Tiistai 30.8.2016

Uusi Suomi uutiset

Nyt näkyy valoa – kuluttajien luottamuksen kasvusta merkkejä
Sisältö:

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut entisestään, Tilastokeskus kertoo.

– Kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa 15,7, kun se heinäkuussa oli 13,1 ja kesäkuussa 14,9. Luottamus talouteen oli viimeksi yhtä vahvaa toukokuussa 2015 ja sitä ennen keväällä 2011, Tilastokeskus kertoo.

 Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,7, joten luottamus on nyt selvästi keskiarvoa vahvempaa.

– Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää vahvistuivat hieman elokuussa heinäkuuhun verrattuna. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä työttömyydestä paranivat myös ja selvemmin viime vuoden elokuuhun verrattuna. Arviot omista säästämismahdollisuuksista pysyivät vuodessa ennallaan, Tilastokeskus kertoo.

Elokuussa 39 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana, kun taas 18 prosenttia arvioi sen huononevan. Vastaavat osuudet olivat heinäkuussa 38 ja 20 prosenttia ja vuosi sitten elokuussa 30 ja 27 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

– Elokuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta Pohjois-Suomessa ja poikkeuksellisesti heikointa pääkaupunkiseudulla. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset, Tilastokeskuksen tiedotteessa todetaan.

Danske Bankin ekonomistit raportoivat Twitterissä, että luottamuksen nousu näkyy kuluttajakyselyissä eri tavoin. Aiempaa useampi aikoo matkailla ulkomailla ja myös asunnonostohalut ovat ”nousseet viime vuoden pohjista”, pankin ekonomistit Henna Mikkonen ja Pasi Kuoppamäki tviittaavat (Twitter-viestit kuvineen upotettuina alla).

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuluttajabarometri, Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Meppi: Vainajan rahat voivat jäädä pankille – ”Suomen tapauksessa ikuisiksi ajoiksi”
Sisältö:

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoo blogissaan niin sanotuista nukkuvista pankkitileistä, joita ei ole käytetty vuosikymmeniin. Tällaiset tilit voivat olla esimerkiksi vainajien tai lopetettujen yritysten pankkitilejä.

–  Unohdettujen tilien varat vain sattuvat jäämään pankeille ja Suomen tapauksessa ne jäävät sinne ikuisiksi ajoiksi, Ruohonen-Lerner kirjoittaa.

– Toisin kuin yleisesti luullaan, Suomessa ei ole säännöksiä siitä, että pankkien tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa vainajan pankkitileistä kuolinpesälle tai sen osakkaille. Ei tarvitse, vaikka pankit saavat automaattisesti tiedon asiakkaansa kuolemasta, jotta osaavat sitten periä asunto- ja autolainat takaisin kuolinpesältä, Ruohonen-Lerner kertoo.

– Perunkirjoituksissa on usein huolena, onko vainajan koko omaisuus tiedossa. Pahimmillaan tieto tileistä, joista osa voi sijaita myös eri puolilla Eurooppaa ja kauempanakin, ei saavuta omaisia koskaan, sillä pankit makuuttavat kuolinpesien rahoja holveissaan mieluummin kuin toimittavat ne niiden oikeille omistajille, hän jatkaa.

Ruohonen-Lernerin mielestä pankkien pitäisi ottaa vastuu vainajien tiliasioiden loppuun hoitamisesta. Hän ehdottaa Suomeen brittikäytäntöä, jossa tällaisten tilien varat voidaan ottaa yhteiskunnan käyttöön ja ohjata hyväntekeväisyyteen.

Ruohonen-Lernerin mukaan nukkuvien pankkitilien ongelma on nyt Finanssivalvonnan, Finanssialan keskusliiton ja valtiovarainministeriön käsittelyssä.

Nukkuvat pankkitilit, Nukkuvat pankkitilit, Pirkko Ruohonen-Lerner, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Sietämätön” asumistukitilanne – Kela: Tuplaus 2015 näkyy nyt
Sisältö:

Tutkija Elina Ahola Kelasta taustoittaa Kelan tutkimusblogissa asumistuen kustannusten kohoamista.

Aihe on herättänyt keskustelua viime aikoina. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä sanoi aiemmin tässä kuussa Helsingin Sanomille, että ”tilanne on sietämätön” ja että ”päättäjien on nyt pakko katsoa peiliin”.

Asumistukia maksetaan yhteensä 1,7 miljardia euroa vuodessa. Asumisen tukiin kuuluvat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus.

– Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia, Elina Ahola kirjoittaa.

Aholan mukaan taustalla on vuonna 2015 voimaan tullut yleisen asumistuen uudistus.

– Lakimuutoksen myötä yleinen asumistuki yksinkertaistui. Esimerkiksi asunnon pinta-alan ja valmistumisvuoden vaikutus asumistuen suuruuteen lakkasi. Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus, Ahola kirjoittaa.

Aholan mukaan uudistus ei näkynyt yhtäkkisenä kustannusten nousuna tammikuussa 2015, vaan kustannukset kasvoivat edellisvuotta nopeammin tasaisesti vuoden 2015 aikana.

– Tämä johtuu siitä, että siirtymäsäännösten mukaan tuensaajat siirtyivät vanhan lain piiristä asteittain nykyisen lain piiriin normaalien asumistuen tarkistusten myötä: asumistuen taso tarkistetaan vuoden välein, jos ruokakunnan elämäntilanteessa tai tulotasossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sillä välin, hän kertoo.

