Maanantai 26.9.2016

Uusi Suomi uutiset

Italialaislehti kertoo, miksi Angela Merkel ei voi auttaa Saksan kriisipankkia: ”Tarkoittaisi Euroopan yhtenäisyyden loppua”
Sisältö:
Saksan hallitus ei liittokansleri Angela Merkelin mukaan aio auttaa vaikeuksiin ajautunutta Saksan suurinta pankkia Deutsche Bankia sille osoitettujen korvausvaatimusten kanssa. Asiasta kertovat uutistoimisto Bloomberg ja saksalaislehti Focus, jotka viittaavat saksalaisiin hallituslähteisiin.
 
Yhdysvaltain oikeusministeriö kertoi viime viikolla vaativansa saksalaispankilta 14 miljardin dollarin eli noin 12,5 miljardin euron sovittelumaksua pankin asuntolainajärjestelyistä finanssikriisin alla. Summa on yli kolminkertainen verrattuna analyytikoiden arvioihin siitä, millaisiin korvauksiin Deutsche Bankilla on varaa pahimman mahdollisen vaihtoehdon toteutuessa. 
 
 
Bloombergin tietojen mukaan Saksan hallitus on keskustellut pankin tilanteesta ja pitää sitä vakavana. Deutsche Bankin pääomatilanne on ollut otsikoissa jo ennen uutista amerikkalaisviranomaisten vaatimuksista. Analyytikot ovat odottaneet Merkelin hallituksen aikovan auttaa pankkia. Deutsche Bank on myös yksi Euroopan suurimmista pankeista.
 
Italialainen talouslehti Wall Street Italia huomauttaa omassa uutisessaan, että Merkelin on noudatettava Deutsche Bankin kanssa samaa tiukkaa linjaa, jota hän on vaatinut muun muassa Italian hallitukselta. Merkel on esimerkiksi vastustanut Italian roskapankkisuunnitelmia.
 
–Deutsche Bankin pelastaminen julkisin varoin tarkoittaisi Euroopan yhtenäisyyden loppua, sillä sen jälkeen myös Italian, Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Irlannin pitäisi voida tukea omia pankkejaan julkisin varoin, lehti huomauttaa.
 
Samaan ongelmaan on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota sijoitusalan verkkojulkaisu zerohedge.com.
 
–Saksa saattaa löytää itsensä ironisesta tilanteesta, jossa sen oma haluttomuus pankkien tukemiseen pakottaa sen etsimään takuita yhdelle suurimmista pankeistaan, se kirjoitti heinäkuussa.
 
 
Angela Merkel, Deutsche Bank, Euroopan pankit, Katja Incoronato, Pankit, pankkikriisi, Raha, Talous, Raha
Taloustieteen professori Suomen kasvusta: ”Samalla tavalla Kreikankin talous kukoisti ennen romahdusta”
Sisältö:
Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virénin mukaan Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa se ”kykenee hädin tuskin” säilyttämään kulutustasonsa lainaamalla jatkuvasti lisää ja luottamalla siihen, että nollakorkoregiimi Euroopassa jatkuu. 
 
–Eihän tässä ole mitään järkeä, vai voiko olla niin, että julkisen talouden alijäämä voidaan poistaa vain saamalla aikaiseksi talouskasvua, mutta talouskasvu saadaan aikaiseksi vain ottamalla lisää velkaa, hän toteaa Puheenvuoron blogissaan.
 
Virén kiinnittää huomiota siihen, että muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on arvioinut talouden olevan kasvu-uralla. Hän huomauttaa, että Sipilän viitteenä ovat kuitenkin vain yhden kuukauden kokonaistuotannon kasvuluvut ja nekin heijastelevat Tilastokeskuksen tekemiä työpäiväkorjauksia tuotannon määriin. 
 
–Todellisuudessa korjaamattomat tuotannon kasvuluvut heinäkuussa (vuoden takaisin lukuihin verrattuna) olivat -1,2 prosenttia koko alkuvuoden jäädessä 0,1 prosenttiin, eli kauas kesällä povaillusta 1,4 prosentista. Paljon suurempi uutinen oli, että heinäkuussa tavaravienti suorastaan romahti (-13 %) vuoden takaiseen verrattuna. Kulutus (autokauppa) ja asuntobisnes kyllä porskuttavat, mutta niiden varaan ei kasvua voi rakentaa. Samalla tavalla Kreikankin talous ”kukoisti” ennen romahdusta 2009, hän kommentoi.
 
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus on arvioinut, että Virénin mainitseman kaltainen romahdus tavaraviennissä on nähty viimeksi ”finanssikriisin alhossa 2009–2010”.
 
 
Virénin mukaan suomalaisilta unohtuu helposti se, että nykyinen pieni kasvukaan ei olisi mahdollista ilman jatkuvaa velkaantumista. Hän kehottaa pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos velanotto loppuisi.  
 
