Perjantai 16.11.2018

Uusi Suomi uutiset

”Yritysten työllisyys lisääntyi 31% ja liikevaihto peräti 47%” – Ikääntyvään Suomeen syntyi miljardibisnes
Sisältö:

Ikääntyneiden määrän kasvu ja laitoshoidon purku ovat synnyttäneet Suomeen yksityisen palveluasumisen miljardimarkkinat, kirjoittaa suunnittelu- ja tutkimuspalveluyrittäjä Pekka Lith Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa.

”Kasvava palveluasumisen kysyntä ja kuntien palvelutuotannon ulkoistukset ovat johtaneet siihen, että yksityinen palvelutalo- ja asumispalvelubisnes on tällä hetkellä Suomen yksi ripeimmin kasvavista toimialoista. Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen mukaan toimialan yritysten työllisyys lisääntyi 31 prosenttia ja liikevaihto peräti 47 prosenttia vuosina 2013–17”, Lith kirjoittaa.

Lith kuvaa, että palveluasuminen on tavallaan avohuollon kotipalvelujen ja laitoshoidon välimuoto niille, jotka tarvitsevat asumisessaan päivittäin ulkopuolista apua. Lith toteaa, että palveluasumisen kysyntä on kasvanut väestön vanhenemisen vuoksi.

”Vuonna 2017 heitä oli 501 800, mikä oli 161 400 enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Väestöennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä”, Lith kirjoittaa.

Palveluasumista järjestävät ja rahoittavat kunnat, mutta ne eivät ole pystyneet vastaamaan palvelujen kysynnän kasvuun. Ostetun tuotannon osuus oli Lithin mukaan jo 66 prosenttia viime vuonna ja tästä ostot yksityisiltä palveluntuottajilta olivat 41 prosenttiyksikköä.

”Rahamääräisesti yksityisten ostopalvelujen arvo oli 1,5 miljardia euroa vuonna 2017, kun ostopalveluihin liittyvä piilevä viiden prosentin arvonlisävero lasketaan mukaan. Luvut eivät sisällä palveluseteleitä, jotka nostavat yksityisten palveluntuottajien markkinaosuutta lähes 120 miljoonalla eurolla”, Lith kirjoittaa.

LUE MYÖS:

Superin väite: Kello 4 herännyt vanhus saa aamiaisen ja lääkkeet klo 12 – ”Hoitajia painostetaan vaikenemaan”

Keikan hoitajana tehneen kansanedustajan raportti: ”-14 °C, puskapissa tuntui kauhealta ajatukselta”

Hoitoala, Hoiva-ala, Hoivapalvelut, Palvelutalot, Pekka Lith, Raha, Talous, Tilastokeskus, Uusi Suomi, Väestön ikääntyminen, Raha
Huuhkajat tappiolla Ateenassa lohkovoittoon – EM-unelma elää!
Sisältö:

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on kahden otteluvoiton päässä paikasta vuoden 2020 EM-kisoihin. Kreikka voitti Suomen torstaina Ateenassa 1-0, mutta Suomelle tulos riitti lohkovoiton ja Kansojen Liigan C-tason lopputurnauspaikan varmistamiseen.

Kreikka tarvitsi voittomaaliinsa suomalaisapua. Albin Granlund ohjasi 25. minuutilla omiin Lukas Hradeckyn pelastuksesta.

Kreikka olisi tarvinnut vielä toisen maalin. Joukkueen rakentelu oli vain hidasta ja Suomi puolusti uhrautuvasti. Paulus Arajuuri ja Joona Toivio hoitivat hommansa toppariosastolla mallikkaasti.

Toisin kuin aiemmissa neljässä voittoon päättyneessä Kansojen Liigan ottelussaan, ei Suomi tällä kerralla käyttänyt maalipaikkojaan tehokkaasti. Teemu Pukki aikaili ainoassa paikassaan liikaa ja Jasse Tuominen muni kaksi loistavaa paikkaa.

Tuloksesta kuitenkin pelattiin ja siihen nähden esitys oli Suomelta hieno. Kreikan aikainen johtomaali ei lamaannuttanut suomalaispelaajia.

Päävalmentaja Markku Kanerva totesi Viasatin haastattelussa, että harvemmin tappion jälkeen on hymyilyttänyt. Kanerva iloitsi lohkovoittoa, mutta totesi myös, että tappion jälkeen on vaikeaa olla juhlatuulella.

Suomi pelaa vielä sunnuntaina merkityksettömän ottelun Budapestissa Unkaria vastaan. Kansojen Liigan lopputurnaus pelataan maaliskuussa 2020. Sitä ennen vuonna 2019 ohjelmassa ovat EM-karsinnat, joten Suomella on yhä kaksi tietä historialliseen EM-kisapaikkaan.

Suomen potentiaalisia vastustajia ovat Kansojen Liigan lopputurnauksessa Israel, Skotlanti, Albania, Norja, Bulgaria, Serbia, Montenegro ja Romania. Lopputurnauksessa pelataan kaksi ottelua kerrasta poikki -menetelmällä.

Rahallisesti Palloliitto saa jo mukavan tilin. Lohkovoitto tuo Palloliitolle 1,1 miljoonan euron bonuksen.

Albin Granlund, Huuhkajat, Jalkapallo, Jalkapallon EM-karsinta, Jasse Tuominen, Kansojen Liiga, Markku Kanerva, Otto Palojärvi / Sport Content, Paulus Arajuuri, Urheilu
Kärpät jyrää Liigassa – yleisömäärissä ei näy
Sisältö:

Oulun Kärpät palasi maaottelutauolta voittoisana lyötyään torstain kotiottelussaan Jukurit 4-0. Ottelu ratkesi jo toisessa erässä, jossa Kärpät teki kolme maalia avausmaalin synnyttyä avauserässä.

Kolmannen erän luonnetta kuvaa hyvin, että Kärppien maalivahdin Jussi Rynnäksen tarvitsi torjua vain kerran. Jukurit oli täysi vastaantulija.

Kärpät on hävinnyt viimeisestä 17 ottelustaan vain yhden. Toisena olevaa TPS:ää Kärpät on yhdeksän pistettä edellä. Kolmantena oleva HPK on jäänyt Kärpistä jo 16 pistettä.

Jukurit-ottelu veti Oulussa vain 4455 katsojaa. Se ei ole joukkueen kauden heikoin yleisömäärä kotiotteluissaan, mutta takavuosina Oulussa päästiin jo runkosarjaotteluissa tasaisesti yli 5500 katsojan määriin arkipäivienkin peleissä. Vaikka Kärpät on hallitseva Suomen mestari ja jyrää kärjessä, ei se näy loogisella tavalla yleisömäärissä.

