Keskiviikko 15.8.2018

Uusi Suomi uutiset

Juuri nyt: Ruotsin autopaloista epäilty jäänyt kiinni Turkissa
Sisältö:

Yksi Ruotsin laajoista autopaloista epäilty henkilö on otettu yöllä kiinni Turkissa, kertoo Sveriges Radio. Aiemmin kaksi muuta epäiltyä on otettu kiinni Ruotsissa.

– Meillä on kaksi aiemmin kiinni otettua ja yksi henkilö, joka on pidätetty poissaolevana epäiltynä tuhopoltosta ja väkivaltaisesta mellakoinnista. Hänet on yöllä otettu kiinni Turkissa, poliisi kertoo.

Poliisi toivoo, että epäilty saadaan Ruotsiin mahdollisimman nopeasti.

Yli sata autoa tuhopoltettiin eri puolilla läntistä Ruotsia maanantaina, ja tuhopoltot jatkuivat myös tiistaina. Sekä viranomaiset että muun muassa pääministeri Stefan Löfven pitävät tuhopolttoja harvinaisen organisoidun oloisina. Poliisi uskoo, että toimintaa on voitu ohjailla esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Ruotsi, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Sauna vai asunto? – STT: Vähämäki ja Hakkarainen pyytävät lisäaikaa selvitykselle
Sisältö:

Perussuomalaiset kansanedustajat Ville Vähämäki ja Teuvo Hakkarainen ovat pyytäneet eduskunnalta lisäaikaa oman selvityksensä antamiseen asumiskuviostaan. Asiasta kertoo STT. Määräaika selvityksen jättämiselle oli tänään keskiviikkona.

Iltalehti kertoi aiemmin heinäkuussa, että Vähämäki ja Hakkarainen ovat saaneet eduskunnalta korotettua, verotonta kulukorvausta sellaiseen kellariasuntoon, joka virallisen yhtiöjärjestyksen mukaan ei ole asunto. Vähämäki on asunut tilassa vuosina 2013–2015 ja Hakkarainen asuu siinä edelleen. Sauna- ja kellaritilaa vuokraa ylikomisario Dennis Pasterstein.

Eduskunta haluaa selvittää, onko korotettua kulukorvausta maksettu perusteetta. 1 809,15 euron korotettua kulukorvausta eduskunta maksaa Uudenmaan ulkopuolelta tuleville kansanedustajille heidän pääkaupunkiseudulla olevaa kakkosasuntoaan varten.

–Odottelen vielä tämän päivän aikana tarkennusta siihen, milloin he pystyvät vastaamaan. On kohtuullista, että kun he lisäaikaa pyytävät, niin sitä toki annetaan, sanoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio STT:lle.

Eduskunta, Kansanedustajien kulukorvaus, Kotimaa, Pertti Rauhio, Politiikka, Teuvo Hakkarainen, Uusi Suomi, Ville Vähämäki, Yhteiskunta
Voiko yrittäjän puoliso olla työtön? Juha Sipilä vaatii uudistusta – esitti samaa jo 2014
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) katsoo, että yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva tulee hoitaa kuntoon. Sipilä tiedotti asiasta tiistaina ja puhui aiheesta Lappeenrannan Yrittäjien tilaisuudessa.

– Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, Sipilä perustelee.

Pääministerin mukaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä. Näin ei nykyisessä työttömyysturvalaissa ole.

Eduskuntavaalit ovat lähestymässä ja Sipilän hallituksen kausi loppumassa. Juha Sipilä on pitänyt yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa esillä myös toisten vaalien alla – syksyllä 2014 eli ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Tuolloin Sipilä oli oppositiojohtaja.

– Olen saanut useita yhteydenottoja yrittäjiltä koskien heidän perheenjäseniään ja heidän työttömyysturvaansa. Käytännössä yrittäjän perheenjäsenen kohdalla työttömyysturvan piiriin pääseminen on erittäin vaikeaa, Sipilä kirjoitti syksyllä 2014.

– On kohtuutonta, että yrittäjän perheenjäsen kantaa yrittäjäriskiä ollessaan työsuhteessa perheenjäsenen yritykseen. Kysyinkin työministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi, hän jatkoi.

Ministerin vastauksesta ei tuolloin Sipilän mukaan käynyt ilmi, mitä silloinen hallitus aikoi tehdä perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi.

– Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia, Sipilä totesi 2014.

– Lähes kahdenkymmenen vuoden takaista yrittäjän määritelmää on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän työelämää, hän jatkoi.

Asiaa ei ole ratkaistu myöskään Sipilän hallituksen aikana, vaikka hän toteaa tuoreessa blogikirjoituksesaan, että ”asia on merkittävä monille yrittäjäperheille”. Sipilän hallitus tiedotti tosin keväällä 2018 kehysriihensä jälkeen, että ”yrittäjien ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan”.

Säännöksiä päätettiin Suomen Yrittäjien mukaan muuttaa niin, että työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä virheellisesti palkansaajakassassa, voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan. Tämä ei kuitenkaan Suomen Yrittäjien mukaan välttämättä auta yrittäjäperheitä, sillä säännösten epäselvyys voisi järjestön mukaan vaatia jopa koko yritystoiminnan lopettamista, jotta yksi perheenjäsen voisi saada etuutta. Järjestö tervehtiikin ilolla Sipilän uutta ilmoitusta jatkotoimista asiassa.

– Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä. Kun yrittäjän perheenjäsenellä on sama oikeus työttömyysturvaan kuin muillakin, se selkiyttää ja tasapuolistaa järjestelmää, kannustaa palkkaamaan perheenjäseniä ja siten lisää työllisyyttä ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja, Juha Sipilä toteaa tiedotteessaan.

Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Työttömyys, työttömyysturva, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Yrittäjyys
Ruotsin autopalot: Pääministeri mukana katupartiossa – uusia tuhopolttoja
Sisältö:

Ruotsissa on viime yön aikana sytytetty jälleen uusia autopaloja. Yöllä partioi myös pääministeri Stefan Löfven.

Poliisi kertoo uutistoimisto TT:lle viime yön autopalojen muistuttavan tekotavaltaan maanantain ja tiistain välisen yön iskuja.

Aiemmin maanantain ja tiistain välisenä yönä sytytettiin tuleen noin 80 autoa eri puolilla Länsi-Ruotsia. Lisäksi Tukholmassa, Uppsalassa ja Åkersbergassa poltettiin 13 autoa. Poliisi arvioi tuhopolttojen olleen hyvin organisoituja. Tiistain aikana Göteborgissa kaksi nuorta otettiin kiinni epäiltyinä autojen tuhopoltosta. Lisäksi Trollhättanin autopalojen epäiltyjä on tunnistettu.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä katuja partioi Tynneredin ja Frölundan alueella Göteborgissa myös Ruotsin pääministeri Löfven. Löfven partioi palkitun Nattvandrarna i Tynnered -yhdistyksen riveissä.

–Tämä on erinomaisen tärkeää toimintaa. Että öisin on kaduilla aikuisia, jotka ovat näkösällä, luovat turvallisuutta ja ottavat kontaktia nuoriin, Löfven kehuu Aftonbladetissa.

Autopalo, Ruotsi, Stefan Löfven, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Perheministeri hämmentyi lapsensa aiheuttamasta reaktiosta – ”Pikainen piipahdus tuotti kipakan palautteen”
Sisältö:

Perheministeri Annika Saarikko (kesk.) sai kipakkaa palautetta lapsensa käväistyä paneelitilaisuudessa. Saarikko ihmettelee tilannetta ja suomalaisten asenteita sosiaalisen median kirjoituksessaan.

Saarikko kertoo osallistuneensa yrittäjien paneeliin, jossa hänellä oli poikkeuksellisesti mukanaaan poikansa.

– Pikkumiehellä oli sovittuna aikuinen seuraksi tähän päivän viimeiseen ohjelmaan, mutta tulivat hetkeksi aikaa, viideksi minuutiksi pihaleikeistä mukaan keskustelutilaisuuteen. Ei paras idea, myönnän. Pahoittelinkin oikein puheenvuorossa. Mutta ei nyt ehkä maailman vakavinkaan juttu, Saarikko pohtii kirjoituksessaan.

– Muutamassa minuutissa vajaa nelivuotias tekee toki selväksi saapuneensa tilaisuuteen. Hän kiepsahti syliin, penkkien väliin ja sitten pongahti juoksuun. Jokainen äiti tietää sen tunteen sisimmässään kun lapsi huutaa iloisesti – ja kuuluvasti: "äiti, voiko tuonne lavalle mennä?".

Ministerin mukaan lapsen pikainen piipahdus salissa tuotti kipakan yleisöpalautteen: "Jos tilaisuudessa olisi ollut yhtään tämän suurempia yrityksiä, lapsen juokseminen olisi estetty. Tällainen on jo ihan arvovaltakysymys".

– Tätä tässä olen miettinyt. Arvovaltakysymys koko Suomelle on, onko tässä maassa lapsia. Vielä enemmän lausunnossa häiritsee itsekin ehkä yrittäjänä toimivan naisen kommentti; "yhtään tämän suurempi yritys." Täh?! Miksi isompi yritys olisi tärkeämpi kuin pienempi? Miksi lapsi häiritsisi silloin enemmän? Saarikko kummastelee.

Saarikko kirjoittaa, että naisvaltaisen sote-alan yrittäjyyden yleisössä ehkä joku muukin oli pohtinut, miten järjestää perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen paneelipäivänä.

– Ehkä joku oli jäänyt pois, kun ei saanut lastenhoitoa järjestettyä. Minä päätin mennä, vaikka hoito ei helposti juuri tämän tunnin ajaksi järjestynytkään. Lapsi ei myöskään opi miten yhteisissä hetkissä käyttäydytään, jos sitä ei koskaan voi harjoitella, hän kirjoittaa.

– Kun tähän vielä yhdistyy kuulemani kertomus yliopiston seminaarista, jossa järjestäjä, tunnettu yliopistovaikuttaja hääti tilaisuuden tauolta aulasta imettävän äidin pois, olen vähän ymmälläni. Suomi, tarvitset lapsistrategian, hän päättelee.

Annika Saarikko, Kotimaa, Kotimaa, lapsiperheet, Perheet, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Mikko Kärnä pyrkii takaisin eduskuntaan
Sisältö:

Keskustan varakansanedustaja Mikko Kärnä ei aio lähteä ehdolle eurovaaleihin. Sen sijaan hän pyrkii takaisin eduskuntaan ensi kevään eduskuntavaaleissa.

– Sain valtavasti pyyntöjä ympäri Suomea asettua ehdolle myös eurovaaleissa. Asiaa harkittuani ja kannattajieni kanssa keskusteltuani päätin kuitenkin, että pyrin takaisin eduskuntaan jatkamaan Lapin puolustamista. Työ jäi vielä kesken ja keväällä lähdetään tavoittelemaan vahvaa valtakirjaa sen jatkamiseksi, Kärnä sanoo tiedotteessaan.

Sosiaalisen median aktiivina tunnettu Kärnä joutui väistymään eduskunnasta Paavo Väyrysen palattua kotimaan politiikkaa.

Keskustan Enontekiön ja Inarin kunnallisjärjestöt ovat molemmat jo esittäneet Kärnää vaaleihin ehdokkaaksi, hän kertoo.

