Lauantai 25.2.2017

Uusi Suomi uutiset

Pelijätti palkkaa väkeä Suomessa - TE: ”Odotetaan mahtavaa peliä, joka menestyy kansainvälisillä markkinoilla”
Sisältö:

Pitkän linjan peliammattilaiset Marko Lastikka ja Henrik Lönnroth perustavat Suomeen pelijätti Zyngan kehitysyksikköä.

–Ensimmäiset kehittäjät aloittavat kolmen viikon kuluttua. Meiltä odotetaan mahtavaa peliä, joka menestyy kansainvälisillä markkinoilla, studion johtaja Marko Lastikka sanoo Talouselämälle.

Hänen mukaansa kyseinen peli perustuu tuttuihin Zynga-brändeihin ja pelityyppeihin. Tällainen voisi olla esimerkiksi maatilapeli FarmVille tai kaupunginrakennuspeli CityVille. Vuosituhannen vaihteessa nämä Zyngan Facebook-pelit houkuttelivat päivittäin kymmeniä miljoonia ihmisiä näyttöpäätteiden ääreen.

Kenties 1 700 henkeä työllistävän Zyngan ensimmäinen todella iso kännykkähitti tehdään Suomessa.

Miehet eivät ole ensimmäistä kertaa asialla. Viitisen vuotta sitten he perustivat Helsinkiin yhdysvaltalaisen Electronic Artsin pelistudion ja ryhtyivät kehittämään mobiiliversiota lähes 30 vuotta vanhasta pc-pelistä. Vuonna 2015 julkaistu SimCity Buildit on Yhdysvalloissa yhä 80 tuottavimman iPhone-pelin joukossa.

Marko Lastikan mukaan Zynga työllistää Helsingissä ensi vaiheessa kymmenkunta pelikehittäjää. 

–Kun ensimmäinen peli valmistuu noin kahden vuoden kuluttua, kehittäjiä on kolmisenkymmentä.

Yhtiö tulee Suomeen palkkaamaan pelinkehittäjiä, mutta yrityskauppakaan ei ole Lastikan ja Lönnrothin mukaan poissuljettu vaihtoehto. Tämä ei ole yllätys, Suomen peliala on konsolidoitumassa.

Zynga on lyhyen ajan sisällä jo toinen Suomeen saapunut pelijätti. Sotapeli World of Tanksista tunnettu kyproslainen pelijätti Wargaming osti viime vuoden lopulla suomalaisen Boomlagoonin.

Eivätkä yrityskaupat jääneet tähän. Viime vuoden suurin suomalainen pelialan kauppa nähtiin, kun japanilainen Softbank myi enemmistöosuutensa Supercellistä kiinalaiselle internet- ja pelijätti Tencentille noin 
9 miljardilla eurolla. Toisaalta myös Supercell ryhtyi sijoittajaksi ja osti enemmistön helsinkiläisestä peliyhtiö Frogmindista.

Viime vuonna myös saksalainen pelijulkaisija Flaregames osti tamperelaisen mobiilipeliyhtiö Kopla Gamesin ja honkongilainen Animoca tamperelaisen TicBits-pelistudion.

Lähde: Talouselämä, Juha-Matti Mäntylä

Henrik Lönnroth, Marko Lastikka, peliala, Peliteollisuus, Peliteollisuus, Raha, Talous, Uusi Suomi, Zynga, Raha
Härski petos paljastui – KL: 65 000 euron RAY-rahat menivätkin vuokriin ja aiheettomiin kilometrikorvauksiin
Sisältö:

Suomen Katutanssiliiton puheenjohtaja on saanut käräjäoikeudessa tuomion törkeästä avustuspetoksesta, uutisoi Kauppalehti.

Tuomion mukaan RAY:lta saatuja avustusvaroja oli käytetty esimerkiksi liiton puheenjohtajan puolison palkkoihin 12 100 euroa, yksityiskäytössä olleen asunnon vuokriin 16 200 euroa, puheenjohtajalle maksettuihin ja projektiin liittymättömiin kilometrikorvauksiin 12 518 euroa, puheenjohtajan ja hänen puolisolleen maksettuihin projektiin liittymättömiin päivärahoihin 6 900 euroa sekä puheenjohtajan omalle yhtiölle maksettuun monitorointiohjelmaan 9 015 euroa. Yhteensä 65 373 euroa.

Suomen Katutanssiliitto on tullut tutuksi perintätoimistoille. Vuoden 2015 jälkeen liitolle on kertynyt 23 maksuhäiriö- tai muuta julkista merkintää. Tuorein on tämän vuoden tammikuulta.

RAY:n ohella liitolta ovat penänneet rahojaan takaisin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (6 912 euroa), OP Vakuutus Oy (374), Lindorff Oy (6 697), Itä- ja Pohjois-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö (6 980) sekä yksityishenkilö (3 047).

Seuraavaksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistelee perintätoimiaan, koska ei ole saanut maksamistaan erityisavustuksista tarpeeksi kattavia selvityksiä.

Liiton puheenjohtaja sai kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen ja kolmen vuoden liiketoimintakiellon. Hänet määrättiin maksamaan avustukset takaisin.

Tuomittu aikoo valittaa käräjäoikeuden tuomiosta.

Lue myös:

4 lapsen yksinhuoltajaäiti huijasi Kelalta 10 079,83 € – Korkein oikeus ymmärsi tekoa

Oletko myymässä autoasi? - Varo sinappihuijausta!

Avustuspetos, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Konkreettinen esimerkki siitä, mikä kaikki on suomalaisessa politiikassa pilalla” – Ville Niinistöltä täyslaidallinen Fennovoimasta
Sisältö:

Oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi kovin sanoin Fennovoiman ydinvoimahanketta. Aihe on ajankohtainen, sillä eilen julkaistussa kirjassaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Janne "Rysky" Riiheläinen kritisoi hanketta maariskiksi Suomelle.

– Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema Rosatomin venäläinen ydinvoimala on energia- ja ulkopoliittinen fiasko, Ville Niinistö kirjoittaa Facebookissa.

