Tiistai 26.9.2017

Uusi Suomi uutiset

Turkin ja Irakin armeijat aloittivat sotaharjoitukset Kurdistanin rajalla – Erdogan varoitti kurdeja
Sisältö:

Turkin ja Irakin armeijat aloittavat yhteisharjoitukset autonomisen Kurdistanin alueen kansanäänestyksen vuoksi, Turkin armeija on tiedottanut. Sotaharjoitus järjestetään Turkissa lähellä kurdialueen rajaa, minne Turkki on jo aiemmin sijoittanut asejoukkojaan.

Irakin Kurdistanin asukkaat äänestivät maanantaina siitä, haluavatko alueensa pysyvän osana Irakia vai itsenäistyvän omaksi valtiokseen. Irtautumisäänten uskotaan voittavan, mutta äänestys on vain neuvoa-antava eikä se suoraan johda itsenäistymistoimiin. Irak, Turkki ja Iran pitävät kansanäänestystä laittomana ja vastustavat kiihkeästä kurdien pyrkimyksiä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoitti jo maanantaina Irakin kurdeja Turkin armeijan valmiustilasta. Myöhemmin on ilmoitettu Irakin joukkojen liittymisestä harjoitukseen, uutistoimisto Al Jazeera kertoo. Yhteisharjoitukset alkavat jo tiistaina.

Irakin Kurdistanin paikallishallinnon johtaja Masoud Barzani on korostanut, että äänestystuloksen selvittyä kurdit haluavat vasta aloittaa neuvottelut Irakin keskushallinnon kanssa. Irakin pääministeri Haider al-Abadi kuitenkin kieltäytyy aloittamasta neuvotteluita ”perustuslain vastaisen” äänestyksen pohjalta.

Myös kansainvälinen yhteisö on paheksunut itsenäisyysäänestyksen järjestämistä juuri nyt. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres paheksuu kurdihallinnon päätöstä. Hän huomauttaa, että äänestyksestä on päätetty yksipuolisesti ja sen järjestämistä on laajalti vastustettu. Guterres varoittaa äänestyksen mahdollisesti entisestään heikentävän alueen vakautta.

Maanantaisessa itsenäistymisäänestyksessä kävi äänestämässä 72,16 prosenttia äänioikeutetuista, kertoi Suomen kurdiliiton sihteeri Welat Nehri Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Lue lisää tämän linkin takaa.

LISÄÄ AIHEESTA:

Turkki varoittaa Irakin kurdeja: Armeijamme on rajalla valmiina

Historiallinen kansanäänestys käynnissä Kurdistanissa: ”Olemme odottaneet tätä päivää 100 vuotta”

Irak, Kurdistan, Kurdistanin kansanäänestys, Recep Tayyip Erdogan, Turkki, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Turkki uhkaa jo aseilla – Suomalaisarvio radiossa: ”Jos kärjistyy, kurdeilla oikeus omiin johtopäätöksiin”
Sisältö:
Pohjois-Irakissa Kurdistanin maanantaisessa itsenäistymisäänestyksessä kävi äänestämässä 72,16 prosenttia äänioikeutetuista, kertoo Suomen kurdiliiton sihteeri Welat Nehri Ylen Ykkösaamun haastattelussa. 
 
Virallisia tuloksia ei ole vielä julkistettu.
 
–Ilmoitusten mukaan vaalitulos julkaistaan kolmen vuorokauden sisällä, eli 72 tunnin sisällä, ja vasta sitten meillä on viralliset tulokset. Toisaalta ne tulokset, joita on tullut julkisuuteen, niin monessa pienemmässä paikkakunnassa, missä äänet on saatu laskettua, yli 90 prosenttia on kannattanut Kurdistanin itsenäistymistä, Nehri kertoo.
 
Äänestys sujui Nehrin mukaan rauhallisesti, mutta hän näkee, että jos myös Irakin pääkaupungissa Bagdadissa olisi äänestetty, tilanne olisi hyvin toisenlainen.
 
–Jos tämä kansanäänestys olisi tehty Bagdadissa, todennäköisesti kymmeniä pommeja olisi räjähtänyt eilisen aikana. Onneksi Kurdistanissa tämä pystyttiin tekemään ilman ongelmia ja kaikki sujui rauhallisesti.
 
Kurdistanin itsenäistymishanketta on vastustettu jyrkästi paitsi Irakissa myös naapurimaissa Turkissa ja Iranissa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoitti kurdeja maanantaina, että sen armeija seisoo valmiina Irakin vastaisella rajalla ”valmiina tekemään mitä tarvitaan”.
 
–Kurdit eivät ole lähdössä omin päin tekemään ratkaisuja, vaan kurdien tavoitteena on viedä tämä prosessi loppuun rauhanomaisesti yhteistyössä Irakin hallinnon ja naapurimaiden sekä kansainvälisen yhteisön kanssa, Nehri sanoo Ylellä.
 
–Mutta jos tilanne kärjistyy, kurdeilla on oikeus tehdä omia johtopäätöksiä ja ratkaisuja välittämättä siitä, miten esimerkiksi Irakin hallinto suhtautuu tähän vaalitulokseen.
 
Irak, Kurdistan, Kurdistanin kansanäänestys, Politiikka, Turkki, ulkomaat, Uusi Suomi, Welat Nehri, Ulkomaat
Pohjois-Korean ulkoministeri jylisi Trumpin twiitistä: Yhdysvallat on julistanut sodan
Sisältö:
Pohjois-Korean ulkoministeri syyttää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia sodan julistamisesta viitaten tämän twiittiin viikonloppuna. Valkoinen talo puolestaan pitää väitettä absurdina, kertoo BBC.
 
