Lauantai 21.7.2018

Uusi Suomi uutiset

Kansanedustaja sai 720e/kk-lisän ja käteen jää alle puolet – Liitto: koskee jo ”ihan tavallista palkkaa”
Sisältö:

Kansanedustaja Martti Mölsän (sin.) nousi keväällä eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Uusi pesti toi Mölsälle 720 euron kuukausittaisen lisäpalkkion, mutta kansanedustaja itse näkee summan kokonaisuudessaan vain palkkakuitilla. Käteen siitä ei jää puoliakaan.

–No ei. Kyllä minä sen olen huomannut, että ei jää, Mölsä vastaa Uudelle Suomelle lomaltaan.

Taustalla on Suomen tuloverotuksen korkeat marginaaliveroasteet. Marginaaliveroprosentilla tarkoitetaan sitä osuutta, joka uudesta tienatusta lisäeurosta menee verona valtiolle.

Mölsä on toisen kauden kansanedustaja ja saa kansanedustajan palkkiota 6510 euroa kuukaudessa. Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan veroja ja muita maksuja summasta koituu maksettavaksi kaikkiaan 42 prosenttia.

Huhtikuun lopulla Mölsä valittiin eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Valiokuntien puheenjohtajan tehtäviin kuuluu lisävastuita ja siksi siitä maksetaan tavallisesti 720 euron kuukausittainen lisäkorvaus. Korkean marginaaliveroasteen vuoksi summasta jää tänä vuonna kuitenkin käteen noin 325 euroa eli alle puolet.

Kokonaisveroaste muiden maksujen kanssa nousee noin 43 prosenttiin tämän vuoden tulojen osalta. Sen Mölsä on huomannut jo ilman Veronmaksajain keskusliiton laskelmiakin.

–Kyllä 43 prosenttia on kokonaisvero, ja sen kyllä pitäisi riittää niille, jotka valittavat, että meillä on liian hyvät tulot. Veroillahan tätä yhteiskuntaa pidetään pystyssä, Mölsä sanoo.

Korkean marginaaliveron on arvosteltu vähentävän kannusteita ottaa vastaan uutta työtä tai lisävastuuta kuten Mölsän sai puheenjohtajatehtävän myötä. Tavallisella palkansaajalla marginaaliveroprosentti nousee yli 50:een jo noin 3 800 euron kuukausituloilla. Jos siis palkankorotuksesta haluaa jäävän 100 euroa käteen, on korotusta pyydettävä 200 euroa.

–Kyllä se kipurajoilla alkaa olla. Näin se on, Mölsä tuumii.

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela on samoilla linjoilla.

–Se heikentää palkankorotuksen kannustavuutta ja sitä kautta vähentää kansalaisten aktiivisuutta. Niiden, joiden olisi mahdollista tehdä ja saada aikaan enemmän, motivaatio kärsii varmasti, jos yli puolet lisäansiosta menee veroihin ja maksuihin, Korpela arvioi.

Hän korostaa, että 3 800 euroa on ”ihan tavallinen palkka” kokopäiväistä työtä tekevälle. Esimerkiksi valtiolla työskentelevien keskimääräinen kuukausiansio oli viime vuonna 3 852 euroa.

–Ei tämä liity huippuansioihin, vaan tämä on ihan tavallisen työssäkäyvän ihmisen ongelma. Kun pienituloisten verotusta kevennetään ja suurituloisten kiristetään, niin syntyy ongelmaksi se, että tämä marginaaliveroprosentti kiristyy. Sen vuoksi pitäisi olla maltillinen niiden hyvätuloistenkin prosenttien kanssa, Korpela sanoo ja katsoo, että kaikilla marginaaliverotus pitäisi pystyä painamaan alle 50 prosenttiin.

Korpela kertoo, että Veronmaksajain keskusliitto ajaa tulevaan hallitusohjelmaan, että verotusta kevennettäisiin tai että sitä ei ainakaan kiristettäisi.

Runsas vuosi sitten perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus julistaa olevansa keskiluokan verokapina. Kun verokapinaa liputetaan, niin pitäisikö veroja päästä jo laskemaan, Martti Mölsä?

–Se on ihan hyvä ajatus, mutta vielä kun maan tilannetta ei ole korjattu vaan velkaa otetaan, niin kyllä joutuu veroa maksamaan. Ansiotuloverolla valtiolle kerätään noin 5,5 miljardia euroa ja vasta jos se tuplattaisiin, niin sitten voisi velan ottaminen loppua. Mutta loppuisi siinä kohtaa paljon muukin.

–Ei verotuksella enää tätä maan tilannetta korjata. Kipurajoilla ollaan. Ei sitä enää voi kiristää, vaikka sosialistit huutavatkin. Varmaan tulee heidän hallitusohjelmaankin verotuksen kiristäminen, Mölsä pohtii.

Kotoaan Punkalaitumelta tavoitettu Mölsä, 66, kertoo kansanedustajan kesään kuuluvan ”pientä remonttia”.

–Autotalli on saatu tyhjennettyä nyt niin, että lattian saa tasoitettua ja maalattua. Varastoon on puulattiaa tullut tehtyä. Semmoista pientä. Siinä ovat menneet ne kesäloman kaksi viikkoa, sanoo rakennusmestarina toiminut kansanedustaja.

–Se on tämmöisien kansanedustajien kesällä korjattava taloa, kun muuten ollaan Helsingissä viikot. Uudellamaalla ja Kehä III:n sisäpuolella asuvilla on siinä mielessä parempi asema, kun he pääsevät kotiin joka ilta.

