Sunnuntai 22.10.2017

Uusi Suomi uutiset

Näin täpärästi pelastui Suomen sankarillinen autotehdas – Oli jo ”viimeisellä rannalla”
Sisältö:

Suomen talouden tämän hetken yksi suuri sankaritarina, Uudenkaupungin autotehdas, oli hyvin lähellä kaatumista vielä viitisen vuotta sitten. Pelastumistarina kerrotaan valaisevasti tänään julkaistussa kirjassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä Kauppatorille (Docendo, 2017).

Tietokirjailija Jukka Saastamoisen kirjoittamassa teoksessa kuvataan, kuinka Uudenkaupungin tehtaan kohtalo oli vaakalaudalla, kun sen valmistamien sähkökäyttöisten Think- ja Garia-autojen tuotanto tyssäsi, ja kovalla tohinalla Uuteenkaupunkiin puuhattu sähköauto Fisker Karma teki täydellisen mahalaskun 2011.

Uudenkaupungin tehtaan omistusta oli järjestelty jo aiemmin, kun rakennusyhtiö SRV:llä vaurastuneen Ilpo Kokkilan hallitsema sijoitusyhtiö Pontos ja valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus olivat tulleet mukaan tehtaan omistavaan Valmet Automotiveen Metson rinnalle. Uusille omistajille oli langennut kirjan mukaan rahoittajan osuus, kun kokonaisuuteen hankittiin Karmann, joka oli erikoistunut avoautojen kattojärjestelmien valmistukseen.

Myös Karmann sakkasi, kun asiakkaat alkoivat hylkiä avokattoisia urheiluautoja ja suosivat katumaastureita. Karmann alkoi tuottaa omistajilleen mittavia tappioita.

–Takkiin tuli puun takaa kymmeniä miljoonia euroja, ja oli kiikun kaakun, että Uudenkaupungin autotehdas ei mennyt nurin, Pontoksen nykyinen toimitusjohtaja Timo Kokkila, Ilpo Kokkilan vanhin poika, kuvailee kirjassa.

Pelastukseksi nousi saksalainen Daimler, jonka A-sarjan Mercedes-Benzejä Uusikaupunki pääsi valmistamaan 2013. Noihin aikoihin Uudessakaupungissa tehtiin kymmenien miljoonien eurojen tappiot kahtena vuotena peräkkäin.

Vuosien 2012 ja 2013 vaiheilla tehdas kävi ”viimeisellä rannalla”, Saastamoinen kuvaa kirjoittamassaan Kokkila-kirjassa.

–Valmet Automotive vaikuttaa viimeaikaisten rekrytointiuutisten perusteella valtavalta firmalta. Todellisuudessa sen omavaraisuusaste pyöri vuosikaudet yksinumeroisissa lukemissa. Yhtiölle jouduttiin tekemään useita erilaisia pelastustoimia ennen kuin Daimlerin sopimus naksahti kohdalleen. Tehtaalla ei ollut suunnitelma B:tä, ja jos Daimler-kuvio ei olisi toteutunut, Uudessakaupungissa olisi hyvin todennäköisesti pantu lappu luukulle, Timo Kokkila kuvailee.

Hän muistuttaa, että Uudenkaupungin tehtaan bisnes ei ole riskitöntä vieläkään.

–Autonvalmistus on suurten volyymien tuotantoa, jossa marginaalit ovat äärettömän ohuet.

Kokkiloiden Pontos ja Suomen Teollisuussijoitus lunastivat Metson osakkeet Valmet Automotivesta ja nousivat tasaosuuksin autotehtaan pääomistajiksi vuonna 2014. Kummallakin oli kaupan jälkeen yhtiöstä 47,5 prosentin siivu. Loput viisi prosenttia jäi yhtiön toimivalle johdolle.

Valmet Automotive alkoi valmistaa Mercedes-Benzin GLC-mallin katumaastureita alkuvuodesta 2017.

auto, autoteollisuus, Autoteollisuus, Ilpo Kokkila, Jukka Saastamoinen, Kotimaa, Markku Huusko, Mercedes-Benz A-sarja, Mersu, Valmet Automotive, Raha
Kansanedustaja huomasi huolestuttavan jättiluvun: ”Näinhän ei tarvitse olla”
Sisältö:

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) nostaisi opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavat tulorajat muiden Pohjoismaiden tasolle.

Opintotukea uudistettiin elokuun alusta lähtien. Valtion takaamaa opintolainaa voi nyt nostaa kuukaudessa jopa yli 60 prosenttia aiempaa enemmän. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa pienennettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.

Kauma huomauttaa, että kaikilla opiskelijoilla tilanne ei ole kuitenkaan helpottunut. 

–Näihin lukeutuu esimerkiksi sellainen opiskelija, jonka työssäkäyvä asuinkumppani ei osallistu, ja jonka ei voi edes olettaa osallistuvan opiskelijan asuin- tai elinkustannuksiin. Nuori opiskelijanainen tai -mies ei tänä päivänä enää yhteen muuttaessaan oleta, että toinen olisi automaattisesti heti valmis elättämään toisen. Myöskään ns. kimppa-asujien osalta uudet säännökset eivät ole olleet parhaat mahdolliset, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Samaan aikaan Suomen Pankki on kertonut, että suomalaisten opintolainojen määrä kasvaa juuri nyt ennätysvauhtia. Keskuspankin mukaan euroissa mitattuna opintolainakanta on tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla 2,7 miljardissa. 

Lue lisää: Ennätys rikki suomalaisten opintolainoissa: ”Aikaisemmin näin tapahtui 1990-luvun laman aikaan”

Kauma korostaa, että opintolainoja on nostettu tänä vuonna jo enemmän kuin vuonna 2016 yhteensä. Hän nostaa esiin myös Tilastokeskuksen tilaston, jonka mukaan joka toinen opiskelija tekee töitä opiskelun ohessa.

–Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, ja yksi syy tähän kehitykseen ovat opintotuen jyrkät tulorajat. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä kaikissa Pohjoismaissa. Muissa Pohjoismaissa opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi enemmän kuin Suomessa: meillä raja on noin 12 000 euroa, kun taas Norjassa ja Ruotsissa noin 18 000 euroa ja Tanskassa yli 19 000 euroa vuodessa. Norjassa lasten määrä perheessä kasvattaa tulorajoja, hän kommentoi.

–Usein kuulee perusteltavan, että tulorajoja ei voi nostaa, koska opinnot viivästyvät. Näinhän ei tarvitse olla. Työskentelyhän ei vääjäämättä edes lykkää valmistumista, jos opintopistevaatimuksesta per vuosi pidetään kiinni. Silloin ei voitaisi myöskään väittää, että tulorajojen nostaminen lisäisi opintotukikuukausien määrää ja toisi sitä kautta lisäkustannuksia nykytilanteeseen verrattuna, hän jatkaa. 

Professorilta tyrmäys

Kauma linjaa, että työntekoon pitää olla oikeus kaikilla opiskelijoilla, mutta eniten tätä oikeutta tarvitsevat ne opiskelijat, joilla esimerkiksi vanhemmat eivät pysty auttamaan puhelin- tai ruokalaskun maksussa. 

–Opiskelijat ovat myös merkittävä resurssi heitä palkkaaville yrityksille, joten jokainen menetetty työtunti on tappio kansantalouden kannalta. Opiskelijoiden tekemä työ on myös luonteeltaan usein sellaista, johon soveltuu parhaiten uraansa aloitteleva henkilö. Tällöin he eivät vie keneltäkään työpaikkaa, pikemminkin päinvastoin – monet näistä paikoista jäisivät muuten täyttämättä.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén sanoo Kauman blogista syntyneessä keskustelussa kansanedustajan ehdottavan järjestelmää, jossa on kahdenlaisia työläisiä. 

–Ne jotka tekevät koko ikänsä töitä kutakuinkin samalla palkalla ja sitten ne, jotka saavat palkan lisäksi ilmaista opintorahaa ja muita opintososiaalisia etuja ja tulonsiirtoja. Jälkimmäiset saavat opintojensa jälkeen moninkertaista palkkaa ensi mainittuihin nähden. Juristit ja lääkärit saavat elinaikanaan jopa miljoona euroa enemmän tuloja kuin ne, jotka epäonnistuvat korkeakoulujen sisäänpääsyssä. Opinnot itsessään ovat tietenkin ilmaisia. Tämä on kansanedustajan mielestä "reilu peli". Kannattaa mennä kertomaan ilouutinen 1500 euroa kuussa ansaitseville postinkantajille ja varastomiehille, jotka maksavat opintorahat, korkotuet, ilmaisen opetuksen jne, Virén kommentoi.

Kauma vastaa Virénille, että tavoite on, että jokainen opiskelija valmistuu määräajassa. 

–Se onnistuu, kun opinahjossa pidetään kiinni tiukasti siitä, että suorittaa joka vuosi sen määrän mitä pitääkin. Valmistumisen jälkeen opiskelija on valmiimpi työelämään. Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä, hakipa sitten mihin ammattiin hyvänsä.

”Paremmat mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun ja sitä kautta nopeampaan valmistumiseen”

Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen muistuttaa omassa opintolainoja käsittelevässä blogissaan, että Kelan maksamat opintolainahyvitykset saattavat näkyä tulevaisuudessa isoina lyhennyksinä opintolainakannassa. Se toimii opiskelijoille myös kannustimena suorittaa opinnot määräajassa.

–Vuoden 2014 opintotukimuutoksessa voimaan tullut opintolainahyvitys pysyi nyt ennallaan. Määräajassa opintonsa suorittavien opiskelijoiden lainoista 2 500 euroa ylittävästä osuudesta hyvitetään 40 prosenttia tiettyyn ylärajaan asti. Esimerkiksi Suomessa suoritetulle, 300 opintopisteen korkeakoulututkinnolle opintolainahyvitys on enintään 6 200 euroa. Käytännössä Kela lyhentää hyvityksen verran opintolainaa opiskelijan puolesta, Aaltonen kertoo.

Hän viittaa myös Kelan tietoihin, joiden mukaan useimpien opiskelijoiden kokonaisuudessaan saama tuki suurenee uudistusten myötä, kun tukeen lasketaan opintoraha, asumistuki ja opintolaina. Tämä antaa Aaltosen mukaan mahdollisuuksia nopeampaan valmistumiseen. 

–Tuki kasvaa pääosin opintolainan kautta, mutta opintolainassa on huomattavia etuja kuten matala korko verrattuna muihin kotitalouslainoihin ja opintolainahyvitys määräajassa valmistuneille. Suurempi tuki antaa paremmat mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun ja sitä kautta nopeampaan valmistumiseen, hän sanoo.

finanssi, Kansantalous, Katja Incoronato, Markus Aaltonen, Matti Virén, Opintolaina, Opintolaina, Pia Kauma, Politiikka, Raha, Talous, Yhteiskunta, Raha
Uniperin hyökkäys Fortumia vastaan kovenee: ”Kauppa tuhoaisi yhtiön arvon”
Sisältö:

Saksalaisen Uniperin talousjohtaja Christopher Delbrück hyökkää kovin sanoin Fortumin osakeostoja vastaan, kertoo Kauppalehti. Delbrück sanoo, että Uniper ei halua ryhtyä Fortumin osakeostojen maksumieheksi. Uniper on kampanjoinut julkisuudessa Fortumia vastaan.

Uniper on pitänyt Fortumia huonona omistajana. Delbrückin mukaan Uniper ei halua uhrata vahvaa tasettaan suomalaisyhtiön eteen.

–Tase ja maksumiehen rooli ovat juuri niitä seikkoja, joista Uniperin johto käy tällä hetkellä sisäisiä keskusteluja Fortumin ostotarjouksen seurauksena, Delbrück sanoo.

–Uniper tekee vakaata tulosta, ja sama vakaus pätee liiketoimintaan. Myös vahva tase osoittaa sen, että Uniper menestyy parhaiten itsenäisenä yhtiönä.