Keskusta, Kotimaa, Kotimaa, Mikko Kärnä, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
SAK julkaisi listan vaalitavoitteistaan: Yritysten verotukia pois, varallisuusveroihin kiristys
Sisältö:

Palkansaajakeskusjärjestö SAK toivoo valtion kiristävän omaisuusverotusta ja pitävän tuloverotuksen progression ennallaan. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta listasi järjestön vaalitavoitteita tiistaina järjestön työmarkkinaseminaarissa, Talouselämä kertoo.

Kaukoranta linjasi, että työn verotusta ei pidä kiristää, mutta kaikkein suurituloisimmilta perittävä, alun perin tilapäiseksi tarkoitettu solidaarisuusvero on säilytettävä. SAK:n kiikarissa ovat ennen kaikkea ”perusteettomien verotukien” poistaminen yrityksiltä sekä varallisuusverojen kiristäminen.

SAK ei esittänyt verokiritysvaatimuksilleen mitään täsmällisiä tavoitteita. Kaukoranta kertoi kuitenkin asiaa erikseen kysyttäessä, minkä suuruusluokan verosummista on kysymys.

Ensimmäisenä hänen luettelossaan oli listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verovapaus, jonka poistaminen toisi valtion kassaan valtiovarainministeriön arvion mukaan 288 miljoonaa euroa. Toisena listalla oli yrittäjävähennyksen poisto, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin mukaan 128 miljoonaa euroa. Kolmantena Kaukoranta mainitsi perintöveron sukupolvenvaihdoksen huojennuksen, jonka vuoksi valtio menettää vuosittain 141 miljoonaa euroa, niin ikään VATTin mukaan.

– Sukupolvenvaihdosten verovapauksia puolustetaan voimakkaasti, mutta taloustieteellisen tutkimuksen mukaan ne voivat jopa haitata yritysten kasvua, kun yritys pysyy saman perheen omistuksessa, Kaukoranta sanoi.

Varallisuutta SAK verottaisi kiristämällä perintöveroja noin 40 miljoonalla eurolla, ja laajentaisi kiinteistöveroa metsä- ja pelto-omaisuuksiin. Viimeksi mainittujen verojen tuotto-odotuksia Kaukoranta ei tosin ollut laskenut, eikä hän liioin halunnut sanoa kuinka paljon yleistä varallisuusveroa pitäisi kiristää.

Hän havainnollisti kuitenkin suuruusluokkaa.

– Varakkaimmalla kymmenesosalla kotitalouksista on rahoitusvarallisuutta 100 miljardia euroa, eli siihen kohdistuva varallisuusvero tuottaisi noin 100 miljoonaa euroa kutakin veropromillea kohti.

Verotuksen "oikeudenmukaisuutta" SAK edistäisi siis säilyttämällä yli 74 200 euron vuosituloista perittävän kahden prosentin ylimääräisen solidaarisuusveron, joka otettiin käyttöön tilapäisenä vuosille 2016 ja 2017, ja jota jatkettiin jo kertaalleen tälle vuodelle. Solidaarisuusveron tuotto on nyt 65 miljoonaa euroa.

– On aivan selvää, että kukaan ei koskaan toteuta meidän vaalitavoitteita kokonaisuudessaan, vaan se on pikemminkin kattaus ehdotuksista joista toivomme puolueiden valitsevan ainakin osan, Kaukoranta sanoi Talouselämälle.

Eduskuntavaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Matti Virtanen / Talouselämä, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Kokoomuksen ja SDP:n riitely yltyy: ”Antti Rinne on vakavin uhka Suomen taloudelle”
Sisältö:

Ensi kevään vaaleihin ennakkosuosikkeina lähtevät kokoomus ja SDP jatkavat kiistelyään talouslinjoistaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kutsuu tiedotteessaan Antti Rinnettä ja tämän ”miljardipopulismia” tämän hetken vakavimmaksi uhaksi Suomen taloudelle.

Jokisen kommentti on vastine Antti Rinteen lausuntoihin tiistaina. SDP:n puheenjohtaja syytti tiistaina puolueensa kesäkokouksessa kokoomusta velkapopulismista. Rinteen mukaan kokoomus yrittää esiintyä tiukkana taloudenpitäjänä, mutta pitää tosiasiassa hallussaan ”Suomen ennätystä valtionvelassa”.

– Kokoomus on siis kasvattanut Suomen valtionvelkaa enemmän kuin mikään muu puolue. Summa on pitkälti yli 100 miljardia euroa ja kasvaa jälleen ensi vuonna, Rinne sanoi Iltalehden mukaan.

Rinteen mukaan kokoomus on valmis ottamaan lisää velkaa, mutta rahat loppuvat ”tulevaisuusinvestointien” kohdalla.

– Kokoomus käyttää rahat suurituloisten – omien kavereidensa – veronalennuksiin. Kun on kyse pieni- ja keskituloisten aseman parantamisesta, kokoomuksen mielestä rahat ovat aina loppu.

Kalle Jokinen toteaa, että ”Rinteen väitteet eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa”.

– Hallituskaudella työn verotusta on kevennetty noin 1,3 miljardilla eurolla. Veronkevennykset ovat painottuneet vahvasti pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Kevennykset tehtiin työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn kohentamiseksi, Jokinen sanoo tiedotteessa.

Jokisen esiin nostamasta työn verotuksen keventämisestä huolimatta eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että Sipilän hallituksen päätökset kokonaisuudessaan vähentävät pienituloisten suomalaisten tuloja samalla kun ylempien tulokymmenysten tulot kasvavat. Samankaltaisiin tuloksiin on tullut Suomen sosiaali- ja terveys ry.