–Kahdeksan miljardia lähtisi pois yksityisestä tai julkisesta kulutuksesta. Unohdetaan kerroinvaikutukset ja oletetaan, että kulutusmenot supistuisivat yksi yhteen mainituin summan kanssa: kulutus supistuisi 5 prosenttia. BKT supistuisi oletettavasti 4 prosenttia, jos kansataloudessa kaikki toimisi niin kuin Excel-kansiossa. Niin ei tietenkään tapahdu, mutta ei takerruta tähän asiaan sen enempää. Sen sijaan puhutaan velanhoitomenoista. Kuntien ja valtion alijäämä näyttää liian hyvältä ollakseen totta, koska korkomenot ovat olemattoman pienet. Valtion osalta luku on vain 1,5 miljardia euroa, kun pahimmillaan 1990 -luvun lopulla puolta pienemmällä velkakannalla valtion korkomenot olivat yli 5 miljardia euroa. Jos korot olisivat ”normaalitasolla”, olisi korkotaso nollan sijaan ehkä jotain kolmen prosentin luokkaa, mikä tietäisi korkomenoihin ainakin kaksi miljardia lisää. Vyötä pitäisi kiristää vielä enemmän kuin edellä mainitut kahdeksan miljardia, hän sanoo.
 
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomautti aikaisemmin tässä kuussa, ettei BKT:n kääntyminen kasvuun tarkoita sitä, että Suomen talouden ongelmat olisi kokonaan ohitettu.
 
–Talouskasvun näkymät pysyvät vaatimattomina ja julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen. Kilpailukykysopimus kohentaa viennin edellytyksiä hitaasti. Hallituksen kannattaa jatkaa määrätietoisia toimia talouden rakenteiden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, Kuoppamäki kommentoi.
 
 
Myös Matti Virén varoittaa keskittymästä liikaa pieniin muutoksiin talousluvuissa.
 
–Jotenkin Suomen ongelmien ydin on siinä, että desimaalipilkun paikka on hukassa; Suomen talouden tilaa ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää, vaan kuvitellaan, että omien (todellisten tai kuviteltujen) kannattajien etujen vaaliminen riittää ylläpitämään hyvinvointia Suomessa, hän toteaa.
Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Matti Virén, Pasi Kuoppamäki, Raha, Suomen bruttokansantuote, Suomen talous, Suomen vienti, Talous, Raha
Psykologi: Työhaastattelu on ”tuhoisa työkalu”
Sisältö:

Psyokologi, työelämäkirjailija Ron Friedman väittää, että perinteiset kasvotusten tehdyt työhaastattelut eivät toimi, kertoo Business Insider.

– Haastattelu on tuhoisa työkalu potentiaalin mittaamiseen, Friedman sanoo.

Tähän hänellä on useita perusteita, kuten se, että tutkimusten mukaan 80 prosenttia ihmisistä valehtelee työhaastattelussa. On myös tutkittu, että ihmiset tekevät päätelmiä toisen ihmisen ulkonäön perusteella: hyvännäköisinä pidettyjen ajatellaan olevan kyvykkäämpiä, pitkien ihmisten enemmän johtaja-ainesta ja möreä-äänisten luotettavampia kuin muut.

Friedmanin mukaan tällaiset alitajuiset oletukset ohjaavat sitä, mitä kysymyksiä haastattelija kysyy. Ja tapa muotoilla kysymys voi olla ratkaiseva sen kannalta, miten siihen vastataan.

Friedmanin mielestä haastattelua parempi vaihtoehto olisi laittaa työnhakija tekemään tehtävää, jossa hänen edellytyksiään tehtävään mitataan.

Raha, rekrytointi, Talous, Työelämä, Työelämä, Työhaastattelu, Työnhaku, Uusi Suomi, Raha
Kansanedustajan lakialoite: Pullonpalautusrahat verovapaiksi
Sisältö:

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on jättänyt eduskuntaan lakialoitteen, jossa hän ehdottaa verovapautta pullon- ja tölkinpalautusrahoille.

Tuppurainen toteaa lähtökohtana olevan, että veroja kerätään laillisesti hankituista tuloista siitä riippumatta, millaisesta tulonlähteestä on kysymys. Tästä on kuitenkin olemassa poikkeuksia: esimerkiksi marjojen poimimisesta tai äidinmaidon luovuttamisesta saadut tulot eivät ole veronalaisia.  

Tuppuraisen mielestä pullojen ja tölkkien palauttamisesta saadut rahat ovat vastaavalla tavalla yleisesti hyödyllistä ansaintatoimintaa.

– Tuloverolain mukaan on juomapakkausten (pullojen ja tölkkien) keräämisestä ja palautusjärjestelmälle luovuttamisesta saatava tulo veronalaista. Lakia ei tältä osin voi pitää tarkoituksenmukaisena, sillä kysymyksessä ovat pääsääntöisesti hyvin vähäiset tulot. Lisäksi palautusjärjestelmästä saatavat tulot (panttimaksut) jäävät säännönmukaisesti verottajalle ilmoittamatta. Lakia tulisi muuttaa siten, että veronalaisuudesta vapautetaan myös pullojen ja tölkkien keräämisestä saadut tulot. Lain muutos viestisi yhteiskunnan tukea kierrätykselle ja asuin- ja luonnonympäristöä siistinä pitävälle juomapakkausten keräämiselle, Tuppuraisen lakialoitteessa esitetään.