Niinistön mielestä Suomi on hankkeella tarpeettomasti ajanut itsensä liian lähelle Venäjän vaikutuspiiriä. 

– Fennovoima tulee venymään, maksamaan yhä enemmän ja se luo riippuvuutta Venäjän poliittiseen johtoon. Kaiken aikaa kuntien ja Fortumin rahat ovat kiinni kannattamattomassa hankkeessa kotimaisen uusiutuvan energian käyttöönottamisen sijaan.

Niinistön mielestä on käsittämätöntä, miksi hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat halunneet ajaa hankkeen läpi.

– Tämä ydinvoimalahanke on kyllä varsin konkreettinen esimerkki siitä, mikä kaikki on suomalaisessa politiikassa pilalla. Ei uskota omiin vahvuuksiinsa ja uusiutuvaan energiaan, ulkopolitiikassa ollaan naiiveja ja päätöksentekoa halutaan piilottaa kansalaisilta kerta toisensa jälkeen, Niinistö purkaa tuntojaan.

Janne Riiheläisen mukaan kenelläkään ei ole haluja tai mahdollisuuksia pysäyttää ydinvoimalaprosessia, vaikka jo aiemman hallituksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on puhunut siitä, että maailmanpolitiikan kannalta ajoitus on ollut onneton. Krimin kriisi puhkesi kesken prosessin ja hankkeesta on tullut poliittisen pelin välinen Kremlille. Lue lisää: Arvio Fennovoimasta: ”Suomi nyt altis Venäjän väännölle – poliitikot jäivät jumiin valheensa kanssa”

Fennovoima, Fennovoiman ydinvoimahanke, Fennovoiman ydinvoimahanke, Fortum, Politiikka, Pyhäjoen ydinvoimala, Raha, Rosatom, Talous, Uusi Suomi, Ville Niinistö, ydinvoima, Raha
M&M: Yrittäjällä ”ihan järjestön” tavoite: Miljonääriksi 500 päivässä
Sisältö:

Juontaja ja yrittäjä Lauri Salovaara aloittaa 24. helmikuuta projektin, joka saa varmasti monet kurtistamaan kulmiaan, kertoo M&M. Salovaara, 38, aikoo saada kerättyä henkilökohtaiselle tililleen miljoona euroa 9. heinäkuuta 2018 mennessä. Salovaara täyttää tuolloin 40 vuotta. Aikaa on 500 päivää.

–Asian ydin on siinä se, että kaikki lähtee nollasta. Ei siis niin, että käytetään mitään olemassa olevaa mahdollista varallisuutta. Jos ja kun tavoite täyttyy, se kertoo meille kaikille yhden asian. Jos minä onnistun siinä, kuka tahansa pystyy tekemään sen, Salovaara sanoo.

Salovaara kertoo, ettei hänellä ole toistaiseksi virallisia kumppaneita. Verkkosivusto projektille on jo avattu. Sivustolle tulee kellolaskuri sekä Salovaaran tilitiedot reaaliajassa päivittävä käyttötililaskuri. Kenellä tahansa on siis mahdollisuus seurata vaivatta, kuinka projekti etenee.

–Mitä ilmeisimmin tämä tulee menemään siihen, että menen osakkaaksi yrityksiin. Tähän mennessä yllättävän moni on pyytänyt jo mukaan. Olen sanonut kaikille tähän mennessä ei. Lähdetään puhtaalta pöydältä, Salovaara kertoo.

Salovaaran mukaan hän voi kerätä vaadittavan summan kanssa periaatteessa millä keinoilla tahansa, kunhan ne ovat moraalisesti ja eettisesti kestäviä. Hänellä on jo valmiiksi osaamista, jota hän aikoo hyödyntää projektin aikana.

–Minulla on itselläni markkinointitausta. Olen sitä hommaa opetellut ja opiskellut nyt 21 vuotta. Tiedän, miten asioita brändätään ja miten niitä kannattaa markkinoida. Hyvin usein me teemme niin, että yksinkertaisesti markkinoimme vain tuotetta. Länsinaapuri ja Piilaakso sen sijaan markkinoivat hyvin pitkälle sitä, miltä tuntuu, kun sitä tuotetta käytetään ja kuinka paljon se helpottaa juuri sinun elämääsi. Tuon aina tällaisen näkökulman mukaan omiin markkinointikeisseihini.

Miljoona euroa 500 päivässä on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite. Siihen ei päästä, mikäli oma tekeminen ei kehity matkan varrella. Salovaara tiedostaa tämän.

–Tiedän jo nyt, että jos en muuta mitään, en pääse tavoitteeseeni. Tiedostan, että oma heikkouteni on järjestelmällisyydessä. Minun on tsempattava siinä. Olen aloittanut kouluttautumisen ja luen kirjoja ja kaikkea mahdollista, jotta pystyn parantamaan tätä osa-aluetta. Vaikka haluaisin olla vain ideoiden popcorn-kone, joksi jotkut ystävistäni minua kutsuvat, se ei taida riittää, Salovaara arvioi.

Itsekin useita yrityksien edustajia ja yksityishenkilöitä erilaisissa tilaisuuksissa sparrannut Salovaara uskoo vahvasti, että mahdollisuuden rajat voi saada selville vain ylittämällä mahdotonta.

–Minulla on yksi klassinen esimerkki, jota käytän usein, kun olen puhumassa jossain tilaisuudessa. Pyydän kaikkia yleisön joukossa nostamaan oikean kätensä niin ylös kuin suinkin mahdollista. Sitten sanon, että nostakaa vielä vähän ylemmäs. Ja vielä vähän lisää. Sitten olen hetken hiljaa ja kysyn, että mitä epäselvää minun ensimmäisessä pyynnössäni oli. Enkö pyytänyt nostamaan käden niin ylös kuin mahdollista? Mutta silti jotain jäi vielä jemmaan.

Salovaaralla on hankkeessa mukana neuvonantajia, joiden tehtävänä on sparrata häntä. Neuvonantajat ovat Oulun yliopiston laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki, konsultti Marjukka ”Maucca” Kärki, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff sekä tuotantoyhtiö NTRNZ Median perustaja Teemu Hostikka.

