Maanantai 20.2.2017

Uusi Suomi uutiset

Hälytyskellot soivat Suomen alppihiihdossa
Sisältö:

Alppihiihdon MM-kisat Sveitsin St. Moritzissa eivät menneet suomalaisilta putkeen. Parhaaksi sijoitukseksi jäi Joonas Räsäsen 31. tila pujottelussa.

Tulos oli Suomen maajoukkueelta huonoin MM-kisoissa 35 vuoteen. Tietysti odotuksetkaan eivät olleet korkealla, kun Suomen kaksi parasta laskijaa Andreas Romar ja Marcus Sandell eivät olleet mukana. Silti yksi sijoitus kymmenen joukkoon ja toinen 20 joukkoon oli ylioptimistinen.

Vielä 1980-luvulla suomalaista alppihiihtoa pidettiin vitsinä. 1990-luvulla tilanne muuttui radikaalisti. Janne Leskinen haastoi maailman huippuja ja Kalle Palander voitti 1999 pujottelun MM-kultaa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Palander ja Tanja Poutiainen olivat maailman huipulla. Heidän jälkeensä uusia suomalaistähtiä ei kuitenkaan ole tullut.

Yhtenä syynä on tietysti todella kova kilpailu. Alppihiihto on kilpailluimpia talviurheilulajeja. Huipulle pääsy edellyttää valtavia työmääriä ja suurempien resurssien maissa, kuten Sveitsissä, Itävallassa tai Yhdysvalloissa urheilijalla riittää tukea paljon enemmän kuin Suomessa.

Suomella on muutamia lupaavia laskijoita, kuten Riikka Honkanen. Pitäisi vain varmistaa, että heidän kehityskäyränsä jatkuu nousujohteisena.

- Tämän pitäisi olla herätysruiske meille kaikille. Laji on poskettoman kova ja kilpailu mieletöntä. Jokaisen pitää ymmärtää, että tämä ei ole mitään puuhastelua, vaan ammattimaista toimintaa joka tasolla, kommentoi Suomen maajoukkueen päävalmentaja Janne Haarala YLE:n haastattelussa.

Haarala oli MM-menestykseen kriittinen. Hän ilmoitti, ettei viitosta parempaa arvosanaa voi Suomen joukkueelle antaa.

Ensi talvena kisataan olympialaiset, joissa Sandell ja Romar lienevät mukana. Mitaliodotukset ovat Suomelle alppihiihdosta kuitenkin epärealistisia.

Tärkeintä olisi, ettei St. Moritzin tuloksista mentäisi ainakaan alaspäin. Muutoin Suomen alppihiihtoa uhkaa Suomen mäkihypyn kohtalo.

Alppihiihto, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Suomella monta mitaliehdokasta Lahdessa, naisten joukkueisiin ylitarjontaa
Sisältö:

Hiihdon MM-kisat alkavat Lahdessa ensi keskiviikkona. Pari vuotta sitten Falunissa Suomi saavutti vain yhden mitalin naisten viestijoukkueen otettua pronssia, mutta nyt menestysodotukset ovat paljon korkeammalla.

Sunnuntaina maailmancupin 15 kilometrin perinteisen kisassa Viron Otepäässä Iivo Niskanen sijoittui Norjan Martin Johnsrud Sundbyn jälkeen toiseksi. Matti Heikkinen oli viides, Sami Jauhojärvi 20:s, Ville Nousiainen 23:s, Lari Lehtonen 24:s ja Perttu Hyvärinen 27:s .

- Raskas 15 kilometriä, yksi rankimmista. Keli oli hidas, latu oli rankka. Ei se helpolta tuntunut, sija on hyvä, vaikka ero voittajaan on aika iso. Yksi mies oli ylitse muiden. Totta kai on luottavainen mieli, haastavat keliolosuhteet, niin ei voi ihan suoraa johtopäätöstä tehdä muiden kunnosta, Niskanen sanoi Hiihtoliiton tiedotteessa.

Lahden MM-kisoissa Niskanen ja Heikkinen ovat mitaliehdokkaita. Maailmancupissa he ovat kisanneet tällä kaudella tasaisesti kärjen vauhdissa.

- Kaikki olivat pisteillä, se on todella hyvin. Tasaisuus on myös positiivista, se mahdollistaa nostoja. Iivo hiihti podiumille ja Matin vauhti löytyi, sai ankkurin Sundbyn perään, kommentoi Suomen päävalmentaja Reijo Jylhä miesten suorituksista Otepäässä.

Naisten viestijoukkueen pitäisi Lahdessa alisuorittaa pahasti jäädäkseen mitalitta. Krista Pärmäkoski jäi sunnuntaina Otepäässä 10 kilometrin kisassa kuudenneksi, mutta häntä voi pitää merkittävänä mitalisuosikkina henkilökohtaisilla matkoilla.

- Hiihto ei ollut mitään helppoa tai rentoa, huonolla tunteella pystyi kuudenneksi hiihtämään. Erot ovat aika isoja. Vaikea sanoa suksista, itse olisi kaivannut ehkä vähän enemmän pitoa, Pärmäkoski analysoi sunnuntain kisaansa.