Toisessa torstaina pelatussa ottelussa JYP voitti jatkoajalla SaiPan 4-3 ja katkaisi tappioputkensa. Viisi minuuttia ennen kolmannen erän loppua JYP johti 3-1, mutta sössi lopussa kolmen pisteen voittonsa.

JYP on sarjassa toiseksi viimeisenä. Vaikka voitto SaiPasta tulikin, ei joukkueen tilannetta voi pitää kehuttavana.

Jääkiekko, Jääkiekon Liiga, Jääkiekon SM-liiga, Kärpät, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu – Suomella nyt sauma isoihin tekoihin
Sisältö:

Afrikan metsittäminen sekä metsäkadon pysäyttäminen on tärkeimpiä ilmastotoimia ja vaatii välittömästi isoja kansainvälisiä panostuksia, katsoo useita afrikkalaisia kaupallisia metsityshankkeita jo nykyisin rahoittava Suomen valtion kehitysrahasto Finnfund.

Afrikan metsittämisen potentiaalinen vaikutus ilmastotaistelussa on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa Euroopan hiilinielujen kasvattamisen, ja Suomella on pian ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa asian edistämiseen EU:n puheenjohtajamaana.

Afrikan metsittämisen nosti eilen keskiviikkona esiin energiayhtiö St1:n perustaja ja ilmastoalan visionäärinäkin tunnetuksi tullut Mika Anttonen. Miljardöörin yhtiö kertoi viime vuonna metsitykseen liittyvästä hankkeestaan, ja Anttosen mukaan Afrikan hiilinielujen kasvattaminen on ylivoimaisesti merkittävin asia taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan.

Lue tarkemmin: ST1-miljardööri lyttää sähköautot, päästörajoitukset ja biopolttoaineet ilmastotoimina, nostaa esiin Afrikan

Finnfundin metsäsalkun rahoituspäällikkö, metsänhoitaja Ilkka Norjamäki allekirjoittaa Anttosen sanoman Afrikan osalta, vaikka korostaakin, ettei Euroopan omien ilmastotoimien merkitystä ole syytä vähätellä. Euroopan täytyy pitää yllä hiilinielujaan, vaikka niitä ei voidakaan radikaalisti tai nopeasti kasvattaa. Afrikan metsityksen vaikutukset, yhdessä metsäkadon estämisen kanssa, taas voivat olla radikaaleja.

”Sen vaikutukset Afrikassa ovat huomattavasti merkittävämmät niin sosiaalisesti, ympäristöllisesti kuin ilmastovaikutuksiltaankin verrattuna siihen, että sitä tehdään jossain muualla. Tämä ei tietysti tarkoita, että me voimme Suomessa hakata metsät koska me metsitämme Afrikkaa, mutta Afrikassa metsittäminen olisi tehtävissä kustannustehokkaimmin suhteessa odotettuihin vaikutuksiin”, Norjamäki sanoo Uudelle Suomelle.

”Siellä kasvavat puut nopeasti ja siellä on maata – siellä se kelkan kääntäminen on mahdollista ja tehokasta, koska tilanne on sen verran katastrofaalinen nyt. Se, mitä täällä pystytään tekemään, on kohtuullisen kosmeettista verrattuna Afrikkaan.”

Anttonen viittasi puheessaan St1:n neuvonantajana toimineen ilmastotutkija, akatemiaprofessori Markku Kulmalan laskelmaan, jonka mukaan maailman tämänhetkiset vuotuiset nettopäästöt saataisiin katettua, jos Afrikassa metsitettäisiin kolme kertaa Suomen kokoinen alue. Nettopäästöjen kuittaaminen tarkoittaa sitä, että hiilidioksidia poistettaisiin ilmakehästä – esimerkiksi sidottaisiin metsiin – tietoisilla toimilla vähintään saman verran kuin sitä sinne päästetään.

Norjamäki arvioi, että laskelman mittasuhde on oikea, mutta kyseenalaista on, kuinka realistista on näin laajan alueen metsittäminen edes Afrikassa.

St1:n hankkeessa selvitetään nimenomaan Saharan autiomaan metsittämistä. Useat asiantuntijat ja myös Finnfund katsovat, että tämä on erittäin kunnianhimoinen ja haastava hanke, ja realistisempaa on Saharan eteläpuolisten, kasvuolosuhteiltaan otollisempien alueiden metsittäminen. Alueen laajoja metsäalueita on hakattu viime vuosina, ja niiden uudelleenmetsitys on helpompaa.

Emeritusprofessori Olavi Luukkanen on arvioinut, että pelkästään Sahelin alueella on metsitykseen soveltuvia alueita seitsemän miljoonaa neliökilometriä (700 miljoonaa hehtaaria) eli moninkertaisesti koko Suomen pinta-ala. Suuruusluokka on Metsälehden mukaan sama kuin tutkijoiden laskelmissa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavasta uusien metsien kokonaisalasta.

Kansainvälinen Bonnin päätös edellyttää jo nykyisin, että Afrikassa metsitetään 150 miljoonaa hehtaaria uutta maata vuoteen 2030 mennessä. Tämäkin tarkoittaa Suomen metsäpinta-alaan nähden seitsemänkertaista aluetta. Jo tämän tavoitteen saavuttamisella olisi ”aivan mahtava vaikutus” ilmastotyössä, Olavi Luukkanen sanoo Uudelle Suomelle.

”Jokainen hehtaari, joka saadaan uutta metsää, lisää hiilen sidontaa”, hän toteaa.

Käynnissä oleva metsäkato on ilmastokatastrofi

Afrikan mantereelta häviää noin 2–3 miljoonaa hehtaaria metsää vuosittain. Luku on pitkän ajan keskiarvo 15 vuoden ajalta. Se vastaa ”parin kolmen Uudenmaan kokoista plänttiä” ja on katastrofaalinen luku ilmaston kannalta, sanoo Finnfundin viestintäjohtaja Pasi Rajala. Metsää hakataan viljelys- ja laidunmaaksi väestön kasvaessa.

”Se on valtava alue. Samassa ajassa metsäala on lisääntynyt noin 200 000 hehtaarilla vuodessa, eli balanssi on melkein kolme miljoonaa hehtaaria miinuksella”, Norjamäki kertoo.

Afrikassa viljelysmaaksi hakattu metsä harvoin palautuu metsäksi tai kompensoidaan muin istutuksin.