Delbrückin mukaan osakkeiden siirtyminen Fortumille johtaa saavutetun statuksen menettämiseen, mikä tuhoaa yhtiön arvon sijoittajille. Kannanotto viitannee spekulaatioihin, joissa on noussut esiin Fortumin aikeet pilkkoa Uniper oston jälkeen. Etenkin hiilivoimaloiden on veikattu joutuvan myyntilistalle.

–Uniper joutuisi Fortumin omistuksessa ottamaan askelia taaksepäin nykyisessä liiketoiminnassaan.

Uniper on saksalainen energiayhtiö ja suuri osa sen energiatuotannosta pohjautuu fossiilisiin polttoaineisiin, hiileen ja kaasuun. Kaupan on nähty olevan ristiriidassa Fortumin oman tavoitteen kanssa toimia puhtaan energian edelläkävijänä. Sen osuus Nordstream II -kaasuputkesta on myös herättänyt epäilyksiä.

Lue koko juttu Kauppalehdestä

 

Christopher Delbrück, Energia, finanssi, Fortum, Fortum, Itämeren kaasuputki, Nord Stream, Uniper, Uusi Suomi, Venäjän kaasuputki, Raha
Fortumin toimitusjohtaja Uniperin ”hyökkäyksestä” Ylelle: ”Poikkeuksellinen ja hämmentävä”
Sisältö:

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kommentoi Uniper-jupakkaa Ylelle. Hänen mukaansa yrityskauppa ei tullut julkisuuteen ”taiteen sääntöjen mukaan”. Hän ihmettelee, miksi Uniper pitää Fortumia huonona omistajana.

Fortumin ja E.ON:in neuvottelut vuosivat julkisuuteen uutistoimisto Bloombergin kautta ja Uniperin johto luki neuvotteluista mediasta. Fortum ja E.ON laittoivat Bloombergin uutisen jälkeen ulos tiedotteen, jossa uutistoimiston tieto vahvistettiin. Lundmark sanoo ymmärtävänsä Uniperin toimitusjohtajan Klaus Schäferin turhautumisen.

–Ehdin laittaa hänelle (Schäferille) viestin ehkä kymmenen minuuttia ennen kuin tiedote tuli ulos, Lundmark kertoo Ylelle.

Lundmark ei ymmärrä, miksi Uniper pitää Fortumia huonona omistajana. Hän uskoo, että kyse on väärinkäsityksestä. Uniper on kampanjoinut julkisuudessa Fortumia vastaan.

–Tällainen julkinen hyökkäys omistajien tekemiä kauppoja vastaan on tietysti aika poikkeuksellinen ja hieman hämmentävä, Lundmark sanoo Ylelle.

Fortumin markkinaosuus Venäjällä tuotettavasta energiasta nousee huomattavasti, mikäli yhtiön ostotarjous Uniperin osakkeista toteutuu. Pääministeri Juha Sipilän kommentoi lauantaina MTV:lle, että Uniper-kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

Uniper on saksalainen energiayhtiö ja suuri osa sen energiatuotannosta pohjautuu fossiilisiin polttoaineisiin, hiileen ja kaasuun. Kaupan on nähty olevan ristiriidassa Fortumin oman tavoitteen kanssa toimia puhtaan energian edelläkävijänä. Sen osuus Nordstream II -kaasuputkesta on myös herättänyt epäilyksiä.

Lue myös:

Jäätävä vastaus Juha Sipilälle Fortumin kohukaupasta: ”Suoranaista silmien sulkemista”

Fortumin Uniper-kaupassa kovaa peliä – Ministeri Ylellä: ”Pyrkivät nostamaan osakkeen hintaa”

Hämmästys ministerin tv-esiintymisestä: Fortumin ”pääomistaja kaikesta tietämätön”

Fortumin kohukauppa huolestuttaa: ”Vipuvarsi, jolla voidaan kangeta Suomea Venäjän haluamaan suuntaan”

Energia, finanssi, Fortum, Fortum, Fortum, Itämeren kaasuputki, Klaus Schäfer, Pekka Lundmark, Uniper, Uusi Suomi, Venäjän kaasuputki, Raha
Jäätävä vastaus Juha Sipilälle Fortumin kohukaupasta: ”Suoranaista silmien sulkemista”
Sisältö:

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö kommentoi suorin sanoin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) arviota, jonka mukaan Fortumin Uniper-kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

–On naiivia väittää, että tällaisen yhtiön ostaminen ei lisäisi suomalaisen valtionyhtiön Fortumin riskiä suhteessa Venäjään. Ja on suoranaista silmien sulkemista väittää, että se ei olisi myös turvallisuuspolitiikallemme merkityksellistä. Totta kai se on. Eri asia on sitten se, kuinka paljon se vaikuttaa asemaamme ja mitä sille pitäisi tehdä. Tästä pitäisi päästä Suomessakin jo puhumaan avoimesti, Niinistö kirjoittaa Facebookissa.

Fortum tiedotti syyskuun lopulla sopineensa saksalaisen energiajätti EONin kanssa energiayhtiö Uniperin kaupasta. Kaupassa Fortumille siirtyisi Uniperista EONin vajaan 47 prosentin omistusosuus noin 3,76 miljardilla eurolla, mutta Fortum on viestittänyt olevansa valmis ostamaan myös tätä suuremman omistusosuuden. Uniper puolestaan on sijoittanut Nord Stream 2 -hankkeeseen noin 950 miljoonaa euroa.

Venäläismediassa levisi viime viikolla uutinen, jossa Nord Stream 2:n tekninen johtaja Sergei Serdjukov sanoo kaupan helpottavan koko hankkeen toteuttamista.

–Valtio ei ole missään tapauksessa osapuoli tuossa kaasuputkihankkeessa, eikä Suomi oikeastaan mitenkään, koska kaasuputki menee ihan muualle kuin Suomeen, Juha Sipilä kommentoi MTV:n Uutisextrassa lauantaina.

Hän totesi myös, että Uniper-kauppa lähtee Fortumin omista tarpeista, ja yhtiön hallitus on katsonut kaupan tarpeelliseksi.

–Tähän kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, Sipilä sanoi yksiselitteisesti.

Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio 50,76 prosentin osuudella.

Ville Niinistön mukaan Uniper lisää Fortumin omistuksia Venäjällä merkittävästi ja tekee yhtiöstä entistäkin riippuvaisemmaksi Venäjän kehityksestä ja sen johtajien oikuista.

–Venäjällä energia on julkilausutusti kansallisen edun ja turvallisuuden asia. Nord Stream 2 on monien asiantuntijoiden mukaan hanke, johon liittyy iso turvallisuuspoliittinen ulottuvuus Venäjän läsnäolon kasvusta Itämerellä ja sen pyrkimyksestä vaikuttaa entistä enemmän EUn energiamarkkinoihin.

Niinistö huomauttaa Sipilän puheiden kuulostavan tutuilta.

–Kyllä. Pääministeri Stubb ja sittemmin Sipilä vakuuttelivat samaa Fennovoiman ydinvoimadiilistä venäläisen Rosatomin kanssa. Fortum lopulta pelasti senkin hankkeen kroatialaisen pöytälaatikkofirman farssin jälkeen, koska yksityisiä sijoittajia sille ei löytynyt.

Uniper-kauppaa on arvostellut myös RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz, jonka mukaan hankkeesta on syytä olla huolissaan.

–Suomen valtioilla - eli sen kansalaisilla - on enemmistöosakkuus Fortumissa. Siinä tilanteessa on syytä olla huolissaan jos Fortum ostaa yhtiön joka sijoittaa Nord Stream 2 -putkeen, hankkeeseen jolla on selvät turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet, Adlercreutz kommentoi.  

Hän toteaa, että Fortumin kannalta vielä isompi kysymysmerkki on se, että se vastoin virallista strategiaansa ostaa yhtiön josta EON on halunnut luopua, yhtiön joka tuottaa energiaa pääosin fossiilisilla polttoaineilla.

Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota vihreiden kansanedustaja Satu Hassi, joka on kuvaillut Uniperia ”roskaosastoksi, jonka toiminta perustuu ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen”.

Lue lisää: 

Fortumin kohukauppa huolestuttaa: ”Vipuvarsi, jolla voidaan kangeta Suomea Venäjän haluamaan suuntaan”

Hallitukselle huutia Fortumin jättikaupasta: ”Ilmastonmuutosta kiihdyttävä roskaosasto”

Fortum, Juha Sipilä, Katja Incoronato, Nord Stream, Politiikka, Raha, Talous, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Ville Niinistö, Yhteiskunta, Raha
Jari Litmasen yhtiö rumasti pakkasella - KL: Syynä yksi epäonninen sijoitus
Sisältö:

Jalkapallon supertähti Jari Litmasen epäonninen sijoitus hotellibisnekseen veti sijoitusyhtiö Jari Litmanen Oy:n viime vuoden tuloksen pakkaselle. Litmasen sijoitusyhtiö oli Kauppalehden mukaan osakkaana iittiläisessä Kartanohotelli Radansuussa. Kartanohotelli ja sitä pyörittänyt yritys hakeutuivat konkurssiin kesällä 2016.

Litmasen sijoitusyhtiö omisti vajaan neljänneksen Kiinteistö Oy Radansuu -nimisestä yhtiöstä, jonka tytäryhtiö Kartanohotelli Radansuu Oy harjoitti hotelli- ja ravintolatoimintaa Iitin Kausalassa.

Kartanohotellin toiminta oli pitkään raskaasti tappiollista. Litmanen lähti mukaan hotellibisnekseen 2000-luvun puolivälin tienoilla. Vuonna 2009 Litmasen sijoitusyhtiön lainasaamiset olivat paisuneet 460 000 euroon ja sijoitukset osakkeisiin kasvaneet 480 000 euroon. Jo vuonna 2010 Litmanen joutui tekemään 711 000 arvonalennukset sijoituksiinsa.

Toissa vuonna Litmasen sijoitusyhtiö teki sijoituksiin 199 000 euron arvonalennuksen. Arvonalennuksia tehtiin sekä osakkeisiin että lainasaamisiin. Vaikka yrityksen operatiivinen toiminta tuotti reilun 93 000 euron tuloksen, osakkeisiin ja lainasaamisiin tehdyt arvonalennukset vetivät tuloksen 125 000 euroa pakkaselle.

Tappioiden seurauksena omaa pääomaa jäi yritykselle enää vajaat 29 000 euroa.

Litmanen kanavoi yritykseensä osan saamiaan sponsori- ja pr-tuloja. Viime vuonna yrityksen operatiivinen liiketulos parani edellisestä vuodesta ja oli 178 500 euroa. Tulos painui kuitenkin jälleen reilut 235 000 euroa pakkaselle. Tulosta rasitti se, että yritys on lainannut rahaa hotellibisneksen pyörittämiseen ja hotellibisnes oli ajautunut konkurssiin.

Jari Litmanen Oy:n tuoreimmasta tilinpäätöksestä käy myös ilmi, että Kiinteistöosakeyhtiö Radansuun osakkeiden arvo oli pudotettu yhteen euroon. Osakkeiden tasearvo oli edellisvuoden tilinpäätöksessä 53 000 euroa..

Arvonalennusten seurauksena Litmasen yrityksen oma pääoma meni miinukselle. Viime vuonna Litmanen joutui sijoittamaan yritykseen 207 000 euroa paikatakseen oman pääoman vajeen.

Kiinteistö Oy Radansuun viimeinen tilinpäätös on karua luettavaa. Vuoden 2015 lopussa yrityksellä oli rahalaitoslainaa 314 000 euroa ja muuta lainaa 1,85 miljoonaa euroa. Yrityksen oma pääoma oli 929 000 euroa pakkasella. Pääomalainaa yrityksellä oli 879 800 euroa. Kartanohotelli Radansuuta on yritetty myydä jo jonkin aikaa. 