- Parannettavaa jäi MM-kisoihin, missään nimessä en ole tyytyväinen tähän suoritukseen. Hyvä, että jäi nälkää. Uskon, että kun saadaan hyvä tunne aikaan, niin kisoissa tulee paljon parempia tuloksia, Pärmäkoski jatkoi.

Aiemmin yleisurheilua harrastanut Johanna Matintalo oli Otepäässä peräti 12:s. Hän on nousemassa MM-kisajoukkueeseen.

Kerttu Niskanen oli sunnuntaina 14:s, Aino-Kaisa Saarinen 15:s, Laura Mononen 17:s ja Anne Kyllönen 30:s.

- Ehkä nostan Johannan hiihtoa kaikista eniten esille, ei ole moniin vuosiin tullut uusia hiihtäjiä noin lähelle, päävalmentaja Reijo Jylhä kommentoi.

Naisten matkoille Suomella on hyvistä hiihtäjistä ylitarjontaa jo ilman Matintaloakin. Ampumahiihtäjät Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen on valittu Lahden MM-kisoihin ja Laukkanen on mukana ainakin sprintissä.

Viime vuosien menestynein naisten arvokisahiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen tuottaa valitsijoille ongelmia. Meriittejä hänellä riittää aiemmilta vuosilta, mutta on toinen juttu, mahtuuko hän Suomen joukkueeseen yhdellekään matkalle.

Hiihdon MM-kisat 2017, iivo Niskanen, Johanna Matintalo, Krista Pärmäkoski, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Kaisa Mäkäräiselle uran kuudes MM-mitali
Sisältö:

Kaisa Mäkäräinen toisti Hochzfilzenin MM-kisoissa Oslon vuoden takaiset tapahtumat. Hän saavutti mitalin ampumahiihdon MM-kisoissa viimeisessä kilpailussa. Yhteislähdössä Mäkäräinen saavutti pronssia.

Mäkäräinen ampui ensimmäiseltä ampumapaikalta yhden sakkokierroksen. Kolmella jälkimmäisellä ampumapaikalla hän ampui puhtaasti. Tshekin Gabriela Koukalova putosi viimeisellä lenkillä Mäkäräisen kyydistä.

- Ei ollut helppo mitali. Viimeiselle lenkille lähtiessäni ajattelin tämän olevan urani tärkein kierros. Pellolla en uskonut, että saavuttaisin muut, Mäkäräinen sanoi.

Mäkäräinen totesi mitalin olevan iso asia. Hän kisasi MM-kisoissa mahdollisesti viimeistä kertaa. Mäkäräisen ura saattaa päättyä vuoden kuluttua Pyeongchangin olympiatalven jälkeen.

Mäkäräinen on voittanut urallaan kuusi MM-mitalia. Hanty-Mansijskin MM-kisoissa 2011 hän voitti takaa-ajossa kultaa ja sprinttikisassa hopeaa. Yhteislähdön pronssia Mäkäräinen on saavuttanut Ruhpoldingissa 2012, Oslossa 2016 ja Hochfilzenissä 2017. Kontiolahdella 2015 Mäkäräinen oli pronssilla normaalikisassa.

Suomalaisittain MM-kisat sujuivat yli odotusten. Mari Laukkasen normaalikisan nelostila oli suomalaisittain kisojen toinen valopilkku.

Taso on Suomella vain valitettavan kapea. Mäkäräinen ja Laukkanen ovat ainoat kansainvälisen tason huiput. Miesten puolella Olli Hiidensalo on mennyt eteenpäin, mutta ei vielä ole tasolla, että voisi taistella paikasta arvokisoissa 20 joukkoon.

Naisten yhteislähtökisan voitti Saksan Laura Dahlmeier. Hän voitti Hochfilzenissä viisi kultamitalia. Se on MM-kisojen uusi ennätys.

Mäkäräisen edelle ehti yhteislähdössä hopeaa voittanut Yhdysvaltojen Susan Dunklee. Arvokisamitali oli hänelle uran ensimmäinen.

Ampumahiihdon MM-kisat, Ampumahiihto, Kaisa Mäkäräinen, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Ay-pomo ärähti hallitukselle: ”Pysyttävä pois sopimuspöydistä - aikaisemmat esimerkit huonoja”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Twitterissä ottavansa ”ajankohtaiset työmarkkina-asiat” esille talousneuvoston kokouksessa ensi keskiviikkona. Korkeasti koulutettujen ammattijärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tyrmäsi hallituksen puuttumiseen asiaan saman tien.

–Hallituksen pysyttävä pois työmarkkina- ja sopimuspöydistä. Aikaisemmat esimerkit huonoja. Riidat ja asiat sovitaan parttien kesken, hän tviittasi.