Kotimaa, Marginaalivero, Martti Mölsä, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Verotus, Verotus, Vesa Korpela
Kokoomuskonkari kavahti kokoomusmepin jyrkkää Trumputin-kantaa: ”Kahvikuppi meinasi pudota”
Sisältö:

Pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Raimo Ilaskivi hämmästelee europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) kommentteja maanantain Trumputin-huippukokouksesta. Pietikäinen kritisoi kokouksen eettistä perustaa ja sanoi, ettei osaa olla siitä ylpeä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä maanantaina ensimmäistä kertaa virallisesti kahdenvälisesti. Pietikäinen sanoi Porin Suomi-Areenassa, ettei hän näe Trumpin ja Putinin tapaamista Helsingissä niin merkittävänä kuin se on yleisesti nähty. Pietikäisen mielestä kutsujalla on ”aina pikkuinen vastuu siitä, ketä he kutsuvat kylään”.

–Halutaanko me just nämä kaksi herraa, halutaanko just profiloitua tällaisena alustana? Tämä on oma kysymys. En minä nyt sitä minään katastrofina tietenkään näe, mutta en osaa olla siitä sillä tavalla ylpeä, Pietikäinen sanoi torstaina.

Lue lisää: Mepiltä tyly huomio Suomelle Trumputinista: ”Nyt varmaan moni suuttuu”

Helsingin ylipormestarina pitkään toiminut Ilaskivi kommentoi asiaa Uuden Suomen julkaiseman jutun yhteydessä. Erityisesti hän ihmettelee Pietikäisen näkemystä kutsujan vastuusta.

–Vanhaa sanontaa lainaten, kahvikuppi meinasi pudota kädestäni, siksi hämmästynyt olen 1) tässä Niinistöön kohdistuvasta kritiikistä 2) sen väheksymisestä, että kaksi merkittävintä suurvaltajohtajaa tapasivat nimenomaan Helsingissä 3) kaikesta positiivisesta mitä maailman media meistä kertoi, hän kirjoittaa kommentissaan.

– Jos jotakin negatiivista on, siitä vastaavat yksin ja nimenomaan kaksi suurvaltajohtajaa.

Ilaskivi tarkentaa Uudelle Suomelle hämmästelleensä Pietikäisen muutamaa sanavalintaa.

–Ensinnäkin hän selkeästi oli sitä mieltä, että kutsuja oli vastuullinen tästä vähän huonosti menneestä tapaamisesta ja kutsujahan oli muodollisesti tasavallan presidentti, joka hyväksyi ja kutsui saatuaan siitä kysymyksen, tiedustelun, että voiko Helsinki, Suomi toimia isäntänä, Ilaskivi sanoo puhelimessa Uudelle Suomelle.

Ilaskivi itse näkee presidentti Sauli Niinistön toimineen asiassa hyvin.

–Sehän oli hienoa, että ensinnäkin me kelpasimme isäntämaaksi ja toisaalta Niinistö katsottiin henkilöksi, jonka huomiin tällainen tapahtuma voida uskoa.

Riittääkö yhtään ymmärrystä Pietikäisen eettiselle taustapohdinnalle?

–No ei tipan tippaa.

Eikö sitä näkökulmaa tarvitse ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa?

–Ei minusta, ei. Miten sitä sanotaan, että pienemmän edun täytyy väistyä suuremman tieltä. Se on yksi poliittinen tärkeä sääntö ja kyllä minusta pienempi ja suurempi etu tässä hyvin selvästi erottuivat toisistaan. Se pienempi etu oli joku mahdollinen tällainen pohdinta, jota Sirpa Pietikäinen tässä nyt kävi.

Ilaskivi yhtyy näkemyksiin, joiden mukaan huippukokouksen järjestäminen juuri Helsingissä on nähty tärkeänä. Hän uskoo, että muutama miljoona, joka tapaamiseen upposi, tulee monin verroin takaisin.

–Oli hyvä, että se oli Helsingissä nimenomaan siltäkin kannalta, että maailman media kiinnitti huomiota yhden päivän ajan Suomen pääkaupunkiin. Kyllähän se oli mahtavaa turistimainontaakin, jota emme muutamalla miljoonalla olisi lainkaan saaneet.

Ilaskivi kuitenkin korostaa, että vapaassa maassa kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä.

–Olen aina kyllä pitänyt huolen siitä, että vaikka olen kriittinen jotain mielipidettä vastaan, olen kauhean valmis sanomaan sitä, että kyllä Pietikäisellä oli oikeus se mielipide tuoda esiin huolimatta siitä, että en pitänyt sitä oikeana. Näinhän keskustelu syntyy.

Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, Politiikka, Presidentti Donald Trump, presidentti Vladimir Putin, Raimo Ilaskivi, Sauli Niinistö, Sirpa Pietikäinen, ulkopolitiikka, Vladimir Putin, Yhteiskunta
Suomen velka väheni – ei enää riko EU-sääntöä
Sisältö:

Suomen velkasuhde on kääntynyt jälleen EU-ehdot täyttävälle tasolle.

Eurostatin tuoreen tilastojulkistuksen mukaan julkisyhteisöjen velka laski vuoden ensimmäiselle neljänneksellä 59,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vielä viime vuoden lopulla velkaa oli 61,3 prosenttia bruttokansantuotteeseen nähden.

Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velan ja bruttokansantuotteen suhde ei saisi ylittää 60 prosenttia. 28 nykyisestä jäsenmaasta tasan puolet eli 14 täyttää ehdon. Eniten velkaa maan talouden kokoon on Kreikalla, jolla julkista velkaa on 180 prosenttia BKT:hen verrattuna.

Julkisyhteisöjen velan määrä väheni noin kahdella miljardilla eurolla noin 135 miljardiin euroon.

Eurostat mittaa niin sanottua julkisyhteisöjen EDP-velan määrää. Valtionkonttorin mukaan varsinaista valtionvelkaa oli kesäkuussa 104,3 miljardia euroa.

Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan valtionvelan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset.