Presidentti Trump lähetti sunnuntaina ulkoministeri Ri Yong-hon YK-puheen jälkeen twiitin, jossa Trump varoitti, että mikäli Ri toistaa ”pikku rakettimiehen”, eli Kim Jong unin ajatuksia, ”he eivät ole täällä enää pitkään”.
 
–Kun Yhdysvallat on julistanut sodan maallemme, on meillä kaikki oikeudet vastatoimiin kuten ampua alas yhdysvaltalaisia strategisia pommikoneita jopa silloin, kun ne eivät ole ilmatilassamme. Kysymykseen siitä, kuka täällä ei ole enää pitkään, he saavat vastauksen, Ri sanoo Guardianin mukaan.
–Koko maailman tulisi tarkkaan muistaa, että se oli Yhdysvallat, joka ensin julisti sodan maallemme.
 
Viikonloppuna yhdysvaltalaiset pommikoneet lensivät lähellä Pohjois-Korean rannikkoa.
 
Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja kuitenkin sanoo BBC:lle, että jos Pohjois-Korea jatkaa provokaatioitaan, Pentagon valmistelee presidentille vaihtoehdot Pohjois-Korean hoitelemiseksi
Donald Trump, Pohjois-Korea, Pohjois-Korea, Politiikka, Ri Yong-ho, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Ruotsissa palaa moskeija – Poliisi tutkii tuhopolttona
Sisältö:
Ruotsissa Örebrossa on käynnissä moskeijan tulipalo. Osa rakennuksesta on romahtanut ja palomiehet pyrkivät toistaiseksi estämään palon leviämisen. Asiasta kertovat muun muassa Aftonbladet ja Expressen.
 
Poliisi ja pelastusviranomaiset saivat hälytyksen palosta kello kolmen jälkeen yöllä Suomen aikaa ja lehtitietojen mukaan paloautoja oli paikalla yhä puoli seitsemältä Suomen aikaa.
 
Palon mahdollisista uhreista ei toistaiseksi ole tietoa, mutta poliisi tutkii tapausta tuhopolttona. Poliisi aikoo tiedottaa tapauksesta laajemmin aamupäivän aikana.
 
Moskeija, Ruotsi, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Turkki varoittaa Irakin kurdeja: Armeijamme on rajalla valmiina
Sisältö:

Irakin Kurdistanin kansanäänestys aiheuttaa huolta ja uhkauksia naapurivaltioissa sekä Irakin keskushallinnossa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoitti maanantaina jopa aseellisesta toiminnasta Pohjois-Irakin kurdeja, jotka ovat maanantaina äänestäneet kurdialueen itsenäistymisestä. Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä on kyse autonomisen Irakin Kurdistanin jatkosta osana Irakia tai itsenäisenä valtiona.

– Armeijamme on Irakin rajalla valmiina tekemään mitä tarvitaan, Erdogan varoitti al-Jazeeran mukaan uhaten samalla, että Turkki tulee sulkemaan tiet kurdialueen öljyvienneiltä.

Irakin Kurdistanin öljyä viedään maailmalle Turkin kautta. Öljy on alueen keskeinen elinkeino.

– Tulemme sulkemaan rajat. Mikään ei mene rajan yli, Erdogan jatkoi.

Turkin armeija aloitti viime viikolla sotaharjoituksen kurdialueen lähettyvillä. Myös toinen rajavaltio Iran on käynnistänyt sotaharjoituksen Kurdistanin äänestykseen liittyen. Niin Turkkia kuin Iraniakin huolestuttaa, miten niiden oma kurdivähemmistö reagoi Irakin Kurdistanin tapahtumiin.

Kansanäänestys jakaa mielipiteitä myös kurdien parissa. Joidenkin irakilaisten kurdien mielestä äänestys on huonosti ajoitettu, joidenkin mielestä kurdeilla taas ei vielä ole riittävän tasapainoista hallintoa tukemaan kansan tahtoa, al-Jazeera kertoo.

Lue myös: Historiallinen kansanäänestys käynnissä Kurdistanissa: ”Olemme odottaneet tätä päivää 100 vuotta”

Irak, Kurdistan, Kurdistanin kansanäänestys, Recep Tayyip Erdogan, Turkki, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Pohjois-Korea: USA julisti sodan – voimme ampua koneet alas
Sisältö:

Pohjois-Korean ulkoministeri on syyttänyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia sodan julistamisesta.

Ulkoministeri Ri Yong-ho on kertonut kansainväliselle medialle, että Pohjois-Korea katsoo olevansa nyt oikeutettu ampumaan alas Yhdysvaltain hävittäjät – myös silloin kun ne eivät ole Pohjois-Korean ilmatilassa. Ri Yong-hon mukaan maailman ”tulee selvästi muistaa”, että sodan julisti ensin USA, BBC kertoo.

Kärkkäästä retoriikastaan tunnettu Pohjois-Korea tulkitsee tai väittää tulkitsevansa sodanjulistukseksi alla näkyvän Trumpin twiittin, jonka tämä julkaisi Ri Yong-hon puhuttua YK:n edessä lauantaina. Trump viittaa pienellä rakettimiehellä Pohjois-Korean johtajaan Kim Jong-uniin ja ilmoittaa, että tämä ja Ri Yong-ho ”eivät ole maisemissa enää pitkään” (engl. won't be around), jos jatkavat uhkaavia puheitaan.

Amerikkalaiskanava CNN kertoo Rin lausunnosta viralliseen käännösasiakirjaan pohjautuen.