Työmarkkinatilanne kärjistyi pahan kerran viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti keskiviikkona keskusjärjestösopimusten purkamisesta. Päätös aiheutti laajaa kuohuntaa. Lisäksi Metsäteollisuus ilmoitti yksipuolisesti irtautuvansa niin sanotun Suomen mallin valmistelusta.

SAK, Akava ja STTK esittivät perjantaina, että EK:n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana. Metalliliitto puolestaan ilmoitti lähes samaan aikaan, ettei käynnistä neuvotteluja uusista työehtosopimuksista ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä irtisanottujen keskusjärjestösopimusten kirjaukset.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi tilannetta perjantai-iltana. 

–Toivon malttia työmarkkinoilla. Riitely ei vie Suomea eteenpäin. Talouskasvu edelleen huteraa. Luotan osapuolten vastuunkantokykyyn, hän sanoi.

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moitti lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa sekä hallitusta että Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta Suomessa vireillä olevan pienen talouskasvun riskeeraamisesta.

Rinne sanoi, että jos hän olisi nyt pääministeri, hän olisi jo kutsunut työmarkkinakeskusjärjestöt miettimään, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään sopimalla.

Lisää aiheesta:

Antti Rinne moitti hallitusta ja EK:ta Ylellä: ”Iso riski”

Petteri Orpo työmarkkinapommista: ”Riitely ei vie Suomea eteenpäin”

Nyt alkoi ryskyä: Metalliliitto hylkää neuvottelut – Suomen malli ja sopimusneuvottelut jäihin

”EK:n ratkaisu on paljon merkittävämpi kuin se antaa ymmärtää”

Antti Rinne, Juha Sipilä, Katja Incoronato, Kilpailukykysopimus, Kotimaa, Kotimaa, Petteri Orpo, Sture Fjäder, Suomen malli, Työmarkkinajärjestöt, Työmarkkinat
Donald Trumpin uusin heitto hämmentää: ”Uskokaa pois, Ruotsissa!”
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump herätti hämmennystä lauantaina viitatessaan epäsuorasti Ruotsissa tehtyyn terrori-iskuun, jota ei koskaan tapahtunut.

Seitsemän Lähi-idän maan kansalaisia koskevaa matkustuskieltoa puolustanut Trump viittasi Saksan ja Ruotsin turvattomuuteen korostaessaan Yhdysvaltain kohtaamia vaaroja.

–Meidän täytyy pitää maamme turvallisena. Katsokaa mitä tapahtuu Saksassa, katsokaa mitä tapahtui viime yönä Ruotsissa. Ruotsissa! Uskokaa pois, Ruotsissa, lauantaina Floridassa puhunut Trump sanoi Kauppalehden mukaan.

On kuitenkin epäselvää, mihin tapahtumiin Trump viittasi. Ruotsin turvallisuustilanteessa ei tapahtunut viikonlopun aikana mitään uutiskynnyksen ylittävää.

Trump sanoi Ruotsin ottaneen vastaan paljon maahanmuuttajia, ja maalla olevan ”ongelmia, joita eivät pitäneet edes mahdollisina.” Hän mainitsi samassa yhteydessä myös Pariisin, Nizzan ja Brysselin, missä kaikissa on tehty terrori-iskuja. Koko Trumpin puhe löytyy tekstimuodossa Voxilta.

Trumpin epäselvä viittaus tapahtumiin Ruotsissa muistuttaa Trumpin neuvonantajan Kellyanne Conwayn lausuntoa ”Bowling Greenen joukkomurhasta”. Conway puolusti Trumpin asettamaa matkustuskieltoa ”Bowling Greenen joukkomurhalla”. Kyseistä joukkomurhaa ei kuitenkaan koskaan tapahtunut.  Conwayn mukaan hän tarkoitti lausunnollaan kahden irakilaisen terrorismiin liittyvää pidätystä vuonna 2011.

Oikeus on kumonnut Trumpin asettaman matkustuskiellon toistaiseksi. Presidentti lupasi kuitenkin uusia toimia Yhdysvaltain turvallisuuden takaamiseksi.

–Aiomme tehdä jotain ensi viikolla. Uskon, että pidätte siitä, Trump vakuutti puheessaan lauantaina.

Lähde: Kauppalehti

Donald Trump, Presidentti Donald Trump, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
”Aineksia varsinaiseen lumipyryjen sarjaan” - Meteorologilta ennuste suursäätilasta
Sisältö:

Forecan meteorologien mukaan viime yönä satoi 5-10 cm lunta maan keskiosassa ja Etelä-Karjalassa. Ennusteen mukaan maan etelä- ja keskiosan sateet väistyvät itään, luoteesta saapuu kuitenkin lisään sateita Pohjois-Pohjanmaalle ja maan keskiosaan. 

Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksessa ennustetaan, että lumitilanne saattaa etelän hiihtolomaviikon jälkeen näyttää kovin erilaiselta. Tulossa voi olla jopa lumipyryjen sarja.

–Ensi viikon aikana sää on kylmenemessä myös etelässä. Säätilanteen mielenkiinto kohdistuu polaaririntaman mutkitteluun maan eteläosan yllä. Tilanteessa on aineksia varsinaiseen lumipyryjen sarjaan, meteorologi Eerik Saarikalle kirjoittaa.