EDP-velka, Kansantalous, Politiikka, Raha, Uusi Suomi, Raha
Vaihtuvatko mopoautot kohta ”kevytautoiksi”? Tavallinen auto jonka huippunopeus olisi 45km/h
Sisältö:

Niin sanottujen kevytautojen tuominen Suomen teille etenee, kun asiaa valmisteleva liikenne- ja viestintäministeriö sai hankkeesta pääosin myönteistä palautetta. Käytännössä ne olisivat vaihtoehto nykyisille mopoautoille ja kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on kutsunut niitä myös nuorten autoiksi. 

Laki tähtää liikenneturvallisuuden parantamiseen. Mopoautoja ei lakiluonnoksessa kiellettäisi.

Kevytautot voivat olla esimerkiksi tavallisia henkilöautoja, joiden huippunopeus on rajoitettu teknisesti 45 kilometriin tunnissa. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan Uudelle Suomelle, että rajoittimena voidaan käyttää rekkaliikenteestä tuttuja rajoittimia.

Ministeriön mukaan kevytajoneuvot rinnastettaisiin traktoreiden T-luokkaan, mutta verotuksessa niitä kohdeltaisiin henkilöautoina. Näin kevytauton verokohtelu pysyisi samana, jos rajoitin poistetaan ja ajoneuvo otetaan muutoskatsastuksen jälkeen käyttöön tavallisena henkilöautona. Vielä ei tosin ole selvää, pysyisikö ajoneuvon rekisterinumero samana tai tarvitseeko kevytauton perässä käyttää samanlaista huomiokolmiota kuin mopoautossa.

Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi 10. heinäkuuta ja 49 lausunnonantajasta 26 kannatti ehdotusta ja 13 vastusti sitä. Kymmenessä lausunnossa esitettiin teknisiä huomioita lakiluonnokseen.

Esitystä vastustaneet lausunnonantajat katsoivat ehdotuksen heikentävän liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä olevan Suomen ympäristötavoitteiden vastainen. Kevytautojen katsottiin olevan painavamman rakenteensa ja nopeamman kiihtyvyytensä vuoksi mopoautoja vaarallisempia erityisesti kevyelle liikenteelle.

Mopo- ja moottoripyöräkauppiaita ja moottoripyöräharrastajia lausunnonantajat katsoivat ehdotuksen heikentävän nuorten liikenneturvallisuuden lisäksi muiden tielläliikkujien turvallisuutta, lisäävän päästöjä sekä heikentävän liikenteen sujuvuutta.

Lakiluonnosten valmistelua jatketaan virkamiestyönä. Hallitus on notifioinut EU:n komissiota lakiluonnoksesta, ja komission lausunnon odotetaan valmistuvan syyskuussa. Esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä.

LUE MYÖS:

Kansanedustaja laittaisi mopoautot vaihtoon: ”15-vuotiaalle oikea auto, joka rajoitettu kulkemaan 45–60 km/h”

Kevyautot, Kotimaa, Liikenne, Mopoauto, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka
Putinille uusi voitto? Trump kutsuu nyt Washingtoniin – Helsingin kokous hämmentää yhä
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsuu Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailulle Washingtoniin. Asiasta kertoo Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders Twitterissä.

–Presidentti pyysi [kansallisen turvallisuuden neuvonantaja] John Boltonia kutsumaan Vladimir Putinin Washingtoniin syksyllä ja keskustelut ovat jo käynnissä, Sanders kertoo.

The Moscow Times arvioi, että kutsun voi nähdä voittona Putinille, joka edellisen kerran on käynyt virallisella valtiovierailulla Yhdysvalloissa vuonna 2007. Tuolloin hän tapasi presidentti George W. Bushin.

Trump ja Putin tapasivat maanantaina Helsingissä. Kokouksen aikana he neuvottelivat myös kahdenkeskisesti niin, että presidenttien läsnä samassa huoneessa olivat vain tulkit. Trump ei ole avannut kahdenkeskisiä neuvotteluita edes korkeimmille virkamiehille tai poliitikoille.

–Olette oikeassa, en tiedä mitä neuvotteluissa tapahtui, Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja, republikaani Dan Coats vastasi Helsingin-tapaamista koskevaan kysymykseen turvallisuusseminaarissa Aspenissa CNN:n mukaan.

–Uskon, että ajan kuluessa – presidentti on kertonut jo jotakin – saamme tietää lisää, hän jatkaa ja lisää, että hän itse olisi neuvonut Trumpia toimimaan toisin.

Dan Coats, Donald Trump, Politiikka, Sarah Huckabee Sanders, suurvallat, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Vladimir Putin, Washington, Yhdysvallat, Ulkomaat
Alma-tutkimus: Sotilaalliset kriisit huolettavat Suomessa vähemmän kuin Donald Trumpin vaalivoiton aikaan – nuorissa iso muutos
Sisältö:

Sotilaalliset kriisit huolettavat suomalaisia vähemmän kuin puolitoista vuotta sitten. Tämä käy ilmi kolmatta kertaa tehdystä Alma-tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita.

Erityisesti nuoret ovat aikaisempaa luottavaisempia sen suhteen, ettei sotilaallinen hyökkäys uhkaa Suomea tulevaisuudessa.

Vielä vuonna 2016 31 prosenttia 18–35-vuotiaista uskoi, että Suomeen kohdistuu hyökkäys joko seuraavan 10 vuoden aikana tai sen jälkeen. Tuoreessa tutkimuksessa näin arvioi enää 20 prosenttia nuorista aikuisista.

Aikaisempien tutkimusten tavoin tuore kysely antaa ymmärtää, että vastaajat pitävät sotilaallista hyökkäystä sitä todennäköisempänä, mitä nuorempia he ovat. Ero nuorempien ja vanhempien ikäryhmien välillä näyttäisi tosin kaventuneen.