–Hänellä on mahdollisuus jopa onnistua. Ei se helppoa tule olemaan. Realistisesti epäonnistuminen on onnistumista todennäköisempää. Kun tunnen herran ja tiedän, mitä hän tekee, tiedän mahdollisuuden olevan olemassa. Mutta miljoona 500 päivässä on kuitenkin ihan järjetön tavoite. Se voisi tulla toisaalta yrityskauppojen kautta ja toisaalta sijoitusten kautta. Ei sitä miljoonaa ainakaan palkkatyöllä kerätä, arvioi Hostikka.

Lähde: M&M

Raha, Uusi Suomi, Raha
Alkoholiveroon +65% – Olvi varoittaa Viron jättikorotuksesta 1.7.2017
Sisältö:

Panimokonserni Olvi varoittaa Viron alkoholiveronkorotuksen vaikutuksista tuloskatsauksen yhteydessä.

Ahon mukaan yhtiön kehitykseen tänä vuonna Baltiassa voi vaikuttaa Viroon suunniteltu "poikkeuksellisen suuri" lisäkorotus mietojen alkoholijuomien valmisteveroihin 1.7.2017 alkaen.

– Toteutuessaan muutos johtanee kaupankäynnin osittaiseen siirtymiseen Viron ja Latvian väliseen rajakauppaan ja myös Viron satama- ja laivakaupan pienenemisen kautta takaisin Virosta Suomeen, Lasse Aho toteaa.

Viime vuonna kerrottiin, että Viron keskustavetoinen hallitus aikoo nostaa oluen verotusta peräti 160 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Heinäkuun alussa 2017 vero nousee lehtitietojen mukaan 65 prosenttia nykyisestä.

Muutoksen on arveltu vähentävän suomalaisten viinaturismia Viroon. Jatkossa suomalaisetkin saattavat siirtyä ostamaan alkoholia Latviasta. 

Lue Olvin tuloksesta lisää Kauppalehdestä.

Lue myös: 

Porsaanreikä oluen nettimyyntiin löytyi – Varusteleka: Avi kielsi silti

Omat juomat salliva pykälä uudessa alkoholilaissa ihmetyttää

Alkoholi, Lasse Aho, Olvi, Raha, Talous, Uusi Suomi, Viron alkoholiverotus, Raha
Arvio Fennovoimasta: ”Suomi nyt altis Venäjän väännölle – poliitikot jäivät jumiin valheensa kanssa”
Sisältö:

Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa näkyvälle paikalle noussut Janne Riiheläinen varoittaa tänään julkaistussa kirjassaan (#Turpo – Turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki, Docendo 2017), että Pyhäjoelle rakennettava Fennovoiman ydinvoimala on Suomelle riski.

Riiheläinen on uhrannut Suomen turvallisuuspolitiikan nykytilaa päivittävästä kirjastaan parikymmentä sivua Fennovoiman tapaukselle. Hän on tarttunut voimala-aiheeseen havaittuaan, että ”on melkoinen tunne, kun seuraa asioiden kulkua, joka ei käy järkeen, siis toimi sillä tavalla kuin ajattelee maailman yleensä toimivan”.

Kirjassa kerrataan ansiokkaasti alun perin suomalais-saksalaisen, loppuvuodesta 2013 lähtien suomalais-venäläisen, ydinvoimalahankkeen erikoiset vaiheet.

Oudoin vaihe oli kuviossa piipahtanut ja torjutuksi tullut kroatilainen bulvaaniyritys Migrit Solarna Energija, jonka takana oli venäläisrahaa. Odotettua ei ollut myöskään Venäjällä laajasti toimivan valtio-omisteisen Fortumin päätös lähteä hankkeeseen

Hanketta varmistamaan lähti Fortumin ja kanssa vuonna 2015 yllättäen myös teollisuusvaikuttaja Ilpo Kokkilan omistama rakennusyhtiö SRV. Yhtiön venäläisten kanssa tekemässä projektinjohtosopimuksessa on ollut tosin selittämättömiä ongelmia. Riiheläisen mukaan ”on hyvin hankalaa sanoa, milloin sopimus toteutuu tai toteutuuko se ylipäätään”.

Jos sopimus ei jostain syystä toteudu, olisi koko Pyhäjoen hanke taas oudossa tilanteessa.

Poliitikoista Riiheläinen nostaa Fennovoiman yhteydessä esille muun muassa toukokuusta 2015 viime vuoden loppuun elinkeinoministerinä toimineen Olli Rehnin (kesk.). Hän kävi esimerkiksi Venäjällä samalla, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli Vladimir Putinin vieraana alkuvuodesta 2016.

Takavuosina Fennovoimaan ja etenkin Rosatomiin kriittisesti suhtautuneen Rehnin osuus tuolla matkalla oli hieman epäselvä. Asetelmaa hämmensi vielä Putinin lehdistötilaisuudessa mainitsema omituinen ”Fortumin uusi miljardiluokan investointiohjelma Venäjälle”, jonka Fortum kiisti

Kirjailija korostaa, kuinka tärkeää Fennovoimassa toimiminen on sekä Fortumille että SRV:lle niiden Venäjä-bisnesten vuoksi.

– Sekä Fortumissa että SRV:ssa tiedetään varmasti hyvin, miten nyky-Venäjällä isotkin omaisuudet siirtyvät nopeasti toisiin käsiin, jos niin poliittisesti päätetään. Venäjällä toimimisen maariskiin kuuluu kiinteästi heikko yksityisomaisuuden suoja, jota siellä on vahvistettava poliittisilla siteillä vallanpitäjiin. Näiden yhtiöiden osallistuminen Fennovoimaan on helppo tulkita nimenomaan tätä kautta, Riiheläinen päättelee kirjassaan.

Koko pitkä ydinvoimalaprosessi, jonka aikana Venäjä on lähtenyt kansainvälisesti tuomittuun sotilaalliseen operaatioon Ukrainassa, kulkee nyt omia latujaan.