–Toisaalta vielä ei kannata liiaksi hehkuttaa tilannetta, sillä ennusteeseen sisältyy epävarmuutta. Viikon päähän emme voi ennustaa luotettavasti yksittäisten matalapaineiden liikkeitä. Mutta kuten sanottua, tilanteessa on suursäätilan puolesta selvästi edellytyksiä lumipyryille ja jopa sarjoina, hän jatkaa.

Eerik Saarikalle, Hiihtoloma, Kotimaa, Kotimaa, Sää, Sää, Uusi Suomi
Asuntolainakattoon tulossa muutos - TE: ”Muissa maissa näistä on hyviä kokemuksia”
Sisältö:

Finanssivalvonta (Fiva) on huolestunut asuntomarkkinoiden kuumenemisesta ja suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta.

–Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu edelleen ja se kasaantuu pienelle joukolle. Luotonmyöntöstandardit ovat löysentymässä, Finanssivalvonnan johtava riskiasiantuntija Tommi Orpana sanoo Talouselämälle.

Viime heinäkuussa voimaan tulleen asuntolainakaton piti tiukentaa lainoitusta.

–Lainakattoa voi kiertää, ja sitä ovat jopa pankit jonkin verran rikkoneet. Asuntoluottokanta ja kulutusluottokanta kasvavat entiseen tahtiin. Näyttää siltä, että lainakatolla on ollut hyvin vähän merkitystä, kuten mekin epäilimme, Orpana kommentoi.

Finanssivalvonta harkitseekin nyt uusia tiukennuksia.

Asuntolainakatto tarkoittaa, että uusi asuntolaina voi olla korkeintaan 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta ja ensiasunnoissa 95 prosenttia. Asunnon vakuusarvoksi pankit hyväksyvät yleensä 70–75 prosenttia ostohinnasta eli ostajat tarvitsevat lisävakuuksia tai omaa rahaa saadakseen lainaa edes 90 prosenttia asunnon hinnasta.

Käytännössä kuluttajat ovat voineet ostaa asuntoja yhä kokonaan lainalla, ja jotkut pankit myös markkinoivat tätä vaihtoehtoa. Valvojat ja pankitkin uskovat ongelmia tulevan, jos korot selvästi nousevat.

Finanssivalvonta harkitsee kahta tiukennusta, joista valvoja tai hallitus voisi tehdä lakiehdotuksen.

–Lainakattolakia tiukennettaisiin niin, että lainaa ei enää suhteutettaisi vakuuksiin vaan pelkästään hankittavan asunnon arvoon, Orpana sanoo.

Merkitystä ei siis enää olisi sillä olisiko asunnon ostajalla muita vakuuksia kuten sijoitusasunto tai arvopapereita tai vanhempien pantattu asunto. Lainaa saisi vain 90–95 prosenttia asunnon arvosta.

Lisäksi lakiin voisi tulla katto lainamenoille suhteessa tuloihin. Tällaista arviointia pankit tekevät nykyään itse laina-asiakkaita arvioidessaan.

–Parhaiten nämä toimisivat rinnakkain. Muissa maissa näistä on hyviä kokemuksia, Orpana kertoo.

Lähde: Talouselämä, Pekka Lähteenmäki

Lisää aiheesta:

Kova väite velkaantumisesta: ”Pankit heiluttavat Suomen luottoluokituksia - yhdistelmä on hirveän vaarallinen”

Luottoluokittaja puuttui suomalaisten velkaantumiseen: ”20 prosenttiyksikköä enemmän kuin 10 vuotta sitten”

Uusi varoitus suomalaisten veloista: ”Ylivelkaantumisella on pahat jäljet”

 
Asuntolainat, Finanssivalvonta, Lainakatto, Raha, Talous, Tommi Orpana, Uusi Suomi, Ylivelkaantuminen, Asuminen
Konsultti ihmettelee Terrafamea: ”Miten ihmeessä on taas onnistuttu tekemään suomalaisten kannalta näin surkea sopimus?”
Sisältö:

Strategiakonsultti ja hallitusammattilainen, kokoomuksen kuntavaaliehdokas Minna Isoaho perkaa Puheenvuoron blogissaan Talvivaaran kaivosta operoivalle Terrafamelle tehtyä rahoitussopimusta. Sopimuksen mukaan finanssijätti Sampo ja singaporelainen raaka-ainevälittäjä Trafigura laittavat yhteensä 175 miljoonan euron panoksen Terrafamen ylösajoon ja tuotannon jatkamisoperaatioon.

–Trafigura pelaa sököä saletista. Peliä rahoittavat veronmaksajat maksavat kiltisti ilman oikeutta saada riittävää tietoa sopimuksen yksityiskohdista. Informaatio on puutteellista jopa siinä määrin, että tiedotteet vaikuttavat tarkoitushakuiselta  propagandalta. Onko Terrafamen omistusjärjestelyiden uutisoinnissa syyllistytty jopa vaihtoehtoisen totuuden kertomiseen, Isoaho kysyy.