Nyt 18–35-vuotiaiden kaula kaikkiin vastanneisiin oli enää kaksi prosenttiyksikköä, kun marraskuun 2016 lopulla se oli yhdeksän. Tuolloinen tutkimus tehtiin niihin aikoihin, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo muistuttaakin, että mielipidetutkimukset heijastelevat pitkälti sitä, mitkä aiheet ovat kyselyn tekohetkellä esillä.

Sukupolvien välisten erojen Raitasalo arvioi johtuvan siitä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Syyriassa horjuttivat etenkin nuorten maailmankuvaa. Kyselyn valossa järkytys näyttäisi siis tasaantuneen.

–Nuoremmilla oma kokemuspiiri on rakentunut maailmassa, jossa sotilaallisista uhista on puhuttu joko siten, että ne vähenevät tai siten, että niitä ei ole Euroopassa ollenkaan. Kokemusmaailmallinen shokki tapahtui vuonna 2014, kun Suomenkin rajanaapurina oleva sotilaallinen suurvalta valloitti asevoimaa käyttämällä toisen eurooppalaisen valtion osan eli Krimin niemimaan, Raitasalo tulkitsee.

Sotamurheitten vähenemisestä kertoo myös se, että yhä harvempi lukee sotilaallisen kriisiytymisen tai jännityksen kasvamisen Suomen läheisyydessä tärkeimpien tulevaisuuden uhkien joukkoon. Tilalle ovat nousseet muut huolet kansakunnan jakaantumisesta ja väestön ikääntymisestä.

Puolitoista vuotta sitten 35 prosenttia valitsi tämän vaihtoehdon kolmen merkittävimmän uhan joukkoon, nyt enää 21 prosenttia vastanneista.

Vanhemmilla ikäluokilla näyttäisi olevan hivenen vahvempi taipumus pitää sotilaallista kriisiä tärkeänä uhkana kuin nuorilla.

–Kylmän sodan jälkeen on ollut epätodennäköistä, että Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Jos se tästä huolimatta toteutuisi, sillä olisi merkittäviä, brutaaleja vaikutuksia, Raitasalo pohtii.

Tässäkin kohtaa sukupolvien väliset erot näyttäisivät puolessatoista vuodessa tasaantuneen.

Alma-tutkimus, Alma-tutkimus, Donald Trump, Jyri Raitasalo, Kotimaa, Kotimaa, Liisa Kauppinen / Kauppalehti / Alma media, Politiikka, Sotilaalliset uhat, Yhteiskunta
Osatyökykyinen Tarja Halonen paljasti: En kuule miehiä – ”Pentin mielestä se saattaa olla onnellisen avioliiton salaisuus”
Sisältö:

Presidentti Tarja Halonen pitää nykyistä työelämää varsin valikoivana sen suhteen, ketkä kelpuutetaan töihin. Itsekin osatyökykyiseksi tunnustautunut Halonen nauratti yleisöä Suomi-Areenassa paljastuksillaan kuulolaitteestaan.

Halonen osallistui Porissa keskusteluun osatyökykyisistä. Hän sanoi, että ympäri maailmaa osallistuminen aikuisten ihmisten väliseen kanssakäymiseen katsotaan useimmiten työnteoksi. Hän huomautti, että viime kädessä yhteiskunnan vastuulla on taata ihmiselle säällinen elämä, jos ei syystä tai toisesta pysty tekemään tarpeeksi töitä elättääkseen itsensä.

Halonen korosti, että hänelle itselleen työ on ollut tavattoman tärkeää. Hän kertoi kasvaneensa perheessä, jossa oli vahva työväenliikkeen katsomus ja kasvoi ajatukseen, jonka mukaan pitää olla valmis antamaan oma panoksensa hyvänä työihmisenä.

Hän tunnusti olevansa keskustelussa paikalla itsekin osatyökykyisenä ja huomautti olevansa 74-vuotias ja eläkkeellä.

–Teen siitä huolimatta sekä Suomessa että kansainvälisesti paljon työtä. Toki en palkallista työtä, mutta kuitenkin katsoisin, että jollakin lailla hyödyttävää työtä, Halonen sanoi Porissa.

–Ennen kuin aloitettiin tätä keskustelua, laitoin vasempaan korvaani kuulolaitteen, joka vahvistaa miesten ääniä, siis meinaan matalia ääniä, Halonen jatkoi ja nauratti yleisöä.

Halonen paljasti, että hänen äänikynnykseensä on tullut aikoinaan kuoppa nimenomaan miesten äänten kohdalle ”lentokoneessa tapahtuneen jutun takia”. Hän onkin jo aiemmin kertonut kuulonsa vioittuneen flunssaisella lentomatkalla vuosia sitten.

–Voin lohduttaa: ainakin aviomieheni Pentti, joka on tuolla katsomossa, sanoi, että se saattaa olla onnellisen avioliiton salaisuus, Halonen vitsaili juontajankin nauraessa.

Halosen mielestä nykyinen työelämä on varsin ylimielinen sen suhteen, kuka katsotaan sopivaksi työhön otettaessa.

–Aina pitäisi löytyä sellaisia freesejä kolmevitosia, joilla on jo lapset saatu ja kaksi akateemista koulutusta ja pitkähkö työkokemus ja jotka olisivat valmiita muuttamaan milloin tahansa minne tahansa tekemään mitä tahansa. Niitä on kuulkaa aika vähän varastossa, Halonen huomautti.

Halosen mielestä tavallaan kaikki ovat osatyökykyisiä, koska harva osaisi tehdä kaikkea mahdollista työtä, vaikkapa laulaa oopperassa tai tanssia balettia. Hän uskoo, että osatyökykyiset saadaan jo 10 vuoden päästä entistä paremmin mukaan työelämään.

–Olen sellainen syntyoptimisti. Minä uskon niin, että silloin ollaan päästy tähän ajatukseen, että me kaikki olemme osatyökykyisiä. Pitää pystyä vain aina huomaamaan, mihin hommiin olemme oikein ehdottoman hyviä.

Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, Osatyökykyiset, Pentti Arajärvi, Politiikka, Tarja Halonen, Työelämä, Työelämä, Yhteiskunta
Ylilääkäri varoittaa ovelasta huijauksesta joka aiheuttaa voimakkaan kiitollisuuden tunteen: ”Voi lähteä iso vyöry”
Sisältö:

Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma neuvoo erityisesti varomaan lavastettuja pelastusoperaatioita. Hän nosti asian esiin Porin Suomi-Areenassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorinakin toiminut Lauerma huomautti torstaina järjestetyssä paneelissa, että huijarit iskevät usein tilanteissa, joissa ihminen on kriisiytynyt tavalla tai toisella esimerkiksi keski-iän kriisin tai sairastumisen takia. Hänen mukaansa ihminen on tietyissä aikaikkunoissa hyvin haavoittuvassa tilassa kohdatessaan jonkinlaisen osattomuuden kokemuksen.

–Huijatuksi tulleita ihmisiä on kaikenlaisia. Joukossa on hyvin kokeneita kehäkettuja ja yhteiskunnan huipulta löytyviä vaikuttajia, Lauerma sanoi Porissa.

Lauerma huomauttaa, että uhrien kritisoiminen ja saattaminen naurunalaiseksi ei palvele ketään.

–Meidän täytyisi saada näkyväksi se, että kaikkia voi huijata joskus ja yhteiskunta perustuu siihen, että kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa.

Lauerman mukaan huijauskeinoja on paljon ja asian tekee haastavaksi se, että huijaukset muuttavat muotoaan koko ajan. Uusia huijaustapoja tulee jatkuvasti. Lauerma varoittaakin nyt erityisestä huijausoperaatiosta.

–Yksi sellainen, mitä on erityisesti syytä neuvoa varomaan, on se, että joskus tehdään lavastettuja pelastusoperaatioita.

Lauerman mukaan ihminen tai tämän läheinen saatetaan ahdinkoon tai vaaraan, jonka huijarijoukkio on aiheuttanut. Sen jälkeen saapuu ”pelastaja”.

–Se kiitollisuuden tunne on niin voimakas sitouttaja, että siitä voi lähteä sitten iso vyöry.

Lauerman mukaan oikeaa psykopaattia tai sosiopaattia ei helposti tunnista. Heillä on oma ”ekologinen lokeronsa”. Hänen mukaansa huijauksen jälkeenkin voi olla tilanne, että on liian noloa myöntää tulleensa huijatuksi.

Lauerman mukaan usein sanotaan, että rakkaus on hulluutta, mutta aivan näin ei ole.

–Biokemiallisesti se muistuttaa kuitenkin enemmän pakko-oireista häiriötä ja sen kesto on noin puoli vuotta. Sen jälkeen se yleensä muuttuu joksikin muuksi, ystävyydeksi tai syvenee omalla tavallaan, Lauerma sanoi ja huvitti yleisöä Porissa.

Hannu Lauerma, Huijaaminen, huijari, Huijaukset, Huijaukset, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, psykiatria, Rakkaus, Rikokset, rikollisuus, Yhteiskunta
Jymyuutinen mediamaailmaan: MTV3:n omistaja vaihtuu – Telia ostaa Bonnierin tv-toiminnan
Sisältö:

Teleoperaattori Telia Company ostaa Bonnier AB:lta Bonnier Broadcastingin. Suomalaisen MTV:n lisäksi kauppaan kuuluvat ruotsalainen TV4 ja lisäksi C More.

Yritysostolla Telia vahvistaa sisältötarjontaansa strategiansa mukaisesti.

–Tämä on erittäin tärkeä päivä Telia Companylle. Yritysosto on luonnollinen tapa täydentää ydinliiketoimintaamme. Lisäksi miljoonat asiakkaamme luovat meille ainutlaatuisen aseman markkinoilla. Yhdessä Bonnierin kanssa palvelemme asiakkaitamme ja katsojia uusin tavoin ja luomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Telia toimitusjohtaja Johan Dennelind sanoo tiedotteessa.

–Kunnioitamme yrityskaupassa muodostuvaa uutta rooliamme mediatalon omistajana. Meillä on selkeä näkemys siitä, kuinka ylläpidämme toiminnan journalistista riippumattomuutta jatkossakin. Toivotan Pohjoismaiden parhaisiin kuuluvat sisällöntuottajat ja julkaisijat tervetulleiksi Telia Companyyn.

Kun yritysosto on toteutunut, Telia aikoo perustaa uuden liiketoiminta-alueen, johon sisältyisivät Telian nykyinen tv-liiketoiminta ja Bonnier Broadcastingin toiminnot. Uutta liiketoiminta-aluetta johtaisi todennäköisesti Casten Almqvist, joka on nykyisin Bonnier Broadcastingin toimitusjohtaja.

Bonnier Broadcastingin osto ei vaikuta Telian osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan tai osinkopolitiikkaan.

Kaupan toteutuminen vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän, jonka odotetaan tulevan vuoden 2019 toisella vuosipuoliskolla.

finanssi, Heidi Huotilainen / Kauppalehti / Alma Talent, Johan Dennelind, Kotimaa, Media, MTV Oy, MTV3, Telia, yrittäminen, yrityskaupat, yrityskauppa, Raha
Taloyhtiölainoista tuli asuntomarkkinoiden hirviö: Aivan toisenlainen riski kuin tavallinen asuntolaina, arvioi pankkipomo
Sisältö:

Finanssialan asiantuntijoiden mukaan on hyvä, että ongelmaan taloyhtiölainoista on herätty. Suomi-Areenassa torstaina järjestetyssä Suuressa Pankkikeskustelussa puitiin myös asuntomarkkinoiden ylikuumenemista ja finanssialan digitalisaatiota.

Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut 20 vuodessa yli kaksinkertaiseksi, 61 prosentista 128 prosenttiin kaikista käytettävistä tuloista. Taloyhtiölainojen osuus on kasvanut vielä räjähdysmäisemmin: viime vuonna taloyhtiölainoista muodostui 13 prosenttia kotitalouksien veloista, kun vuonna 2008 ne muodostivat seitsemän prosenttia.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn  ilmaisi viime viikolla huolensa kotitalouksien velkaantumisesta. Hänen mukaansa ongelman ytimessä ovat taloyhtiölainat ja kiivaassa kasvussa viime aikoina olleet kulutusluotot.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)  kertoi viime perjantaina asettavansa syyskuussa asiantuntijaryhmän selvittämään, miten suomalaisten liiallista velkaantumista ja sen haittavaikutuksia voisi vähentää. Selvityksen yhteydessä arvioitaisiin myös taloyhtiölainat.

Aihe nousi esiin myös torstaina Suomi-Areenassa käydyssä Suuressa Pankkikeskustelussa. Rehn totesi keskustelussa, että normaali asuntolainakanta on vielä taloyhtiölainakantaa suurempi, mutta kantojen euromääräinen kasvu on suurin piirtein yhtä nopeaa.

OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan kotitalouksien ottamista asuntolainoista ei muodostu samanlaista riskiä kuin taloyhtiölainoista.

–Jos riski jostain löytyy, niin taloyhtiölainoista.

Hän huomautti, että ongelma piilee kuitenkin nyt muussa velkaantumisessa, kuten pikavippien ottamisessa.

Rehn on aiemmin puhunut makrovakausvälineistön monipuolistamisesta ja siitä, että lainakaton kaltaisia rajoituksia voitaisiin asettaa asuntolainojen myöntäjille ja ottajille.

Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa huomautti paneelissa, että sääntelyn sijaan tulisi luottaa markkinavoimien riskinsääntelyyn ja pankkien omiin toimenpiteisiin.

–Mikä meitä suomalaisia vaivaa, kun tarvitaan aina viranomainen tai valtio tekemään sääntöjä? Elomaa kyseenalaisti. Hänen mukaansa myös koulutusjärjestelmässä tulisi ottaa taloudenpito voimakkaammin esille.

Myös Rehnin mukaan ihmisten tulee itse ymmärtää taloutta, sillä digimaailmassa ei ole riskiä, että käteinen loppuisi lompakosta. Hän kuitenkin huomautti, että finanssikriisin jälkeinen, vakaa talouskasvu on paljolti sääntelyn ansiota.

Panelistien mukaan positiivinen kulutusrekisteri voisi olla kuluttajien etu.

Korkojen nousu häämöttää horisontissa

Panelisteilta kysyttiin, voiko Ruotsin asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen tarttua Suomeen. Panelistit eivät uskoneet, että naapurimarkkinoilla on välittömiä vaikutuksia Suomeen, koska asuntomarkkinarakenne on erilainen.

Panelisteilta kysyttiin myös, milloin suomalaisten tulisi varautua korkojen nousemiseen. Rehnin mukaan Yhdysvalloissa ollaan usein talouden sykleissä hieman Eurooppaa edellä.

–Euroopan keskuspankki on viimeisillä päätöksillään antanut signaalia, että korot pysyvät matalana vielä ainakin ensi kesään asti. Korkojen nousu ei ole vielä ihan nurkan takana, mutta häämöttää horisontissa, Rehn sanoi.

Pankkikonttorit vähenevät, käteisestä pidettävä huoli

Digitalisaation pankkialalle asettamat haasteet herättivät keskustelua. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että konttoreita tulevaisuudessa välttämättä tarvita. Ritakallion mukaan seuraavan viiden–kymmenen vuoden aikana konttorien rooli tullee olemaan neuvontaan liittyvä. Keskustelussa maalailtiin pop up -pankkeja ja etäyhteyksiä.

Rehn huomautti, että esimerkiksi käteisen saatavuudesta on pidettävä huoli myös jatkossa, vaikka digitalisaation trendi vyöryy eteenpäin.

Keskusteluun osallistuivat Elomaa, Rehn, Ritakallio, Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi ja Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Suurta Pankkikeskustelua juonsivat Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ja Ylen tuleva toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Asuntomarkkinat, Asuntomarkkinat, finanssi, Juhani Elomaa, Julia Ylä-Outinen / Kauppalehti / Alma Talent, Kotimaa, Olli Rehn, Petteri Orpo, Taloyhtiölaina, Taloyhtiölainat, Timo Ritakallio, Raha
Trump moitti keskuspankkia hyvin harvinaisella tavalla – Valkoinen talo joutui reagoimaan välittömästi
Sisältö:

Donald Trump on kommentoinut keskuspankki Federal Reserven toimintaa tavalla, joka on nostattanut kulmakarvoja USA:ssa. Korkeat poliitikot eivät yleensä kommentoi itsenäisen Federal Reserven toimintaa.

Uutiskanava CNBC:n haastattelussa presidentti totesi olevansa eri mieltä Fedin kanssa harjoitetusta korkopolitiikasta sekä vastustavansa dollarin vahvistumista.

Fed on poliittisesti itsenäinen ja riippumaton virasto, jonka toimintaan korkeiden poliitikkojen ei ole suotavaa puuttua eikä sellainen ole myöskään ollut tapana. Myös Trumpin nimittämä Fedin pääjohtaja Jerome Powell on korostanut keskuspankin riippumattomuutta poliitikoista.

CNBC:n haastattelussa Trump sanoi pitävänsä Powellia ”erittäin hyvänä miehenä”, mutta samalla hän totesi, ettei ole tyytyväinen siihen, että Fed nostaa korkoa. Tämän todettuaan hän kuitenkin sanoi, ettei aio neuvoa keskuspankkia. Trumpin viesti kävi kuitenkin selväksi.