Aholan mukaan kustannukset olisivat noin 20 prosenttia pienemmät, jos uudistusta ei olisi tehty.

– Esimerkiksi nyt kesäkuussa asumistuen säännöllisten maksujen kustannukset olivat 87 miljoonaa euroa. Ilman lakimuutosta arvio kustannuksille olisi 66–73 miljoonaa euroa, hän kirjoittaa.

Lue myös:

Pankinjohtaja varoittaa: ”Suomeen on syntymässä vaarallisen suuri asumistukikupla”

Tässäkö ratkaisu asumistukiongelmaan? Kansliapäällikkö: ”Vuokrankorotuksiltakin voi edellyttää nollalinjaa”

Taloustieteen professori: Vuokrien kalleus on Suomen valtiovallan syytä

Asumistuki, Asumistuki, Elina Ahola, kela, Liisa Hyssälä, Raha, Talous, Uusi Suomi, Yleinen asumistuki, Raha
Asiantuntijat listaavat tulevia riskejä: ”Italia, USA, Hollanti, Ranska ja Saksa”
Sisältö:
Poliittinen päätöksenteko on nousemassa suurimmaksi riskiksi, kun sijoittamisen ammattilaiset miettivät alkavaa syksyä ja ensi vuotta. Varainhoitotalo Standard Life Investmentsin päästrategi Andrew Milligan ja kvantitaativinen analyytikko Craig Hoyda sanovat suoraan, että kaikki riippuu nyt poliitikoista.
 
–Italiassa järjestetään kansanäänestys perustuslain uudistamisesta, ja se voi johtaa hallituksen kaatumiseen. Yhdysvallat valitsee kahden hyvin erilaisia asioita tavoittelevan presidenttiehdokkaan välillä, kun taas Hollannin, Ranskas ja Saksan vaalit vuonna 2017 ovat äärimmäisen tärkeitä EU:n tulevan suunnan kannalta, he listaavat katsauksessaan
 
Milligan ja Hoyda nostavat esiin myös Brexitin, joka heidän mukaansa on alkua euroskeptisyyden ja globalisaation vastustamisen trendille. Jo nyt Brexitillä on Milligan ja Hoydan mukaan ollut historiallisia vaikutuksia.
 
–Punta kirjasi Brexit-äänestyksen jälkeen jyrkimmän päivittäisen pudotuksensa sitten Bretton Woods -järjestelmän romahduksen vuonna 1971, he toteavat.
 
 
Andrew Milligan, Craig Hoyda, Poliittinen riski, Poliittinen riski, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Analyytikko: ”Pokemon Go osoittautumassa pelkäksi villitykseksi”
Sisältö:
Tunnettu riippumaton teknologia- ja pelialan analyytikko Richard Windsor arvioi Pokemon Gon käyttäjämääriä ja ennakoi, että peli on jo menettämässä suosiotaan.
 
–Pokemon Go on osoittautumassa pelkäksi villitykseksi eikä vallankumoukselliseksi uutuudeksi, hän kirjoittaa blogissaan.
 
Windsor viittaa Apptopian tilastoihin, joiden mukaan Pokemo Golla oli parhaimmillaan noin 45 miljoonaa aktiivikäyttäjää päivittäin kolme viikkoa pelin lanseerauksen jälkeen. Nyt määrä on pudonnut 27 miljoonaan.
 
–Lisäksi Google Trendsin mukaan kiinnostus peliä kohtaan on pudonnut samalle tasolle, missä se oli ennen pelin lanseerausta. Lisäksi Pokemon Go on kahden viime viikon aikana pudonnut sijalle 16 USA:n App Storessa. Google Playssa se on sijalla 4, Windsor luettelee.
 
–Tämä kaikki viittaa siihen, että uusien käyttäjien määrä putoaa nopeasti, hän jatkaa.
 
Widsor vetää tilastoista sen johtopäätöksen, ettei Pokemon Gosta tule varteenotettavaa haastajaa pelimaailman suurille nimille King Digitalille, Supercellille, Tencentille tai Activisionille.
 
Tencent osti suomalaisen Supercellin osake-enemmistön kesäkuussa, mutta Supercell säilyy itsenäisenä yhtiönä. 
 
Peliteollisuus, Pokémon Go, Pokemon Go -hittipeli, Raha, Richard Windsor, Talous, Uusi Suomi, Raha
Ammattilaisen arvio miinuskoroista: ”Osassa pankeista mietitään jo keinoja”
Sisältö:
Negatiiviset korot tuovat paineet tarkistaa talletustilien korkoja alaspäin myös Suomessa. Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna sanoo, että finanssitoimijat ja yritykset ovat jo kohdanneet tämän arjessaan.
 
–Nollakorkokin on jo kova juttu tänä päivänä. Arvelen, että osassa pankeista mietitään jo keinoja valuttaa negatiivinen korkoympäristö tavalla taikka toisella tavallisiin palkka- ja maksutileihin sekä säästötileihin. Tällä voi olla mielenkiintoisia vaikutuksia pankkien väliseen kilpailuun, Pauna kirjoittaa blogissaan
 
Tässä markkinatilanteessa Paunan mukaan paras tapa toimia on hajauttaa asiointiaan keskittämisen sijasta. 
 