Lähde: Kauppalehti, Cilla Bhose

Jari Litmanen, Raha, sijoittaminen, Sijoittaminen, Talous, Uusi Suomi, Raha
Asiantuntija arvioi Suomen eurolinjaa: ”Näillä uudistuksilla nostetaan hyvinvointia”
Sisältö:

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että Suomen kannattaa EU:n ja euroalueen kehittämisprioriteeteista neuvoteltaessa ”puskea” pankkiunionia, pääomamarkkinaunionia ja talouden rakenneuudistuksia kaikin voimin eteenpäin. 

–Näillä uudistuksilla nostetaan hyvinvointia, von Gerich kirjoittaa blogissaan.

Valtioneuvoston kanslian julkistamassa EMUn kehittämisen perusmuistiossa linjataan, että Suomi pitää tässä vaiheessa pankkiunionin loppuunsaattamista ja pääomamarkkinaunionin edistämistä päätavoitteina EMU:n kehittämisessä.

Von Gerichin mukaan euroalueen kehittäminen maalataan usein tienä kohti liittovaltiota ja loputtomina tulonsiirtoina Pohjois-Euroopan maista Etelä-Eurooppaan. 

–On totta, että loppuun asti viety poliittinen ja talousunioni pitäisi sisällään runsaasti nykyistä enemmän yhteisvastuuta ja myös maiden välisiä tulonsiirtoja. Harppaus tällaiseen unioniin ei ole kuitenkaan realistista. Eurotaloudesta voidaan tehdä paljon paremmin toimiva myös ilman uusia tulonsiirtoja ja yhteisvastuuta, hän toteaa.

Von Gerich viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa pääomamarkkinoilla ja yksityisellä kulutuksella on paljon suurempi rooli osavaltioiden tilapäisten talouserojen tasoittamisessa kuin liittovaltion tulonsiirroilla. 

–CEPS-ajatuspajan arvioiden mukaan vuosina 2010-2013 euroalueen pääomamarkkinoiden toiminta sitä vastoin kärjisti maiden välisiä talouseroja, hän huomauttaa.

–Tehokkaat pääomamarkkinat olisivat tehokas puskuri tulevia kriisejä vastaan. Pääomamarkkinaunionin tulisikin olla korkealla myös Suomen prioriteettilistalla. Tehokas unioni vaatisi mm. eri maiden välisten konkurssilainsäädäntöjen yhdenmukaistamista, mikä ei suinkaan ole helppo tehtävä. Hyvin toimivat pääomamarkkinat olisivat kuitenkin aimo harppaus kohti paremmin toimivaa rahaliittoa, von Gerich jatkaa.

Hän toteaa myös, että talous ei ole yhdessäkään euromaassa sellaisessa kunnossa, että nyt voisi löysäillä uudistusten suhteen.

–Koskaan ei tunnu olevan hyvä aika uudistuksille. Hyvä aika on kuitenkin nyt! EKP:n vielä toistaiseksi jatkuvat velkakirjastot puskuroivat regulaatiomuutosten vaikutusta. Lisäksi eurotalous on rakenteisiinsa nähden hyvässä vedossa. Tämän parempaa aikaa ei tule.

Euroalue ei voi von Gerichin mukaan jatkaa nykymuodossaan loputtomiin,vaan paremmin toimiva talousunioni on kaikkien jäsenmaiden edun mukaista. K

–Kaikkea ei voi tehdä, joten Suomen kannattaa valita prioriteettinsa tarkasti. Hyvin toimivalla pankkiunionilla, pääomamarkkinaunionilla ja rakenneuudistusten koordinoinnilla nostetaan parhaiten myös suomalaisten elintasoa.

Valtioneuvoston muistion mukaan Suomi korostaa EMUn kehitystyössä markkinakurin ja jäsenmaiden oman vastuun merkitystä. 

–Suomi ei tue sellaisia talous- ja rahaliittoa tukevia uudistuksia, jotka lisäävät jäsenmaiden yhteisvastuuta. Ensisijaisesti tulee taata EMU:n sääntöjen noudattaminen ja jo käsittelyssä olevien kehittämishankkeiden toteuttaminen.

Euroalue, Euroalue, finanssi, Jan von Gerich, Kansantalous, Katja Incoronato, Raha, Talous, Raha
Poikkeuksellinen tilanne suomalaisten eläkkeissä - Asiantuntija: ”Vaikutus vähintään yhden etelänmatkan luokkaa”
Sisältö:

Työeläkkeelle jäämistä ei kannata lykätä vuodenvaihteen yli, jos eläkepäivien viettoon on mahdollista lähteä jo tänä vuonna.

Jos eläkkeelle jää kuluvan vuoden puolella, saa vuoden alussa työeläkeindeksin mukaisen isomman korotuksen kuin vuodenvaihteen jälkeen eläkkeelle jäädessä. Näin neuvoo ekonomisti Jukka Appelqvist Danske Bankin tiedotteessa julkaisemassa kommentissaan.

Tämä on poikkeuksellista. Aiemmin tilanne on ollut päinvastoin, eli eläkkeelle jääntiä on kannattanut lykätä vuodenvaihteen yli.

Jos eläkkeelle jää tämän vuoden puolella, saa vuoden alussa työeläkeindeksin mukaisen korotuksen, joka on hieman alle 0,6 prosenttia. Vuodenvaihteen jälkeen eläkkeelle jäävän korotus on vain 0,1 prosenttia.

Appelqvistin mukaan tämän on ensimmäinen kerta, kun palkkakerroin nousee näin vähän eli 0,1 prosenttia.

Eläkkeelle jäätäessä uuden eläkkeen määrää laskettaessa työuran aikaiset ansiot indeksoidaan palkkakertoimella.

–Harva pohti asiaa, mutta pienikin vaikutus kertautuu, koska se ulottuu jokaiseen kuukausittaiseen eläkkeeseen loppuelämän ajan, Appelqvist kirjoittaa.

Ero eläkkeen suuruudessa voi kasvaa peräti etelänmatkan hintaiseksi.

–Jopa näin pienen eron pitkän aikavälin vaikutus on keskimääräisen uuden eläkkeen kohdalla vähintään yhden eläkepäivinä puolison kanssa tehtävän etelänmatkan luokkaa.