Tämän tyyppiset presidentin esittämät kriittiset lausunnot keskuspankkia kohtaan ovat hyvin harvinaisia USA:n historiassa. CNBC:n mukaan tiettävästi vain Richard Nixon pyrki presidenttinä ollessaan vaikuttamaan rahapolitiikan suuntaan.

Trumpin kommenttien jälkeen Valkoinen talo julkaisi lausunnon, jonka mukaan presidentti kunnioittaa Fedin itsenäisyyttä.

Yhdysvalloissa lähetään siitä periaatteesta, että keskuspankin riippumattomuus takaa maan talouden kannalta parhaan mahdollisimman rahapolitiikan ilman, että poliittiset pyrkimykset tai lehmänkaupat pääsisivät vaikuttamaan siihen.

Fed toteuttaa parhaillaan asteittaisia koronnostoja, jotta korkotaso saataisiin ”normaalille” tasolle ennen kuin seuraava taantuma iskee. Tällöin keskuspankilla olisi ”ammuksia” eli mahdollisuus laskea korkoa talouden piristämiseksi.

Trump vastustaa koronnostoja, koska ne hidastavat talouskasvua vähentämällä ostovoimaa ja kutistamalla yritysten tuloksia. Lisäksi korkotason nousu lisää Yhdysvaltain alati kasvavan ison julkisen velkataakan hoitokustannuksia. Kaikki nämä asiat voivat vaikuttaa epäedullisesti Trumpin suosioon.

Fed on nostanut lyhyttä ohjauskorkoaan kahdesti kuluvan vuoden aikana. Puhuessaan senaatille aikaisemmin kuluvalla viikolla Powell antoi ymmärtää, että koronnosto-ohjelmaa jatketaan.

Federal Funds korko on tällä hetkellä 1,75–2,00 prosentin vaihteluvälissä. Keskuspankin odotetaan loppuvuoden aikana nostavan korkoa neljännesprosenttiyksiköllä ainakin kerran ja markkinoilla pidetään todennäköisenä, että joulukuussa voi tulla vielä neljäs korotus.

Donald Trump, Paul Öhrnberg / Kauppalehti / Alma Talent, Presidentti Donald Trump, undefined, Ulkomaat
Lohduton päivä suomalaisessa jalkapallossa
Sisältö:

Torstai 19. heinäkuuta 2018 oli päivä, jonka voi laittaa muistoihin suomalaisen jalkapalloilun mustana päivänä. Kaikki kolme suomalaisjoukkuetta putosivat jatkosta Eurooppa-liigan karsinnassa. Lisäksi Suomen alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkue sössi Norja-ottelun 2-1 -johtonsa EM-turnauksessa yliajalla 2-3 -tappioon.

Tampereen FC Ilves taisteli Bulgariassa Slavia Sofiaa vastaan kykyjensä tasolla, mutta vastustaja oli parempi 2-1 ja meni jatkoon yhteismaalein 3-1.

Kuopion Palloseura vieraili Kööpenhaminassa. Rasmus Karjalainen maalasi KuPSin 75. minuutilla johtoon ja otteluparissa tasoihin. Denis Vavron maali rangaistuspotkusta viisi minuuttia myöhemmin ratkaisi otteluparin kuitenkin Kööpenhaminan eduksi 2-1.

Islannissa FC Lahti pelasi Hafnarförduria vastaan maalittoman tasapelin. Hafnarfjördur oli voittanut Lahdessa 3-0, joten FC Lahti olisi tarvinnut Islannissa neljä maalia. Haaste oli toivoton, vaikka ottelupariin FC Lahti oli lähtenyt hienoisena suosikkina.

Ei liehu suomalainen siniristilippu salossa. Ei todellakaan.

Vuodesta toiseen toisteltu mantra ”eteenpäin on menty” ei näy tuloksissa. Muualla Euroopassa eteenpäin on menty enemmän. Euroopan mittakaavassa rutiköyhässä Bulgariassakin pelataan huomattavasti parempaa seurajoukkuefutista kuin Suomessa.

Ilveksen valmentaja Jarkko Wiss antoi Aamulehden haastattelussa analyysin, joka aika hyvin kuvaa suomalaisen pääsarjafutiksen tasoa Euroopan mittakaavassa.

– Se vaatii monta vuotta. Täytyy saada tuotua enemmän omia junioreita, pidettyä laajempaa ryhmää ja hankittua parempia ulkomaalaisia, että kilpailu ja vaatimustaso säilyvät jokapäiväisessä tekemisessä, Wiss vastasi kysyttäessä, millä aikajänteellä Ilvekseltä olisi realistista odottaa tällaisissa peleissä jatkopaikkaa.

Linkki Aamulehden juttuun: https://www.aamulehti.fi/urheilu/naihin-juhliin-on-viela-matkaa-201085566

Jalkapallo, Jalkapallon Eurooppa-liiga, Jalkapallon Veikkausliiga, Jarkko Wiss, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Lewis Hamilton tekee isoilla tienesteillään historiaa
Sisältö:

Formula ykkösten Mercedes-talli vahvisti torstaina tehneensä supertähtensä Lewis Hamiltonin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Hamilton, 33, jatkaa Mercedeksellä kaudet 2019 ja 2020.

Hamiltonin sopimuksen taloudellisia yksityiskohtia ei julkistettu. BBC:n mukaan hän tienaisi peruspalkkana 33 miljoonaa kaudessa ja menestysbonusten myötä palkka voi nousta lähes 45 miljoonaan euroon. Jos tieto pitää paikkansa, tulee Hamiltonista kaikkien aikojen kallispalkkaisin F1-kuljettaja sekä myös kaikkien aikojen kallispalkkaisin brittiurheilija.

Hamilton on voittanut urallaan neljä maailmanmestaruutta, joista kolme Mercedeksellä. Hän on ajanut 218 kisaa ja voittanut niistä 65. Paalupaikalta hän on startannut 76 kertaa.