Lue lisää: Eduskunnan tietopalvelun kuva: Näin Sipilän hallitus kasvattaa tuloeroja – ”Pienituloisia sattuu eniten”

Lue lisää: Ankaraa kritiikkiä Sipilän hallitukselle – Selvitys: Köyhyys lisääntynyt Suomessa

Jokisen mielestä Rinteen, entisen valtiovarainministerin, logiikka on pielessä valtionvelkaväitteessä.

– Rinteen logiikka kulkee siten, että koska kokoomus on ollut hallituksessa 27 vuoden ajan viimeisestä 31 vuodesta, on valtionvelan paisuminen johtunut kokoomuksesta. Rinne sivuuttaa täysin tosiasian, että ajanjaksoon on mahtunut syvää taantumaa, Jokinen sanoo.

Antti Rinne toisti kesäkokouksen puheessaan aiemman lupauksensa korottaa alle 1400 euroa tienaavien eläkeläisten eläkkeitä. Jokinen sanoo olevansa huolissaan ”jakovarakeskustelusta ja Rinteen populismista tilanteessa, jossa valtio yhä ottaa uutta velkaa noususuhdanteesta huolimatta”.

 Jokinen muistuttaa, että hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut talouden rakenteellisia ongelmia.

– Pidän Rinteen miljardipopulismia tämän hetken vakavimpana uhkana Suomen taloudelle, Jokinen sanoo.

Antti Rinne, Eduskuntavaalit, Kalle Jokinen, Kansantalous, Kokoomus, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, SDP, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Suomalaisasiantuntija ihmettelee Genovan sillan totaaliromahdusta: ”Äärimmäisen harvinaista”
Sisältö:

Ainakin 26 ihmistä kuoli tiistaina moottoritiesillan romahdettua Italian Genovassa. Suomalaisasiantuntija ihmettelee sillan totaaliromahdusta Tekniikka&Talouden haastattelussa.

Romahduksen syistä ei ole vielä tietoa, mutta paikallisen poliisin arvion mukaan romahduksen syy olisi sillan rakenteiden heikkous. Silta romahti molempien ajosuuntien kohdalta.

Liikenneviraston järjestelmävastaava Heikki Myllymäki ei halua vielä spekuloida romahduksen syillä, mutta ihmettelee, miten silta on päässyt romahtamaan ilman ennakkovaroitusta.

– Kyllä tällainen on äärimmäisen harvinaista. Sillat ovat lähtökohtaisesti sitkeitä rakenteita, eli rakenne kyllä varoittaa rajusti ennen täydellistä murtumista, Myllymäki sanoi T&T:lle tiistai-iltana.

Romahtanut silta oli rakennettu 1967 ja sitä oli korjattu vuonna 2016. Myllymäki sanoo, että siltojen totaaliromahtamiset eivät yleensä tapahdu, kun sillat ovat käytössä.

– Usein tällaiset totaaliromahtamiset tapahtuvat rakentamisen aikana tai siltojen purkamisen yhteydessä.

Myllymäen mukaan Suomessa siltojen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Myös siltojen korjaustarpeet ja -mahdollisuudet arvioidaan tarkasti. Liikennevirasto ja kunnat noudattavat tarkastusprosessia, jossa silloille tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein. Jos yleistarkastuksessa löydetään merkkejä kunnon huononemista, sillalle tehdään erikoistarkastus ja päätetään jatkotoimenpiteet.

LUE LISÄÄ:

Karu video moottoritiesillan romahtamisesta leviää somessa: ”Tämä on kauhistuttavaa”

Moottoritiesilta romahti Italiassa, kymmenien pelätään kuolleen

Italia, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Fernando Alonsolta kova ratkaisu – jättää Formula ykköset
Sisältö:

Fernando Alonso vahvisti tiistaina, ettei hän jatka Formula ykkösissä ensi kaudella. Alonso ei ilmoittanut, missä ajaa ensi kaudella, mutta todennäköinen vaihtoehto on IndyCar-sarjassa kilpaileva Andretti Racing-talli.

Alonso tiesi, ettei voisi ensi vuonnakaan voittaa McLaren-autolla maailmanmestaruutta. Radalla hän ei ole peitellyt turhautumistaan. Useasti Alonsolta on kuultu kisojen aikana turhautuneita viestejä, joissa hän on haukkunut kilpailukalustonsa lyttyyn.

Alonso oli 2003-06 Renaultilla Formula ykkösen uusi supertähti, joka voitti 2005-06 kaksi maailmanmestaruutta. Sen jälkeen hän ei ole mestaruuksia voittanut.

McLarenilta 2007 Alonso irtisanoutui yhden kauden jälkeen. Hän ei sietänyt, että tallikaveri Lewis Hamilton sai tasa-arvoista kohtelua ja oli usein nopeampikin.

Alonso palasi Renaultille, mutta auto ei ollut 2008-09 enää kilpailukykyinen.

Ferrarilla Alonso ajoi 2010-14. Hän voitti useita kisoja, mutta mestaruus jäi haaveeksi. Vastuun sai kantaa Ferrarikin, jolla oli ongelmia autonsa kehityksessä.

Ferrari ei halunnut jatkaa yhteistyötä Alonson kanssa. Uusi työpaikka löytyi Hondan yhteistyökumppaniksi siirtyneeltä McLarenilta.

Alonso tienasi McLarenilla hyvät rahat, mutta menestymiseen ei ollut mitään mahdollisuuksia. Kalusto oli Hondan alitehoisuuden ja epäluotettavuuden takia kaukana kärjen tasosta.

Eikä muutosta tullut tänäkään vuonna, kun McLaren vaihtoi moottorinsa Renaultin tuotoksiin. Alonso sai lopulta tarpeekseen.

Tänä vuonna Alonso kävi kesäkuussa voittamassa Le Mansin 24 tunnin ajon. Ensi vuonna hän tavoittelee Indianapolisin 500 mailin ajon voittoa.