Kenelläkään ei ole haluja tai mahdollisuuksia pysäyttää prosessia, vaikka jo aiemman hallituksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on puhunut siitä, että maailmanpolitiikan kannalta ajoitus on ollut onneton. Hankkeesta on tullut poliittisen pelin välinen Kremlille.

– Meneillään olevassa Fennovoiman rakentamislupavaiheessa Suomi on erityisen altis Venäjän poliittiselle väännölle. Kun lupa on periaatetasolla myönnetty, ei sitä aikataulusyistä voi enää perua, Riiheläinen kirjoittaa. 

Vastuussa Fennovoiman ydinvoimalan etenemisestä ovat Suomessa yhdessä suuret puolueet, etunenässä kokoomus. Vain vihreät Riiheläinen vapauttaa Fennovoima-vastuusta.

– Oma arvioni on, että ydinvoimaa kovasti halajavat poliitikot jäivät jumiin sen alun perin pienehkön valheensa kanssa, ettei Fennovoimassa ole ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta.

Hänen mukaansa Venäjällä on ote myös isoon joukkoon suomalaisia kuntia, jotka ovat sitoutuneet hankkeeseen energiayhtiöidensä kautta. Niillä taas on vaikutusvaltaa suhteessa valtakunnallisiin päätöksentekijöihin, eli Suomen sisäinenkin vyyhti on kiharainen.

Ja sitten on vielä rakennettu tulevaisuuden kauhukuva, josta suomalaiset kärsisivät pahoin taloudellisesti:

– On periaatteessa mahdollista, että mikäli voimalan rakentaminen vielä kallistuu suunnitellusta ja sähkön markkinahinta puolestaan on voimalan valmistuessa pysyvästi hyvin matala, tilanne voi tehdä venäläiselle osapuolelle järkeväksi ajaa konkurssiin hankkeessa mukana oleva suomalainen tytäryhtiönsä RAOS Voima. Tämä toki kannattaa tehdä vasta sitten, kun Venäjältä tullut rahoitus olisi ehditty korvata markkinalainoilla. Tässä tilanteessa suomalaiset osakkaat jäisivät lyhentämään miljardilainoja ja maksamaan markkinahintaa korkeampaa hintaa sähköstään, Riiheläinen kirjoittaa.

Vapaana viestintäasiantuntijana toimiva ”Rysky” Riiheläinen on tunnettu ärhäkkäästä nyky-Venäjän johdon arvostelusta, mitä hän tuo toistuvasti esiin blogissaan ja Twitterissä. Hänen tinkimätön tyylinsä on johtanut siihen, että hän joutunut häirinnän ja monen sortin trollaamisen, jopa tappouhkausten, kohteeksi, kuten hän kertoo.

Annetaanpa miehen vielä sanoa kirjansa kautta sananen hänen lempiteemastaan, informaatiovaikuttamisesta:

– Aggressiivista informaatiovaikuttamista tapahtuu Venäjän puolelta, ja se näkyy monin tavoin. Tänne on synnytetty joukko Venäjän hyväksi – yleensä ymmärtämättömyyttään – toimivia ryhmittymiä. Näiden kautta ohjaillaan mukaan keskusteluun teemoja ja argumentteja. Kyse ei ole käskyjen mukaan toimimisesta, vaan eri motiiveilla toimivista verkostoista, joihin pyritään pumppaamaan tiettyyn arvomaailmaan sopivaa informaatiota.

Aika moni suomalainen turpo-asiantuntija taitaa yhtyä edellä olevaan näkemykseen.

Lue myös:

Fennovoima ”Putinin käsinohjauksessa” ja riski Suomelle? Vihreät syyttää kokoomusta

Painostiko Venäjä suomalaisyhtiötä? ”Ei vaadi suurta mielikuvitusta ymmärtää”

Kiusallinen kysymys Fortumista - Olli Rehniltä yksi sana: ”Kyllä”

Fennovoima, Fennovoiman ydinvoimahanke, Fennovoiman ydinvoimahanke, Fortum, Ilpo Kokkila, Janne Riiheläinen, Markku Huusko, Migrit Solarna Energija, Olli Rehn, Raha, Talous, Turvallisuuspolitiikka, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Raha
”Anne Berner antanut julkisuuteen väärää tietoa” – Demarilakimies tutki Finavia-paperit
Sisältö:

Lakimies ja SDP:n ryhmäkansliassa eduskunnassa istuva paikallispoliitikko Valtteri Aaltonen vetää eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkistamasta Finavia-aineistosta sen johtopäätöksen, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on antanut julkisuuteen väärää tietoa toiminnastaan Finavian vahingonkorvausasiassa.

– Ministeri Berner on antanut julkisuuteen paikkansa pitämätöntä tietoa roolistaan ja toiminnastaan asiassa, Aaltonen väittää Puheenvuoro-blogisaan.

Suurin oppositiopuolue SDP on kritisoinut Berneriä voimakkaasti Finavia-tapauksessa. Eilen eduskunnan käsitellessä asiaa vastapuolet keskustelussa olivat nimenomaan SDP ja Bernerin puolue keskusta. SDP ja vasemmistoliitto esittävät epäluottamuslausetta Bernerille.

Keskeistä asiassa on se, mikä oli Bernerin rooli siinä, että Finavian hallitus perui nostamansa vahingonkorvauskanteet yhtiön entisiä hallituksen jäseniä ja menneinä vuosina tilintarkastajana toiminutta Deloitte-yhtiötä vastaan.

Ministeri Berner on sanonut julkisuudessa, että päätökset on tehnyt Finavia itse.

– Väite, että Finavia luopui korvausvaatimuksistaan koska minä puutuin asiaan, ei pidä paikkaansa, Berner kirjoitti blogissaan jouluna 2015.

Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä käy Valtteri Aaltosen mielestä ilmi, ettei tämä pidä paikkaansa.