–Palkkatili- ja laskunmaksu yhteen pankkiin. Lainat ja säästäminen toiseen pankkiin. Arvopaperit ja sijoittaminen kolmanteen pankkiin. Vakuutukset kokonaan muualta. Ihan hyvä vaihtoehtoinen resepti finanssiasioinnin järjestämiseksi. Vertailu eri vaihtoehtojen todellisen edullisuuden esiin saamiseksi vaatii vain sen, että kannattaa purkaa pankkien keskittämistarjoukset  ”osiin” ja tehdä niiden talletuskorkotarjouksista aidosti vertailukelpoisia muistaen, että bonukset ovat yleensä leikkirahaa, jonka keskittäjä kustantaa omasta kukkarostaan ihan oikealla riihikuivalla rahalla tavalla taikka toisella. Bonusten avulla pankki voittaa aina – tavalla taikka toisella, hän neuvoo.
 
Euroopan keskuspankki EKP laski ohjauskorkonsa nollaan maaliskuussa. EKP:n talletuskorko on ollut negatiivinen jo kahden vuoden ajan. Miinukselle vat painuneet myös markkinakorot, kuten euriborit. Suomalaisten asuntolainojen yleisen viitekorko 12 kuukauden euribor noteerattiin perjantaina -0,05 prosentissa.
 
OP:n ekonomistit arvioivat tuoreessa suhdanne-ennusteessaan viikolla, ettei EKP enää laske ohjauskorkoaan. Lyhyet korot säilyvät ekonomistien arvion mukaan nykytasolla myös ensi vuonna.
 
–Markkinoilla odotetaan perustellusti euribor-korkojen pysyvän ensi vuonna nykytasollaan. Myös pitkät korot ovat painuneet yhä matalammalle. Pitkien korkojen osalta pohja alkaa tulla vastaan, mutta erityisempää nousua ei ole näköpiirissä ensi vuonnakaan, katsauksessa ennakoidaan.
Ari Pauna, Hypo, Katja Incoronato, Korot, Korot, OP-Ryhmä, Raha, Talous, Raha
Konsultti vastaa taloustieteilijöille: ”Niin kauan kuin tunteisiin vetoaminen oli viinan juomista venäläisten kanssa, meillä meni hyvin”
Sisältö:
Liikkeenjohdon konsultti Pasi Sillanpää vastaa Puheenvuoron blogissaan Suomen taloutta hallitukselle eilen perjantaina luovutetussa muistiossa käsitelleille professori Bengt Holmströmille, professori Sixten Korkmanille sekä toimitusjohtaja Vesa Vihriälälle. Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän mukaan Suomen ongelmana ovat toimintaympäristön isot muutokset yhdistettynä kyvyttömyyteemme sopeutua uusiin vaatimuksiin.
 
Sillanpään mukaan kyse on kunnianhimosta ja asenteista.
 
–Enemmän on kyse siitä, että nyökyttelemme liian helposti näennäisesti hyvälle, käytämme liian helposti mittarina vain lähintä kilpailijaa, kun mittarina pitää olla ennen kokematon. Ei siis edes maailman paras, vaan jotakin vielä senkin yläpuolella, hän kirjoittaa.
 
–Jos se kuulostaa utopistiselta haihattelulta, niin sitä se ei ole. En ole tähän mennessä vielä tavannut organisaatiota, enkä oikein yksittäistä ihmistäkään, joka olisi saavuttanut inhimilliset rajansa. Ihmisissä ja yrityksissä on paljon enemmän potentiaalia kuin ne osaavat käyttää. Olemme vain liian vähään tyytyväisiä. Meille riittää se, että teemme maailman eniten hienoja innovaatioita, vaikka emme myykään niitä lainkaan niin hyvin kuin voisimme.  Se on sääli, koska juuri siksi meillä joudutaan keskustelemaan työttömyydestä, rahoituksen saatavuudesta ja palkoista, Sillanpää jatkaa.
 
 
Hän muistuttaa, että Suomessa on monta yritystä, jotka ovat kansainvälisellä huipulla, kuten hitasauslaitevalmistaja Kemppi, metsäkonevalmistaja Ponsse ja hiontamateriaaleja valmistava Mirka. Sillanpään mukaan kaikki kolme ovat samaan aikaan yhdistäneet teknisen osaamisen, erikoistumisen ja vahvan brändin rakentamisen. 
 
–Suurin osa suomalaisista yrityksistä ei kykene kuin korkeintaan kahteen edellä mainituista asioista. Useimmiten tuo viimeksi mainittu on se kaikkein haastavin. Meillä on kyllästymiseen saakka toistettu sitä, että olemme insinööriajattelun valtaama ”järkeilijä -yhteiskunta”, ja se on valitettavasti liike-elämässä liiankin totta. Niin kauan kuin tunteisiin vetoaminen oli viinan juomista venäläisten kanssa, meillä meni hyvin, mutta tunteet ilman viinaa ja henkilökohtaista kohtaamista eivät välity yhtä hyvin, hän kommentoi.
 
Kasvun toinen jarru on Sillanpään mukaan julkisten hankintojen huono kilpailutus. Esimerkiksi cleantech-yrityksemme kärsivät hänen mukaansa siitä, että kilpailutuksissa ei oteta riittävästi huomioon uusien innovaatioiden kokeilua. Lisäksi Sillanpää sanoo, että Suomesta puuttuu perinteitä kuluttajatuotteiden viennistä.
 