Alonso on varmasti yhä yksi Formula ykkösten parhaista kuljettajista. Hän teki vain vääriä valintoja. Miehen turhautumisen McLarenilla ymmärtää hyvin.

F1, Fernando Alonso, Formula 1, Formula 1, IndyCar, McLaren, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut
Sisältö:

Suomi on käytännössä sotilaallisesti liittoutunut, katsoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hän tarkentaa, että englanniksi termi on ”militarily aligned”, sotilaallisesti asemoitunut tai suuntautunut. Tähän tyyliin Suomea asemoi tutkijan mielestä myös presidentti Sauli Niinistö.

Tarkkaa suomenkielistä termiä Suomen nykypositiolle Salonius-Pasternak ei keksi, mutta Twitterissä hän vastaa suoraan kysymykseen Suomen liittoutumisesta.

–Kyllä, Suomi on sotilaallisesti liittoutunut ja se on sitoutunut osallistumaan muiden EU-jäsenten puolustamiseen. Suomi ei kuulu sotilasliitto Natoon, hän twiittaa.

Salonius-Pasternak korostaa Uudelle Suomelle, että neutraalina Suomen asemaa ei enää voi nähdä. Samaa painotti presidentti Sauli Niinistö Trumputin-tiedotustilaisuudessaan. Niinistön sanat, jotka nosti esiin turvallisuuspolitiikan bloggaaja Ari Pesonen Puheenvuoron blogissaan, voi nähdä merkittävänä Suomen asemointina suuren kansainvälisen yleisön edessä.

Salonius-Pasternak toteaa, että tutkijan näkökulmasta Suomen asemointi on yksinkertaista: Suomi on käytännössä liittoutunut Lissabonin sopimuksen, eli EU:n uuden perussopimuksen takia. Tarkemmin kysymys on artiklasta 42.7, jossa EU-maat lupautuvat auttamaan maata, joka joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Salonius-Pasternakin mielestä pykälässä sitoudutaan kansankielellä antamaan turvatakuut. Hän huomauttaa, että esimerkiksi onnettomuusapuun viitataan eri lausekkeessa.

Eli käytännössä Suomella on tämän pykälän perusteella turvatakuut?

–Minä näen asian näin, Salonius-Pasternak vastaa ja painottaa heti, että kyse on vain hänen henkilökohtaisesta kannastaan.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että suurimmalle osalle muista EU-maista kysymys ei ole yhtä kiinnostava, sillä ne hoitavat kansallista puolustustaan yhdessä puolustusliitto Naton jäseninä. Hän toteaakin, että Suomen erityisasema ja Nato-kysymyksen vaikeus on monelle hankala hahmottaa Suomen ulkopuolella. Ei ymmärretä, miksi Suomi allekirjoitti Lissabonin sopimuksen, mutta ei liity Natoon.

–Se pitää hyvin usein yrittää selittää rautalangasta.

Salonius-Pasternakin mielestä turvatakuut voi jakaa kahteen osaan, ennaltaehkäisyyn ja varsinaiseen sotilaalliseen apuun. Hän uskoo, että Nato-maat näkevät tärkeimpinä turvatakuina ennaltaehkäisyn ja deterenssin, jolla viitataan sotilaalliseen pelotteeseen, koska sotaa ei haluta.

–Ja sitähän ei voi saada muuta kuin kuulumalla sotilasliittoon, joita Euroopassa on yksi, Nato, hän tarkentaa.

Sen sijaan varsinaista sotilaallista apua sodassa Suomi voisi saada myös kuulumatta sotilasliittoon. Hän huomauttaa, että Suomessa turvatakuukeskustelu usein kilpistyy juuri siihen, tulisiko joku meidän avuksemme, jos sota syttyisi.

”Selvä viesti” maailmalle

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokouksen yhteydessä kansainvälisessä mediassa näkyi Suomen asemointia sotilaallisesti neutraaliksi maaksi, mikä herätti Salonius-Pasternakin mukaan monessa huolta. Tähän tarttui myös presidentti Niinistö huippukokouspäivän tiedotustilaisuudessaan omassa englanninkielisessä osuudessaan. Niinistö ihmetteli, miten Suomi voidaan kuvata neutraaliksi, ja viittasi Suomen EU-jäsenyyteen, laajaan Nato-yhteistyöhön sekä kahdenvälisiin puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa.

Salonius-Pasternak kiittelee Niinistön sanoja.

–Minusta se oli täysin luonnollista, että presidentti tarttui siihen kiinni, ettei jäisi kuvaa, että hän olisi jotenkin hyväksynyt tämän, Salonius-Pasternak sanoo viitaten virheellisiin kuvauksiin Suomen neutraaliudesta.

Salonius-Pasternak arvelee, että Niinistö halusi saada kansainväliset toimittajat todella näkemään Suomen turvallisuuspoliittisen muutoksen, joka on tapahtunut sitten kylmän sodan. Tilanteella oli myös tavallista suurempi painoarvo huippukokouksen kyljessä. Kyseessä oli eräänlainen päivitys Suomen tilanteesta maailmalle.

–Huomioiden, kenelle Niinistö puhui, se on voinut olla hyvin selvä, valikoitu viesti kansainväliselle medialle ja ehkä jopa, miksei taas kerran, suomalaisille, että emme ole neutraali ja tässä on kaikki nämä syyt.

–Se oli muistutus siitä, että Suomen turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka on oikeasti muuttunut.

Seuraavalla viikolla Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu piti suomalaisia kohauttaneen puheensa, jossa hän sanoi pitävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-harjoituksia uhkina, joiden vuoksi Venäjän on ryhdyttävä vastatoimiin.