– Viime viikonloppuna Trump väitti, että maamme johto ei tulisi olemaan maisemissa pitkään ja julisti maallemme sodan, Ri sanoi New Yorkissa.

– Koska USA on julistanut sodan maatamme vastaan, meillä on oikeus kaikkiin vastatoimiin itseämme puolustaaksemme, mukaan lukien oikeus ampua alas Yhdysvaltain strategiset pommittajat, hän jatkoi.

Kaikesta uhkailusta ja vihanpidosta huolimatta Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain välistä sotaa ei pidetä todennäköisenä. Valkoinen talo ei maanantaina kommentoinut pohjoiskorealaisten puheita, CNN kertoo.

LUE MYÖS:

Kim Jong-unilta suora uhkaus Donald Trumpille – varoitus vetypommista Tyynellämerellä

Trumpin raivoisa viesti Pohjois-Korealle huolestuttaa: ”Virhearvio voi käynnistää valtavan sodan”

Pohjois-Korea myy huumeita, aseita ja kansalaisiaan – sen ydinaseessa vaarallisinta on myynti, sanoo suomalaistutkija

Etelä-Korea harjoitteli iskua Pohjois-Koreaan – ohjukset ja hävittäjät ilmassa

Donald Trump, Kim Jong-un, Pohjois-Korea, Pohjois-Korea, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhdysvallat, Yhteiskunta, Ulkomaat
Kansanedustajan jakama kuva kertoo Saksan jakautumisesta: ”Länsisaksalainen saari”
Sisältö:

Mikäli Saksan uusi hallitus muotoutuu niin sanotun Jamaika-koalition pohjalta, tulee se olemaan ennen kaikkea läntisen Saksan hallitus. Tämä käy ilmi saksalaislehti Der Spiegelin vertailusta, jossa mahdollisia hallituskoalitioita on tarkkailtu sen mukaan, missä vaalipiireissä niillä on takanaan absoluuttinen enemmistö eli yli puolet äänistä.

Liittokansleri Angela Merkelin johtama CDU-CSU-oikeistounioni on yhä Saksan suurin puolue. Hallituksesta se tulee todennäköisimmin neuvottelemaan liberaalien ja vihreiden kanssa. Nämä puolueet saivat maanlaajuisesti yhteensä 52,5 prosenttia äänistä sunnuntain parlamenttivaaleissa. Enemmistö äänestäjistä niillä on puolellaan Länsi-Saksan vaalipiireissä, joissa asuu noin 56 miljoonaa Saksan kaikkiaan noin 83 miljoonasta asukkaasta.

Mahdollista hallitusliittoumaa kutsutaan Jamaika-koalitioksi, mikä johtuu puoluekolmikkoa symboloivista väreistä (musta, keltainen, vihreä, kuten Jamaikan lipussa).

– Jamaika-koalitio olisi ”länsisaksalainen saari”. Vain siellä enemmistö takana, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki huomioi Twitterissä viitaten Spiegelin otsikkoon.

Sen sijaan Itä-Saksassa Jamaika-koalitiolla ei ole enemmistöä, kuten ei myöskään Baijerin osavaltion koillisosissa. Kansallispopulistinen ja maahanmuuttovastainen AfD-puolue, joka oli koko maassa kolmanneksi suurin puolue, oli Itä-Saksassa toiseksi suurin puolue heti Merkelin CDU:n jälkeen. Lännessä se jäi neljänneksi suurimmaksi.

Spiegel huomauttaa, että tämä Merkel-mielinen ”Jamaikan tasavalta” erottuisi muusta Saksasta muutenkin kuin äänestyskäyttäytymiseltään: alueen asukkaat muun muassa tienaavat enemmän kuin saksalaiset keskimäärin.

Toisaalta alla näkyvä Saksan yleisradion kuva vaalipiirien jakaumasta niin sanottujen vaalipiiriedustajien mukaan osoittaa kaikesta huolimatta CDU-CSU-unionin suuruuden: useimpien vaalipiirien hallinta on merkeliläisillä. Kuvassa musta edustaa Merkelin CDU:ta, tummansininen sen sisarpuolue CSU:ta, punainen sosialidemokraatteja ja vaaleansininen AfD:tä.

LUE MYÖS:

Saksassa vaihtuu hallitus – Toteutuuko nyt ”Jamaika”?

Heti repeämä Saksan kansallispopulisteissa – puheenjohtaja yllättyi ”uutispommista” tiedotustilaisuudessa

Näkökulma: Mitä Suomi edellä sitä Saksa perässä

Elina Lepomäki, Politiikka, Saksa, Saksan vaalit, Saksan vaalit, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Historiallinen kansanäänestys Kurdistanissa: ”Olemme odottaneet tätä 100 vuotta”
Sisältö:

Pohjois-Irakissa autonomisella Kurdistanin alueella ihmiset jättävät parhaillaan ääniään kansanäänestyksessä. Maanantain itsenäistymisäänestys on paitsi historiallinen myös hyvin kiistanalainen tapahtuma, josta voi seurata Lähi-idän alueelle uusia konflikteja.

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä on kyse siitä, irtautuuko autonominen Kurdistanin alue Irakista ja perustetaanko alueelle itsenäinen kurdivaltio.

– Me olemme odottaneet tätä päivää 100 vuotta, sanoi eräs kurdiäänestäjä Irbilissä BBC:n mukaan.

– Me haluamme valtion.

Asiassa on vain yksi suuri mutta: Irak ja muut ympärysvaltiot vastustavat kurdialueen itsenäistymistä kiivaasti ja Irakin pääministeri Haider al-Abadi on tuominnut äänestyksen perustuslain vastaiseksi.