–Jos kysymys olisi itselleni ajankohtainen, en varmaankaan jäisi tammikuussa eläkkeellä, vaan aloittaisin eläkepäivät joko joulukuussa tai lykkäisin saman tien pidemmälle, Appelqvist arvioi.

Erikoisen tilanteen taustalla on hinta- ja palkkatason hidas kehitys.

Inflaatio oli syyskuussa 0,8 prosenttia ja koko kolmannella vuosineljänneksellä 0,7 prosenttia. Palkansaajien ansiot nousivat vastaavana aikana vain 0,2 prosenttia eli reaalisesti palkat laskivat 0,5 prosenttia.

Kolmannen neljänneksen hinta- ja palkkakehitys on tärkeässä roolissa, koska niiden perusteella määräytyvät työeläkejärjestelmän indeksikorotukset. Eläkkeitä korotetaan vuoden alussa työeläkeindeksillä, jossa inflaation osuus on 80 prosenttia ja ansiokehityksen 20 prosenttia.

–Inflaation ennustetaan jatkossa kiihtyvän yli prosenttiin, joten eläkkeet tuskin tulevat ensi vuonna pysymään edes hintojen nousun vauhdissa, Appelqvist kirjoittaa.

Lähde: Kauppalehti

 

eläkkeet, Eläkkeet, Jukka Appelqvist, Kansantalous, Raha, Talous, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Raha
Veronmaksajat: ”Nämä verot eivät ainakaan tule laskemaan”
Sisältö:

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvioi, että liikenteen verotus kokonaisuutena ei ainakaan tule laskemaan.

–Nämä verot eivät ainakaan tule laskemaan. Tieliikenteeseen kohdistuvat verot tuovat kaikkiaan noin 5,3 miljardia euroa valtion budjettiin, sanoi Lehtinen torstaina öljy- ja biopolttoainealan energiaseminaarissa Helsingissä.

Lehtisen mukaan runsaan viiden miljardin euroa kokonaisuus muodostuu auto- ja ajoneuvoverosta, jotka tuovat noin kaksi miljardia euroa. Polttoainevero, bensiinin ja dieselin verotus, tuo noin 2,6 miljardia ja polttoaineen arvonlisävero noin 500 miljoonaa euroa.

Lehtisen mukaan tieliikenteen verotuksessa on samoja piirteitä kiinteistöverossa. Kiinteistön tavoin autoa on vaikea siirtää pois verottajan ulottuvilta.

–Suomessa on noin 2,5 miljoonaa autoa, joten peltilehmä on hyvä kohde verottajalle.

Veronmaksajat arvioi, että vuonna 2019 alkavan uuden vaalikauden aikana liikenteeseen kohdistuva kokonaisverotus ei ainakaan kevene.

–Autojen verotuksessa liikutaan hankintamaksuista edelleen kohti käytön verotusta, mikä on minusta hyvä asia, Lehtinen sanoo.

Hän uskoo, että verotuksen kokonaisuus muuttuu niin, että autovero pienenee vähitellen ”kohti nollaa". Ihan kokonaan se ei kuitenkaan katoa.

Myöskään polttoainevero ei ainakaan kevene. Veron tuotto ei enää välttämättä kasva, koska autokanta uusiutuu. 

Lehtisen mukaan tieliikenteen verorasitus ei voi enää kokonaisuutena kasvaa seuraavalla hallituskaudella.

–Toisaalta kevennyslistalla on muilla veroilla etusija, hän sanoo ja viittaa ansiotuloverotukseen.

Lähde: Talouselämä

auto, Kansantalous, Raha, Talous, Teemu Lehtinen, Uusi Suomi, Verotus, Verotus, Raha
Asmo-laturin valmistaja selvitystilaan – Tarkoitus lopettaa koko yritys
Sisältö:

Asmo-laturia valmistava oululainen Asmo Solutions Oy on asetettu selvitystilaan. Ylimääräinen yhtiökokous päätti ratkaisusta viime maanantaina. Yhtiökokouksen valitsemien selvitysmiesten tehtävä on ”selvittää ja myydä olemassa oleva omaisuus sekä mahdollisesti koko liiketoiminta ja lopuksi lopettaa yritys”.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Asmo-laturin erikoisuus on, että laturi irrottaa itsensä sähköverkosta, kun siihen ei ole kytketty laitetta.

IL kertoi aiemmin, että poliisi tutkii parhaillaan Asmo-laturin kehittänyttä Asmo Salorantaa. Poliisitutkinta liittyy siihen, että toinen oululainen yrittäjä syyttää Salorantaa hänen alkuperäisen liikeideansa varastamisesta.

Saloranta on itse kertonut julkisuudessa myös Uudelle Suomelle, että hänen ideansa Asmo-laturiin syntyi, kun Salorannan avovaimon lapsuudenkoti paloi maan tasalle verkkovirtaan kytketyn laturin takia. IL:n mukaan väite ei pidä paikkaansa, vaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen takia palo sai alkunsa terassilla olleesta ulkogrillistä.

Asmo Saloranta, Asmo-laturi, Oulu, Uusi Suomi, Yhteiskunta, yrittäminen, Raha
Fortumin Uniper-kaupassa kovaa peliä – Ministeri Ylellä: ”Pyrkivät nostamaan osakkeen hintaa”
Sisältö:

Valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi Ylen A-studiossa Uniperin pyrkivän ”viestinnällisin keinoin” nostamaan yhtiönsä osakkeen hintaa kesken Fortum-kaupan.

Valtion enemmistöomistama Fortum on ostamassa 47 prosentin osuuden saksalaisesta energiayhtiö Uniperista.

–Varmasti he tulevat käyttämään viestinnällisiä keinoja siinä, että heitetään epäilyksen varjoja. Minulle on kerrottu jo sellaisesta viestinnästä, että on väitetty, että hallituksen piirissä tätä pohdittaisiin. Ei ainakaan minulle ole hallituksen piirissä sanottu ja minun pitäisi se omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä siitä tietää, sanoo Lintilä Ylellä.

–Kyllä tällä hetkellä varmasti kyse on siitä, että nostatetaan niiden osakkaiden hintaa, ministeri jatkaa.