Lue myös: 

Suomen pullonpalautus ihmetyttää ympäri maailmaa – ”Suomalaiset ovat maailman parhaita”

Jenni Tamminen, Pullonpalautus, Pullonpalautus, Raha, Talous, Tytti Tuppurainen, Verotus, Raha
Pikavippien porsaanreikä: ”Korkeimmat vuosikorot 400%” – Yli 100 kansanedustajaa haluaa kieltää
Sisältö:

Lakialoite pikavippien korkokatosta on saavuttanut pikavauhtia yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen, iloitsevat lakialoitteen alullepanijat.

Kansanedustajat Jari Myllykoski (vas.), Lenita Toivakka (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Kimmo Kivelä (ps.), Touko Aalto (vihr.), Maria Guzenina (sd.), Antero Laukkanen (kd.) ja Mats Löfström (r.) jättivät tänään lakialoitteen, jossa esitetään korkokaton ulottamista niin sanottuihin luottolimiitteihin, jotka nykyään ovat korkosääntelyn ulkopuolella.

– Kuluttajansuojalakiin lisättiin pikaluottojen korkokatto vuonna 2013. Lain mukaan luoton todellinen vuosikorko saa alle 2 000 euron luotoissa olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Korkokatto ei nykyisellään toimi halutulla tavalla, vaan niin sanottujen luottolimiittien kohdalla korkeimmat vuosikorot ovat yli 400 prosenttia, kerrotaan lakialoitteen tiedotteessa.

– Nykylainsäädännössä korkokatto on voimassa alle 2 000 euron pikaluotoissa, mutta tätä kierretään myöntämällä tuon summan laskennallisesti ylittävä luottolimiitti, josta asiakas nostaa usein pienempiä summia. Tämä porsaanreikä on tukittava lakimuutoksella, kansanedustajat sanovat.

pikavipit, Pikavipit, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Jos ei ole varaa maksaa 9 €/h, niin sitten on kyllä yrityksessä vikaa”
Sisältö:

Metalliliiton liittosihteeri Tuija Lehtonen ottaa nyt kantaa kuumana käyvään palkkakeskusteluun.

Keskustelua on viime aikoina käyty niin perustulosta, työttömyysturvan uudistuksista kuin minimipalkastakin. Oppositiopuolue vasemmistoliitto on esittänyt 10 euron minimipalkkaa lakiin. Rakennusliitto on jo ehättänyt kritisoimaan aloitetta siitä, että siihen sisältyy riski yleissitovuuden poistamisesta.

Lue lisää:

Li Andersson: 10 €/h Suomen lakiin

Li Andersson: Palkkani oli 6 €/tunti – sillä ei pärjäisi, ja siksi minimipalkka tarvitaan Suomen lakiin

Lisäksi finanssivaikuttaja Björn Wahlroos esitti hiljattain perustuloa ja palkkojen alentamisen yhdistelmää.

Lue lisää: Wahlroos: Perustulo ja matalapalkat pian Suomeen – vaihtoehto massatyöttömyys ja yhteiskunnan kriisi

– Väitän, että suomalaisten työehtosopimusten minimi ei ole liikaa. Metallityöntekijän pystyy palkkaamaan alimmillaan alle yhdeksällä eurolla tunnissa. Jos työnantajalla ei ole varaa maksaa sitäkään, niin sitten on kyllä yrityksessä jotain muuta vialla kuin palkka, Lehtonen sanoo kannanotossaan.

Perustulosta Lehtonen ei innostu.

– En ylipäätään usko automaatteihin. Mielestäni ei ole oikein saada rahaa tekemättä mitään. Jokaisella ihmisellä pitää olla tietty vastuu itsestään. Järjestelmä ei saisi kuitenkaan olla nöyryyttävä, vaan sen pitäisi olla motivoiva ja aktivoiva. Perustulokeskustelu on hyvää pohdintaa, mutta se on syytä palauttaa takaisin hautomoon, Lehtonen sanoo.

Jenni Tamminen, Minimipalkka, Palkka, Palkka, Raha, Talous, Raha
Raportti: Talouden mannerlaatat liikkuvat – edessä uusi 30 vuoden sykli
Sisältö:

Deutsche Bankin analyysin mukaan maailmantaloudessa ollaan nyt yhden aikakauden lopussa, kertoo Business Insider.

Raportin mukaan 1980-luvun alussa alkanut globalisaation ja talouskasvun aikakausi on päättymässä ja edessä on uusi 30 vuoden kausi. Sitä puolestaan leimaavat vaisu talouskasvu, alemmat tuotot, korkeampi inflaatio ja hiipuva globaali kaupankäynti.

Deutsche Bankin raportin mukaan kyse on väestönkehityksen muutoksista ja niihin sopeutumisesta. Nyt päättymässä olevalla aikakaudella Neuvostoliitto romahti, Kiina tuli maailmanmarkkinoille ja Intia vapautui taloudellisesti, ainakin jossain määrin. Maailmanlaajuinen työtä tekevä väestö kasvoi voimakkaasti.

