEB kertoo, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) nousisi yhtiön hallitukseen vasta 1. kesäkuuta.

”Koska hän on ministeri Suomessa, häntä ehdotetaan nimitettäväksi yhtiökokouksessa 26.3., mutta hän ei ota aktiivista roolia hallituksessa ennen kuin 1.6.”, SEB:n viestintäjohtaja Frank Hojem kertoo Kauppalehdelle ja Uudelle Suomelle.

”Meidän, hänen ja Suomen hallituksen takia, emme halua mitään sekaannusta näiden kahden roolin välillä. Siksi toimimme näin”, Hojem toteaa.

Tieto siitä, että Berneriä esitetään SEB:n hallitukseen nousi julkisuuteen tiistai-iltana. Tieto mahdollisesta pankkipestistä herätti laajalti huomiota, koska perustuslain mukaan ministeri ei tehtäviensä aikana voi toimia pankki- ja rahoituslaitoksen hallintotehtävissä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli kuitenkin katsonut aiemmassa arviossaan, ettei Berner olisi esteellinen, sillä liikenne- ja viestintäministeri oli kertonut Pöystille, että ensimmäinen kokous pidettäisiin vasta 29. huhtikuuta. Päivämäärä on olennainen, koska eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta, minkä jälkeen nykyinen hallitus toimii toimitusministeristönä aina seuraavan hallituksen muodostamiseen asti.

Pöystin kanta on ollut, että Berner voi toimitusministeristössä ollessaan toimia SEB:n hallituksessa. Uusi Suomi kertoi keskiviikkona, että SEB:n uusi hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran järjestäytymiskokoukseen 26. maaliskuuta. Pöysti sanoo, että tieto muuttaa myös hänen arviotaan.

LUE LISÄÄ:

Uusi tieto Anne Berner -jupakassa: SEB:n hallitus koolle heti 26.3. – Oikeuskansleri: Berner antoi eri päivämäärän

Oikeuskanslerin uusi kommentti tapaus Berneristä: ”Tämä muuttaa asetelmaa”

Esteellisyys kuitenkin poistuu, kun Bernerin hallituspestin alkaminen SEB:ssä viivästyy.

”Olemme todella iloisia siitä, että saamme Anne Bernerin hallitukseemme. Hän tuo ainutlaatuista osaamista Suomesta liike-elämätaustansa ja Suomen hallituksessa toimimisen johdosta”, Hojem sanoo.

”Haluamme kasvattaa jalansijaamme Suomessa. Olemme pohjoismainen yritys- ja investointipankki. Suomi-näkökulma on meille erittäin tärkeä”, hän jatkaa.

SEB:n päätöksestä kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

LUE SEURAAVAKSI: Näkökulma: Minne katosi Anne Bernerin päivämäärä 29.4.2019?

Anne Berner, Anne Berner, Antti Lehmusvirta / Kauppalehti, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Yhteiskunta
Selvitys: Alkoholilain vaikutukset odotettua vähäisempiä – helle lisäsi oluen myyntiä enemmän kuin lakimuutos
Sisältö:

Kuuma kesä kasvatti päivittäistavarakaupan alkoholin myyntiä enemmän kuin laki- tai veromuutokset. Näin arvioi Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto kaupan teettämän Taloustutkimuksen selvityksen pohjalta. Alkoholilain vaikutukset jäivät Päivittäistavarakaupan selvityksen mukaan odotettua vähäisemmiksi. Muutos näkyi lähinnä vahvojen lonkeroiden myynnissä.

Hellekuukausien voima näkyy siinä, että viime vuoden touko- heinä- ja elokuussa alkoholimyynti päivittäistavarakaupassa kasvoi peräti 15 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Ilmojen vaikutusta korosti se, että kesäkuun viileillä keleillä oluen ja lonkeron myynti laski neljä prosenttia vertailujaksosta.