Tulokset ovat vaikuttavia. Moni kysyy silti, miksi Mercedes maksaa Hamiltonille 33 miljoonan euron peruspalkkaa? Halvemmallakin voisi saada riittävän hyvän kuljettajan.

Vastauksena on Hamiltonin julkisuusarvo. Hän on yksi maailman tunnetuimmista urheilijoista ja on Mercedekselle erinomainen markkinointikeino.

Mercedes on mukana Formula ykkösissä markkinoidakseen autojaan. Daimler-konsernin kokonaisbudjetissa Hamiltonin 33-45 miljoonan vuosipalkka on pikkusumma.

Valtteri Bottaksen jatkosopimuksen Mercedes julkistanee pian. Bottas saanee tyytyä huomattavasti pienempään palkkasummaan, mutta palkankorotusta on hänellekin tiettävästi luvassa.

Hamilton tulee Bottaksen kanssa toimeen hyvin. Hamiltonilla ja Bottaksella ei ole ollut ristiriitoja toisin kuin Hamiltonilla oli edellisen tallikaverinsa Nico Rosbergin kanssa.

F1, Formula 1, Formula 1, Lewis Hamilton, Mercedes, Otto Palojärvi / Sport Content, Valtteri Bottas, Urheilu
Futismatsin karmea loppu – ”miten selität lapsellesi suomalaisen jalkapallon?”
Sisältö:

Kysymys, ”miten selität lapsellesi suomalaisen jalkapallon”, oli aiheellinen torstaina Seinäjoella. Suomen Minihuuhkajat johti alle 19-vuotiaiden EM-turnausottelua Norjaa vastaan 90. minuutille saakka 2-1, mutta hävisi ottelun 2-3 Norjan tehtyä kaksi maalia keskityspalloista reilussa kahdessa minuutissa.

Suomi pelasi 89 minuuttia hienosti. Eetu Vertainen oli tasoittanut rankkarista 1-1:een ja Saku Ylätupa oli maalannut Suomen vastahyökkäyksestä 53. minuutilla johtoon. Peli näytti olevan Suomella ihan hyvin hallussa.

Norjan tasoitusmaalissa Suomelta puuttui toppari, joka oli odottamassa huoltotoimenpiteiden jälkeen pääsyä takaisin kentälle, mutta Norjan voittomaalissa ei ollut mitään seliteltävää. Suomi pelasi tilanteen vain surkeasti.

- Ei tällaisen pitäisi olla edes mahdollista, summasi Suomen Jaakko Oksanen tuntemuksensa YLE:n tv-haastattelussa.

Oksanen totesi samalla, että itseluottamusta löytyy kyllä, mutta pitäisi vain päästä seuraavalle tasolle eli voittaa pelejä.

Norja oli ottelun hienoinen suosikki. Silti romahdusta voi pitää Suomelta karmeana epäonnistumisena.

Orastava usko suomalaiseen jalkapalloon lopahti monella. Oli epäuskoakin, koska tarina on liian tuttu.

Ilta-Sanomat julkaisi 9. marraskuuta 2016 jutun: Miten lapsille pitäisi puhua Trumpista? Psykologi: ”Maailman uhkakuvat ovat sopimattomia lapsen maailmaan” https://www.is.fi/perhe/art-2000001949863.html

Tarpeen olisi juttu: ”Miten lapsille pitäisi puhua suomalaisesta jalkapallosta?”

Eetu Vertainen, Huuhkajat, Jaakko Oksanen, Jalkapallo, Minihuuhkajat, Otto Palojärvi / Sport Content, Saku Ylätupa, Urheilu
Kansanedustaja: Kela-taksi ei koskaan tullut, vanhus maksoi 130e:n kyydin itse – Välitysyhtiö silti korvausvelvollinen
Sisältö:

Kela-takseja välittävä yhtiö voi joutua korvaamaan tavallisenkin taksikyydin, jos välitysyhtiö ei kyytiä asiakkaalle pysty korvaamaan.

Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) kertoo tapauksesta, jossa vanhus oli yrittänyt useana päivänä soittaa Kela-taksia, mutta matkustanut lopulta omilla rahoillaan. Taksimatkan hinta oli kuitenkin ylittänyt 25 euron omavastuuosuuden yli viisinkertaisesti.

–Tapasin Pirkanmaan maakunnassa asuvan yli 80-vuotiaan rouvan. Oli yrittänyt soittaa useana päivänä ja tuntitolkulla Kela-taksia päästäkseen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Ei ollut onnistunut. Oli lopulta maksanut kyydin itse, koska sairaalaan oli päästävä. Hän itkien kertoi asiaa minulle, eli maksoi 130e matkasta ja hänellä on reilu 700e eläke, Nurminen kertoo Facebookissa.

Nurminen neuvoo laajalle levinneessä päivityksessä, että näissäkin tilanteissa Kela-taksien välitysyhtiö voi olla velvollinen korvaamaan 25 euron omavastuuosuuden ylittävän summan. Asia vahvistetaan Kelasta Uudelle Suomelle.

–Jos asiakas on tilannut matkan viimeistään edellisenä päivänä kello 14.00 mennessä, eikä välitysyhtiö saa järjestettyä asiakkaalle kuljetusta, on välitysyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaalle kustannukset, pääsuunnittelija Anne Giss kertoo.

–Asiakas esittää nämä kustannukset välitysyhtiölle, hän jatkaa.

Nurminen on aiemminkin raportoinut Kela-taksiuudistuksen ongelmista. Viikko sitten hän kertoi, että Pirkanmaalla kyytien tilauspuhelimien vastausviive oli keskimäärin noin puoli tuntia.

Anne Giss, Ilmari Nurminen, Kela-taksi, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Taksien Kela-korvaus, Yhteiskunta