Nyt luvassa on raportin mukaan perustavanlaatuinen muutos taloudessa ”vähemmän jännittävään” aikakauteen, Business Insider kuvailee.

Deutsche Bank, Maailmantalous, Maailmantalous, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Vastakuitti Aleksi Valavuorelle: ”Hyvätuloisin 20% nostaa melkein viidenneksen tulonsiirroista”
Sisältö:

Oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kommentoi liikemies ja mediapersoona Aleksi Valavuoren vero- ja tulokommentteja Facebookissa.

– Hyvätuloisin 20% nostaa melkein viidenneksen tulonsiirroista. Se saa huomattavasti paremmat terveyspalvelut kuin muu väestö. Sitä on koulutettu keskimääräistä pitempään ja kalliimmalla yhteisistä varoista. Se saa äänensä kuuluviin, vaikka sillä ei olisi muuta sanottavaa kuin vääriä lukuja ja perusteetonta kitinää, Kontula kirjoittaa. 

Katso Kontulan koko vastaus tämän jutun lopusta.

Valavuori kuittaili tänään vasemmistoliiton puheenjohtajalle Li Anderssonille näin:

Aleksi Valavuori Li Anderssonille: ”25% suomalaisista maksaa työllään koko p*skan – sinun vasemmistosi ei kuulu maksajiin”

Kontula on tänään kommentoinut tulonjakoa ja eri tuloluokkien tilannetta, kun eduskunta on käsitellyt ensi vuoden budjettia.

Vasemmistoliitto on teettänyt laskelman hallituksen ensi vuoden budjetin vaikutuksista ostovoimaan eri tuloluokissa. Eduskunnan tietopalvelulla teetetyn laskelman mukaan pienituloisimmat kärsivät budjetista, kun taas suurituloisimmat ovat saamapuolella.

– Tämän budjetin iso kuva, kaikkien plussien ja miinuksien jälkeen, on tuloerojen kasvu ja tuloerojen kasvu niin, että osa porukasta jää miinukselle. Tässä salissa kaikki saavat ensi vuonna noin tonnin lisää, Kontula sanoi tänään eduskunnan budjettikeskustelussa.

 (Juttu jatkuu laskelmakuvan jälkeen)

Kontula kuvasi laskelmaa tänään Ylen Politiikkaradiossa näin:

– Sain juuri tilastot tulonjakovaikutuksista – siitä, paljonko jää käteen tämän jälkeen eri tuloryhmissä tämän budjetin seurauksena. Mitä vähemmän sulla on, sitä enemmän sulta otetaan. Mitä enemmän sulla on, sitä enemmän sä saat tämän jälkeen. Pienituloisin viidennes jää miinukselle, siitä ylöspäin käteen jäävä hyöty kasvaa sen myötä, mitä rikkaampi olet.

Kontula ottaa esiin myös Tilastokeskuksen tiedot, joiden mukaan jo nykyisellään kaikkein pienituloisimmat saavat vähemmän tulonsiirtoja kuin kaikkein suurituloisimmat. Tulonsiirroilla tarkoitetaan esimerkiksi eläkkeitä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoja, lapsilisiä ja työmarkkinatukea. Uusi Suomi kokosi tiedot oheiseksi tilastoksi. Tässä voit tarkastella eri välilehdillä kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, maksettuja tulonsiirtoja ja saatuja tulonsiirtoja.

Kontula toteaa Uudelle Suomelle, että edes se ei aina päde, että ylemmissä tuloluokissa veroja maksettaisiin aina eniten.

– Myös ihan sieltä rikkaimmasta kymmenyksestä löytyy ihmisiä, jotka saa tulonsiirtoja enemmän kuin niitä maksaa.

Kontulan mielestä tulonjaosta keskustellessa pitäisi ottaa huomioon myös julkiset palvelut, joista varakkaimmat yleensä saavat enemmän irti kuin pienituloisimmat.

– Myös se, miten hyödyt hyvinvointivaltion rakenteista muuten, se pelaa monessa kohtaa sen varakkaamman pussiin, Kontula sanoo.

Kontulan mielestä vaikuttaa siltä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ole tullut edes ajatelleeksi tehdä tulonjakovaikutuksia budjetista.

– Edellisessä hallituksessa se oli rutiinia, nyt se ei ole edes asialistalla, Kontula ihmettelee.

Aleksi Valavuori, Anna Kontula, Budjetti 2017, Jenni Tamminen, Li Andersson, pienituloiset, Raha, Talous, tulonjako, Tulonjako, Tulonsiirrot, Verotus, Raha
Miten nyt käy Uberin? – Ministeri Anne Berner vastaa
Sisältö:

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) vastasi tänään liikennekaarta koskevassa tiedotustilaisuudessa kysymykseen siitä, miten kyytipalvelu Uberin käy jatkossa.

Hallituspuolueet keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus ovat päässeet sopuun taksiuudistuksesta.

Bernerin mukaan jatkossa myös kaikki kyytejä välittävät operaattorit, kuten Uber, ”toimivat keskenään samoilla pelisäännöillä” ja avoimessa tietorajapinnassa.