”Säällä oli poikkeuksellisen suuri vaikutus alkoholin vähittäismyyntiin vuonna 2018”, Luoto toteaa tiedotteessa.

Kansa ei toki litkinyt helteessä vain alkoholijuomia. Virvoitusjuomien myynti kasvoi viime kesänä 20 ja vesien myynti peräti 40 prosenttia.

LUE MYÖS: Kansanedustaja: ”Ollaan lähes laittomassa tilassa” – Suomen valtiolta ”käsittämätöntä venkoilua” alkoholin etämyynnistä

Taloustutkimus selvitti alkoholilain muutoksen vaikutusta alkoholin ruokakauppamyyntiin. Viime vuonna voimaan tullut laki salli 5,5 prosenttia vahvojen alkoholijuomien myynnin ruokakaupoissa. Kaupasta saa nyt nelosolutta ja vahvoja lonkeroita.

Tutkimuksen mukaan suhteellisesti eniten kasvoi vahvojen long drink -juomien myynti. Veropolitiikka osin tuki tätä. Lonkeron vero nousi viisi, kun oluiden alkoholivero nousi 10,9 prosenttia viime vuonna.

Oluiden litramyynti jäi edellisvuotta pienemmäksi. Keskioluen ja siiderin myynti laski seitsemän prosenttia.

Keskiolut oli silti kansan suosikki. Sitä meni eniten. Kaupassa nelosoluen osuus jäi noin yhdeksään prosenttiin oluen myynnistä.

Vahvojen oluiden ja lonkeroiden myynnin salliminen ruokakaupoissa laski niiden hintoja. Nelosoluen hinta putosi Tilastokeskuksen syksyisen selvityksen mukaan seitsemän prosenttia.

Taloustutkimuksen seurannassa nelosoluen monipakkauksissa tarjoushinnat olivat jopa viidenneksen Alkon hintoja halvemmat. Suurimmillaan hintaero Alkon tuotteisiin verrattuna oli tarjouksissa 30 prosenttia.

LUE MYÖS: ”Jos myyt 5€ oluen, pitää kylkeen myydä viisi ruisleipää” – Ovensa sulkeva olutkauppa kuittailee viranomaisille ruisleivillä

Vahvojen lonkeroiden hinnoissa vastaavaa pudotusta ei nähty. Laskua oli noin prosentin verran.

Valtion viinaveron tuotto kasvoi joulukuusta 2017 marraskuulle 2018 arviolta kymmenkunta prosenttia. 2018 alkoholiverotuoton kasvuksi valtiovarainministeriö arvioi 150 miljoonaa euroa.

Alkoholin vähittäiskulutus eli Alkon ja päivittäistavarakaupan myynti sekä matkustajatuonti kasvoi Taloustutkimuksen selvityksen mukaan litroissa prosentin ja absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna puoli prosenttia 2018 edellisvuodesta.

LUE PUHEENVUOROSTA: Jaana Pelkonen: Viinit maitokauppaan!

Alkoholilain kokonaisuudistus, Alkoholilain muutos, Alkoholilaki, Alkoholilaki, Kaija Ahtela / Kauppalehti / Alma Talent, Kari Luoto, Kotimaa, Kotimaa
Kansanedustaja: ”Ollaan lähes laittomassa tilassa” – Suomen valtiolta ”käsittämätöntä venkoilua” alkoholin etämyynnistä
Sisältö:

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen esittää, että seuraavalla hallituskaudella Suomi voisi vapauttaa viinit päivittäistavarakauppoihin ja ravintoloiden ulosmyyntiin.

Nykyinen Sipilän hallitus toteutti alkoholilain uudistuksen, jossa muun muassa nostettiin kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajaa.