Aaltonen toteaa valiokunnan papereiden paljastavan, että liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) päätti 25.11.2015 alkaa selvittää Deloitten halukkuutta sovintoon korvausasiassa. Tarkastusvaliokunnan asiakirjassa sanotaan näin:

– Tarkastusviraston mukaan ministeriössä päätettiin 25.11.2015 lähteä selvittämään tilintarkastusyhteisön (Deloitte) halukkuus sovintosopimukseen.

Berner on kertonut valiokunnalle, ettei ministeriölle selvisi marraskuussa 2015, että Deloitta vastaan nostetut kanteet olivat luultua heikompia ja toisaalta, ettei Deloitten halukkuutta sovintoon ollut selvitetty.

– Asiaa arvioitiin ministeriössä ja tuolloin päätettiin, että omistaja selvittää Deloitten sovintohalukkuuden omana toimenpiteenään, valiokunta kertoo.

Valiokunnan mietinnön mukaan marraskuun lopussa järjestettiin tapaaminen, jossa olivat mukana LVM, Deloitte sekä Finavian toimitusjohtaja. Finavian hallitus ei siis ollut läsnä.

Valtteri Aaltonen kirjoittaa, että sopimusprosessi pidettiin salassa Finavian hallitukselta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö sanoo näin:

– Tarkastusviraston mukaan tässä tapaamisessa neuvoteltiin jo yksityiskohtaisesti sovintosopimuksen sisällöstä ja etenemisestä asiassa. Samana päivänä Deloitte toimitti sovintosopimusluonnoksen ministeriön edustajalle ja Finavian toimitusjohtajalle. Finaviasta se toimitettiin edelleen yhtiön käyttämille asianajajille kommentoitavaksi. Asiantuntijakuulemisen mukaan asianajajat saivat Finaviasta tiedon, että sopimusneuvotteluja käydään omistajan toimeksiannosta ja ettei hallituksen puheenjohtaja ole mukana neuvotteluissa eikä tietoinen asiasta. Sopimusluonnoksen sanamuodosta kävi myös ilmi, että sopimus oli tarkoitus allekirjoittaa yhtiön toimitusjohtajan toimesta ja hyväksyttää yhtiön ainoalla osakkeenomistajalla.  

Valiokunnan mukaan Finavian käyttämät asianajajat totesivat, että ”asiassa on vaikeaa hahmottaa, mitkä ovat ne tekijät, joiden perusteella tämä sovintosopimus olisi Finavian etujen mukainen”. Asianajajien mukaan ylimääräisen yhtiökokouksen tulisi hyväksyä ministeriön, Deloitten ja Finavian toimitusjohtajan aikaansaama sopimus. Tällaista ylimääräistä yhtiökokousta ei järjestetty, vaan sovinto hyväksyttiin Finavian hallituksen kokouksessa.

Mietinnön mukaan Deloitten kanssa tehty sovinto tuli Finavian hallituksen puheenjohtajan ja valtion omistajaohjausyksikön tietoon yllättäen kokouksessa, joka järjestettiin 2.12.2015.

Valiokunnan mietinnön perusteella Finavian hallituksen puheenjohtaja oli viimeiseen saakka tietämätön saavutetusta sovinnosta Deloitten kanssa, vaikka oli keskustellut puhelimitse ministeri Bernerin kanssa muutama päivä ennen kokousta. Myöskään omistajaohjausosasto ei ollut tiennyt sopimusneuvotteluista.

– Mietinnön mukaan kuulemisissa esitettiin eriäviä kantoja siitä, vaatiko Berner nimenomaisesti hallitusta hyväksymään sopimuksen. Kuitenkin kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri tuo hallitukselle valmiiksi neuvotellun sopimuksen, ei ole paljoa epäselvyyttä, mitä hän hallitukselta odottaa. Berner vielä asian vakuudeksi käski Finavian hallitusta hankkimaan asiasta lausunnon hänen erikseen osoittamaltaan lakimieheltä. Yhtiön yleensä käyttämiltä asianajajilta ja omistajaohjausosastolta saamansa vahingonkorvauskanteita tukevat lausunnot LVM salasi yhtiön hallitukselta, Valtteri Aaltonen kirjoittaa.

– Tämän selkeämmin yhtiön hallituksen toimintaan ja päätöksentekoon tuskin voi puuttua, hän tulkitsee.

– Koska Berner edelleen kiistää kaiken, aivan kuin VTT:n raporttia ja tarkastusvaliokunnan mietintöä ei olisi olemassakaan, emme edelleenkään saa vastausta  siihen olennaiseen kysymykseen: Miksi Berner halusi vahingonkorvauskanteet peruutettavaksi, Aaltonen kirjoittaa.

Lue myös: 

Vaatimuksia valtion omistajaohjaukseen – Berner ja Sipilä vastasivat

Mietintö julki eduskunnassa: Bernerin ministeriö toimi poikkeuksellisesti – nimiä ei mainita

Anne Berner julkaisi kohuttuja Finavia-viestejä

Anne Berner, Deloitte, Finavia, Finavia ja ministeri Berner, Jenni Tamminen, Raha, Talous, Valtion omistajaohjaus, Valtteri Aaltonen, Raha
Suomalainen astronauttiyhtiö keräsi 43 minuutissa miljoonan – mukana Saku Koivu ja Peter Vesterbacka
Sisältö:

Suomalainen startup-yhtiö Cohu Experience on kerännyt Suomen-joukkorahoituskierroksellaan 3,2 miljoonan euron rahoituksen, yhtiö tiedottaa. Mukaan lähti 535 suomalaista yksityissijoittajaa.

Ensimmäiset miljoona euroa yhtiö sai kasaan vain 43 minuutissa. Yhtiö kuvaa rahoituskierrostaan suomalaiseksi joukkorahoituksen ennätykseksi. Kierros päättyi 21. helmikuuta, ja seuraavaksi yhtiö aikoo järjestää rahoituskierroksen kansainvälisille sijoittajille.

Yhtiön liikeidea perustuu astronauttien kouluttamiseen tähtäävään Space Nationiin. Koulutus alkaa ilmaisella mobiilisovelluksella, ja myöhemmin sen on tarkoitus huipentua kansainvälisesti televisioitavassa kilpailussa. Mukaan kuuluu myös idea mediakonseptista sponsorisopimuksineen.