Noin 5,2 miljoonaa kurdia ja muuta kurdialueen asukasta äänestävät kolmessa Irakin pohjoisessa provinssissa sekä tietyillä kiistanalaisilla kurdivaltaisilla alueilla. Tosin ainakin Kirkukissa vain kurdit äänestävät, sillä muut etniset ryhmät boikotoivat äänestystä.

Irakin keskushallitus tiukensi ennen maanantaita kontrolliaan kurdialuetta ympäröivillä ulkorajoilla ja alueen lentokentillä. Lisäksi Irak on kieltänyt ulkovaltoja toimittamasta enää öljyä suoraan kurdialueille ilman keskushallinnon hyväksyntää. Pääministeri al-Abadin mukaan kansanäänestys ”uhkaa Irakia sekä irakilaisten rauhallista yhteiseloa ja on vaara alueelle”.

Äänestys on merkittävä koko Lähi-idän alueelle. Irakin lisäksi myös naapurimaat Turkki ja Iran vastustavat kansanäänestystä, koska pelkäävät sen yllyttävän omia kurdivähemmistöjään. Iran on julistanut äänestyksen laittomaksi ja mitättömäksi sekä sulkenut Kurdistanin vastaiset rajansa. Se aloitti maanantaina myös sotaharjoitukset kurdialueen vastaisella rajallaan.

Turkki puolestaan suunnittelee lähentymistä Irakin keskushallituksen kanssa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti maanantaina, että Turkki sulkee Haburin raja-aseman Irakin pohjoisrajalla ja harkitsee kurdialueelle tärkeän öljyviennin estämistä.

BBC kertoo, että kaikkien kurdienkaan ei odoteta äänestävän irtautumisen puolesta. Osa sellaisistakin kurdiryhmistä, jotka kannattavat itsenäistymistä, on ilmoittanut vastustavansa äänestyksen ajoitusta.

Kansanäänestyksen odotetaan päättyvän kyllä-äänten eli itsenäistymispyrkimyksen voittoon. Todennäköisesti se ei kuitenkaan suoraan johda viralliseen itsenäistymisilmoitukseen, BBC:n jutussa arvioidaan. Kurdijohtajat kuitenkin katsovat, että äänestystulos antaisi heille mandaatin aloittaa neuvottelut itsenäistymisestä.

Irakin Kurdistan on autonominen osa Irakia, jonka asukkaista kaikkiaan noin 15–20 prosenttia on kurdeja. Laajemmin ajateltuna Kurdistan, jonka eteläosan Irakin Kurdistan muodostaa, sen sijaan on kiistelty, kansainvälisesti tunnustamaton kurdien asuttama alue, joka kattaa Pohjois-Irakin lisäksi alueita itäisestä Turkista, läntisestä Iranista sekä Syyriasta ja Armeniasta.

Irak, Iran, Kurdistan, Kurdistanin kansanäänestys, Politiikka, Syyria, Teppo Ovaskainen, Turkki, ulkomaat, Yhteiskunta, Ulkomaat
Meppi: AfD:n nousu järkytti Brysselin saksalaisia – ”Jamaikassa” olisi yllättävä EU-kriitikko
Sisältö:

Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) nousua Saksan liittopäiville on pidetty järkyttävänä, kertoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) Brysselin tunnelmista. Sosialidemokraattien jättäytyessä hallitusyhteistyöstä Angela Merkelin CDU:n kanssa, Saksaan voi tuloksena syntyä hitusen Eurooppa-kriittisempi ”Jamaika”-hallitus.

–Ulospäin näkyi isona se polarisoituminen, kun AfD:stä oli tosi iso huoli monella Brysselissä toimivalla saksalaisella ja päällimmäisenä se, kuinka järkyttävää on, että tällainen puolue palaa sotien jälkeen parlamenttiin. Sen koettiin heijastelevan historiattomuutta, mikä nostaa päätään, Kumpula-Natri sanoo.

Sunnuntaina Saksan hallituspuolueet CDU/CSU sekä SPD ottivat peräti 13,7 prosenttiyksikön vaalitappion. Heti vaalin jälkeen SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz julisti, ettei puolue aio hallitukseen. Schulz on toiminut Euroopan parlamentin puhemiehenä ja hän kuuluu samaan sosialistien ja demokraattien ryhmään kuin Kumpula-Natri.

Kumpula-Natri pohtii, että juuri CDU:n ja SPD:n muodostama hallitus olisi ollut Saksalle Eurooppa-myönteisin vaihtoehto.

–Jos SDP:ltä olisi ollut EU-myönteinen valtiovarainministeri ja sitten vielä EU-myönteinen Merkel, niin se olisi ollut ehkä se kaikkein avantgardistisin hallituspohja.

Yhtenä mahdollisena hallituspohjana on julkisuudessa esitetty niin kutsuttua Jamaika-vaihtoehtoa, missä Merkelin johtamaan hallitukseen tulisivat mukaan liberaalit ja vihreät. Kumpula-Natri huomauttaa, että hieman yllättäen liberaaleja pidetään Saksassa selvästi EU-kriittisempänä puolueena kuin millaiseksi sen eurooppalainen viiteryhmä Alde mielletään.

–Vihreät ovat yhteistyön ja integraation kehittäjiä ja kannattajia ja liberaalit sitten toiseen suuntaan. Se varmasti tasaa näitä linjoja.