–Suomessa oli yksi ainoa kansainvälisen tason kuluttajabrändi, eli Nokia. Sen takana ei ole koskaan ollut ainuttakaan H&M:n, Ikean, McDonaldsin, Lorealin, Virginin tai BMW:n kaltaista kuluttajabrändiä. Kuluttajabrändien kehittäminen on kansantalouden kannalta elämän ja kuoleman kysymys siksi, koska kuluttajatuotteiden myynti ei ole yhtä riippuvaista taloussuhdanteista kuin investointituotteiden kauppa, jota vientimme selkäranka on.
 
Holmström, Korkman ja Vihriälä summaavat raportissaan, että Suomi on edelleen rakennemuutosten kourissa ja sopeutumiskykymme on riittämätön. Finanssipolitiikan linja on heidän mukaansa kohdallaan ja monia hyödyllisiä rakennepoliittisia toimia on pantu liikkeelle. 
 
–Uudessa kilpailutilanteessa pärjääminen on Suomen tulevaisuuden avainkysymys. Se edellyttää uusien toimintamallien ja organisaatiomuotojen ymmärtämistä, uusien opetusmallien omaksumista ja joustavuutta kehittämistyössä, myös lainsäädännön osalta. Samalla tulee seurata kehitystä muissa maissa. Tulee tunnistaa missä parhaat ideat kehittyvät ja pyrkiä sovittelemaan niitä omiin oloihimme, he toteavat.
 
Bengt Holmström, Katja Incoronato, Kemppi, Mirka, Pasi Sillanpää, Ponsse, Raha, Sixten Korkman, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Vesa Vihriälä, Raha
Ekonomisti varoittaa Suomea: ”Myrkkyä vientivetoista kasvua odottavalle taloudelle”
Sisältö:
Nordean ekonomisti Tuuli Koivu ennakoi, ettei merkittävää maailmankaupan piristymistä ole näköpiirissä. Suomelle tämä on hänen mukaansa erittäin huono uutinen.
 
–Kangertelevasta maailmankaupasta on tullut maailmantalouden heikon toipumisen symboli. Pienet avotaloudet – kuten Suomi – kärsivät maailmankaupan heikosta kehityksestä eniten. Merkittävää kaupan piristymistä ei ole näköpiirissä, mikä on myrkkyä Suomen vientivetoista kasvua odottavalle taloudelle, Koivu kirjoittaa blogissaan.
 
Koivu muistuttaa, että maailmankauppa kasvoi 2000-luvulla hyvin nopeasti ja. maiden välillä liikkuvien tavaroiden määrä lähes kaksinkertaistui vuosikymmenessä, ja kauppa kasvoi melkein tuplavauhtia maailman BKT:n kasvuun verrattuna. Rahoituskriisin jälkeen paluuta entiseen kehitykseen ei ole ollut. Koivun mukana kauppa on kasvanut ”hädin tuskin” samaa vauhtia kuin tuotanto ja viimeiset kaksi vuotta kauppa on polkenut paikallaan.
 
–Yksi syy kaupan heikkoudelle on kaupan vapauttamisen pysähtyminen. Viimeinen suuri harppaus otettiin vuonna 2001, kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Sen jälkeen edistyminen on ollut hidasta ja kauppaneuvottelut vaikkapa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä junnaavat paikallaan. Finanssikriisin jälkeen protektionismi on nostanut päätään laajemminkin ja WTO:n kesäisen raportin mukaan kauppakiistat ovat lisääntyneet, hän kommentoi.
 
Koivu arvioi, että Brexit tarkoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä lisää kaupan muureja Eurooppaan. Lisäksi hän korostaa, että Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Donald Trump on vaalikampanjassaan keskittynyt torjumaan vapaakauppaa ja luvannut muun muassa asettaa kiinalaisille ja meksikolaisille tuotteille korkeat tullit valituksi tullessaan. 
 
–Vapaakaupan puolestapuhujia on vaikea löytää, kun yhä useammat näkevät globalisaation vahingollisena kehityskulkuna, Koivu huomauttaa.
 
Toinen syy kaupan heikkoon kehitykseen on Koivun mukaan ollut talouskasvun rakenne. Finanssikriisistä on toivuttu lähinnä kuluttamisen kautta, kun taas kone- ja laiteinvestointien toipuminen on ollut hidasta.  Myös tuotannon siirtyminen maasta toiseen on Koivun mukaan hidastunut ja sen luonne on muuttunut, eikä globalisaatio siten ruoki kauppaa entiseen malliin. 
 
Koivu sanoo, että kaupan kehitystä hidastaa myös se, että talouskasvusta yhä suurempi osa tulee kehittyvistä talouksista. Matalasta tulotasosta johtuen kasvu niissä maissa ruokkii suhteessa enemmän kotimaista tuotantoa kuin kansainvälistä kauppaa.
 
–Käänteet edellä kuvatuissa ilmiöissä tapahtuvat hitaasti, ja siten kaupan kehitys näyttää lähivuosinakin heikolta. Jos Suomi haluaa tämän kehityksen valossa kasvattaa vientiään, se tarkoittaa markkinaosuuksien valtaamista muilta mailta. Tämä vaatii rautaista kilpailukykyä, hän päättää.
 
Maailmankauppa, Raha, Suomen kilpailukyky, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Tuuli Koivu, Uusi Suomi, Raha
Enää 108 000 suomalaista keskipalkka-ammateissa – Lepomäki: ”Sallitaan palkkaerot”
Sisältö:

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ottaa Puheenvuoro-blogissaan kantaa viime aikoina kuumana käyneeseen tuloero- ja matalapalkkakeskusteluun. ”Luodaan mahdollisuuksia ja sallitaan palkkaerot”, Lepomäki esittää.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonin että valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen hiljattaiset avaukset ovat herättäneet keskustelua tuloeroista ja palkkaeroista.