”Kun metsä ensimmäisen kerran hakataan laidunmaaksi tai viljelymaaksi, niin hyvin harvoin se palautuu enää takaisin metsäksi. Ei sitä aktiivisesti tehdä. Ajan myötä luonto tietenkin korjaa itseään, mutta kun väestö kasvaa koko ajan ja maata tarvitaan aina vain enemmän, niin eivät metsät käytännössä ehdi palautua”, Norjamäki sanoo.

Anttonen vaati Suomea pyrkimään edelläkävijäksi Afrikan metsittämisessä. Suomi on sitä jo nykyisin, katsotaan Finnfundissa.

Finnfundin portfolioyhtiöt – yksityiset yhtiöt, joiden kaupallisia metsähankkeita suomalaisrahasto rahoittaa lainoin tai pääomituksin – ovat viimeisten 10–15 vuoden aikana istuttaneet Afrikkaan noin 150 000 hehtaaria metsää. Finnfund kertoo olevansa mukana rahoittamassa 80 prosenttia kaupallisista vastuullisuussertifioiduista metsäyhtiöistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Yksin Finnfundin ”salkussa” olevat metsät sitovat yhtiön mukaan hiiltä kaikkiaan 500 000 co2-ekvivalenttitonnin edestä, mikä lähes vastaa Helsingin liikenteen kokonaispäästöjä. Määrä ei ole suuri verrattuna esimerkiksi Suomen metsien hiilinieluun, joka vuonna 2016 oli noin 27 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, mutta kyse onkin tällä hetkellä Afrikan metsityksen potentiaalista.

Kuinka pian Afrikan metsittämisellä voidaan saavuttaa tuloksia, jotka tuntuisivat ilmastotaistelussa maapallon mittakaavassa?

”Tässä voi ottaa pessimistisen tai optimisen näkökulman. Jos halutaan nopeasti kääntää kelkkaa, puut pitäisi olla jo istutettu – koska se balanssi on hyvin epäsuhtainen nyt. Istutuksiin pitäisi kanavoida paljon rahaa tosi nopeasti”, Norjamäki sanoo.

”Jos tahtoa ja rahaa on, niin 10 vuodessa saadaan jo merkittäviä asioita aikaiseksi. Mutta se vaatii, että konkretiaa tapahtuu nyt.”

EU panostaa Afrikkaan – nyt on Suomen sauma

Euroopan komissio kertoi syyskuussa uudesta Afrikan ja EU:n välisestä miljardien eurojen investointi- ja kehitysohjelmasta. Osana sitä laajennetaan Euroopan kestävän kehityksen rahastoa, johon sisältyvälle uudelle ulkosuhdetoimien takuujärjestelylle osoitetaan 60 miljardin euron määrärahat.

Viestintäjohtaja Pasi Rajalan mukaan Finnfund pyrkii lobbaamaan tästä potista pienen osan Afrikan metsittämiseen. Hän huomauttaa, että kymmenien miljardien takuujärjestely tarkoittaa vivutuksella moninkertaisia summia investointeihin.

”Jos siitä edes pieni siivu menisi metsään, niin alkaisi olla volyymia”, Rajala sanoo.

”Me yritämme – paitsi Finnfund niin myös Suomi – saada osan siitä Afrikan metsittämiseen ja metsäkadon torjumiseen.”

Mittasuhteista kertoo, että esimerkiksi Finnfundin tämänhetkiset investoinnit metsäyhtiöihin ja -rahastoihin ympäri maailman ovat noin 100 miljoonaa euroa.

Finnfundin hankkeessa on mukana ympäristöjärjestö WWF. Kaksikko kiinnitti syksyllä huomiota siihen, että vaikka EU-hankkeen keskiössä on kestävä kehitys, EU ei kuitenkaan esitä varojen kohdentamista ilmaston kannalta ratkaisevan tärkeään metsien suojeluun. Suomella on tulevana EU:n puheenjohtajamaana mahdollisuus korjata asia, Finnfund ja WWF totesivat.

Otollisena vaikuttamisen paikkana puheenjohtajuutta pitää myös Olavi Luukkanen, jonka mukaan EU ja Suomi tekevät jo metsityksen suhteen paljon, mutta voisivat tehdä enemmänkin. Suomen puheenjohtajakausi alkaa heinäkuussa 2019.

Energia, Finnfund, Ilkka Norjamäki, ilmaston lämpeneminen, Ilmastonmuutos, Ilmastonmuutos, Kotimaa, Kotimaa, Mika Anttonen, Olavi Luukkanen, Politiikka, St1, Teppo Ovaskainen, Tiede ja ympäristö, uutiset, Yhteiskunta
Ulkoministeriö vahvistaa: GPS-häirintä tuli Venäjältä
Sisältö:
Suomi aikoo selvittää Lapin alueen GPS-häirintää Venäjän kanssa, tiedottaa ulkoministeriö.
 
Viime viikolla Naton Trident Juncture -harjoituksen aikana todetun GPS-signaalin häirinnän tutkintaa on jatkettu tällä viikolla suomalaisviranomaisten toimesta. Suomi pitää Norjan signaalihäirinnästä tekemiä havaintoja luotettavina.
 
Asian teknisiä yksityiskohtia ei ole syytä avata julkisuuteen laajemmin, ulkoministeriö toteaa tiedotteessaan.
 
”Viranomaiset jatkavat asian selvittämistä. Asiaa käsitellään Venäjän kanssa diplomaattiteitse. Suomi lähtee siitä, että esimerkiksi ilmailuturvallisuus ei saa vaarantua tämän tyyppisen toiminnan vuoksi”, ministeriö kertoo.
 
Ulkoministeriö on toimittanut aihetta koskevan selvityksen eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle.
 
LUE LISÄÄ:
 
 
 
 
GPS-häirintä, GPS-häirintä, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Venäjä, Yhteiskunta
Sdp heittäisi hallituksen autoveroalen roskiin – Kaikki työsuhdeautot sähköautoiksi pikavauhtia?
Sisältö:

Oppositiopuolue sdp vauhdittaisi Suomen siirtymää pienipäästöisten autojen ja sähköautojen aikaan. Puolueen ajoneuvolinjaus käy ilmi sen vaihtoehtobudjetista, joita käsiteltiin eduskunnassa keskiviikkona.

Sdp esittää varjobudjetissaan sähköautoilun voimakasta edistämistä. Uudistuksen kärki olisi työsuhdeautot.

”Työsuhdeautot ovat keskeisessä asemassa autojen ensirekisteröinneissä, sillä ne ovat tyypillisesti uusia autoja. SDP:n tavoite on, että vuonna 2025 kaikki työsuhdeautot ovat vuonna 2025 joko täyssähköautoja (EV) tai lataushybridejä (PHEV), tarvittaessa lainsäädännöllä”, varjobudjetissa todetaan.