–En usko, että Eurooppa-kehitys pysähtyisi tai väsähtäisi, koska Merkel on siihen sitoutunut ja hän on edelleen liittokansleri. Ei hän jää yhden puolueen vangiksi kokonaan, mutta hallituksessa tehdään sopimuksia sitten, että tätä tehdään ja tätä ei. Se varmasti vie innokkaimpia kulmia komission esityksistä ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioista.

Tällaisessa visiokeskustelussa ovat olleet esillä muun muassa ideat euroalueen yhteisestä budjetista, eurooppalaisesta valuuttarahastosta sekä euromaiden ja Euroopan komission yhteisestä ”valtiovarainministeristä”.

Macron itsekin koki vaalitappion sunnuntaina Ranskan senaatin välivaaleissa. Voitokkaan presidentinvaalin jälkeen ”macronistit” olivat voittaneet enemmistön Ranskan parlamentin alahuoneen paikoista.

Kumpula-Natri arvioi, että tuoreella vaalitappiolla tuskin on vaikutusta Ranskan Eurooppa-linjoihin.

–Ranskassa presidentillä ja hänen hallituksellaan on niin tosi paljon valtaa ilman parlamenttikontrollia, että tällä tuskin merkitystä on. Senaatin linjat ovat myös hyvin Eurooppa-myönteisiä, Kumpula-Natri sanoo.

–Mutta oman viiteryhmäni kannalta ne vaalit olivat helpotus. Se antaa puolueelle vähän jälleenrakentamisen eväitä katastrofaalisen presidentinvaalin jälkeen, europarlamentaarikko sanoo viitaten Benoît Hamonin 6,3 prosentin äänisaaliseen.

–Ja kun [kansallismielisen Front Nationalin keulahahmo] Marine LePen pääsi AfD:tä onnittelemaan vaalituloksesta, niin ei sitten omassa menestyksessään yhtä mainiota viikonloppua kokenut.

LUE MYÖS:

Saksassa vaihtuu hallitus – Toteutuuko nyt ”Jamaika”?

Heti repeämä Saksan kansallispopulisteissa – puheenjohtaja yllättyi ”uutispommista” tiedotustilaisuudessa

Näkökulma: Mitä Suomi edellä sitä Saksa perässä

Miapetra Kumpula-Natri, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Saksa, Saksan vaalit, ulkomaat, Yhteiskunta, Ulkomaat
Heti repeämä Saksan kansallispopulisteissa – puheenjohtaja yllättyi ”uutispommista” tiedotustilaisuudessa
Sisältö:

Saksassa vaalivoittaja, Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on kokenut ensimmäisen takaiskunsa heti parlamenttivaaleja seuraavana päivänä. Puolueen toinen puheenjohtaja Frauke Petry ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että hän ei liity AfD:n parlamenttiryhmään.

Petry on kahinoinut pitkään muun AfD-johdon kanssa, Deutsche Welle kertoo. Hän oli muun muassa kritisoinut puolueen kärkiehdokkaan Alexander Gaulandin puheita siitä, kuinka puolue tulisi ”jahtaamaan” uutta hallitusta ja kuinka Saksan tulisi olla ylpeä sotilaistaan ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa.

Maanantain lehdistötilaisuudessa Petry julisti päätöksensä ja poistui paikalta vastaamatta kysymyksiin. DW:n mukaan ilmoitus vaikutti olevan shokki ja yllätys myös Gaulandille ja muille AfD:n edustajille, jotka olivat paikalla. Toinen puheenjohtaja Jörg Meuthen oli pahoillaan asiasta ja kertoi, että hänellä ei ollut tietoa Petryn ”uutispommista”.

– Meidän tulisi avoimesti myöntää, että AfD:n sisällä vallitsee konflikti puolueen linjasta, Petry selitti ratkaisuaan myöhemmin.

DW:n mukaan Petry lisäsi, että puolue oli sortunut ”anarkiaan” vaaleja edeltävinä viikkoina ja että se ei ole vakavasti otettava hallitusvaihtoehto.

Saksassa äärioikeistolaiseksi kuvattu äärikansallismielinen AfD sai 12,6 prosenttia äänistä Saksan parlamenttivaaleissa ja nousee näin ensi kertaa parlamenttiin – kolmanneksi suurimpana puolueena ja 94 edustajalla. Puolueen ehdoton ykkösaihe – joidenkin mielestä ainoa – on tiukka maahanmuuttovastaisuus. Esimerkiksi vaalipäivänä sen nettisivuilla listattiin seitsemän syytä äänestää puoluetta, ja niistä neljä koski turvapaikanhakijoita, islaminuskoa ja maahanmuuttoa. DW:n mukaan on selvää, että puolue esimerkiksi katsoo saksalaisten edustavan ylempiarvoista etnis-kulttuurista ryhmää verrattuna vaikkapa pohjoisafrikkalaisiin ihmisiin.

Frauke Petry, Politiikka, Saksa, Saksan vaalit, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Suomalaispoliitikot Saksan tuloksesta: ”Hyvä Saksa, lopettakaa kauhistelu” – ”Kaikkea muuta kuin mieltä ylentävä”
Sisältö:

Saksan hallitus ”sai isosti köniin”, arvioi SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sunnuntain liittopäivävaalien tulosta.

Hallituspuolueiden kannatus putosi yhteensä 13,7 prosenttiyksikkö, kun liittokansleri Angela Merkelin johtama CDU/CSU-liitto putosi 8,5 prosenttiyksikköä 33 prosenttiin. SDP:n saksalainen sisarpuolue SPD taas menetti 5,2 prosenttiyksikköä ja ylsi 20,5 prosenttiin. SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz ilmoitti jo, ettei puolue pyri enää hallitukseen.