– Kaikki ne jotka tuottavat palveluita näille operaattoreille, toimivat luvan varassa, Berner sanoi.

Toisin sanoen Uber-kuljettajalla tulee Bernerin mukaan jatkossa olla ajolupa.

Bernerin mukaan alustataloudelle on nyt ensi kertaa luotu pelisäännöt.

Hallitus linjaa, että taksilupien määrä- ja hintasääntelystä luovutaan, mutta taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin lupa.

Lue lisää:

Tätä taksikuskilta jatkossa vaaditaan: Kielitaito, kotipaikka, puhdas tausta

Alustatalous, Anne Berner, Jenni Tamminen, Liikennekaari, Raha, Taksiliikenne, Taksiluvat, Taksipalvelu Uber, Talous, Uber, Raha
Aleksi Valavuori Li Anderssonille: ”25% suomalaisista maksaa työllään koko p*skan – sinun vasemmistosi ei kuulu maksajiin”
Sisältö:

Liikemies ja mediapersoona Aleksi Valavuori kritisoi kovin sanoin oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia. Valavuori ja Andersson ovat ajautuneet kiivaaseen sanasotaan Twitterissä.

– Kansanedustaja Li Andersson kertoo mihin rahaa tarvitaan. Hienoa... Mistä se raha tulee? Toisten taskuista, tietenkin. Melkoinen innovaatio, Valavuori aloitti keskustelun.

Tämän jälkeen Andersson ja Valavuori ovat kyselleet toisiltaan ”Onks sun mielestä reilua” -kysymyksiä. Andersson kysyy, onko hallituksen kaavailema uusi yritystuki reilu samaan aikaan, kun perusturvasta leikataan.

– Onks sun mielestä reilua, että 25% suomalaisista maksaa työllään koko p*skan? Sinun vasemmistosi ei kuulu näihin maksajiin, Valavuori vastaa Andressonille.

Lue myös: 

Vastakuitti Aleksi Valavuorelle: ”Hyvätuloisin 20% nostaa melkein viidenneksen tulonsiirroista”

Andersson vastaa ihmettelyllä:

– Whut? Vasemmiston kannattajien joukossa myös paljon hyvätuloisia. Me ajamme kysyntää lisäävää [finanssipolitiikkaa] työllisyyden takia.

Valavuori myös piikittelee Anderssonia yrittäjyydestä.

– Kuuntelen viisaampien yrittäjien puheenvuoroja. Kuuntelisit sinäkin, saattaisit oppia jotain, Valavuori tviittaa.

Valavuori ei kuitenkaan vastaa suoraan Anderssonin kysymykseen uudesta yritystuesta.

– Joku perustelu sun yritystukinäkemyksiin olisi kivaa saada sitten kun olet kuunnellut valmiiksi, Andersson tviittaa.

– Joku perustelu sun yritysnäkemyksiin olisi kivaa saada sitten, kun olet ollut töissä edes yhdessä yrityksessä, Valavuori vastaa tähän.

– Anteeksi, mut mikä ihme meno tämä on? Olen ollut töissä yrityksissä, mutta en silti kannata teollisuuden lisätukemista, Andersson vastaa.

Lue myös:

”Li hei, montako yritystä sä oot perustanut?” – Hjallis Harkimo kuittaili Li Anderssonille tv:ssä

 

Aleksi Valavuori, Jenni Tamminen, Li Andersson, Raha, Talous, Työelämä, Yrittäjät, yrittäminen, Yrittäminen, Yritystuet, Raha
”Aggressiivinen verosuunnittelu” kiellettiin jo keväällä – Missä viipyy Sipilän ohje?
Sisältö:

Kehityskysymysten kattojärjestön Kepan veroasiantuntija Lyydia Kilpi ihmettelee, miksi hallitukselta ei ole vielä tullut uutta ohjeistusta valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden veroraportoinnista, vaikka hallitus toukokuussa antoi linjauksen aiheesta.

Hallitus linjasi tuolloin, että ”yhtiöt raportoivat maakohtaisesta verojalanjäljestään, aggressiivinen verosuunnittelu ei ole hyväksyttävää”. Valtion omistajaohjauksesta vastaa itse pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Konkreettista jatkoa ei ole kuitenkaan hallituksen linjaukselle tullut. Nyt on voimassa vuonna 2014 tehty ohjeistus. Kilpi näkee ongelmakohtia nykyisessä linjauksessa.

–Nykyisessä voimassaolevassa ohjeistuksessa on selkeästi puhuttu, että tavoitteena on maakohtainen verojen raportointi. Kuitenkin siellä sitten selkeästi tuodaan esiin, että yrityksillä olisi mahdollisuus itse arvioida, mikä on olennaista ja mikä ei, Kilpi sanoo Uudelle Suomelle.

Hän nostaa linjauksesta esiin erityisesti yhden kohdan: ”Kaikki yhtiön maksettavat ja tilitettävät verot yhtiön itse valitseman olennaisuusperiaatteen mukaisesti maittain ja verolajeittain sekä yhtiön vastaanottamat julkiset tuet”. 