Siirtymää sähköautoiluun tulee puolueen mukaan tukea monipuolisella keinovalikoimalla.

”Verotuksen on ohjattava nykyistä vahvemmin vähäpäästöisiin autoihin. Julkisen vallan on myös varmistettava riittävät investoinnit sähköautojen kattavaan latausverkostoon.”

SDP varaa vuoden 2019 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä 10 miljoonaa euroa henkilöautoilun ja erityisesti työsuhdeautoilun sähköistämiseen, jotta vuoden 2025 tavoitteeseen voitaisiin päästä. Summa käytettäisiin kolmeen seikkaan:

– EV- ja PHEV -työsuhdeautojen verohyötyä parannettaisiin: Käyttäjä saisi vapaan autoedun samoilla ehdoilla kuin nyt pelkän käyttöedun (jossa polttoaine maksetaan itse)

– Sähköautojen ja lataushybridien hankinnasta maksettavaa autoveroa alennettaisiin. Tällä täydennettäisiin sähköautojen hankintaan suunnattua hankintatukea, joka on voimassa vuoteen 2021 asti. SDP käynnistäisi pysyvämmän hankintatuen valmistelun, joka kattaisi myös lataushybridit.

– Kolmanneksi lisättäisiin työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusta sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen.

Lisäksi vaihtoehtobudjetista ilmenee, että sdp peruisi autoveron kevennyksen, josta hallitus on jälleen ensi vuodelle päättänyt. Sdp ei keventäisi autoverotusta, mistä tulisi valtiolle ensi vuonna lisätuloa 65 miljoonaa euroa eli hallituksen ilmoittaman kevennyksen verran.

Kevennyksen sijaan puolue uudistaisi autoverotusta niin, että keski- ja suuripäästöisten autojen verotus kasvaisi ja vero ohjaisi pienipäästöisen auton hankintaan. Sähköautojen verotus voitaisiin samalla laskea lähelle nollaa, sdp linjaa.

Sdp:n mielestä hallituksen tuoreet päätökset ajoneuvoveron laskusta ovat ristiriitaisia aiempiin linjauksiin nähden. Hallituksen aikaisemman autoveropäätöksen mukaisesti progressiivinen autovero laskee vähäpäästöisempien autojen osalta portaittain alimmalle tasolleen.

”Hallitus on täysin tämän tavoitteen vastaisesti päättänyt myös laskea ajoneuvoveroa vuodesta 2020 lähtien 50 miljoonalla eurolla. Pienipäästöisiä autoja ei suosita tarpeeksi, kun keskipäästöisenkin ajoneuvon omistaja saa alennuksen”, sdp kritisoi.

Autoilu, Kotimaa, Kotimaa, Liikenne, Politiikka, SDP, SDP:n vaihtoehtobudjetti, Työelämä, Uusi Suomi, uutiset, Vaihtoehtobudjetit 2019, Yhteiskunta
Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”
Sisältö:

Suomessa syntyy nyt historiallisen vähän lapsia. Viime vuonna tehtiin jo pohjaennätys, kun Suomessa syntyi Tilastokeskuksen mukaan 50 321 lasta. Se on pienin luku sitten katovuoden 1868. Tosin sillä erotuksella, että katovuonna suomalaisia oli noin 1,75 miljoonaa eli kolme kertaa vähemmän kuin nyt.

Viime vuoden pohjakosketus ei ollut yksittäinen poikkeama. Syntyvyys on laskenut jo seitsemän vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tänä vuonna voidaan tehdä uusi pohjaennätys, kun tammi-syyskuun aikana lapsia on syntynyt 2 039 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä taantuman loputtua syntyvyyden pitäisi kasvaa.

”Yksi asia, mikä laskee syntyvyyttä, on talouslama. Se on väestötieteissä yleisesti tunnustettu tosiasia, että kun on heikot talous- ja työllisyysnäkymät, niin ihmiset miettivät lykkäävät lasten hankintaa”, sanoo Väestöliitossa vaikuttanut tutkijatohtori Venla Berg Helsingin yliopiston Fimm-instituutista.

”Nyt noususuhdanteen alkaminen ei ole kääntänyt syntyvyyttä nousuun.”

Poikkeuksellisesti 1990-luvun laman aikaan syntyvyys kasvoi. Taustalla oli Bergin mukaan se, että sellaiset perhe-etuudet kuten kotihoidon tuki ja subjektiivinen päivähoito-oikeus tulivat Suomeen 1980-luvun lopulla.

”Lasten hankkimisesta ja kotona pysymisestä tuli sellainen järkevä vaihtoehto työttömyydelle. Silloin toisia ja kolmansia lapsia syntyi enemmän, mutta ensimmäisten lasten saaminen väheni. Perheelliset ikään kuin aikaistivat seuraavien lasten hankintaa”, Berg kertoo.

Nyt vuonna 2008 alkaneen taantuman seurauksena toisien ja kolmansienkin lasten syntymät ovat vähentyneet. Mutta aivan erityisesti on vähentynyt ensimmäisten lapsien hankkiminen.

”Siitä syntyvyyden lasku johtuu eniten. Että ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään ja lykätään,” Väestöliitossakin vaikuttanut Berg toteaa.

”Aika, jota vietetään parisuhteessa, on pidentynyt. Ensimmäisen vakavasti aloitetun parisuhteen aloittamisikä ei ole muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä. Suomalaiset tavallisesti siinä 25-vuoden ikäisinä muuttavat ensimmäistä kertaa yhteen puolison kanssa avoliittoon. Silti ensisynnyttäjien ikä on noussut voimakkaasti. Parisuhteessa vietetty aika ennen lasten hankintaa on siis pidentynyt.”

Samaan aikaan sinkkuudesta – tai ainakin yksin elämisestä – on tullut yhä yleisempää. Nuorten, hedelmällisessä iässä olevien 25–34-vuotiaiden asuntokunnista 45 prosenttia on sinkkutalouksia.

Jos työllisyyden osalta on viime vuodet puhuttu kohtaanto-ongelmista, eli että työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, on parisuhdemarkkinoilla vastaavanlaisia kohtaanto-ongelmia.

Tyypillisesti kumppania on haettu samalta koulutustasolta. Heihin on helpompi samaistua, kun elämänpolku on ollut samankaltainen: korkeakoulutetut ovat kituuttaneet nuudeleilla ja rellestäneet opiskeluaikana, kun ammattikoulutetut tunnistavat halun päästä tekemään. Koulutustaso myös tyypillisesti periytyy, joten perhe- ja kotiolot ovat todennäköisesti samankaltaisia.