–Asiaan tutustuttuani toivon tilalle tuli epätoivo: Miten ihmeessä on taas onnistuttu tekemään suomalaisten kannalta näin surkea sopimus, hän jatkaa.

Isoahon mukaan epätoivoon on kolme syytä.

–Rahoitusjärjestelyssä on strateginen moka, joka tulee suomalaisille kalliiksi. Yhtiön arvonmäärityksessä on epäselvyyksiä. Päätösvalta murenee, hän luettelee. 

Rahoitusjärjestelyjen strategisella mokalla hän viittaa siihen, että Trafiguraa, Sampoa ja Terrafame Groupia kutsutaan ”kanssasijoittajiksi”. 

–Tässä kuitenkin kävi ihan kuten Guggenheimissa, että yksityiseksi pääomaksi mainostettu sijoitus onkin lähinnä lainan antamista ilman mitään riskiä. Rahoitusjärjestely on totta, mutta mielikuva vahvasta ulkopuolisesta pääomaruiskeesta ja sen kautta innostuneesta sitoutumisesta yhtiöön, on virheellinen. 250 miljoonan euron potista vain Trafiguran lupaama 75 miljoonaa euroa on ulkopuolisen tuomaa uutta omaa pääomaa. Pääomasijoituksen lisäksi Trafiguran kautta tulee lainarahaa 75 miljoonaa euroa. Loput rahoitusjärjestelystä saadaan Terrafame Groupin (valtio omistaa) itsensä lainoittamana 25+50 miljoonaa ja Sammon lainarahoituksesta 25 miljoonaa euroa, Isoaho kommentoi.

Isoahon mielestä olisi ollut ”varmasti paljon halvempaa” laittaa sama summa valtion omasta budjetista. 

–Nyt menetämme päätösvaltaa ja luovumme tulevaisuuden tuotoista Trafiguran hyväksi. Lisäksi valtio kantaa käytännössä kaiken Terrafameen liittyvän riskin. Sijoittaja ei ota mitään riskiä sijoitukselleen, mutta on onnistunut neuvottelemaan itselleen järjestelystä melkoisen hyödyn, hän kommentoi.

Myös yhtiön arvonmäärityksessä on Isoahon mukaan kaksi isoa epäkohtaa. 

–Yhtiön arvoon ei ole otettu huomioon mitään tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Käsitykseni mukaan Terrafamen arvo on määritelty merkittävästi liian alhaiseksi. Liian alhainen yrityksen arvo tuottaa myyjälle (valtio) menetyksiä ja ostajalle (Trafigura) hyötyä. Trafiguran riskiä on pienennetty  ja toisaalta ansaintamahdollisuutta on maksimoitu  arvostuskäytännön avulla.

Isoaho huomauttaa lisäksi, että laskelmista puuttuu täysin Terrafamen juridiselle edeltäjälle, eli Talvivaaralle ja sen konkurssipesälle, annetut varat. 

Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että julkisuuteen annettujen tietojen mukaan Trafigura ja sen omistama Galena saavat nimittää kaksi Terrafamen hallituksen kuudesta jäsenestä.

–Eli annoimme ulkopuoliselle sijoittajalle 15,5 prosentin omistusosuudella 33 prosenttia päätösvaltaa. Epäsuhta on todellisuudessa vielä rajumpi, jos Trafiguran tekemä sijoitus suhteutetaan kokonaisrahoituksen mukaisiin vastuisiin, Isoaho kommentoi.

Lue myös:

Ministeri 250 milj. €:n järjestelystä: ”Terrafame ei tarvitse enää valtion lisärahoitusta”

Näkökulma: Miten nyt suu pannaan, Ville Niinistö?

 
Kotimaa, Kotimaa, Minna Isoaho, Sampo, Talvivaaran kaivos, Talvivaaran kaivos, Terrafame, Trafigura, Uusi Suomi
Sauli Niinistö: ”Uhattuna on paitsi Euroopan turvallisuus, myös sen tulevaisuus”
Sisältö:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan ”nyt jos koskaan” on aika puolustaa yhtenäistä Eurooppaa.

–Uhattuna on paitsi Euroopan turvallisuus myös sen koko tulevaisuus, hän sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa onnittelupuheessaan Ewald von Kleist -palkinnon saaneelle Saksan liittopresidentti Joachim Gauckille.

–Toivon, ettemme enää koskaan joudu syyttämään itseämme siitä, ettemme puolustaneet arvojamme rohkeammin, rukoilleet vahvemmin, uskoneet itseemme innokkaammin ja rakastaneet toisiamme voimakkaammin, Niinistö jatkoi.

Presidentti Niinistöllä oli Münchenin turvallisuuskonfenrenssin aikana useita kahdenvälisiä tapaamisia. Lisäksi hän osallistui ilmastonmuutosta ja turvallisuutta käsitelleeseen paneelikeskusteluun. Konferenssi keskittyi tänä vuonna erityisesti EU:n, transatlanttisten suhteiden ja kansainvälisen järjestelmän tulevaisuuteen. 