– Halusimme tarjota suomalaisille mahdollisuuden olla ensimmäisenä mukana kasvavassa avaruusbuumissa järjestämällä rahoituskierroksen Suomessa. Onnistuimme yli odotusten, joten nyt voimme viimeistellä koulutussovelluksemme, vauhdittaa globaalin tiimimme kasvua, aloittaa ohjelman kuvaukset kolmella mantereella sekä järjestää ensimmäisen avaruuslennon, kertoo Cohu Experiencen toimitusjohtaja ja perustajaosakas Kalle Vähä-Jaakkola tiedotteessa.

Mukaan yhtiöön on lähtenyt myös tunnettuja nimiä, kuten jääkiekkoilija Saku Koivu ja it-markkinoinnin ammattilainen, Rovio-taustasta tunnettu Peter Vesterbacka.

Lähde: Kauppalehti

Lue myös:

Peliyrittäjä: ”Kuoleman laakso alkaa usein siitä, kun yhteiskunnan ja sukulaisten tuki ehtyy”

 

Iso muutos joukkorahoitukseen: ”Yli sadan miljoonan ruiske suomalaiselle pk-sektorille”

Lähes kahden vuoden mysteeri – USA:n ilmavoimien avaruuskone yhä kiertoradalla

Tutkijoiden väite: Näkyy paljain silmin – Valtava räjähdys taivaalla 2022

Katseet taivalle – Saatat nähdä tulipallon

Tutkijoiden raju väite: Avaruudesta tuli älyllisen olennon viesti

Ruotsista löytyi ikivanha, ainutlaatuinen avaruuskivi – ”Tällaista meteoriittia ei ole ennen nähty”

Astronautit, Astronauttikoulu, avaruus, Cohu Experience, joukkorahoitus, Joukkorahoitus, Peter Vesterbacka, Raha, Saku Koivu, Start-upit, Uusi Suomi, Yrittäjät, Yritystoiminta, Raha
Nokia 3310 -huhumylly velloo villinä Intiassa – ”Tajunnanräjäyttävän kaunis”
Sisältö:

Nokia-brändin paluu matkapuhelinkauppoihin on käynnistänyt todellisen huhumyllyn Intiassa, kertoo Kauppalehti.

Intiassa ennustetaan, että Nokia-laitteita nykyisin valmistava HMD tuo maan puhelinmarkkinoille jopa seitsemän uutta puhelinta. Paikallinen media kertoo, että Intiassa perinteisesti suositun suomalaisbrändin paluu puhuttaa intialaisia ja uutuuksia odotetaan jo innolla.

Erityisesti mieliä kiihdyttää Nokian legendaarisen klassikkopuhelimen, 3310:n paluu uudistettuna versiona. Indian Express -lehti kertoo nähneensä uudistetun retrolaitteen ja kuvailee sitä ”tajunnanräjäyttävän kauniiksi”. Puhelin on lehden mukaan soikean muotoinen.

Puhelimen hinnaksi veikataan noin 45 euroa, kun aiemmin on kuultu ennuste noin 60 euron hinnasta.

Lähde: Kauppalehti

Lue myös:

Legendaarinen Nokia 3310 palaamassa myyntiin – päivitetty nykyaikaan, hinta 60 €

Huikea Nokia 3310 -hehkutus alkoi heti maailmalla: ”Rakastetuin ja kestävin puhelin historiassa”

Nokian 3310 joutui tulikuuman nikkelipallon käsittelyyn – näin kävi

Mikä ihmeen HMD? Tällainen yhtiö alkaa myydä Nokia-puhelimia

HMD Global, Nokia, nokia 3310, Nokia 3310, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Samaan aikaan Suomessa…” – Duudsonien Ponsse-rodeosta tuli välitön viraalihitti
Sisältö:

Suomalaisyritysten, Tekesin ja Duudsonien yhteinen videokampanja sai lentävän lähdön maanantaina, kertoo Kauppalehti.

Tekes on valjastanut Duudsonien suositun YouTube-kanavan suomalaisyritysten mainoskanavaksi. Samaan aikaan Suomessa -kampanjan (Meanwhile in Finland) ensimmäisellä videolla Duudsonit pääsevät Ponssen metsäkoneiden kyytiin.

Forest Machine Rodeo -nimistä videota oli 18 tunnin jälkeen katsottu Duudsonien Facebook-sivuilla 3,4 miljoonaa kertaa. YouTubessa katselukertoja oli 140 000.

Lähde: Kauppalehti

Duudsonit, Raha, Suomi mainittu, Talous, Uusi Suomi, Raha
T&T: Häiriö ”tappaisi kaikki hetkessä” – Suomeenkin suunniteltu Hyperloop vain hengenvaarallinen utopia?
Sisältö:

Suomessakin innostusta herättänyt Hyperloop-liikennekonsepti on maailmalla päässyt demovaiheeseen. Tekniikka&Talous-lehden mukaan kokeilut osoittavat, että suunnitelman toteuttaminen on vielä kaukana tulevaisuudessa tai kokonaan mahdotonta.

Hyperloopin idea on alipaineistetussa putkessa ihmisiä kuljettava, nopeasti liikkuva kapseli. Putkea kehittävistä yhtiöistä Elon Muskin SpaceX-yhtiö esitteli opiskelijoiden saavutuksia Hyperloop-kilpailussa, joka päättyi tammikuun lopussa. Kisaan ilmoittautui 1200 tiimiä ja niistä kolme pääsi rakentamaan sukkulaa loppukilpailuun. Voittajaksi julistettu WARR-joukkue Münchenistä saavutti 90 kilometrin tuntinopeuden ja eteni putkessa kiihdytyksen jälkeen 50 metriä.