Lepomäki on samoilla linjoilla kuin vihreiden Osmo Soininvaara siinä, että palkkaerojen kasvattaminen on paikallaan, ei tuloerojen.

– Nimenomaan palkkaerojen kasvattaminen saattaisi tosiasiallisesti johtaa tuloerojen supistumiseen. Suurempi palkkahajonta - myös alaspäin - synnyttäisi enemmän työpaikkoja, mikä nostaisi työllistyvien henkilöiden tulotasoa. Mitä parempi työllisyys, sitä parempi olisi myös palkansaajan neuvotteluvoima: palkankorotusta on helpompi pyytää työstä kuin työttömyydestä käsin, Lepomäki kirjoittaa.

Lue lisää tulo- ja palkkaerokeskustelusta:

Elina Lepomäki Puheenvuorossa: Tolkkua tuloerokeskusteluun

Professorilta kova kritiikki: Ministeriön synkässä Suomi-kuvauksessa kaksi hutia

Osmo Soininvaara: ”Tarvitsemme suurempia palkkaeroja, emme suurempia tuloeroja”

Kansliapäällikön palkka-avaus tyrmistyttää – ”Pää pois pensaasta, porvarit”

Lepomäki toteaa, että Suomessa sekä tulo- että palkkaerot ovat erittäin alhaiset kansainvälisesti vertailtuna.

– Vielä vuonna 1995 suuri osa palkansaajista ansaitsi jotakuinkin saman verran. Tuoreimpien tilastotietojen mukaan ansiot ovat jakautuneet huomattavasti vaihtelevammin. Keskiarvoa selvästi suurempaa palkkaa ei enää ansaitsekaan pieni vähemmistö vaan parempaa palkkaa ansaitsevien määrä on lisääntynyt. Tämän pitäisi olla lähtökohtaisesti hyvä uutinen, hän kirjoittaa.

– Ansiotasojen hajonnan myötä koko keskipalkkaisuuden käsite on muuttunut pitkälti merkityksettömäksi. Palkkarakennetilastossa vuonna 1995 keskipalkkaisissa ammattiryhmissä työskenteli noin 250 000 palkansaajaa. Vuonna 2012 tässä joukossa oli enää 108 000 henkilöä, Lepomäki jatkaa viitaten Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoihin.

Lepomäen mielestä mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta olisi olennaisempaa tarkastella elinkaarituloja vuosituloerojen sijaan.

Elina Lepomäki, Jenni Tamminen, Palkkaerot, Palkkaerot, Raha, Talous, Tuloerot, Työelämä, Raha
”Ei ollenkaan harvinaista” Suomessa: Palkka 2000 €/kk, ei kannata
Sisältö:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK jatkaa keskustelua kannustinloukuista. EK esitti hiljattain päivähoitomaksujen reipasta alentamista ja samalla leikkausta asumistuesta.

EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari esittelee nyt EK:n sivuilla kaksi kannustinloukkuesimerkkiä.

– Kumpikaan niistä ei ole ollenkaan harvinainen, Rantahalvari toteaa.

Ensimmäisessä esimerkissä on nelihenkinen perhe, jossa toinen vanhemmista palkka osa-aikatyöstä on 1250 euroa kuussa ja työmarkkinatuella ollut työtön puoliso työllistyy.

– Taloudellinen asema ei usein parane, vaikka työtön saa työpaikan. Jos palkka on esimerkiksi 2000 euroa kuukaudessa, käytettävissä olevat tulot eivät kasva lainkaan. Tulonlisäys syödään kokonaan tuloveroilla, päivähoitomaksujen nousulla ja asumistuen pienentymisellä, hän jatkaa.

– Toisessa tapauksessa on yksin asuva työtön. Tarjolla on kuukauden kestävä kohtuupalkkainen keikka. Työttömyyspäivärahan ja asumistuen maksaminen loppuvat välittömästi, kun työ alkaa. Työnantaja maksaa palkan 3 viikon päästä työnteon aloittamisesta. Vajaa kuukausi pitäisi pärjätä ilman tuloja, Rantahalvari kuvailee.

Rantahalvari korostaa, että vika ei ole ihmisissä, vaan järjestelmässä.

– EK ei ole vähätellyt sitä, että uudistuksessa olisi myös häviäjiä. Niin on aina, jos pulmaa ei voida ratkaista lisärahalla. Nyt sitä ei yksinkertaisesti ole, Rantahalvari toteaa.

EK on pitänyt pitkään esillä kannustinloukkuongelmaa.

Lue lisää:

EK löi pöytään 1500 €/kk-esimerkin – ”Miten tämä voi olla mahdollista Suomessa?”

EK: Jopa keskipalkkainen työ häviää kisassa etuuksille – ”Päivähoitomaksuja alennettava merkittävästi”

Viesti hallitukselle: Unohtuiko tämä 2400 €/kk -kannustinloukku?

Kansanedustaja: ”Hiipivä, järkyttävä muutos – Keskituloinen ei selviydy palkallaan”

 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kannustinloukut, Kannustinloukut, Raha, Talous, Työelämä, työttömyys, Uusi Suomi, Vesa Rantahalvari, Raha
Suomen olympiapomojen puheet ihmetyttävät: ”Miksi ylin johtoporras on edes olemassa?”
Sisältö:

Tietokirjailija, viestintävalmentaja ja yrityselämää tunteva Jouko Marttila ihmettelee Suomen Yrittäjien blogissaan Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken lausuntoja Suomen heikon olympiamenestyksen jälkeen.