–Tulossa heikompi hallitus. Eurooppa-politiikassa lyhyemmät askeleet. Maahanmuutossa varovaiset linjat, Heinäluoma povaa Facebook-kirjoituksessaan.

– Suuret puolueet ovat vaalien häviäjiä, ja varsinkin perinteikkään sosialidemokraattisen puolueen kehitys huolestuttaa, näkee vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto omassa kirjoituksessaan.

Vaalien suuriin voittajiin kuului kansallismielinen AfD, joka nousi nyt liittopäiville 12,6 prosentin kannatuksella. Edellisissä vaaleissa puolue sai 4,7 prosentin kannatuksen. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari oli tuloksesta riemuissaan.

–Hyvä Saksa. Lopettakaa kansallismielisten nimittely ja kauhistelu. Tämä on vasta alkua. Maahanmuuttopolitiikkaan halutaan muutos ja syystä, Huhtasaari toteaa Facebookissa.

–Saksan vaalitulos on kaikkea muuta kuin mieltä ylentävä. Äärioikeisto etenee huolestuttavasti, niin sosiaalidemokraatit kuin kristillisdemokraatit kärsivät kovan tappion vaikka Merkel jatkaa vallassa, Andersson kirjoittaa Facebookissa.

Anderssonin tapaan myös vihreiden Aalto arvioi AfD:n menestystä huolestuneeseen sävyyn. Aallon mukaan AfD:n politiikasta on karsiutunut eurovastaisuus ja ”jäljelle on jäänyt ulkomaalaisviha”.

–Äärioikeistolaisten puolueiden nousu ympäri Eurooppaa kertovat siitä, että monet ihmiset ovat turhautuneita sekä vaihtoehdottomuuteen että perinteisten puolueiden kykyyn ratkaista ihmisten arjesta kumpuavien ongelmia. Vihan ja epäluulon lietsominen eivät kuitenkaan ole ratkaisuja. Viha ja katkeruus synnyttävät vain lisää vihaa ja katkeruutta.

Kun sosialidemokraatit kieltäytyivät jo vaali-iltana hallitusvastuusta, yhtenä todennäköisenä vaihtoehtona seuraavaksi hallituskoalitioksi on pidetty niin kutsuttua Jamaika-vaihtoehtoa, eli CDU:n johtamaa liberaalien ja vihreiden koalitiota. Aalto pitää tätä uskottavimpana vaihtoehtona.

LISÄÄ AIHEESTA:

Näkökulma: Mitä Suomi edellä sitä Saksa perässä

Saksassa vaihtuu hallitus – Toteutuuko nyt ”Jamaika”?

Eero Heinäluoma, Laura Huhtasaari, Li Andersson, Politiikka, Saksa, Saksan vaalit, Touko Aalto, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Näkökulma: Mitä Suomi edellä sitä Saksa perässä
Sisältö:

Miljoonat saksalaiset ovat äänestäneet Alternative für Deutschlandia (AfD), Euroopan unionia ja maahanmuuttoa hanakasti syyllistävää puoluetta.

AfD ylsi lopullisissa laskelmissa vajaan 13 prosentin ääniosuuteen. Se on Saksan liittopäivävaalien suurin voittaja.

Huomattavan menestyksen saavutti myös liberaalien FDP lähes 11 prosentin äänisosuudella. Puolue nousee tauon jälkeen liittopäiville.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit eli CDU oli suuri menettäjä, vaikka CDU-CSU ylsi yhä 33 prosentin ääniosuuteen ja pysyy vallassa. Vielä kehnommin meni kuitenkin paikallisilla demareilla SPD:llä, joka ei onnistunut kristillisdemokraattien haastajana ja jäi noin 20 prosenttiin.

Vasemmisto ja vihreät saivat kumpainenkin noin yhdeksän prosenttia äänistä.

Saksan vaalituloksessa on jotain samaa kuin Suomessa 2011, kun perussuomalaiset saivat melkoiseksi yllätykseksi 19 prosenttia äänistä. Maltilliset poliittiset voimat ottivat torjuntavoiton samalla, kun radikaalimpaa linjaa vetävät oikeistopopulistit nousivat näkyväksi tekijäksi paikalliseen parlamenttiin.

Suomessa populistit jätettiin hallituksen ulkopuolelle 2011, ja niin toimitaan myös Saksassa nyt. Hallitus muotoutunee puolueiden värien mukaan nimetyn Jamaika-koalition pohjalle CDU:n, FDP:n ja vihreiden kesken.

Suomessa päädyttiin vastaavassa tilanteessa hyvin värikkääseen kuuden puolueen hallitukseen, jota veti Jyrki Katainen (kok.). Mukana olivat myös vasemmistopuolueet SDP ja vasemmistoliitto. Vastaavaa Saksassa ei ole nyt käymässä, sillä kuluneen vaalikauden hallituspuolue SPD ei halunne antaa johtavan oppositiopuolueen roolia liittopäivillä AfD:lle.

Suomessa oikeistopopulistit pääsivät toisen hyvän vaalimenestyksen myötä hallitukseen 2015, menettivät suuren osan kannatuksestaan ja hajosivat. Eurooppa- ja maahanmuuttokielteisyydellä oppositiopolitiikkaa tekevät perussuomalaiset sinnittelevät sen seurauksena kymmenen prosentin sarjassa ja erillinen hallitukseen jäänyt ryhmä siniset on kannatukseltaan olematon.