Koulutustasossa on kuitenkin merkittäviä sukupuolieroja. 25–34-vuotiaista miehistä 52,6 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon ja alemman tai ylemmän korkeakoulutututkinnon 27,6 prosenttia. Naisten vastaavat osuudet ovat 43 ja 43 prosenttia. Korkeakoulutettuja naisia on ikäluokassa noin 47 000 enemmän kuin miehiä ja toisen asteen tutkintotasolla miehiä on 44 000 enemmän kuin naisia.

Koulutuserot parisuhdemarkkinoilla ovat kuitenkin johtaneet kysynnän joustamiseen. Berg kertoo, että vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut naiset ovat alkaneet entistä useammin suhteisiin vähemmän koulutettujen miesten kanssa.

”Tällä hetkellä on jo yleistä, että nainen on alemmin koulutetun miehen kanssa, vaikka perinteinen kuva on, että parisuhteessa on korkeasti koulutettu mies ja matalammin koulutettu nainen”, Berg sanoo.

”Isompi ongelma Suomessa on maaseudun ja kaupunkien välinen epäsuhta. Maaseudulla on naimaikäisiä miehiä enemmän kuin naisia ja kaupungeissa, erityisesti yliopistokaupungeissa, on naisia suhteellisesti enemmän”, hän jatkaa.

Koulutuserot vaikuttavatkin tuottavan kohtaanto-ongelmaa välillisesti. Kun naiset hakeutuvat kotiseudultaan yliopistokaupunkeihin ja maakunnallisten keskusten ammattikorkeakouluihin, miehet jäävät herkemmin kotiseudulleen.

25-34-vuotiaista naisista 50 prosenttia asuu yliopistokaupungeissa, mutta miehistä vain 34 prosenttia. Koska ikäryhmässä miehiä on noin 21 000 enemmän, ainoastaan Helsingissä on enemmän naisia kuin miehiä. Korkeakoulutettuja naisia tosin on kaikissa kaupungeissa enemmän kuin miehiä.

”Maaseudulla voi olla sellaisia miehiä, jotka ehkä haluavat lapsia, mutta eivät löydä kumppania. Mutta kaupungeissa voi olla sellaisia korkeasti koulutettuja naisia, joiden on hankala löytää kumppania, joka haluaisi lapsia”, Berg toteaa.

”Keväällä 2018 toteutetussa perhebarometrikyselyssä kaikista vähiten lapsia suunnittelivat korkeakoulutetut kaupungeissa asuvat miehet. Näytti siltä, että erityisesti korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat naiset ovat niitä, joiden on vaikea löytää perhe-elämään valmis puoliso, koska samantyyppiset miehet eivät halunneet lapsia”, hän jatkaa.

”Suomalaiseen parisuhde- ja perhe-elämään sukupuolijakaumat maaseudulla ja kaupungeissa vaikuttavat isossa mittakaavassa. Mutta tätä 2000-luvun laskua se ei pysty selittämään. Tässä ei ole tapahtunut mitään megaisoa käännettä, joka selittäisi sen, miksi syntyvyys laskee nyt.”

”Olemme päätyneet tutkimuksissa siihen lopputulokseen, että tässä on taustalla kulttuurinen murros. Suomalaiset haluavat tällä hetkellä hankkia vähemmän lapsia kuin aiemmin. Ja huimasti paljon suurempi osa kuin aiemmin ei halua saada lapsia ollenkaan. Vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvanut hirveästi”, Berg toteaa.

Väestöliiton vuonna 2015 julkaiseman Miksi syntyvyys laskee -perhebarometrin mukaan lapsettomuutta haluavat eniten ei avio- tai avoliitossa olevat (27,9%) ja työttömät (24,8%), pääkaupunkiseudulla asuvat (20,6%) ja pienituloiset (20,2%) 20–45-vuotiaat.

Berg huomauttaa, että jonkin verran lapsitoiveet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Sinkkuna elävä siis saattaa toivoa lapsetonta elämää osin siksi, että sopivaa kumppania ei ole näköpiirissä. Erityisen pahoillaan Berg on kuitenkin siitä, että etenkin pienituloisten ja työttömien lapsitoiveet ovat heikkoja.

”Se on sellainen asia, joka meitä [tutkijoita] huolestuttaa. Joutuvatko tällaiset ihmiset ikään kuin luovuttamaan tai päästämään irti lapsitoiveistaan taloudellisista syistä johtuen.”

”Mutta kun kysytään syytä lastenhankinnan lykkäämiselle, eli miksi ei vielä tunnu ajankohtaiselta, niin lapsettomilla vastaajilla kaikista yleisin syy tällä hetkellä on elämäntyyliin liittyvät asiat. Ei haluta luopua nykyisestä elämäntyylistä ja halutaan tehdä itseään kiinnostavia asioita”, Berg toteaa.

Prisman näköinen vankila nimeltä vanhemmuus

Yksi syy, miksi lasten hankkiminen koetaan niin raskaana, on Bergin mukaan se, että vanhemmuus nähdään laajemmin kokonaisena pakettina – ”perhepakkauksena”. Kyse ei ole vain yhden lapsen hankkimisesta, vaan useamman lasten hankinnasta ja sukelluksesta suoraan perhe-elämän syvään päätyyn ja ruotsalaiseen kolmen V:n unelmaan – villa, volvo ja vuvve, omakotitalo, farmariauto ja koira.

Paitsi että tämä ruotsalainen unelma on suomalaisille nuorille hyvin negatiivinen kuva. Ei puhuta kolmen V:n unelmasta, vaan ”tuulipuvuissa suhistelevista alennusjauhelihaa metsästävistä prismaperheistä”, kuten viime vuoden perhebarometrin haastatteluissa tuli ilmi. Niitä Bergkin oli mukana tekemässä.

”Monet jotenkin kammoksuivat sellaista prismaperhe-elämää. Oli aika dramaattinenkin kuva siitä, että lapsiperhe-elämä on ihan kauheaa. Ja kun lapset syntyvät, ei ole enää yhtään omaa aikaa tai aikaa parisuhteelle, eikä voi tehdä enää mitään kivaa”, Berg toteaa.

”Samalla he ajattelivat, että se on ainoa tapa elää lapsiperhe-elämää”, hän jatkaa.

Vanhemmuuden nähdään ikään kuin katkaisevan koko entisen elämän, jossa matkustellaan, ollaan huolettomia ja nautiskellaan. Valinta nähdään joko–tai-tilanteena.

”Ajatus siitä, että lapset tulisivat osaksi sitä elämää, jota jo eletään, oli vieras monelle. Oli jotenkin ulkopuolinen lapsiperhe-elämä, johon sitten joudutaan”, Berg sanoo.