–Siitä jos ottaisi sen ”yhtiön itse valitseman olennaisuusperiaatteen mukaisesti” ja lisäisi eteen, että maittain eriteltynä kaikki yhtiön maksettavat ja tilitettävät verot. Sama koskee yhtiön veronmaksua kuvaavia tunnuslukuja, Kilpi sanoo.

–Siinä samassa kohdassa viitataan [Euroopan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön] OECD:n määrittelemiin veroparatiisivaltioihin: ”niihin liittyvät maksettavat ja tilitettävät verot ja vastaanottamat julkiset tuet kaikilta osin maittain ja verolajeittain”. Sanotaan siis, että erityisesti OECD:n veroparatiisivaltioihin liittyvät asiat pitäisi erityisen tarkasti raportoida, Kilpi toteaa.

Hänen mukaansa ongelma on, että nykyisin OECD:n veroparatiisilistassa ei ole enää yhtäkään valtiota. Kilpi korostaa, että olisi tärkeää raportoida tiedot kaikkien valtioiden kohdalla, koska vain tällä tavoin raportit antavat kuvan yhtiöiden verojärjestelyistä.

Hänen mukaansa veroparatiisilistojen kokoaminen on poliittisesti vaikeaa, koska ”valtioilla on eri mielipiteitä siitä, mikä nyt on veroparatiisi eikä strategisten kumppaneiden haluta joutuvan veroparatiisilistalle”.

Suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin heinäkuussa 2015 julkaiseman raportin mukaan esteenä yritysten verokeinotteluun puuttumiselle on, että siitä on vaikea saada tietoa.

–Aggressiivisessa verosuunnittelussa hyödynnetään usein valtioita ja alueita, joissa yritysten tilinpäätös- ja omistajatiedot eivät ole julkisia eikä yritysten veronmaksusta saa riittävästi tietoa. Ratkaisuna ongelmaan kansalaisjärjestöt ovat esittäneet monikansallisille yhtiöille velvoitetta maakohtaisten tilinpäätöstietojen raportoimiseen, Finnwatch kertoo.

Kilpi kommentoi Finnwatchin raporttia. 

–Finnwatchin raportti hyvin näyttää, että yritykset ovat hyvin käyttäneet olennaisuusperiaatetta siihen, että ei olla raportoitu kiusallisia tietoja, Kilpi sanoo.

Hänen mukaansa Finnwatchin tekemä tutkimus osoittaa, että ”monet valtionyhtiöt, Neste, Fortum” käyttävät veroparatiiseja, ja niiden osalta tietoja oli niputettu. Veroparatiisilla hän tarkoittaa muiden muassa Luxemburgia ja Hollantia, joita ”tiedetään käytettävän verosuunnitteluun”.

Hänen mielestään hallituksen pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on aggressiivista verosuunnittelua.

–Omistajaohjausstrategian määritelmä on suoraan sanoen aika onneton. Se on käytännössä veronkierto, mitä siinä määritellään. Määrittelyt ovat sellaisia, jotka ovat useimmissa tapauksissa laitonta, esimerkiksi siirtohintojen vääristely. Ihan kiva, että se kielletään valtionyhtiöiltä, mutta se on kyllä kiellettyä kaikilta muiltakin ihan laissa, Kilpi sanoo.

–Samoin se, että sanotaan, että aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan tilanteita, joissa keinotekoisilla järjestelyillä pyritään nollaverotukseen. Eihän se useinkaan ole nollaverotus, vaan lopputulos on se, että Applekin maksoi 50 euroa veroa voittomiljoonistaan. Sekään ei ole nollaverotus, hän lisää.

Euroopan komissio määräsi elokuussa Applen kuitenkin maksamaan 13 miljoonaa euroa veroja korkojen kanssa.

OECD:n määritelmän mukaan verosuunnittelu on aggressiivista, kun monikansallinen yritys tekee konserninsisäisiä järjestelyjä, joilla yrityksen voitot siirtyvät ulos maasta, jossa harjoitetusta toiminnasta voitot ovat kertyneet ja kun tämän seurauksena yritys välttää verot kokonaan tai saavuttaa matalan verotuksen tason.

–Tämä kattaa paljon laajemman otoksen tilanteita, kuin mitä omistajaohjausstrategiassa on määritelty, Kilpi toteaa.

Valtioneuvoston finanssineuvos Petri Vihervuori kertoo Uudelle Suomelle, että veroraportointia käsitellään parhaillaan EU:ssa.

– Tällä hetkellä on valmisteilla EU-direktiivi aiheesta veroraportointi. Nykytiedon mukaan tämä astuisi mahdollisesti voimaan siten, että keväällä 2018 pitäisi ensimmäistä kertaa raportoida ja raportointivuosi olisi silloin 2017. Nyt sitten ensi vuoden kuluessa tämä direktiivi valmistuu, Vihervuori sanoo.

– Sitten kun saamme sen käsiimme, ja se on valmistunut, meidän pitää uudelleen miettiä, onko tämä nyt kolme vuotta käytössä ollut raportointimalli sopiva ja millä tavalla se on linjassaan EU:n kanssa. Sitähän me emme voi tehdä, että olemme jostain muualta ja EU on jostain muualta, hän toteaa.