Käytännön toteutus on siis kaukana. Tämän lisäksi brittiläinen tutkija ja videobloggaaja Phil Mason varoittaa, että koko Hyperloop-suunnitelma on vain hengenvaarallinen utopia. Hänen mukaansa pienikin tyhjiöputkeen kohdistuva häiriö voisi aiheuttaa katastrofin, joka tappaisi muutamassa sekunnissa kaikki putkessa olevat matkustajat koko 800 kilometrin matkalta. Jos putkeen syntyisi reikä, kymmenen tonnin ilmamassa syöksyy putkeen ja rysähtää äänen nopeudella kohti putkessa liikkuvaa sukkulaa kuin luodin lailla liikkuva rekka.

Hyperloop on herättänyt innostusta Suomessakin. Konsulttiyhtiö Ramboll KPMG julkaisi heinäkuussa 2016 alustavan selvityksen, jonka mukaan Hyperloop Helsingistä Tukholmaan olisi mahdollinen rakentaa ja matka kestäisi puoli tuntia. Rakennuskustannusten yhtiöt arvioivat olevan 19 miljardia euroa. Salon kaupunki puolestaan tavoittelee Hyperloop-testirataa Suomeen.

Lähde: Tekniikka&Talous

Hyperloop, Hyperloop-putki, Raha, Talous, teknologia, Uusi Suomi, Raha
Hiihtolomalaisen bensalasku voi yllättää ikävästi - KL: Jopa 10 euron hintaero tankillisessa
Sisältö:

Autolla hiihtolomalle suunnistava saa varautua pulittamaan tänä vuonna selvästi enemmän bensalaskusta kuin vuosi sitten. Varsinkin dieselillä ajavalle on luvassa roimasti enemmän rahanmenoa, Kauppalehti kertoo.

Hintaero halvimman ja kalleimman tankkauspaikan välillä oli Polttoaine.netin keräämien tietojen mukaan perjantaina 19 senttiä bensiinilitralta. Se tarkoittaa jopa lähes 10 euron hintaeroa, kun ostaa tankin täyteen.

Keskimäärin 95-oktaaninen bensiini maksoi tammikuussa 1,47 euroa litralta, kertoo Öljy- ja biopolttoaineala ry:n seuranta. Veron osuus tästä hinnasta on 0,96 euroa. Vuotta aiemmin hinta oli 1,35 euroa, ja koko viime vuoden hinta pysytteli 1,30-1,43 euron tietämissä.

Dieselissä hinnannousu on vuoden aikana ollut vielä bensaakin nopeampaa. Vuodessa keskimäärinen hinta on noussut viidenneksellä. Nyt diesel-litra maksaa keskimäärin 1,36 euroa, kun vuosi sitten tammikuussa sitä sai 1,15 eurolla ja helmikuussa 1,11 eurolla.

Pidemmällä aikavälillä dieselin hinta on kuitenkin heilunut hieman vähemmän kuin bensiinin.

Lähde: Kauppalehti, Merja Saarinen

Bensan hinta, Bensan hinta, Hiihtoloma, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kova väite velkaantumisesta: ”Pankit heiluttavat Suomen luottoluokituksia - yhdistelmä on hirveän vaarallinen”
Sisältö:

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta on viime aikoina varoitettu yhä useammin. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch. Yksi velkaantumisesta jo pitkään varoittanut on asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna, jonka mukaan vaarassa ovat pian niin Suomen valtion kuin suomalaisten pankkienkin luottoluokitukset.

–Pankit, jotka tyrkyttävät lyhennysvapaakampanjoita ja ylipitkiä laina-aikoja heiluttavat Suomen ja suomalaisten pankkien luottoluokituksia. Näiden pankkien aggressiivinen kaupunkimarkkinoiden valloituspolitiikka voi käydä vielä kovin kalliiksi meidän kaikkien suomalaisten kukkaroille, jos luokitukset heikkenevät ja kaikkien rahan hinta nousee. Yhdistelmä on hirveän vaarallinen tilanteessa, jossa globaali talous nousee, markkinakorot nousevat, mutta Suomen talous mataa, Pauna totesi Uudelle Suomelle lauantaina. 

Hän sanoo, että lääke ylivelkaantumisen estämiseen on yksinkertainen.

–Omaa riihikuivaa rahaa asuntokauppaan riittävästi, maltilliset laina-ajat ja säntillinen lyhentäminen heti laina-ajan alusta lukien. Näin toimien kasvatat itsellesi merkittävän asuntovarallisuuden, mutta vain kasvavissa kaupungeissa.

Pauna huomauttaa, että asuntolainan maksuerä on tänä päivänä lähes yksinomaan pelkkää lyhennystä matalien korkojen vuoksi. 

–Eli käytännössä talletus omalle ”asuntosäästötilille” ja tuotto on kiinnitetty asuntojen hinnankehitykseen, joka sekin on nyt selvästi nousu-uralla. Asuntolainen lyhentämättä jättäminen on vaarallista velan ottoa – ei ilmaista kulutusvaraa.  Maksun ajan koettaessa korotkin ovat jotain muuta kuin nyt. Lyhentäjä hymyilee oman taloutensa hallitsijana, velkaantuja itkee pankin torpparina.

Juuri nyt matala korkotaso siis tukee velallisia, mutta muodostaa samalla vaarallisen riskin. Ruotsissa varoitellaan jo rajusta korkojen noususta.

–Uskon, että vuonna 2025 asuntolainojen korko päätyy viiteen prosenttiin, jos siitä ei tingi. Jos tinkii, niin silloin se tapahtuu vuonna 2030, Avanzan ekonomisti Claes Hemberg totesi Dagens Industrin haastattelussa keskiviikkona.

Suomessa saman asian on nostanut esiin myös Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen.

–Korkojen noustessa suomalaisten korkokulut nousevat taas nopeammin. Omaa taloutta ei kannatakaan laskea sen varaan, että korkotaso pysyisi matalana pitkään. Lainanotto kannattaa suhteuttaa tuloihin ja myös pelivaraa omaan talouteen on hyvä jättää, hän sanoi tammikuun lopulla.

Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti Suomea viime vuoden lopulla kotitalouksien korkeasta ja kasvavasta velkaantumisesta. Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa oli vuoden 2016 lopulla 127 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Komitean mukaan velkaantuminen voi muodostaa riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja reaalitalouden kehitykselle keskipitkällä aikavälillä. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiinnitti joulukuussa huomiota kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen. 