Niinistö alleviivasi, että kansainvälisistä sitoumuksista on pidettävä kiinni myös ilmastonmuutoksen osalta.

–Täällä on puhuttu paljon sitoumusten noudattamisesta. On patistettu sinänsä aivan oikein Nato-maita siihen kahteen prosenttiin, mutta silloin olisi aika johdonmukaista noudattaa myöskin Pariisin sopimusta. Ylipäätään on minusta tärkeää, että turvallisuuskysymyksissä - myös ilmastonmuutokseen liittyvissä - kansainvälisen oikeusjärjestelmän ja kansainvälisten sopimusten kunnioitus olisi täydessä mitassa. Vain yhdessä tekemällä niistä selvitään, eikä vapaamatkustajille ole tilaa, hän sanoi lehdistölle paneelikeskustelun jälkeen.  

Niinistö keskusteli Münchenin konferenssin yhteydessä myös Yhdysvaltain uuden puolustusministerin James Mattisin kanssa. Mattisin tapaamisen jälkeen perjantai-iltana Niinistö sanoi voivansa ”tervehtiä tyytyväisenä” kaikkea tämän sanomaa.

–Kävimme läpi tietyt perusasiat, jotka liittyvät suomalaiseen turvallisuuteen. Yritin ne hänelle ytimekkäästi selventää. Hän oli selvästi aika tietoinenkin asioista, jotka Suomeen liittyvät.

Niinistö kertoi Mattisin myös lähettäneen terveisiä Suomen puolustusvoimille.

–Hän näkee sen olevan aika kova tekijä.

Lue myös:

Sauli Niinistö: Euroopassa kolme turvallisuusuhkaa

Angela Merkel lähetti viestin Donald Trumpille: ”Nato tärkeä myös USA:lle”

 
James Mattis, Joachim Gauck, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Münchenin turvallisuuskonferenssi, Münchenin turvallisuuskonferenssi, Sauli Niinistö, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Kriisijoukkue HIFK voitti vaihteeksi
Sisältö:

HIFK:n heikot suoritukset ovat jääkiekon Liigan kuume puheenaihe. Tämän vuoden puolella HIFK on rämpinyt pahasti ja uhkaa jäädä pudotuspelien ulkopuolelle.

KooKoosta kovia vahvistuksia hankkinut HIFK hävisi tiistaina Ilvekselle 1-4 ja perjantaina TPS:lle 3-5. Lauantaina tuli kuitenkin voitto. Sport kaatui HIFK:lle Vaasassa Roope Hintzin maalilla 1-0.

Hyvänä HIFK:n peliesitystä ei voinut pitää. Joukkueen kriisiä ajatellessa kolmen pisteen potti on kuitenkin loistava tulos.

On silti yhä mahdollista, että HIFK karsiutuisi pudotuspeleistä. HIFK on sarjataulukossa yhdeksäntenä. Sport on jäänyt HIFK:sta kuusi ja Jukurit sekä Ilves seitsemän pistettä. HIFK:n onneksi Ilves hävisi lauantaina jatkoajalla Tapparalle 2-3 ja Jukurit SaiPalle 1-2.

Tappara johtaa sarjaa nyt yhdeksällä pisteellä. Toisena oleva TPS hävisi lauantaina HPK:lle 1-2 ja kolmantena oleva KalPa JYPille 1-5. JYP jatkaa sarjassa neljäntenä ja HPK viidentenä.

Tapparalla, TPS:llä ja KalPalla on jäljellä vielä kahdeksan ottelua. Tapparan pitäisi kohdata pitkä tappioputki hävitäkseen runkosarjan voiton.

Lukon toiveet pudotuspelipaikasta kokivat takaiskun 1-4 -tappiolla Ässille. Pelicans hävisi nousukuntoiselle Kärpille 1-5, joten seitsemäntenä oleva Ässät on vain kaksi pistettä kuudentena olevaa Pelicansia perässä.

HIFK, Jääkiekko, Jääkiekon Liiga, Jääkiekon SM-liiga, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Kalle Rovanperä hämmästyttää: SM-rallin voitto 16-vuotiaana
Sisältö:

Kalle Rovanperällä lienee ralliautoilussa loistava tulevaisuus. Lauantaina ajetussa Mikkelin SM-rallissa hän ajoi voittoon rengasrikosta huolimatta.

Rengasrikon takia Rovanperä menetti 30 sekuntia. Hän kuitenkin kuroi kärjen etumatkan umpeen ja päihitti toiseksi sijoittuneen Teemu Asunmaan 10,7 sekunnin erolla.

- Aika uskomatonta! Todella hieno fiilis, onhan tämä huimaa ja kuitenkin meidän ensimmäinen SM-ralli, Rovanperä iloitsi tiedotteessa.