Suomi otti Rion olympialaisista vain yhden mitalin, vaikka Kojonkosken vuoden 2012 visiossa Suomi olisi olympialaisissa paras Pohjoismaa vuonna 2020.

Marttila ihmettelee, että aiemmin tulos tai ulos -ajattelua korostanut Kojonkoski puhuukin nyt hyvästä fiiliksestä.

– Urheilussa ja liike-elämässä muutoksia voidaan saada aikaan nopeasti, jos niin halutaan. Se edellyttää kirkasta strategiaa ja tavoitteenasettelua. Jos tavoite ei ole selkeä, strategialla ei ole merkitystä. Urheilijan hyvä olo ei riitä tavoitteeksi. Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen ja Kojonkoski ovat väittäneet, että urheilujohtajat eivät voi asettaa tavoitteita urheilijoille. Miksi urheilun ylin johtoporras on ylipäätään olemassa, jos sen toiminta ei ole tavoitteellista? Marttila kysyy.

Marttilan mukaan sekä liike-elämässä että urheilussa pätee tavoitteiden tärkeys.

– Ilman päämäärää niin yrittäjän kuin urheilijan urapolku lähtee helposti harhateille, ja heikot tulokset herättävät hyvän olon sijasta pahoinvointia.

– Tilastoista voi helposti laskea, millaisiin tuloksiin ja mitalimääriin olympiajoukkueella on realistiset mahdollisuudet. Sen voi asettaa minimitavoitteeksi, Marttila vinkkaa.

Lue myös US:n urheilusta:

Olympialaisten pohjanoteeraus, mikä on Wallinin, Arhinmäen ja Grahn-Laasosen vastuu?

Tässä oli Rion olympiakisojen merkittävin alisuorittajamaa

Suomella oli kymmenen mitalitoivoa Riossa, näin heille kävi

Risto Nieminen maksaa velkansa urheilulle? Mikä on Suomen olympiapomon vastuu

Mika Kojonkoski selitteli: ”Pelkkä strategia ei riitä”

Potkosen hämmästyttävä mitali, Kojonkoski ja Nieminen voivat katsoa peiliin

Huippu-urheilu, Jouko Marttila, Liike-elämä, Mika Kojonkoski, Olympialaiset, Raha, Rion olympiakisat 2016, Rion olympialaiset, Risto Nieminen, Talous, Urheilu, Uusi Suomi, Raha
”Li Anderssonin lausunnot ovat tyrmistyttäviä – siirtävät vastuun pois poliitikoilta verotettaville”
Sisältö:

Perussuomalaisissa nuorissa vaikuttava Daniel Kaartinen hämmästelee blogissaan oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ehdotusta nostaa pääomaveroa koulutusleikkausten sijaan.

Andersson sanoi eilen, että leikkaukset koulutukseen ja sosiaaliturvaan ovat peruttavissa. Puolue rahoittaisi peruutuksen nostamalla pääomaverotusta, yksinkertaistamalla osinkoverotusta, perumalla hyvätuloisille suunnatun perintö- ja lahjaverojen keventämisen sekä leikkaamalla ympäristölle haitallisia verotukia.

Kaartisen mielestä Anderssonin esitys on ”puhdasta veropopulismia”.

– Puolueen uusin julkilausuma on järkyttävä, muttei yllättävä; he ovat niin puhtaan sosialisteja kuin voivatkaan olla, yhdelle ryhmälle luvataan rahaa, toisen ryhmän kustannuksella. Eivätkä he edes piilottele sitä! Ei kai kukaan ihminen haluaisi pakottaa jotain toista ryhmää kustantamaan hänen elintasonsa tai etuuksiansa? Anderssonin lausunnot ovat lyhytnäköisiä, tyrmistyttäviä ja siirtävät vastuun pois poliitikoilta verotettaville, Kaartinen kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Li Anderssonin esitys pääomaveron nostosta veropopulismia

Kaartisen mielestä verojen nosto on aina lyhytnäköistä politiikkaa, joka kostautuu myöhemmin – mutta poliitikot eivät ole silloin enää teoistaan vastuussa.

– Verojen nosto leikkausten sijaan on helppo ja pelkurimainen tapa tehdä politiikkaa. Ei uskalleta leikata, koska oma kohderyhmä vasemmistolla on enemmän tai vähemmän etuuksien kanssa eläviä ja valtion budjetin tasapainottaminen ilman verojen nostoa olisi tuhoisa kannatukselle. Järkevää politikointia tavallaan, muttei suinkaan selkärankaista tai kansantaloudellisesti järkevää, Kaartinen kirjoittaa.

Daniel Kaartinen, Koulutusleikkaukset, Koulutusleikkaukset, Li Andersson, Pääomavero, Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Verotus, Raha
Karu arvio Suomen tilanteesta: ”Kuin rallikuski lähtisi pikataipaleelle käsijarru päällä”
Sisältö:

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan katseet on Suomessa nyt suunnattava työn hinnan lisäksi entistä enemmän rakenteellisen kilpailukyvyn vahvistamiseen: osaamiseen, innovaatioihin, yrittämiseen, investointeihin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan linjaa, että parasta kasvupolitiikkaa on purkaa esteitä yritystoiminnalta ja reilulta kilpailulta.