Mutta mitä tapahtuu Saksassa? Nationalistisesti uhoava AfD aikoo haastaa Merkelin rajusti liittopäivillä, mikä pakottanee Merkelin ottamaan sen linjaukset huomioon hallituksensa politiikassa. Käykö se todennäköisille hallituskumppaneille liberaaleille ja vihreille, on arvoitus.

AfD:n vaalivoitto syntyi ilmeisesti pitkälti tyytymättömyydestä vuonna 2015 alkaneen pakolaisongelman hoitoon ja tyytymättömät lähtivät nyt myös uurnille. Puolueen kannattajat ovat voittopuolisesti miehiä, aivan kuten Suomessa on ollut vastaavassa liikkeessä. Saksan erikoisuus on se, että oikeistopopulistit saivat erityisen kovan kannatuksen entisen Itä-Saksan alueelta.

Tällainen vaalitulos nähtiin Saksassa hyvissä taloudellisissa oloissa. Mietityttämään jää, millainen se olisi ollut huonommissa oloissa.

LISÄÄ AIHEESTA:

Näkökulma: Mitä Suomi edellä sitä Saksa perässä

Saksassa vaihtuu hallitus – Toteutuuko nyt ”Jamaika”?

Suomalaispoliitikot Saksan tuloksesta: ”Hyvä Saksa, lopettakaa kauhistelu” – ”Kaikkea muuta kuin mieltä ylentävä”

Alexander Gauland, Alice Weidel, Jörg Meuthen, Markku Huusko, Politiikka, Saksa, Saksan vaalit, Saksan vaalit, ulkomaat, Ulkomaat
Saksassa vaihtuu hallitus – Toteutuuko nyt ”Jamaika”?
Sisältö:
Saksan liittopäivävaalien tulos on varmistunut. Liittokansleri Angela Merkelin johtama CDU-CSU -oikeistounioni sai äänistä 33 prosenttia, toinen hallituskumppani SPD 20,5 prosenttia, kolmanneksi puolueeksi ampaissut oikeistopopulistinen AfD-puolue 12,6 prosenttia, liberaalipuolue FDP 10,7 prosenttia, Vihreät 8,9 prosenttia, vasemmistolainen Linke-puolue 9,2 prosenttia ja muille, pienemmille puolueille jäi 5,1 prosentin osuus äänistä.
 
Vaikka Merkelin oikeistounioni sai eniten ääniä, oli kyseessä käytännössä laimea torjuntavoitto. Liiton kannatus laski 8,5 prosenttiyksikköä edellisvaaleista.
 
SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz ilmoitti jo ääntenlaskun varhaisessa vaiheessa, ettei puolue aio olla mukana seuraavassa hallituksessa. Merkelin kolmas hallitus on ollut juuri CDU/CSU:n ja SPD:n koalitio.
 
– Tämä on vaikea ja katkera päivä sosialidemokraateille Saksassa. Me emme ole saavuttaneet taovitettamme, Schulz kertoi kannattajilleen BBC:n mukaan.
 
Schulzin ratkaisu hankaloittaa hallituksen muodostamista, sillä hallitus tarvitsee enemmistön liittopäivien 316 tuolista. Ilman SPD:tä Merkel joutuu neuvottelemaan liberaalien ja vihreiden kanssa, jolloin yhteistä hallitusohjelmaa on vaikeampia laatia.
 
Tätä niin kutsuttua ”Jamaika”-koalitiota, joka saa nimensä puolueita symboloivista väreistä (musta, keltainen, vihreä, kuten Jamaikan lipussa), kannattaisi ovensuukyselyjen mukaan kuitenkin harva äänestäjä.

Schulz tuntui jo aloittaneen oppositiopolitiikan hyökkäämällä Merkeliä vastaan kärkevämmin kuin kenties kertaakaan vaalikampanjan aikana. Hän syytti Merkeliä vaikeiden asioiden välttelystä, mikä mahdollisti AfD-puolueen nousun.

–Tämä systemaattinen politiikan torjunta mahdollisti sen, että syntyi tyhjiö, jonka AfD osittain aika taitavastikin täytti, Schulz totesi.
 
–Uskon, että rouva Merkel kantaa siitä suuren vastuun, hän sivalsi.
 
Ovensuukyselyjen mukaan AfD-puolue onnistui saamaan liikkeelle yli miljoona äänestäjää, jotka eivät olleet äänestäneet edellisissä vaaleissa. Kyselyjen mukaan puoluetta äänestettiin, koska suurten hallituspuolueiden politiikkaan oltiin tyytymättömiä.
 
Suurimmissa kaupungeissa kaduille kerääntyi mielenosoittajia vastalauseena AfD:n vaalimenestykselle. ”Häipykää, häipykää!”, huudettiin Berliinissä puolueen juhlapaikan eteen kokoontuneesta mielenosoittajien joukosta.
 
 
Päivitys klo 16.00: Korjattu virheellinen viittaus edellisiin vaaleihin. Virheellisen kohdan mukaan CDU-CSU-unioni olisi saanut edellisissä vaaleissa 8,6 prosenttia enemmän ääniä kuin nyt. Kohta korjattu muotoon "liiton kannatus laski 8,5 prosenttiyksikköä edellisvaaleista".
Angela Merkel, Martin Schulz, Politiikka, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Ovensuukyselyt: Merkel voittaa – AfD yllättämässä
Sisältö:

Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen puolue on ottamassa vaalivoiton, ovensuukyselyt kertovat. Muun muassa BBC:n mukaan Merkelin johtama CDU/CSU olisi saamassa kaikkiaan 32,5 prosenttia äänistä.