Kilpi ihmettelee vetoamista EU:hun, koska hänen mielestään asia olisi yksinkertaista linjata Suomessa sillä välin kun EU käsittelee asiaa.

–On se erikoista, että toukokuussa tulleessa strategiassa sanotaan, että päivitetään. Nyt vedotaan siihen, että EU-tasolla käsitellään asiaa ja mennään sen taakse, Kilpi sanoo.

Aggressiivinen verosuunnittelu, Finnwatch, Juha Sipilä, Kepa, Linda Pelkonen, Lyydia Kilpi, Petri Vihervuori, Raha, Talous, Valtion omistajaohjaus, Valtion omistajaohjaus, Valtionyhtiöt, Veroparatiisit, Raha
Pahimmat uhkakuvat toteutumassa moninkertaisesti jättipankissa: ”Tilanne pelottaa kaikkia”
Sisältö:
Euroopan suurimpiin pankkeihin lukeutuvan Deutsche Bankin tilanne huolestuttaa pahemman kerran rahoitusmarkkinoilla. Yhdysvaltain oikeusministeriö kertoi viikolla vaativansa saksalaispankilta 14 miljardin dollarin eli noin 12,5 miljardin euron sovittelumaksua pankin asuntolainajärjestelyistä finanssikriisin alla. 
 
Summa on yli kolminkertainen verrattuna analyytikoiden arvioihin siitä, millaisiin korvauksiin Deutsche Bankilla on varaa pahimman mahdollisen vaihtoehdon toteutuessa. Pankin osake laski yli kahdeksan prosenttia perjantaina.
 
–Deutsche Bankin tilanne pelottaa kaikkia, rahastoyhtiö Frank Capital Partnersin salkunhoitaja Brian Frank kommentoi uutistoimisto Bloombergille.
 
Bloombergin haastattelemat analyytikot uskovat, että saksalaispankki joutuu myymään joitakin toimintojaan tai pyytämään lisää rahaa sijoittajilta. Deustche Bank ilmoitti perjantaina, ettei se hyväksy oikeusministeriön vaatimusta, vaan neuvottelut ovat vasta alkamassa.
 
Wall Street Journalin mukaan Deutsche Bankin vakavaraisuus on vaarassa, vaikka se onnistuisi neuvottelemaan korvaussumman alle viiteen miljardiin dollariin. Lehti muistuttaa, että saksalaispankin markkina-arvo on noin 18,6 miljardia dollaria. Pelkästään perjantain kurssilasku vei markkina-arvosta miljardi dollaria.
 
–Jopa neljän miljardin dollarin summa asettaisi pankin pääomatilanteen kyseenalaiseksi. Lisäksi pitää ottaa huomioon, mitä tapahtuu asiakkaiden ja toisten pankkien luottamukselle Deutsche Bankiin, JP Morganin analyytikko Kian Abouhossein arvioi.
 
Deutsche Banken pääomatilanne oli yksi eurooppalaisten pankkien heikoimmista kesällä julkistetuissa stressitesteissä. Pankin tilanne on ollut otsikoissa alkuvuodesta saakka. Pankki joutui helmikuussa kertomaan jättimäisistä alaskirjauksista ja tappioista.
 
 
Deutsche Bank, Eurooppalaispankit, Katja Incoronato, Pankit, Raha, Talous, Raha
Vastaus ihmetykseen parin tonnin työkeikoista: ”Riski on liian kova”
Sisältö:
Sijoittaja ja konsultti, ict-alalla yrittäjänä toiminut Vesa Palmu perustelee Puheenvuoron blogissaan, miksi ohjelmistoyritykset eivät ole kiinnostuneita ”parin tonnin startup-keikoista”. Asiaa ihmetteli startup-yrittäjä Ville Niemijärvi aikaisemmin tällä viikolla.
 
–Syy on se että ne ovat vahvasti tappiollisia, Palmu toteaa suoraan..
 
Hän korostaa, että jokaiseen uuteen asiakkaaseen ja projektiin menee työtä jota ei voi laskuttaa. Palmun mukaan edes alle 10-20 tuhannen euron ohjelmistoprojektit eivät tahdo olla kannattavia.
 
Hän ottaa esimerkiksi kymmenen hengen firman, joka pyrkii aktiivisesti kasvamaan. 
 
–Kehittäjien keskipalkka ennen työntekijän veroja on 3500e, senioreiden 5000e. Kun palkkakulujen päälle laskee verot, lomarahat, työkalut, toimiston, markkinointikulut, vakuutukset, ulkoiset palvelut ja muun tarpeellisen voi palkkakulun pyöreästi tuplata jotta firma tekisi nollatulosta. Jotta firma pystyisi myös kasvamaan voitollisesti pitää liikevaihdon olla karkeasti kolme kertaa suora palkkakulu, hän laskee ja toteaa, että yrityksen voitolliseen kasvuunsa tarvitsema liikevaihto on siis noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.
 