Uniper itse vastustaa kauppaa ja kokee sen aggressiivisena valtausyrityksenä. Markkinointi & Mainonta kertoi viime viikolla Uniperin aloittaneen Suomessa mainoskampanjan kaupan torjumiseksi.

Yhtiön tiedottajan mukaan Uniper on Fortumin vastakohta, ja että ei ole sattumaa, kuinka yhtiö aloitti mainostamisen muun muassa Helsingin Sanomissa samana päivänä, kun lehti julkaisi Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäferin haastattelun, missä tämä kritisoi kauppaa.

finanssi, Fortum, Fortum, Klaus Schäfer, Mika Lintilä, Politiikka, Uniper, Uusi Suomi, Raha
Ennätys rikki suomalaisten opintolainoissa: ”Aikaisemmin näin tapahtui 1990-luvun laman aikaan”
Sisältö:

Suomalaisten opintolainojen määrä kasvaa juuri nyt ennätysvauhtia. Suomen Pankin mukaan euroissa mitattuna opintolainakanta on tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla 2,7 miljardissa. 

–Opintolainakanta on aikaisemminkin ylittänyt kahden miljardin euron rajan: näin tapahtui 1990-luvun laman aikaan, jolloin opintolainakannan arvo oli korkeimmillaan 2,1 miljardia euroa – nykyrahaksi muutettuna summa on jopa hieman enemmän kuin opintolainakanta tällä hetkellä, Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kommentoi blogissaan.

Nykyisellä kasvuvauhdilla opintolainakanta ylittäisi Aaltosen mukaan kolme miljardia euroa ensi vuonna ja neljä miljardia euroa vuoden 2020 alkupuolella. 

Hän pitää suurimpana syynä kasvuun opintolainan valtiontakausten korotuksia. Elokuun alussa tuli voimaan opintotukiuudistus, jonka myötä opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin kaikilla opiskelijoilla. Suomessa opiskelevat korkeakouluopiskelijat voivat nyt nostaa valtion takaamaa opintolainaa 650 euroa kuukaudessa aiemman 400 euron sijaan. Uudistusten myötä opintolainaa voi nostaa opintojen aikana jopa yli 30 000 euroa.

–Edellisen kerran, kun valtiontakausta korotettiin, vauhti kiihtyi selvästi vielä korotuksen jälkeisinä kuukausina. Nyt korotus oli aiempaa paljon suurempi, joten kasvu saattaa vielä kiihtyä jatkossa, Aaltonen huomauttaa.

Opintolainoja nostettiin Suomen Pankin mukaan heti elokuussa 143 miljoonan euron edestä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Perinteisesti opintolainojen nostoissa on Aaltosen mukaan nähty tällainen piikki myös tammikuussa, kun kevätlukukauden opintolainat ovat tulleet nostettaviksi. Vuonna 2017 elokuuhun mennessä opintolainoja on nostettu hieman yli 400 miljoonan euron edestä, mikä on enemmän kuin vuoden 2016 aikana yhteensä.

Aaltonen muistuttaa, että korkojen osalta tilanne on nyt erilainen kuin 1990-luvun laman jälkeisenä aikana, sillä opintolainojen korkotaso oli tuolloin moninkertainen nykyiseen verrattuna. Tällä hetkellä opintolainoja myönnetään ennätysmatalalla korolla. 

–Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen alhaisina marginaaleina, hän kommentoi.

Elokuussa nostettujen opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin mukaan 0,57 prosenttia. Nostetuista lainoista 79 prosenttia sidottiin euriborkorkoihin ja 21 prosenttia primekorkoihin. Opintolainoissa käytetään viitekorkona huomattavasti enemmän primekorkoja kuin muissa kotitalouslainoissa.

finanssi, Kansantalous, Markus Aaltonen, Opintolaina, Opintolaina, Raha, Suomen Pankki, Talous, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Raha
Kansanedustaja yrittäjien velkavastuusta: ”Kaikki olisivat yrittäjiä, mikäli kaikki olisi varmaa”
Sisältö:

Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari kiittelee oikeusministeriössä käynnistettävää yrittäjän uutta mahdollisuutta koskevaa kansainvälistä  vertailua.

–Me kaikki tiedämme, kuinka paljon olemme menettäneet yrittäjäpotentiaalia lukuisten konkurssien myötä. Konkurssien, jotka tekevät lähes mahdottomaksi uuden alun, aikaisemmin muun muassa Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtajana työskennellyt Jaskari kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Oikeusministeriössä tullaan arvioimaan, mitä kehitystarpeita Suomen lainsäädäntöön mahdollisesti liittyy ja olisiko tarpeen esimerkiksi helpottaa henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumista velkajärjestelyssä. Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan on tärkeää, että rehellisesti toimi ut konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee uuteen alkuun.

Jaskari on samoilla linjoilla.

–Totta kai konkurssin tehneille yrittäjille voisi sanoa, että olisit vähän katsonut eteesi ja välttänyt turhia riskejä. Oma vikasi. Näin sanovat ihmiset eivät ole koskaan uskaltaneet ryhtyä yrittäjiksi. Yrittämiseen liittyy aina riski ja epävarmuus tulevaisuudesta. Kaikki olisivat yrittäjiä, mikäli kaikki olisi varmaa, hän toteaa.

Jaskari huomauttaa, että nykyisin konkurssin yhteydessä usein yrityksen omaisuus myydään nopeasti ja halvalla, eikä ketään kiinnosta yrittäjän tulevaisuus. 

–Ulosottoprosessi on usein julma ja vaikka sitä kuinka noudattaa, pääsy ”kunnon kansalaiseksi” kestää vuosikausia kauemmin kuin monissa muissa maissa. Viivästyskorkojen taso passivoi velanmaksajan innon lopullisesti, hän kuvailee.