Rovanperä, 16, on kaikkien aikojen nuorin SM-rallin voittaja. Hän sai osallistua kisaan poikkeusluvalla. Siirtymätaipaleilla ratissa nähtiin Rovanperän kartturi Risto Pietiläinen.

Rovanperän ylivoima kisassa oli hämmentävää. Hän olisi voittanut kisan ilman rengasrikkoa melkein minuutin marginaalilla.

Suorituksessa sekin on hämmästyttävää, että Mikkelissä tiet ovat todella haastavia ja lumisade vaikeutti ajamista. Rovanperä ei voi myöskään nuotittaa ajaessaan, koska hänellä ei ole ajokorttia.

Rovanperä nähtäneen pian tositoimissa MM-ralleissa. Turhaan häntä ei verrata teini-ikäiseen F1-tähteen Max Verstappeniin.

Kalle Rovanperä, Otto Palojärvi / Sport Content, Ralli, Ralli SM, Urheilu
Aki Kaurismäki palkittiin parhaana ohjaajana Berliinissä: ”Kiitos paljon”
Sisältö:

Aki Kaurismäki palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla Hopeisella karhulla parhaasta ohjauksesta. 

–Hän on luonut elokuviinsa aivan oman kielen. Tämä elokuva on lisäksi samaan aikaan niin komedia, satiiri kuin tragediakin, tuomariston jäsen, tunisialainen elokuvatuottaja Dora Bouchoucha Fourati sanoi tuomariston perusteluissa.

Kaurismäki ei saapunut lavalle noutamaan palkintoa eikä pitänyt perinteistä kiitospuhetta, vaan palkinto tuotiin hänelle katsomoon.

-Hyvät naiset ja herrat, kiitos paljon, hän tyytyi sanomaan.

Kaurismäen pakolaisuutta käsittelevä elokuva Toivon tuolla puolen kilpaili myös festivaalin pääpalkinnosta Kultaisesta karhusta. Kultaisella karhulla palkittiin kuitenkin unkarilaisohjaaja Ildikó Enyedin elokuva On Body and Soul. 

Aki Kaurismäki teki vuonna 2002 suomalaista elokuvahistoriaa, kun hän voitti erittäin arvostetun juryn Grand Prix'n elokuvalla Mies vailla menneisyyttä Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuvassa näytellyt Kati Outinen palkittiin tuolloin Cannesissa parhaana naisnäyttelijänä. Mies vailla menneisyyttä oli myös parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkaana vuonna 2002, jolloin Kaurismäki boikotoi Oscar-gaalaa ja Yhdysvaltoja Irakin sodan takia.

Vuonna 2012 Kaurismäen elokuva Le Havre kahmi palkintoja. Elokuva palkittiin muun muassa Gold Hugo -palkinnolla Chicagon elokuvajuhlilla ja ekumeenisen juryn palkinnolla Cannesissa.

Viime vuonna Kaurismäki sai Cannesissa elokuvaohjaajien myöntämän kunnianosoituksen Carrosse d'Or -palkinnon urastaan. Vuonna 2007 hänelle annettiin Pier Paolo Pasolini -palkinto.

Aki Kaurismäki, Berliinin elokuvajuhlat, Katja Incoronato, undefined, Kulttuuri
Hiihtolomalaisen bensalasku voi yllättää ikävästi - KL: Jopa 10 euron hintaero tankillisessa
Sisältö:

Autolla hiihtolomalle suunnistava saa varautua pulittamaan tänä vuonna selvästi enemmän bensalaskusta kuin vuosi sitten. Varsinkin dieselillä ajavalle on luvassa roimasti enemmän rahanmenoa, Kauppalehti kertoo.

Hintaero halvimman ja kalleimman tankkauspaikan välillä oli Polttoaine.netin keräämien tietojen mukaan perjantaina 19 senttiä bensiinilitralta. Se tarkoittaa jopa lähes 10 euron hintaeroa, kun ostaa tankin täyteen.

Keskimäärin 95-oktaaninen bensiini maksoi tammikuussa 1,47 euroa litralta, kertoo Öljy- ja biopolttoaineala ry:n seuranta. Veron osuus tästä hinnasta on 0,96 euroa. Vuotta aiemmin hinta oli 1,35 euroa, ja koko viime vuoden hinta pysytteli 1,30-1,43 euron tietämissä.

Dieselissä hinnannousu on vuoden aikana ollut vielä bensaakin nopeampaa. Vuodessa keskimäärinen hinta on noussut viidenneksellä. Nyt diesel-litra maksaa keskimäärin 1,36 euroa, kun vuosi sitten tammikuussa sitä sai 1,15 eurolla ja helmikuussa 1,11 eurolla.

Pidemmällä aikavälillä dieselin hinta on kuitenkin heilunut hieman vähemmän kuin bensiinin.