Palmu arvioi, että 0,9 miljoonaa euroa tarvitaan jo siihen että kaikki kulut voidaan varmasti maksaa. Hän laskee tämän tarkoittaa myynnin osalta keskimäärin yhtä 100 000 euron toimeksiantoa kuussa. 
 
–Turha varmaan edes mainita ettei pelkällä pikkusälälä softa-liiketoiminta pysyisi pystyssä. Edes isompien projektien välissä parin tonnin keikat eivät ole kiinnostavia. Yritys tekee niistä tappiota ja niihin käytetty aika kannattaa ennemmin panostaa isompien projektien etsimiseen. Edes lupaukset mahdollisesta tulevasta suuremmasta työmäärästä eivät paljoa lämmitä, riski on potentiaaliin nähden liian kova, Palmu toteaa.
Ohjelmistoyrittäjät, Raha, Talous, Uusi Suomi, Vesa Palmu, Yrittäminen, Raha
Vihdoinkin hyviä uutisia Suomelle - Päästrategi: ”Toivotaan, että luokittaja on oikeassa”
Sisältö:

Luottoluokittaja Standard & Poor’s on nostanut Suomen luottoluokitusnäkymät vakaiksi. Aikaisemmin näkymät olivat negatiiviset. Luottoluokitus on edelleen ”AA+”.

S&P sanoo katsauksessaan odottavansa Suomen talouskasvun toipuvan asteittain.

–Odotamme viennin alkavan hyötyä kilpailukykyä parantavista toimista ja kotitalouksien kulutuksen mahdollisesta piristymisestä. Tämän seurauksena uskomme Suomen julkisen talouden vakautuvan ja alijäämän alkavan asteittain supistua, Standard & Poor’s sanoo.

Ekonomistit pitävät arviota positiivisena.

–S&P ollut suunnannäyttäjä Suomen luottoluokituksille: luokituksen laskut jäämässä yhteen askeleeseen toistaiseksi. S&P:n arvio perustuu oletukseen talouden lisäuudistuksista ja talouden asteittaisesta toipumisesta. Toivotaan,että luokittaja on oikeassa, Nordean päästrategi Jan von Gerich kommentoi Twitterissä.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kommentoi puolestaan, että ”tarina Suomen käänteestä parempaan vahvistuu maailmalla”. 

–Hyvä niin, hän toteaa.

Standard & Poor's pudotti Suomen luottoluokituksen ensimmäisenä kolmesta suuresta luottoluokittajasta vuoden 2014 lokakuussa. Fitch pudotti luottoluokituksen viime maaliskuussa ja Moody's kesäkuussa.

Jan von Geruch, Katja Incoronato, Raha, Reijo Heiskanen, Standard & Poor's, Suomen luottoluokitus, Suomen luottoluokitus, Suomen talous, Talous, Raha
Suomalainen kuukuppi sai vauhtia S-ryhmästä – ”Myös maailmalla kaikki markkinat kasvavat”
Sisältö:

Kaupan suurketju S-ryhmän päivittäistavarakauppojen valikoimaan huhtikuussa päässyt suomalainen kuukautiskuppi on myynyt hyvin, kertovat sekä tuotteen valmistaja Lune Group että S-ryhmä. Lune Groupin maailmanvalloitus etenee myös.

– Kaikilla markkinoilla on hyvinkin kasvua, ei pelkästään vain kotimaassa. Suomen osalta S-ryhmän markkinat ovat kypsät, ja se on lisännyt myös muiden myyntikanavien myyntiä, kotimaan myynnistä vastaava Mira Mäkelä Lune Group -yhtiöstä kertoo Uudelle Suomelle.

Yhtiö kuvasi keväällä S-ryhmän myyntiin pääsyä merkittäväksi muutokseksi. Aiemmin kuppia, kestävämpää vaihtoehtoa perinteiselle kuukautissuojalle, oli myyty lähinnä apteekeissa ja ekokaupoissa. Lunette-kuukupin myynnin nopea kasvu on yllättänyt valmistajankin.

– Olemme laskeneet tälle vuodelle 20 prosentin kasvun, mutta meillä tulee todennäköisesti olemaan 30 prosentin, lähempänä 40 prosentin kasvu. Joka tapauksessa se on yllättänyt, Mäkelä kertoo.

Kuukautiskuppia myydään jo 40 eri maassa. Eniten kuukautiskuppia viedään Yhdysvaltoihin ja Ranskaan.

–Tavoitteena on, että kuukuppi on [tulevaisuudessa] jokaisen naisen kuukautissuoja, Mäkelä kertoo.

S-ryhmästä kerrotaan Uudelle Suomelle, että kuukautiskuppia on myyty hyvin ja kuluttajat ovat suhtautuneet siihen positiivisesti. Tarkkoja lukuja ketju ei halua antaa julkisuuteen.

Suomalaisyhtiön mukaan sen kehittämä versio on maailman suosituin kuukuppi. Tuote tuli Suomessa markkinoille 2005 ja se myös valmistetaan Suomessa.

Kuukautiskuppi, Linda Pelkonen, Lune Group, Raha, Talous, Raha