Rehn korostaa, että Suomi tarvitsee sekä hinta- että rakenteellista kilpailukykyä.

–Hintakilpailukyky kertoo työn hinnan ja tuotoksen suhteesta. Rakenteellinen kilpailukyky puolestaan kertoo koko yhteiskunnan tuottavuudesta ja kyvystä löytää uusia ja parempia tapoja tehdä työtä, luoda uutta ja viedä uusia tuotteita ja palveluita markkinoille. Suomen hyvinvoinnista merkittävä osa perustuu vientiin. Vientimarkkinoilla sekä hinta- että rakenteellinen kilpailukyky ovat molemmat välttämättömiä mutta yksinään riittämättömiä ehtoja menestymiselle. Menestykseen tarvitsemme molempia, hän kirjoittaa vieraskolumnissaan Maaseudun tulevaisuudessa.

Rehn kuvailee, että Suomen taloutta jumittaa kaksi perittyä rakenteellista tekijää: alhainen työllisyysaste ja aneemiset investoinnit. 

–Kasvun nopeuttaminen näissä oloissa on kuin rallikuski lähtisi pikataipaleelle käsijarru päällä, hän toteaa.

Rehn muistuttaa, että investoinnit koneisiin, rakennuksiin ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen laskivat trendin lailla vuodesta 2008 viime vuoteen saakka. 

–On toimittava niin, että investointien orastava nousu jatkuu ja vauhdittuu. Tarvitaan niin pitkän kuin lyhyenkin aikavälin toimia. Investointien poistomahdollisuuksiin liittyvillä ratkaisuilla voidaan nopeasti vaikuttaa niiden kannattavuuteen. Hitaammin vaikuttavia toimenpiteitä ovat investointien omarahoitusosuuteen liittyvät toimet. Niitäkin tarvitaan, kun oman pääoman puute on ongelma viidenneksellä investointeja harkitsevista pk-yrityksistä, hän kommentoi.

Hitaammin vaikuttaviin toimiin kuuluvat Rehnin mukaan myös investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Niiden vaikutus terveeseen ja kestävään kasvuun on hänen mukaansa fyysisiäkin investointeja suurempi. 

–Kaikkien toimien tulee kohdistua nimenomaan investointien edistämiseen. Siksi muun muassa yhteisöveron alentaminen ei ole ratkaisu. Lisäksi toimenpiteiden valmistelussa on pidettävä mielessä, että työpaikkoja luovat etenkin pk-yritykset. Toimet on luonnollista kohdistaa tähän yritysryhmään.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi tänään, että valtiovarainministeriö valmistelee ensi kevään kehysriiheen ehdotuksen, jolla yritysten verotusta muutettaisiin kasvua ja investointeja suosivampaan suuntaan.

–Talouden kasvu edellyttää menestyviä yrityksiä. Parasta kasvupolitiikkaa on purkaa esteitä yritystoiminnalta ja reilulta kilpailulta. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen oli tässä hyvä ensiaskel, lisää tarvitaan, Orpo sanoi puheessaan suurlähettiläspäivillä.

Orpo muistutti, että Suomen talouskasvu on tällä hetkellä kotimarkkinoiden varassa. 

–Vientimme ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaiset vientiyritykset ovat finanssikriisistä lähtien menettäneet markkinaosuuksiaan maailmalla. Kilpailukykysopimus toki parantaa asteittain Suomen hintakilpailukykyä, mutta sen vaikutukset näkyvät hitaasti.

investoinnit, Katja Incoronato, Olli Rehn, Petteri Orpo, Raha, Suomen kilpailukyky, Suomen kilpailukyky, Suomen talous, Talous, Raha
Osakesäästäjien terveiset yksityispankeille: Tervetuloa jakamaan tappioita
Sisältö:
Valtaosa yksityispankkien asiakkaista pettyy varojen tuottoon. Ainoastaan kolmannes täyden valtakirjan asiakkaista katsoo, että salkulle asetetut tuottotavoitteet on saavutettu. Joka neljäs arvioi, että tuotto on päihittänyt vertailuindeksin.
 
Yksilöllinen varainhoito 2016 -tutkimukseen osallistui huhtikuussa 3 187 Osakesäästäjien jäsentä, joista 595 oli sopinut yksilöllisestä varainhoidosta. He arvioivat yksityispankkipalveluiden laatua ja sen omaisuuksien merkitystä itselleen. Lisäksi he ottivat kantaa moniin sijoittamiseen yleisemmin liittyviin kysymyksiin. Eniten arvioita kertyi isoille pankeille: Nordealle (256 arviota), OP Ryhmälle (127) ja Danske Bankille (52).  Suuntaa antavat tulokset saatiin kahdeksasta muusta yksityispankista, joita kutakin arvioi 11–17 asiakasta.
 
Tyytymättömyys hinnoitteluun nousi esiin jo vuonna 2014, kun yksityispankkipalveluiden laatua tutkittiin ensimmäisen kerran. Tänä keväänä tyytymättömiä oli vielä enemmän ja äänenpainot jyrkempiä. 
 
Kriittisyyden kasvusta kertovat myös vastaajien arviot yksityispankkipalveluiden hinnan ja laadun suhteesta. Ainoastaan kahdeksan prosenttia vastaajista katsoo, että hinnan ja laadun suhde on täysin kohdallaan. 
 