LUE MYÖS: Selvitys: Alkoholilain vaikutukset odotettua vähäisempiä – helle lisäsi oluen myyntiä enemmän kuin lakimuutos

Pelkonen ottaa blogissaan kantaa myös alkoholin etämyynnin kiistaan, joka on hiertänyt hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen välejä. Peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) linja on ollut, että alkoholin etämyynti on kiellettyä. Kokoomus taas katsoo, että uusi alkoholilaki sallii alkoholin etämyynnin, sillä sitä ei erikseen kielletä.

”Oma lukunsa on Suomen valtion käsittämätön venkoilu alkoholijuomien etämyyntiä koskevassa asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tällä kaudella kahdesti yrittänyt saada etämyynnin kielletyksi ja kahdesti se on törmännyt komission kantaan: Kielto ei käy”, Pelkonen kirjoittaa.

”Ministeriö yrittää toimeenpanna etämyynnin kieltoa viranomaistoiminnalla ja pelotella etämyyjät oikeusjutuilla lopettamaan toimitukset Suomeen. Ollaan lähes laittomassa tilassa, ja asia vaatii selkeää ratkaisua. Malleja on kaksi: Joko komission malli, eli etämyynti toimituspisteisiin, tai sitten Ruotsin malli, joka perustuu veroedustajavelvoitteeseen ja mahdollistaa myös kotiinkuljetukset”, Pelkonen tulkitsee.

Pelkosen mielestä myös etämyyntiasiassa Suomi voisi olla ”eurooppalainen maa muiden joukossa”. LUE PUHEENVUOROSTA: Jaana Pelkonen: Viinit maitokauppaan!

LUE MYÖS:

KHO tyrmäsi Varustelekan idean oluen etämyynnistä – Eri mieltä olleet tuomarit: Laki ei kiellä

Kiista alkoholin etämyynnistä – Ministeriö: Uutta lakia ei tule

Kokoomuksen Sari Sarkomaa alkoholilausunnosta: ”Hallituksen keskeytettävä kiellon valmistelu – kieltolakiaika on ohi”

 

Alkoholilaki, Alkoholilaki, Alkoholin etämyynti, Jaana Pelkonen, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka
Neljän oppositiojohtajan kova viesti Juha Sipilälle: Ministeri Jussi Niinistön käytös ”kestämätöntä” – ”Pyrkii puuttumaan eduskunnan toimintaan”
Sisältö:

Neljän oppositiopuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat julkistaneet avoimen kirjeen pääministeri Juha Sipilälle (kesk) koskien puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) käytöstä.

Niinistö arvosteli tällä viikolla kovin sanoin perustuslakiasiantuntijoita ja prosessia, jossa eduskunta päätti käyttää tiedustelulait uudelleen valiokunnissa perustuslainmukaisuuden turvaamiseksi. Niinistö on sättinyt oikeustieteen professoreita Juha Lavapuroa ja Martin Scheininiä ”perustuslakitalebaneiksi”. LUE TARKEMMIN: Ministeri Niinistöltä rajut syytökset: ”Palkkio 670–1340 €/lausunto – perustuslakitalebanit saivat tahtonsa läpi”

Aiemmin hän blogissaan otti kantaa valtioneuvoston tilaamaan selvityksen Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleiden suomalaisten sotilaiden osallisuudesta SS-joukkojen rikoksiin. LUE TARKEMMIN: Puolustusministeri Niinistö lyttää SS-selvityksen: ”Epäoikeudenmukaista – Ei yhtään uutta todistetta suomalaisten sotarikoksista”

”Suomen parlamentaristisessa järjestelmässä ministerin kuuluu nauttia eduskunnan luottamusta, ei päinvastoin. On kestämätöntä, että ministeri pyrkii puuttumaan eduskunnan toimintaan erityisesti perustuslainmukaisuuden arvioinnin osalta. Samoin on kestämätöntä, että ministeri pyrkii puuttumaan historian tutkimukseen. Ministeri ei tällaisia kantoja ottaessaan voi olla yksityishenkilö, vaan hänen sanomisiaan väkisin punnitaan ministerin ja valtioneuvoston jäsenen kannanottoina niin Suomessa kuin ulkomailla. Siksi pyydämme, että hallitus pääministerin johdolla tässä kohti ottaa selkeästi kantaa siihen, onko puolustusministeri Niinistön toiminnalla ja kannanotoilla pääministerin ja hallituksen hyväksyntä”, avoimessa kirjeessä sanotaan.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet Antti Lindtman (sd), Krista Mikkonen (vihr), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Thomas Blomqvist (r).