Lasten hankintaa ”lykätään ja lykätään”, kuten Berg jo aiemmin totesi. Jo tilastoistakin selviää, että suomalaiset viettävät entistä pidemmän ajan parisuhteessa ennen kuin lapsi ryhdytään hankkimaan.

”Suomalaiset tavallisesti siinä 25 vuoden ikäisinä muuttavat ensimmäistä kertaa yhteen puolison kanssa avoliittoon. Silti ensisynnyttäjien ikä on noussut voimakkaasti. Parisuhteessa vietetty aika ennen lasten hankintaa on siis pidentynyt”, Berg kertoo.

Lykkäämisilmiöstä Berg on huolissaan. Monet voivat viihtyä kivassa parisuhteessa pitkäänkin, mutta Berg korostaa, että 30-vuotiaana pitäisi viimeistään puhua lasten hankkimisesta, ”jos oikeasti haluaa lapsia”. Suomalaisten tiedot etenkin naisten hedelmällisyydestä ovat heikot.

”Tästä on tosi vaikea puhua ilman että ihmiset panikoituvat ja syyllistyvät. Sitä ei kukaan toivo, mutta tämä on sellainen fakta, jolta ei voi sulkea silmiään.

”35 vuoden iässä naisen hedelmällisyys kääntyy reippaaseen laskuun ja 40 vuoden jälkeen jyrkkään laskuun. Samalla eletään sellaisessa illuusiossa, että jos ei se sitten tule luonnostaan, hedelmöityshoidoilla saa lapsia. Mutta monet eivät tiedä, että hedelmöityshoidot eivät pysty korjaamaan iän aiheuttamaa hedelmällisyyden laskua. Yli 40-vuotiailla hoidot eivät enää merkittävästi paranna raskauden todennäköisyyttä.”

”Tässä on ehkä myös sellaista kontrollin illuusiota. Kun me pystymme hallitsemaan niin paljon elämäämme, niin ajatellaan, että lasten saaminenkin kuuluu siihen hallittavien asioiden pakettiin – tai ainakin sen haluttaisiin kuuluvan niihin.”

Kotimaa, lapsettomuus, Ossi Kurki-Suonio, Perheet, Politiikka, Syntyvyys, Syntyvyys, Venla Berg, Yhteiskunta
Pentagon teki jättitilauksen Suomeen tarjotuista hävittäjistä – 255 F35-konetta huimaan hintaan
Sisältö:

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon tilaa Lockheed Martinilta 255 F-35-häivehävittäjää, kertoo The Daily Mail.

Kauppahinta on 22,7 miljardia dollaria. Lockheed Martin saa ennakkosuorituksena kuusi miljardia dollaria. Vertailun vuoksi: Viron valtion vuosibudjetti on noin 10 miljardia euroa ja Suomen noin 55 miljardia.

Puolustusministeriön mukaan koneita toimitetaan Yhdysvaltain armeijalle yhteensä 106 kappaletta, joista ilmavoimat saa 64 F-35A -konetta, laivasto 16 F-35C -konetta ja merijalkaväki 26 F-35B -konetta.

Loput koneista toimitetaan kansainvälisille liittolaisille.

Koneet toimitetaan tilaajalle vuoteen 2023 mennessä.

Pääosa koneista valmistetaan Yhdysvalloissa, mutta jonkin verran myös liittolaismaissa, kuten Iso-Britanniassa ja Italiassa.

F-35-projekti aloitettiin 1990-luvun alkupuolella ja se on Yhdysvaltain kallein yksittäinen asejärjestelmä. tavoitteena on valmistaa yhteensä 2 500 F-35 hävittäjää, joiden kokonaishinnaksi arvioidaan 400 miljardia dollaria.

Kun mukaan lasketaan koneiden ylläpito- ja päivityskustannukset koko käyttöajalta, hinta kohoaa peräti 1 500 miljardiin dollariin. Koneiden suunniteltu käyttöaika päättyy arviolta vuonna 2070.

Tällä hetkellä Yhdysvalloilla on käytössään 245 F-35-hävittäjää. Ulkomaille koneita on toimitettu 320 kappaletta.

F-35 on mukana tarjouskilpailussa, jolla korvataan aikanaan nykyiset Hornet-hävittäjät. Puolustusselonteon arvio hankkeen kustannuksista on 7-10 miljardia euroa.

Puolustusministeriö tilaa hävittäjien lisäksi Lockheed Martinilta kahdeksan MH-60R-helikopteria. Niiden hinta on 382 miljoonaa dollaria.

F-35-hävittäjä, HX-hanke, HX-hävittäjähanke, kauppa, Kotimaa, Marko Laitala / Tekniikka & Talous, Suomen hävittäjähankinnat, ulkomaat, uutiset, Yhdysvallat
Eroaalto Britannian hallituksessa – ”Tämä on vakavaa”
Sisältö:

Britannian hallituksen brexit-neuvotteluja johtanut brexit-ministeri Dominic Raab on eronnut erosopimuksen vuoksi. Myös työminisnteri Esther McVay ja kolme apulaisministeriä on lähtenyt.

Dominic Raab ilmoitti eronsa syyksi sen, että hän on tyytymätön ratkaisuihin, joilla pyritään takaamaan Irlannin rajan pitäminen avoimena. Sopimusluonnoksessa Britannia sitoutuu pysymään tulliliitossa siirtymäajan jälkeen, jos muuta ratkaisua ei ole löydetty kauppaneuvotteluissa. Pohjois-Irlanti noudattaisi Britanniaa tiukemmin EU:n määräyksiä.

Raabin mukaan Pohjois-Irlantia koskeva hallinnollinen ehdotus on uhka Britannian riippumattomuudelle. Hän ei voi hyväksyä järjestelyä, jossa EU päättää, voiko Britannia lähteä tulliliitosta.

Pääministeri Theresa May sai keskiviikkoiltana hallitukseltaan tuen Brysselissä neuvotellulle brexit-erosopimukselle. Lue lisää: Ympäri EU:ta perataan kuumeisesti 600-sivuista brexit-luonnosta – Theresa Mayn asema hutera

Yhden hallituksen avainministerin ja vielä brexit-asiasta itse neuvotelleen Raabin lähtö merkitsee sitä, että Mayn asema pääministerinä on entistä horjuvampi. Ero heikentää ratkaisevasti mahdollisuuksia saada sopimus läpi parlamentissa.

Raabin lähtöä kommentoivat välittömästi useat poliitikot. EU-myönteinen kansanedustaja Anna Soubry arvioi tviitissään eron merkitsevän erosopimuksen loppua.