Lue lisää: Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Salonius-Pasternakin mukaan hyvin usein ulkomailla Natoon kuulumattomat maat nähdään virheellisesti automaattisesti neutraaleina. Hän huomauttaa, että Suomi ei käytä virallisissa asiakirjoissaan ja selonteoissaan termiä liittoutumaton, vaan toteaa, että Suomi ei kuulu sotilasliittoon. Näin alleviivataan itse asiassa rivien välissä sitä, että Suomi on liittoutunut EU:n kautta, joka ei ole sotilasliitto.

–Kyllähän nämä mietitään tarkkaan.

Salonius-Pasternakin mukaan Suomi on kulkenut kohti sotilaallista liittoutumista vähitellen jo pitkään. Isoja harppauksia tilanteessa voi nähdä vain, jos aikajanaa pilkkoo 10 vuoden lohkoihin. Hän on huomannut, että usein arkikielenkäyttö laahaa turvallisuuspoliittisten muutosten perässä.

Suomi on ”sotilaallisesti suuntautunut”

Niinistön sanoissa ei Salonius-Pasternakin mukaan ”missään nimessä” ollut kyse uusista linjauksista, sillä Suomi on ”ehdottomasti sotilaallisesti suuntautunut” ja ollut sitä jo hyvän aikaa. Kahdenvälisillä puolustusyhteistyösopimuksilla Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa on hänen mielestään vielä alleviivattu tätä asemaa.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että kyseisissä sopimuksissa on kyse poliittisista tahdonilmauksista ja signaaleista, mutta myös sotilaallisesta yhteistoimintakyvystä, joka on yksi peruspilareista, kun puhutaan sotilaallisen avun saamisesta ja antamisesta. On osoitettava julkisesti, että voidaan toimia yhdessä ja halutaan rakentaa kykyä toimia sotilaallisesti yhdessä.

–Niillä on se vaikutus, että ne mahdollistavat konkreettisesti käytännön yhteistyön laajentamisen syventämisen, hän sanoo sopimuksista.

Joidenkin mielestä olisi poliittista ja diplomaattista viisautta määritellä tarkemmin, missä tilanteissa sotilaallista yhteistyötä halutaan ja joidenkin mielestä taas ei. Sopimukset eivät ole velvoittavia ja Salonius-Pasternakin mukaan ne ovat tavallaan kaiken kattavia, sillä sopimuksiin kirjattujen pyrkimysten alle ”voi kaataa melkein mitä tahansa”.

Sopimukset vahvistavat Salonius-Pasternakin mielestä Suomen turvatakuiden aineksia, kun esimerkiksi suhdetta Yhdysvaltoihin tarkastellaan kokonaisuutena. Hän huomauttaa, että kahdenvälistä, syvenevää yhteistyötä oli jo paljon ennen kyseisiä sopimuksia ja toisaalta myös yhteistyötä Naton sisällä sekä puolustushankinnoissa. Uusien sopimusten johdosta Washingtonissa on kuitenkin taas hivenen helpompi perustella Suomen tukemista, jos Suomessa tukea tarvittaisiin.

Turvatakuut ja yhteistyösopimukset nousivat esille eilen maanantaina Niinistön auktorisoimattomassa elämäkerrassa, jossa väitettiin presidentti Niinistön puhuvan kulisseissa turvatakuista kyseisten yhteistyösopimusten pohjalta. Kirjan toinen kirjoittaja väitti julkistustilaisuudessa Niinistön puhuvan suljettujen ovien takana ”tosiasiallisista turvatakuista”.

Lue lisää:

Kirjaväite: Presidentti Niinistö puhuu suljettujen ovien takana Suomen ”tosiasiallisista turvatakuista”

Kokenut diplomaatti jyrkästi eri mieltä presidentti Niinistön väitetyistä kulissipuheista: ”Tosiasiallisia turvatakuita” ei ole

Charly Salonius-Pasternak, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, Politiikka, Puolustuspolitiikka, Sauli Niinistö, Sergei Shoigu, Turvallisuuspolitiikka, Turvallisuuspolitiikka, Yhteiskunta
Brittiministeriltä kova varoitus Suomessa: Mitään takeita ei ole – valmistauduttava sekavaan brexitiin
Sisältö:

”Kaikkien täytyy valmistautua sopimuksettomaan brexitiin”, varoittaa Ison-Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt.

Hunt ja hänen suomalaiskollegansa Timo Soini (sin.) kävivät tiistaina ”erinomaiset” keskustelut brexitistä, Venäjästä ja Euroopan tulevaisuudessa Vantaan Königstedtin kartanossa.

Euroopan unionin ja Ison-Britannian brexit-neuvotteluiden suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut, kykenevätkö osapuolet edes laatimaan sopimusta siitä, millaiset välit unionilla ja briteillä on brexitin jälkeen. EU:n brexit-varaneuvottelija Sabine Weyand twiittasi maanantaina, että ”ei ole takeita siitä, että onnistumme” ja kehotti yrityksiä valmistautumaan sekavaan brexitiin.

–Minusta tämä ei edusta pelkästään EU:n kantaa, vaan se edustaa myös Ison-Britannian kantaa. Tällä hetkellä ei todellakaan ole takeita sille, että saavutamme sopimuksen. Minusta Timo sanoi hyvin, että kun on riittävästi tahtoa, keinot löytyvät kyllä (if there’s a will, there’s a way), Hunt kertoo.

–Toivon, että löydämme tavan välttää se, hän jatkaa.

Vaikka Hunt myöntää, että vikaa on Isossa-Britanniassakin, korostaa hän, että pääministeri Theresa Mayn hallitus on jo tehnyt omat esityksensä brexit-sopimuksesta. Tätä luonnosta on karsastettu EU-komission puolelta ja pääneuvottelija Michel Barnier on jo osin tyrmännyt Mayn ehdotukset.