Lue lisää: Suomi pohtii yrittäjien velkavastuuta - Ministeri: ”Tärkeää, että rehellisesti toiminut pääsee uuteen alkuun”

Antti Häkkänen, Harri Jaskari, Katja Incoronato, Konkurssi, Politiikka, Raha, Talous, Yhteiskunta, yrittäminen, Yrittäminen, Raha
Fortumin kohukauppa huolestuttaa: ”Vipuvarsi, jolla voidaan kangeta Suomea Venäjän haluamaan suuntaan”
Sisältö:

Energiayhtiö Fortumin jättimäinen Uniper-kauppa puhuttaa edelleen. Nyt keskiöön ovat nousseet kaupan turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet venäläisten arvioitua, että 3,76 miljardin euron jättikauppa parantaa Nord Stream 2:n tilannetta. Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -hankkeeseen noin 950 miljoonaa euroa.

–Suomen valtioilla - eli sen kansalaisilla - on enemmistöosakkuus Fortumissa. Siinä tilanteessa on syytä olla huolissaan jos Fortum ostaa yhtiön joka sijoittaa Nord Stream 2 -putkeen, hankkeeseen jolla on selvät turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet, RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz kommentoi Facebookissa.  

Hän toteaa, että Fortumin kannalta vielä isompi kysymysmerkki on se, että se vastoin virallista strategiaansa ostaa yhtiön josta EON on halunnut luopua, yhtiön joka tuottaa energiaa pääosin fossiilisilla polttoaineilla. 

–Se että kassassa oleva raha - joka tuli sähköverkon myynnistä - polttaa ei ole pätevä syy, hän huomauttaa.

Fortum tiedotti syyskuun lopulla sopineensa saksalaisen energiajätti EONin kanssa energiayhtiö Uniperin kaupasta. Kaupassa Fortumille siirtyisi Uniperista EONin vajaan 47 prosentin omistusosuus noin 3,76 miljardilla eurolla, mutta Fortum on viestittänyt olevansa valmis ostamaan myös tätä suuremman omistusosuuden. 

Venäläismediassa levisi perjantaina uutinen, jossa Nord Stream 2:n tekninen johtaja Sergei Serdjukov sanoo kaupan helpottavan koko hankkeen toteuttamista. 

–Se parantaa kaasuputken rakentamistilannetta, koska suomalaisten yleinen suuntaus tulla Venäjän markkinoille on paljon suurempi kuin muilla, Serdjukov sanoi muun muassa venäläisen RT.comin mukaan. 

Turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut kolumnisti Janne Riiheläinen arvioi, että tilanteen tekee vielä hankalammaksi se, että Suomelle venäläinen energia eri muodoissaan on tärkeä asia, mutta Venäjälle vienti Suomeen vain pisara meressä. 

–Venäjä on myös osoittanut jatkuvasti laittavansa tarpeen tulleen poliittiset edut taloudellisten etujen edelle, hän kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Karjalaisessa.

Riiheläisen mukaan Venäjän politiikka muistuttaa aggressiivista nollasummapeliä, jossa isompi katsoo oikeudekseen ottaa hyödyn vaikka kokonaan itselleen.

–Suomen määräysvallassa oleva Fortumin liiketoiminta on nyt perin alttiina tälle pelille. Fortumin koon ja tärkeyden huomioon ottaen ei ole kovinkaan kaukaa haettu ajatus, että Suomi joutuu ottamaan yhtiön tilanteen yhä tarkemmin huomioon ulkopolitiikassaan. Saman asian voi sanoa myös siltä kantilta, että Fortum on vipuvarsi, jolla Kremlistä voidaan kangeta tarpeen tullen Suomea Venäjän haluamaan suuntaan, hän kommentoi.

Lue lisää: 

Hallitukselle huutia Fortumin jättikaupasta: ”Ilmastonmuutosta kiihdyttävä roskaosasto”

Professori Fortumin jättikaupasta radiossa: Piilossa tulevaisuuden tekniikkaa

Anders Adlercreutz, Energia, Fortum, Fortum, Janne Riiheläinen, Katja Incoronato, Nord Stream, Politiikka, Raha, Talous, Yhteiskunta, yrityskaupat, Raha
Suomi pohtii yrittäjien velkavastuuta - Ministeri: ”Tärkeää, että rehellisesti toiminut pääsee uuteen alkuun”
Sisältö:

Oikeusministeriö käynnistää yrittäjän uutta mahdollisuutta koskevan kansainvälisen vertailun. Ministeriö selvittää, miten konkurssin tehneet yrittäjät voivat vapautua henkilökohtaisesta velkavastuustaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Yhdysvalloissa.

Ydinkysymys selvityksessä on, tapahtuuko näissä valtioissa mahdollinen velkavastuusta vapautuminen yksityishenkilön konkurssimenettelyn kautta vai jonkin erillisen menettelyn avulla. Lisäksi selvitetään, mitä edellytyksiä tai rajoituksia kyseisissä valtioissa on asetettu velkavastuusta vapautumiselle.

Vertailun perusteella oikeusministeriössä tullaan arvioimaan, mitä kehitystarpeita Suomen lainsäädäntöön mahdollisesti liittyy ja olisiko tarpeen esimerkiksi helpottaa henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumista velkajärjestelyssä.

–Veloista vapautumista arvioitaessa on otettava huomioon monenlaisia seikkoja ja intressejä. Ei ole syytä siirtyä järjestelmään, joka vaikuttaisi rahoituksen hintaan ja ehtoihin rahoituksen saantia heikentävästi, sillä siten tosiasiassa vaikeutettaisiin yritystoiminnan käynnistämistä, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi lauantaina Haminassa Kymen Yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa..

–Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että rehellisesti toiminut konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee uuteen alkuun, hän jatkoi.

Hallitus on sitoutunut yrittäjyyden edellytysten parantamiseen ja sopinut kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä, joilla tuetaan yrityksiä niiden kehityskaaren eri vaiheissa. Nyt käynnistettävä selvitys ja sen pohjalta tehtävä arvio ovat oikeusministeriön toimia yrittäjyyden edistämiseksi.

Kansainvälisen vertailun on tarkoitus valmistua tammikuun 2018 loppuun mennessä.

Antti Häkkänen, Konkurssi, Politiikka, Raha, Talous, Uusi Suomi, Yhteiskunta, yrittäminen, Yrittäminen, Raha