Merkelin merkittävämpänä haastajana pidettiin sosialidemokraatteja ja sen puheenjohtajaa Martin Schulzia. Ovensuukyselyjen mukaan SPD olisi kuitenkin häviämässä vaalit noin 20 prosentin äänisaaliilla. Se olisi heikoin tulos sosialidemokraateille sitten sotien.

Kansallismielinen Vaihtoehto Saksalle, AfD, olisi nousemassa maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 13,5 prosentin äänisaaliilla. Se on myös huomattavasti enemmän kuin mitä mielipidemittauksissa ennakoitiin.

Esimerkiksi Financial Timesin julkaiseman eri kannatusmittausten keskiarvojen perusteella CDU/CSU:ta kannatti 36 prosenttia saksalaisista, SPD:tä 22 prosenttia ja AfD:tä 11 prosenttia äänestäjistä.

Angela Merkel, Politiikka, Saksa, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Macron moitti Nokiaa Sipilälle: ”Kerroin herra pääministerille huoleni”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen Ranskan presidentin kanssa ei juuri näkynyt ranskalaismediassa, kertoo Talouselämä. Esimerkiksi Le Monde, Le Figaro ja France24 eivät maininneet sanallakaan Suomen pääministerin ja Macronin eilistä tapaamista.

Uutistoimisto AFP teki sentään uutisen tiedotustilaisuudesta, jossa presidentti Emmanuel Macron arvosteli Nokiaa. Nokia ilmoitti syyskuun alussa aikovansa vähentää noin 600 työpaikkaa Alcatel Lucentin ja Nokia Solutions and Networksin tehtailta Ranskassa. Macron oli talousministeri vuonna 2015, kun Nokia neuvotteli Ranskan hallituksen kanssa ranskalais-amerikkalaisen teleyrityksen ostosta.

Kun ranskalaistoimittaja kysyi asiasta tiedotustilaisuudessa, presidentti Macron muistutti aluksi, että Nokia on yksityinen yhtiö, jota Suomen hallitus ei voi ohjailla. Asiasta oli kuitenkin puhuttu tapaamisessa Sipilän kanssa.

–Muistutin herra pääministerille tilanteesta ja Ranskan kannasta asiaan, Macron sanoi.

–Se mitä Nokia on hiljan ilmoittanut, ei ole Ranskan hallituksen kanssa sovittujen myyntiehtojen mukaista. Kerroin herra pääministerille huoleni sekä täydellisen joustamattomuuteni tässä aiheessa. Olen Euroopan puolella, uskon eurooppalaisiin huippuihin, erityisesti telekommunikaatioalalla. Mutta uskon myös sopimuksiin. Nokia ei ole osoittanut pitävänsä sanaansa, ja se on vakavaa.

Nokia ilmoitti tiistaina pysäyttävänsä työvoiman vähennyssuunnitelmien toimeenpanon 2. lokakuuta asti, jolloin pidetään seurantakokous yhdessä hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen edustajien kanssa.

–Tästä olen iloinen. Toivon että tulevat viikot käytetään hyödyksi, jotta kannat selvennetään ja jotta nokian päätökset vastaavat sen sopimushetkellä antamia lupauksia. Se on ainoa vaihtoehto, presidentti jatkoi.

Juha Sipilällä ei ollut aiheeseen juurikaan lisättävää.

–Suomen valtio ei ole omistajana yrityksessä, enkä itsekään enää omista kyseisen yhtiön osakkeita. Tämä on yhtiön ja Ranskan valtion välinen asia. Tiedän yhtiön luotettavaksi kumppaniksi ja uskon siihen, että tämäkin asia järjestyy.

Macron kävi tilaisuuden alussa läpi keskustelun sisältöä, ja kehui, että keskustelu oli ollut erittäin rikas sekä Suomen ja Ranskan keskinäisiä suhteita että Eurooppaa koskien. Aiheena oli ollut myös Macronille tärkeä EU-vierastyöläisten asema sekä siirtolaisuus.

–Siinäkin meillä oli yhteinen tahto nopeasti parantaa turvallisuutta Euroopan rajoilla ja organisoitua siten, että meillä olisi yhteinen rajavalvonta ja harmonisoitu turvapaikkapolitiikka, presidentti sanoi.

Sipilä oli esitellyt Ranskan presidentille myös suomalaista kilpailukykysopimusta. Sitä presidentti Macron ei tahtonut arvioida.

–EU-valtiot eivät toimi tuomareina toisten EU-maiden hallitusten harjoittamalle sisäpolitiikalle, hän aloitti.

–Sain havaita, että Suomessa on tehty kunnianhimoisia uudistuksia työmarkkinoilla ja julkisessa taloudessa ja kilpailukyvyssä, ja ne ovat antaneet merkittäviä ensimmäisiä tuloksia kilpailukyvyssä ja työpaikkojen synnyssä. Kunnioitan näitä uudistuksia ja niiden tuloksia suuresti. Maidemme tilanteet ovat erilaiset ja taloutemme mekanismit ovat erilaiset, joten oikoteitä ei ole.

Macron onnitteli pääministeri Sipilää talousuudistusten tuloksista ja Suomen satavuotisjuhlasta sekä kiitti tätä lahjaksi saamastaan Rovaniemen Palloseuran pelipaidasta, jota myös esitteli tiedotustilaisuudessa. Macron kertoi, että joukkue on Sipilän mukaan maailman pohjoisin jalkapallojoukkue.

Lähde: Talouselämä

Emmanuel Macron, Juha Sipilä, Nokia, Politiikka, ulkomaat, ulkopolitiikka, Uusi Suomi, Ulkomaat