”Tämä on vakavaa, pääministerin on selvästi harkittava asemaansa. Näkemykseni on, että tarvitsemme kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja tarvitsemme sen nyt”, Soubry toteaa.

Raab on jo toinen EU-erosta vastannut ministeri, joka on jättänyt hallituksen. Hän aloitti brexit-ministerinä heinäkuussa, kun tehtävää hoitanut David Davis erosi tyytymättömänä hallituksen muotoilemaan linjaan, Chequersin-ehdotukseen. Raabin nähtiin tarttuvan tarmolla neuvottelutehtäväänsä, kun Davis oli saanut arvostelua melko ponnettomasta toiminnasta.

Raabin jälkeen työministeri Esther McVay ja kolme apulaisministeriä kertoi eroavansa.

Jo aiemmin Pohjois-Irlannin apulaisministeri Shailesh Vara ilmoitti erostaan. Useiden muiden hallituksen ministereiden tiedetään olevan tyytymättömiä sopimusluonnokseen. Punnan kurssi lähti laskuun Raabin eroilmoituksen jälkeen.

Auli Valpola / Kauppalehti / Alma Talent, Brexit, Brexit, Dominic Raab, ulkomaat, Ulkomaat
Li Andersson haluaa 4 päivän työviikon tai 6 tunnin työpäivän: Pikaisesti kokeilu Suomeen?
Sisältö:

Vasemmistoliiton kärkiteemoja ensi vaalikaudella on työn murros, jonka yhteydessä puolue ehdottaa työajan lyhentämisestä joko lyhempänä työpäivänä tai työviikkona.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esittää ensi vaalikaudelle kokeilua työajan lyhentämisestä. Uuden Suomen kysely aiheesta tämän jutun lopussa!

Puolue on pitänyt yllä keskustelua työajan lyhentämisestä, mitä Andersson pitää tärkeänä. Hänen mukaansa monet kamppailevat nykyään työaikaan liittyvien ongelmien ja jaksamisen kanssa, esimerkiksi useat ruuhkavuosia elävät, joilla on haasteita sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää.

Andersson haluaa Suomeen joustavammat työaikajärjestelyt. Hän toivoo, että mahdollisuutta työajan lyhentämiseen pohdittaisiin joko työviikon osalta tai päiväkohtaisesti.

"On tosi mielenkiintoista, että näitä kansainvälisiä esimerkkejä nyt on aika paljon", Andersson sanoo Talouselämälle ja viittaa Ruotsiin ja Britanniaan, missä työväenpuolue selvittää parhaillaan mahdollisuutta neljän päivän työviikkoon.

Vasemmistoliitto esittää konkreettista kokeilua ensi vaalikaudelle.

"Voisi kokeilla esimerkiksi kuuden tunnin työpäivää esimerkiksi vanhustenhuollossa ja myös tutkia, miten se vaikuttaa ihmisten työssä jaksamiseen ja hoidon laatuun."

Suomessa keskustelu on kuitenkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan, ja työaikaa on päinvastoin pidennetty kilpailukykysopimuksessa. Viime vuodesta alkaen valtaosan työntekijöistä on kiky-sopimuksen mukaan pitänyt ahertaa 24 tuntia enemmän vuodessa. Kuusi minuuttia pidempi työpäivä on sittemmin ollut myös naljailun kohteena.

"Monethan painottivat kikyn yhteydessä, että se työajan pidentäminen ei välttämättä lisää tuottavuutta lainkaan, vaan jopa vähentää sitä. Se ei ole lainkaan niin yksiselitteinen asia, kuin millaisen kuvan on voinut saada näiden keskustelujen perusteella. Minusta se on hyvin, hyvin vanhanaikainen ajattelutapa."

Anderssonin mielestä ajatus mekaanisesta työajan pidennyksestä ja sen tuottavuutta lisäävästä vaikutuksesta sopi ehkä entiseen teollisuusyhteiskuntaan. Hän ei ymmärrä, miten sama ajatus parantaisi kilpailukykyä nykyaikana.

"Se on minun mielestäni niin käsittämätöntä. Jos miettii suuntaa, johon maailma on menossa ja talouspoliittisia uudistuksia, joita ympäristön ja ilmaston kannalta pitäisi tehdä, niin enemmän pitäisi mennä siihen suuntaan, että tuottavuus ulosmitataan kasvavana vapaa-aikana."

Työajan lyhennys on vasemmistoliiton vaaliteemoja "työn murroksen" ajatuksen kokonaisuudessa. Eduskuntavaalit käydään ensi huhtikuussa.

LUE MYÖS:

Nyt haukkuvat jo omatkin – Rakennusliitosta tyly viesti SAK:lle irtisanomisjärjestyksestä

Koeajalla irtisanottu haastoi Jungle Juice Barin oikeuteen – ”Lähdin tappelemaan, koska ei näin voi tehdä”

Suomalaiset haluttomia siivousalan töihin? – Yrittäjä: ”Turha syyttää työntekijöitä, jos palkka 9 €/h”

Kotimaa, Kotimaa, Li Andersson, Minna Karkkola / Talouselämä / Alma Talent, Politiikka, Työelämä, Työelämä, uutiset, Vasemmistoliitto, Yhteiskunta
Huuhkajat torstaina Ateenassa – lohkovoiton menetys olisi historian eeppisin sulaminen
Sisältö:

Kreikka ja Suomi kohtaavat jalkapallon Kansojen Liigan ottelussa torstai-iltana Ateenassa. Suomelle riittäisi ottelusta 0-1 tai 1-3 -tappiokin paikkansa varmistamiseen Kansojen Liigan lopputurnaukseen, jossa taistellaan paikasta 2020 EM-turnaukseen.

Muutos kahden vuoden takaiseen tilanteeseen on suorastaan epätodellinen. Kalenterivuoden 2016 aikana Suomi ei voittanut yhtään ottelua. Modernin pelikäsityksensä osalta jo eläkeiässä ollut ruotsalainen valmentajaveteraani Hans Backe sai päävalmentajan paikalta potkut ja suomalaispelaajien vahvuuksia paremmin ymmärtänyt Markku Kanerva tuli tilalle.

Kanerva on lyhyessä ajassa muuttanut Huuhkajat luuseriryhmästä positiivisuuden ilmentymäksi. Suomi on pelannut MM-karsintaottelussa tasan viime kesän MM-hopeajoukkueen Kroatian kanssa ja pystynyt kaatamaan Islannin, Unkarin ja Kreikan. Kansojen Liigassa Suomi on voittanut kaikki neljä otteluaan, eikä ole päästänyt maaliakaan.