–Olemme panneet näitä vakavia ehdotuksia nyt pöydälle, mutta meidän pitää nähdä muutos Euroopan komission suhtautumisessa, jos haluamme saada aikaan käytännönläheisen sopimuksen, joka sopii kaikille, Hunt sanoo.

Suomen ulkoministeri Soinia Hunt kehui vuolaasti. Ministereiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa Soini korosti, kuinka Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälisissä suhteissa ei ole mitään ongelmia ja kuinka molemmat haluavat käytännönläheisiä ratkaisuja.

–Olin todella tyytyväinen, että ulkoministeri Soini hakee käytännönläheistä ja järkevää lopputulosta brexit-neuvotteluissa, Hunt kertoo kahdenvälisistä neuvotteluista.

–Olemme molemmat optimisteja ja haluamme tehdä hyviä diilejä. Siitä ei tule helppoa, mutta täällä Suomessa ja Isossa-Britanniassa tiedämme, että me olemme nyt ja jatkossa läheisiä kumppaneita, Soini puolestaan korostaa.

Hermomyrkkyiskut ministereiden keskusteluissa

Brexitin ohella ulkoministerit keskustelivat myös Venäjästä ja turvallisuuskysymyksistä. Erityisesti hän kiitteli Soinia tämän surunvalitteluista Britannian parlamenttitalon edustalla tahallisesti tehdystä yliajosta. Tapausta tutkitaan terrori-iskuna.

–Se oli minulle muistutus siitä, kuinka Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat pitäneet yhtä monen monta vuotta sekä sisäisissä että ulkoisissa turvallisuusasioissa, ja kuinka ystävyydellämme on ollut iso merkitys maailmanjärjestyksen muokkaamisessa, joka on tärkeä molemmille maillemme, Hunt sanoo.

Ulkoisen turvallisuuden osalta Hunt viittasi suoraan Venäjään ja Isossa-Britanniassa tehtyihin hermomyrkkyiskuihin.

–Keskustelimme siitä, miten vastata haasteisiin Venäjä-suhteistamme ja Venäjän väkivaltaisuuksiin, joiden uhri meillä jo on, Hunt sanoo.

Heinäkuussa 44-vuotias Dawn Sturgess menehtyi novitshok-myrkyn aiheuttiin oireisiin. Hänen puolisoaan Charlie Rowdeya hoidettiin myös sairaalassa hermomyrkkyoireiden vuoksi. Brittilehti The Guardian kertoi viime viikolla Britannian valmistelevan pyyntö kahden iskusta epäillyn venäläisen luovuttamiseksi.

Samaa hermomyrkkyä käytettiin keväällä aiemmin kaksoisagentti Sergei Skripaliin ja hänen tyttäreensä Julija Skripaliin kohdistuneessa iskussa.

Brexit, Brexit, Iso-Britannia, Jeremy Hunt, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Timo Soini, ulkomaat
Jussi Niinistö lähtee sinisten ehdokkaaksi ”kanveesista” – ihmettelee Ylelle: En voi uskoa sinisten kannatuslukuja
Sisältö:

Puolustusministeri, sinisten kansanedustaja Jussi Niinistö on pohtinut kesän aikana tulevaisuuttaan ja kertoo nyt lähtevänsä ehdolle ensi kevään vaaleihin.

–Päätös on syntynyt: olen ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Puolueeni on Sininen tulevaisuus ja vaalipiirini Uusimaa, josta olen tullut valituksi eduskuntaan 2011 ja 2015 vaaleissa, Niinistö kertoo tiedotteessa.

Viime vaaleissa Niinistö sai yli 11 000 ääntä ja uskoo kannatusta edelleen löytyvän ”maanpuolustushenkisten uusmaalaisten äänestäjien keskuudessa”.

–Tämä on ollut selkeä viesti kentältä, ja tätä ääntä olen kuullut.

Siniset ovat madelleet erittäin huonoissa gallup-luvuissa. Ylen tuoreimmassa mittauksessa puolue keräsi alle prosentin kannatuksen. Tilanne ei kuitenkaan pelota Niinistöä. Lue lisää: Yle: SDP selvästi Suomen suosituin puolue – PS sukelsi pahiten, keskusta kiri kovimmin ja veti varttuneita

–Viimeinen Yle-gallup sisuunnutti. Tulin aikoinaan Perussuomalaisiin mukaan silloin (2004), kun kannatuslukemat niin vaaleissa kuin gallupeissa alkoivat ykkösellä tai nollalla. Eli on sitä kanveesista noustu ennenkin: uskottavalla agendalla ja monipuolisella kokemuksella, kovalla vaalityöllä sekä rautaisella asialinjalla.

Vielä kesäkuussa Niinistö haikaili perussuomalaisia ja totesi näkevänsä mielellään sinisten ja perussuomalaisten yhdistyvän. Perussuomalaiset puolestaan ovat toivotelleet Niinistöä takaisin perussuomalaisiin, mutta eivät muita sinisiä. Lue tarkemmin: VU: Ministeri Jussi Niinistö yhdistäisi Siniset ja perussuomalaiset

Niinistö sanoo Ylelle, ettei ole edes harkinnut ehdokkuutta perussuomalaisten listalta. Hän arvioi, että siedettävä vaalitulos olisi kymmenkunta kansanedustajaa, kun nyt heitä on 18.

– Nykyiset kannatusluvut ovat kyllä niin pohjamutia laahaavia, että ei oikein voi silmiään uskoakaan, Niinistö ihmettelee Ylelle.

Niinistö sanoo nyt tehneensä puolustusministerinä, mitä on luvannut, ja listaa saavutuksiaan: Hän on ”hankkinut rahaa Puolustusvoimille, vienyt materiaalihankintoja eteenpäin, potkinut kasaan vinon pinon lakihankkeita, tehnyt urakalla kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja ylipäätään edistänyt kaikin mahdollisin tavoin Suomen uskottavaa kansallista puolustusta”.