Lähde: Kauppalehti, Merja Saarinen

Bensan hinta, Bensan hinta, Hiihtoloma, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Lumimyräkkä pyyhkäisee Suomen yli: ”Maa jakaantuu kahteen osaan”
Sisältö:

Hiihtolomakausi alkaa meteorologien mukaan melko lauhana. Ajokeli muuttuu paikoin huonoksi lumisateiden vuoksi viikonloppuna. Forecan meteorologin Joanna Rinteen mukaan Suomen yli liikkuu ensi yönä lumimyräkkä, tosin Etelä-Suomessa sataa enimmäkseen vettä. Maan keskiosaan on Forecan mukaan tulossa noin 10 senttiä lunta.

 

–Lämpötilojen näkökulmasta Suomi jakaantuu kahteen osaan: iltapäivisin etelässä ja lännessä mennään jopa reilusti plussalle, kun taas muualla pysyvät pakkaskelit. Etelässä ja lännessäkin lämpötila tippuu öiden ajaksi pakkaselle, joten kannattaa varautua paikoin liukkaaseen keliin, hän ennustaa ensimmäisen hiihtolomaviikon säätä Forecan blogissa.

Viikonlopun jälkeen sää alkaa Rinteen mukaan kylmetä. Sunnuntain ja maanantain välinen yö on kylmä ja laajalti selkeä, maanantainakin lämpötila pysyttelee enimmäkseen pakkasella. 

–Tulevina päivinä pilvisyys on vaihtelevaa ja lunta tupsahtaa lisää ajoittain, runsaimmin näitä satunnaisia sateita tulee etelässä ja Lapissa. Etelässä lämpötiloissa voi tapahtua vielä pientä jojoilua nollan yläpuolelle, mutta enimmäkseen hiihtolomaa vietetään pakkassäässä, Rinne ennustaa.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina tekemän ennusteen mukaan sunnuntain vastaisena yönä matalapaine kulkee maan halki itään ja tuo mukanaan lumipyryn maan keskiosaan sekä Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Ajokeli muuttuu huonoksi ja osittain erittäin huonoksi näillä alueilla. Lämpötilan nollaraja kulkee enimmäkseen maan keskiosan tienoilla. 

Myös Ilmatieteen laitos ennustaa, että alkuviikosta sää kylmenee vähitellen ja ajoittain voi tulla lumisateita. Todennäköisesti viimeistään tiistaina lämpötila on etelässäkin pakkasen puolella. Torstaina matalapaine saattaa yltää Suomeen etelästä, mutta ennuste on vielä varsin epävarma. 

–Jos matalapaine tulee pohjoiselle reitille, etelässä sää voi palata jälleen plussan puolelle. Toisaalta matalapaine toisi myös lumisateita mukanaan. Maan pohjoisosassa on joka tapauksessa suurella todennäköisyydellä pakkasta myös ensi viikon loppupuolella, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eerik Saarikalle ennustaa. 

Eerik Saarikalle, Hiihtoloma, Joanna Rinne, Kotimaa, Kotimaa, Sää, Sää, Uusi Suomi
Antti Rinne moitti hallitusta ja EK:ta Ylellä: ”Iso riski”
Sisältö:

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moitti Ylen Ykkösaamun haastattelussa sekä hallitusta että Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta Suomessa vireillä olevan pienen talouskasvun riskeeraamisesta.

Rinne sanoi, että jos hän olisi nyt pääministeri, hän olisi jo kutsunut työmarkkinakeskusjärjestöt miettimään, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään sopimalla.

EK ilmoitti keskiviikkona irtisanovansa 22 keskusjärjestösopimusta, jotka määrittävät muun muassa pienten alojen, kuten vartijoiden ja elokuvateatterityöntekijöiden työehtoja.

–Minun mielestäni oli hölmöä, että Elinkeinoelämän keskusliitto heitti roskakoriin yhden välineen tämän tilanteen hallinnassa, Rinne sanoi.

Rinteen mielestä Suomen järjestelmään kuuluu jatkossakin se, että maassa on yleissitovat työehtosopimukset, jotka takaavat vähimmäisturvan. Hänen mukaansa keskusjärjestösopimuksilla on kyetty Suomen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa pitämään kustannuskehitys hallinnassa sekä tekemään isoja eläkeratkaisuja ja varmistamaan kestävyysvajeen torjumista.

Rinteen mielestä EK:n päätös johtaa siihen, että erityisesti akavalaisilla aloilla työmarkkinoiden pelisäännöt tulevat romuttumaan. Hän pitää tällaista kehitystä vaarallisena asiana.

– Nyt kuljetaan kohti sellaista yhteiskuntaa jossa on iso riski sille, että tapahtuu jakautuminen, joka johtaa käytännössä siihen, että meille syntyy työmarkkinahäiriöitä.

Lue myös:

Petteri Orpo työmarkkinapommista: ”Riitely ei vie Suomea eteenpäin”

Nyt alkoi ryskyä: Metalliliitto hylkää neuvottelut – Suomen malli ja sopimusneuvottelut jäihin

”EK:n ratkaisu on paljon merkittävämpi kuin se antaa ymmärtää”

Antti Rinne, Kotimaa, Kotimaa, Työmarkkinat, Työmarkkinat, Uusi Suomi