Eilen keskiviikkona pääministeri Juha Sipilä kommentoi Niinistön perustuslakiin liittyvää ulostuloa kriittisesti. Sipilä sanoi, että Jussi Niinistön kommentit ovat ”siinä rajoilla”, ovatko ne hyväksyttäviä.

”Kyllä meille on nyt äärimmäisen tärkeää se, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta eikä päinvastoin. Meidän hallituksen tehtävä ei ole ohjata eduskunnan toimintaa tai eduskunnan käyttämiä asiantuntijoita”, Sipilä sanoi.

LISÄÄ AIHEESTA:

Li Andersson hurjistui Jussi Niinistön puheista: ”Juha Sipilä ei voi olla hiljaa – vaientamisyritys”

”Täysin sopimatonta käytöstä ministeriltä – samaa sarjaa kuin Sipilän kaiken maailman dosentit”

Aino-Kaisa Pekonen, Antti Lindtman, Eduskunta, Jenni Tamminen, Jussi Niinistö, Kotimaa, Kotimaa, Krista Mikkonen, perustuslaki, Politiikka, Thomas Blomqvist, Tiedustelulait, Tiedustelulaki, Tiedustelulaki
Hallituksen papereista paljastui lakihanke: Poliisille kaikkien suomalaisten passikuvat ja sormenjäljet?
Sisältö:

Hallituksen keskiviikkona julkaisemasta seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn keskittyvästä toimenpideohjelmasta on paljastunut lakialoite, jossa poliisille annettaisiin mahdollisuus käyttää ajokortti- ja henkilörekisteriä rikosanalyysissä törkeimpien rikosten kohdalla.

Asian nosti esiin keskiviikkona MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Toimenpideohjelmassa on kohta, joka kuuluu näin:

”Laaditaan kansainvälinen vertailu valokuvien ja sormenjälkien käyttöä koskevasta sääntelystä muissa EU-maissa ja arvioidaan tarve lakimuutokselle, joka mahdollistaisi poliisille ajokortti- ja henkilörekisterin (passikuvien ja sormenjälkien) käyttämisen rikosanalyysissä törkeimpien rikosten kohdalla.”

Sipilän mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ”sisäministeriö haluaa avata kaikista kansalaisista ajokorttien, passien ja henkilökorttien myötä rekisteröidyt kuvat rikosten selvittämiseen törkeimmissä rikoksissa”.

Poliisille halutaan antaa myös mahdollisuus tietokonepohjaiseen kasvontunnistukseen.

”Mahdollistetaan henkilötietolainsäädännön hyväksymisellä, että poliisilla on mahdollisimman tehokas kyky rikosanalyysiin sekä siihen liittyvään laajojen tietoaineistojen yhdistelyyn ja vertailuun (ml. automaattinen kasvovertailu)”, toimenpideohjelmassa sanotaan.

Eduskunnassa onkin parhaillaan käsittelyssä laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa. Perustuslakivaliokunta antoi lakiesityksestä lausunnon hallintovaliokunnalle tammikuussa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotus on merkityksellinen perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.

”Valiokunnan mielestä arkaluonteisia tietoja sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyy tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille”, lausunnossa sanotaan.

LUE PUHEENVUOROSTA: Janne Paalijärvi: Eihän tässä näin pitänyt käydä? Poliisille halutaan pääsy passien sormenjälkiin

Henkilötietorekisteri, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Passikuvat, yksityisyyden suoja, Yksityisyyden suoja