Finanssivalvonta puolestaan kiinnitti vastikään huomiota siihen, että asuntoluottojen säästövelvoitetta kierretään rinnakkaisilla kulutusluotoilla. Asian nosti esiin myös Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn viikolla.

Lisää aiheesta:

Luottoluokittaja puuttui suomalaisten velkaantumiseen: ”20 prosenttiyksikköä enemmän kuin 10 vuotta sitten”

Uusi varoitus suomalaisten veloista: ”Pahat jäljet”

Vakava varoitus suomalaisten velkaantumisesta: ”Pelivaraa on hyvä jättää”

Suomelle varoitus Euroopasta – syynä tavallisten suomalaisten velkaantuminen

 
Ari Pauna, Asuntolainat, Claes Hemberg, Henna Mikkonen, Katja Incoronato, Kotitalouksien velkaantuminen, Olli Rehn, Pankit, Raha, Suomen luottoluokitus, Talous, Ylivelkaantuminen, Raha
Luottoluokittaja puuttui suomalaisten velkaantumiseen: ”20 prosenttiyksikköä enemmän kuin 10 vuotta sitten”
Sisältö:

Luottoluokittaja Fitch kiinnittää myöhään perjantaina julkaisemassaan Suomi-katsauksessa huomiota suomalaisten velkaantumiseen. Luottoluokittaja muistuttaa, että kotitalouksien velkaantumisaste viime vuoden toisella neljänneksellä oli 127 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

–Se on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, Fitch huomauttaa.

Fitch pitää velkaantumisen jarruttamiseksi tehtyjä toimia, kuten oman pääoman suurempaa osuutta asuntolainaa haettaessa tai asuntolainojen verovähennyksen aseteittaista pienentämistä oikeansuuntaisina, mutta ei välttämättä riittävinä.

–Asuntojen hintojen nousu kaupungeissa ruokkii edelleen lisävelkaantumista.

Kotitalouksien velkaantumisesta on varoiteltu jo pitkään. Viimeksi asian nosti tiistaina esiin Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn.

–Suomen talous on nyt jättänyt taantuman taakseen. Nopea velkaantuminen ei palvele nopeampaa talouskasvua, vaan sisältää ylivelkaantumisen riskin, hän varoitti.

Lue lisää: Uusi varoitus suomalaisten veloista: ”Pahat jäljet”

Fitch piti Suomen luottoluokituksen ennallaan tasolla ”AA+”. Luottoluokitusnäkymät ovat vakaat.

Luottoluokittaja kuitenkin huomauttaa katsauksessaan, että taloustilanne todennäköisesti heikkenee kuluvan vuoden toisella puoliskolla.

–Verotukselliset ja hallinnolliset toimet vähentävät kotitalouksien tuloja ja samaan aikaan investoinnit supistuvat kausivaihteluiden vuoksi. Viennin toipuminen korvaa näitä asioita vain osittain, Fitchin analyytikot arvioivat.

Myös Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Hän totesi tammikuun lopulla, että yksityisen kulutuksen kasvu on ollut Suomen talouskasvun keskeisin ajuri viime vuosina. Kuluttajien optimismista huolimatta Mikkonen odottaa Fitchin tavoin kulutuksen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna. 

–Palkat eivät juuri nouse kilpailukykysopimuksen myötä ja kiihtyvä inflaatio syö valtaosan ostovoiman kasvusta. Positiivisella puolella työttömyys jatkaa laskuaan ja korkotaso pysyy matalana tukien velallisia kotitalouksia.

Lue myös: Suomalaisilla vahva usko tulevaan: ”Lukemat kertovat hurjasta nousukaudesta”

Fitch Ratings, Katja Incoronato, Kotitalouksien velkaantuminen, Raha, Suomen luottoluokitus, Talous, Ylivelkaantuminen, Ylivelkaantuminen, Raha
Hans Välimäki poistaisi sunnuntaipalkan – PAM-lehti: Ministeriö ei edes keskustellut
Sisältö:

Työ- ja elinkeinoministeriön hallintoneuvos, työaikalain muutoksia pohtivan työryhmän vetäjä Tarja Kröger sanoo, ettei sunnuntaipalkkaan puuttuminen ole suunnitelmissa. Asiasta kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin lehti.

Sunnuntain tuplapalkan poistoa ehdotti hiljattain julkkisravintoloitsija Hans Välimäki MTV:n Huomenta Suomessa. Välimäki sanoi sunnuntain tuplapalkan olevan muinaismuisto. Tilalle hän väläytti esimerkiksi tippauskulttuuria Suomeen.

Kröger sanoo PAM-lehdessä, että aihe ei ole ollut ainakaan toistaiseksi edes keskusteluissa mukana, kun työryhmä on kokoontunut.

Sunnuntaipalkkaan puuttuminen oli mukana pääministeri Juha Sipilän syksyllä 2015 julkistamissa kilpailukykytoimissa, jotka kriitikot nimesivät pakkolaeiksi. Hallitus olisi pienentänyt sunnuntaipalkkaa 75 prosenttiin.

Sunnuntaipalkka on noussut julkiseen keskusteluun tuon jälkeenkin. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on esittänyt, että sunnuntaipalkan velvoite poistettaisiin laista, jolloin siitä sovittaisiin paikallisesti.

Lisäksi hallituspuolue kokoomus esitti viime kesänä Suomi Areenassa niin ikään, että sunnuntaikorvaus poistettaisiin laista.

Lue myös:

Lähihoitajien tyrmistys sunnuntailisän poistosta – ”Uskomattoman röyhkeä palkka-ale”

Juha Sipilä paljasti kovan listansa: Sunnuntain tuplapalkka historiaan – sairauslomiin iso muutos

Yrittäjät: Ylityökorvaus ja sunnuntailisä pois Suomen laista

Hans Välimäki, Jenni Tamminen, Kotimaa, Sunnuntailisä, Sunnuntaipalkka, Sunnuntaipalkka, Tarja Kröger, Työelämä, Raha