–Vaalilauseeni oli ”Turvallisen Suomen puolesta” ja tätä työtä olen halukas jatkamaan. Nyt äänestäjilläni on mahdollisuus päättää, olenko ollut hyvä puolustusministeri.

Parhillaan odotetaan myös Timo Soinin päätöstä siitä, aikooko hän vielä lähteä ehdolle ensi kevään vaaleihin. Ääniharavat voisivat vetää mukanaan muitakin sinisiä eduskuntaan.

Eduskunta, Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2019, Jussi Niinistö, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Timo Soini, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Suomen yleisurheilu voi ajautua vieläkin suurempaan kriisiin
Sisältö:

Berliinin EM-kisoissa nähty suomalaisen yleisurheilun pohjanoteeraus herättää keskustelua. Negatiivinen palaute on tarpeen, mutta asiaa olisi hyvä käsitellä realistiseltakin pohjalta.

Suomi oli vuosisadan alussa ennen itsenäistymistään sekä 1920- ja 30-luvuilla yleisurheilun suurvalta. Menestys perustui siihen, että Suomessa urheiltiin amatööripohjalta tosissaan. Monessa muussa maassa yleisurheilu oli enemmänkin puuhastelua.

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto tuli mukaan arvokisoihin. Kilpailu koveni nopeasti ja Suomi palasi tasolle, jolle se väestömääränsä perusteella realistisesti kuului.

1970-luvulla Suomen yleisurheilu lähti uuteen nosteeseen. Keinoista on riittänyt spekulointia.

Martti Vainion dopingkäry Los Angelesin 1984 olympiakisoissa oli eräänlainen vedenjakaja. Sen jälkeen alkoi yleisurheilun hidas hiipuminen, vaikka tähtihetkiä nähtiinkin keihäänheitossa ja 2000 myös kuulantyönnössä Arsi Harjun voitettua

Sydneyn olympialaisissa kultaa. Tommi Evilän 2005 saavuttama MM-pronssi pituudessa ja Jukka Keskisalon 2006 EM-kulta 3000 metrin estejuoksussa ovat nekin jo kaukana historiassa.

Suomen putoaminen kansainväliseltä tasolta 1990- ja 2000-lujohtui yleisurheilun ammattimaistumisessa. Suomessa ei pysytty kehityksen kelkassa.

Miesten keihäänheiton menestys vääristi pitkään kuvaa Suomen tasosta, kun arvokisamitaleja saatiin tasaisesti. Berliinissä keihäästäkään ei ollut enää apua.

Yleisurheilu harrastuksena ei vedä Suomessa enää samoja massamääriä harrastajia kuin vielä 1980-luvulla. Toimintaa ei ole saatu ammattimaistettua riittävästi, kuten monessa muussa Euroopan maassa.

Yleisurheilua seurataan Suomessa yhä paljon. Arvokisat kiinnostavat. Berliinin EM-kisoissakin paikalla oli iso määrä suomalaistoimittajia, enemmän kuin muutamista mitaleja voittaneista maista.

Puitteita olisi parempaan menestykseen. Se edellyttää vain huippujen tukemista.

SUL on tehnyt muutoksia valmennusjärjestelmiinsä. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö pyrkii tukemaan huippuja jatkossa enemmän, eikä rahaa jaeta enää sillisalaattimaisesti organisaatioille.

Urheilijoita tulisi varmasti kuunnella enemmän. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä tuskin olisi kritisoinut SUL:ää avoimesti, jos tilanne ei olisi kriittinen.

Pahin uhkakuva SUL:lle ja Suomen yleisurheilulle on, että kansan ja median kiinnostus hiipuu. Karu esimerkki on nähty mäkihypystä, josta oli Pyeongchangin olympialaisissa raportoimassa paikan päällä vain kolme suomalaistoimittajaa.

Nuorempaa sukupolvea yleisurheilu ei välttämättä kiinnosta enää entiseen malliin. Miksi voisi olettaa, että kiinnostaisi, jos uusia tähtiä ei enää tule?

Suosio ja medianäkyvyys ansaitaan vain menestyksellä. Tilanne on ajautumassa Suomen yleisurheilussa kriittiseksi. 2020-luku on lajin Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva vuosikymmen.

Otto Palojärvi / Sport Content, Yleisurheilu, Yleisurheilun EM-kisat, Urheilu
Karu video moottoritiesillan romahtamisesta leviää somessa: ”Tämä on kauhistuttavaa”
Sisältö:

Video moottoritiesillan romahduksesta leviää somessa kovaa vauhtia. Italian Genovassa lukuisia ihmisiä on kuollut moottoritiesillan romahdettua. Voit katsoa videon jutun lopusta.

A10-moottoritie kulkee Morandi-sillan päällä Genovassa. Silta romahti molempien ajosuuntien kohdalta tiistaina ja noin kymmenen ajoneuvoa syöksyi alas sillan mukana. Tähän mennessä ainakin 11 ihmisen kerrotaan kuolleen. Lue myös: Moottoritiesilta romahti Italiassa, kymmenien pelätään kuolleen

Somessa leviää nyt karua ilmavideokuvaa romahduksesta. Saman videon ovat jakaneet monet Twitter-käyttäjät. Yksi heistä on italialainen toimittaja Antonello Guerrera, joka kirjoittaa La Repubblica-lehteen.

–Tämä on kauhistuttavaa, Guerrera toteaa twiitissään, jota on jaettu tähän mennessä 1,8 tuhatta kertaa.

Poliisin ensiarvion mukaan romahdus voi liittyä rankkasateisiin.

 

 

Italia, ulkomaat, Uusi Suomi, Uutinen, Ulkomaat