Suositteluhalukkuuskin on vähentynyt. Enää viidennes vastaajista olisi ilman muuta valmis suosittelemaan yksityispankkiaan hyvälle ystävälleen. Kaksi vuotta sitten samaa mieltä oli kolmannes palvelun käyttäjistä. Aivan erityisesti vastaajia korpeaa se, että varainhoitopalkkio peritään, vaikka omaisuuden arvo olisi laskenut. Ei tuottoa, ei palkkiota -periaate miellyttäisi monia.
 
Tuottoon perustuva palkitseminen vaatii kuitenkin sijoittajalta perehtymistä. On tärkeää selvittää, miten tuottoa mitataan, mihin sitä verrataan ja mitä pitää tapahtua, jotta tuottopalkkio maksetaan. Sitäkin kannattaa miettiä, miten tuottopalkkio vaikuttaa salkunhoitajan toimintaan ja riskinottohaluun. 
 
Valtaosa yksityispankkien asiakkaista pettyy varojen tuottoon. Ainoastaan kolmannes täyden valtakirjan asiakkaista katsoo, että salkulle asetetut tuottotavoitteet on saavutettu. Joka neljäs arvioi, että tuotto on päihittänyt vertailuindeksin.
 
Monessa muussakin sijoittajille tärkeässä ominaisuudessa palvelun keskimääräinen laatu jää kauas asiakkaiden odotuksista. Lähimpänä odotukset ja laatu ovat toisiaan, kun vastaajat arvioivat verkkotapaamisia, mobiiliasiointia sekä saamaansa tukea sijoitussuunnitelman noudattamisessa. Ne eivät nouse asiakkaille tärkeimmän 20 ominaisuuden joukkoon.
 
Helena Ranta-ahon kirjoittama artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.
 
Raha, sijoittaminen, Sijoittaminen, Talous, Viisas Raha, Raha
”BioDigistä” suomalaisen metsäjätin painopiste: ”Vähentäisi kunnossapitoseisokkien tarvetta”
Sisältö:
Metsäyhtiö UPM:n paperiliiketoiminnan kysynnän laskusta huolimatta yhtiön liikevoitto kasvaa ja rahavirta on noussut uuteen ennätykseen. Tulevaisuuden kasvua ja kustannustehoa yhtiö hakee nyt digitalisaatiosta, ketterästi yhdessä startup-kumppaneiden kanssa.
 
–Suomessa on hyvin vahvana digitalisaatioon liittyvä ekosysteemi, ja tämä antaa erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää erilaisia yhteistoimintamalleja nopeasti kasvavien, innovatiivisten kumppaneiden kanssa, kertoo UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska.
 
Kunnossapito on yksi tärkeä osa-alue, johon yhtiö hakee uutta kustannustehoa. 
 
–Olemme käynnistäneet muun muassa erilaisia tiedon visualisointihankkeita ja käyttömahdollisuuksien luomista mobiililaitteisiin. Kunnossapitopuolella etsimme uusia toiminnallisuuksia, jotka auttavat siirtymään tarvepohjaisen, ennakoivan kunnossapidon toimintamalliin. Tämä vähentäisi tehtaidemme kunnossapitoseisokkien tarvetta ja samanaikaisesti pienentäisi kunnossapidon kustannustasoa.
 
UPM starttasi viime syksynä niin sanotun ”SmartMaint” -hankkeen, jonka puitteissa etsitään uusia eväitä kunnossapitotoimien tehostamiseksi yhdistämällä hyvä käytettävyys ja alhaisemmat kunnossapitokustannukset.
 
UPM on yksi Suomen johtavista suuryrityksistä biotaloustoimialalla. Kesän aikana yhtiö lanseerasi BioDigi -konseptin, joka kuvaa yhtiön strategisia painopisteistä biotaloutta ja digitaalisuutta. Tämä edellyttää yhtiöltä tehokkuutta ja resurssien optimaalista hyödyntämistä kaikissa yhtiön toiminnoissa. 
 
– Tavoitteenamme on muun muassa voida käyttää varaosia yli tehtaiden sikäli kun vaihtokelpoisuus on mahdollinen. Myös henkilöstöä halutaan käyttää tulevaisuudessa tehokkaammin, jolloin moniosaamiseen panostaminen ja käyttäjäkunnossapitoon satsaaminen vahvistuu.
 
UPM:n ongelmana on pitkään ollut Euroopan ja Pohjois-Amerikan supistuvien markkinoiden paperiliiketoiminta. Kuitenkin paperiliiketoiminta tuo yhä yli puolet yhtiön myynnistä, mutta sen kannattavuus on ollut heikkoa. Ovaskan mukaan paperiliiketoiminnan tuottama rahavirta tukee yhtiön tulevaisuuden kasvua, joten sen merkitys UPM:n tulevaisuudelle on edelleen suuri, vaikka sen osuus liikevaihdosta tuleekin pienentymään.
 
– Vahva kassavirtamme mahdollistaa uusien, nousevien liiketoimintojen kehittämisen. 
 
UPM kertoi heinäkuussa vertailukelpoisen liikevoiton nousseen tämän vuoden toisella neljänneksellä 21 prosenttia. Rahavirta saman ajanjakson aikana puolestaan ylsi uuteen ennätykseen, 434 miljoonaan euroon.
 
Nina Garlo-Melkkaan kirjoittama artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.
 
Metsäteollisuus, Metsäteollisuus, Raha, Talous, UPM, Viisas Raha, Raha