Mutta kaikkihan voi muuttua vielä. Kreikka tarvitsee Suomesta 2-0 tai 4-1 -voiton. Pessimismin tunne ei suinkaan ole kadonnut suomalaista jalkapalloa pitkään seuranneen ja monta tuskaista tarinaa nähneen katsojan alitajunnasta.

Kreikan jalkapallomaajoukkue hakee uutta alkua. Tampereella Suomelle koetun 0-2 -tappionsa jälkeen Kreikka antoi saksalaisvalmentajalleen Michael Skibbelle potkut. Suomen tavoin Kreikka päätti luottaa kotimaisiin voimiin, kun Skibben tilalle palkattiin kreikkalainen Angelos Anastasiadis.

Tampereella Suomi oli taktisessa ajatuksessa edellä. Kreikan pelaajista paistoi myös haluttomuus. Valmentajavaihdos oli varmasti paikallaan.

Uusi valmentaja on tietysti tuonut Kreikalle uusia ideoita. Kanerva ei usko, että Kreikan pelitapa muuttuisi merkittävästi.

– Viimekertaisesta joukkueesta seitsemän pelaajaa poissa, kuusi uutta tilalla. Muutama kokenut pelaaja on tehnyt comebackin tuohon joukkueeseen. En usko, että siinä taktisesti tulee hirveän suuria muutoksia. Kaikkeen täytyy totta kai varautua, Kanerva arvioi Palloliiton haastattelussa.

Kreikka-Suomi -ottelu Ateenassa alkaa 21.45 Suomen aikaa. Nähdäänkö suomalaisen jalkapallon sankariteko vai eeppinen sulaminen jälleen kerran.

Vaikka Suomi häviäisi 0-2 tai 1-4, on uusi mahdollisuus vielä tulevana sunnuntaina Budapestissa. Unkaria vastaankin suomalaisille riittäisi lohkovoittoon tasapeli. Ja Virokin voisi auttaa Suomen jatkoon, jos pystyisi riistämään Kreikalta sunnuntaina pisteitä.

Huuhkajat, Jalkapallo, Jalkapallon EM-karsinta, Markku Kanerva, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
KL: 52 työntekijän yritys toimii ilman pääluottamusmiestä ja liittoja – ”Palkankorotus otettiin heti käyttöön täysimääräisenä”
Sisältö:

Oululainen 52 työntekijän alihankintakonepaja Aikolon on esimerkki paikallisesta sopimisesta, joka toimii niin työnantajan kuin työntekijöidenkin mukaan hyvin, kertoo Kauppalehti.

Yritys ei kuulu työnantajaliittoon eikä pääluottamusmiestä ole.

Yrityksen päätöksentekoon henkilökunta osallistuu joka maanantai järjestettävässä yhteisessä kokouksessa, toimitusjohtaja Lasse Hahtonen kertoo.

Yrityksessä noudatetaan muovituoteteollisuuden ja kemian tuote­teollisuuden liiton sopimaa palkkataulukkoa. Sen päälle maksetaan konekohtaisia tuotantopalkkioita, jotka perustuvat tavoitelaskentaan. Bonuslisä voi olla nollasta kahteensataan euroon kuukaudessa.

”Alan viimeisin, tuore 3,2 prosentin palkankorotus otettiin meillä käyttöön heti täysimääräisenä, vaikka korotuksen olisi voinut jakaa. Tämä on sitä paikallista sopimista, josta yhdessä päätämme”, Hahtonen sanoo.

”En vastusta ay-liikettä, sillä se oli aikoinaan tarpeellinen. Suuria työn epäkohtia ei enää kuitenkaan ole. Mahdolliset ongelmat olemme ratkaisseet paikallisesti keskustelemalla”, hän jatkaa.

Työnantajaliittoa Hahtonen vierastaa.

”Siellä ajetaan vain suuryritysten asiaa, ja päätökset tulevat meille pienemmille saneluratkaisuina. Se, mikä sopii 5 000 työntekijän yritykselle, ei sovi meille”, Hahtonen sanoo.

LUE MYÖS:

Paikallinen sopimus onnistui Koskenkorvan tehtaalla: ”6 päivän vapaa tuntuu lomalta”

Hämmästys Suomen työmarkkinoista – Kansanedustaja: Miksi 25 000 yritystä saa sopia joustavammin kuin 45 000?

Iiro Viinaselta raju ryöpytys ay-liikkeelle

Pian tarvitaan jopa 53 000 uutta työntekijää Suomessa – ”Koneet käyvät nyt täysillä”

Aikolon, Ay-liike, Kotimaa, Kotimaa, Lasse Hahtonen, paikallinen sopiminen, Paikallinen sopiminen, Työelämä, Työmarkkinajärjestöt, Uusi Suomi
50 000 nimeä täynnä – Kansalaisaloite raiskauksen määritelmästä menee seuraavan eduskunnan käsittelyyn
Sisältö:

Raiskauksen määritelmän päivittämiseen tähtäävä Suostumus2018-kansalaisaloite on saavuttanut 50 000 kannattajan rajapyykin. Kansalaisaloite viedään kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavalle eduskunnalle, aloitteen tekijät tiedottavat.

“Nykyisestä eduskunnasta ei löytynyt riittävästi tukea raiskauksen määritelmän päivittämiseksi. Onneksi vaalien myötä aukeaa mahdollisuus valita eduskuntaan uuden sukupolven päättäjiä, joille on selvää, että oikeus päättää oman kehon rajoista on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Tämän puolesta tulemme kampanjoimaan ensi keväällä”, sanoo toinen kampanjan vetäjistä, Hanna-Marilla Zidan.

”Nyt jos koskaan on aika korjata todellisuudesta vieraantunut laki ja tunnistaa, että raiskaus on aina itsessään väkivaltaa”, Zidan myös sanoo.

Kansalaisaloitteen tavoitteena on muuttaa raiskauksen määritelmä rikoslaissa suostumukseen perustuvaksi. Nykyisin raiskaukseksi tulkitaan sellainen seksuaalinen teko, joka sisältää näkyvää väkivallan käyttöä tai todistettavaa väkivallan uhkaa.

Ruotsissa lakia on muutettu suostuvuusnäkökulma huomioon ottaen.

Hanna-Marilla Zidan, Kansalaisaloite, Kansalaisaloitteet, Kotimaa, Kotimaa, Raiskaus, Suostumus, Uusi Suomi
”Hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa kovaa vauhtia alas” – Teflon Brothers -tähti lähtee eduskuntavaaleihin
Sisältö:

Teflon Brothers -yhtyeen jäsen ja räppäri Heikki Kuula, 35, lähtee vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleihin.

Kuula on nimitetty vasemmistoliiton ehdokkaaksi Helsingissä.

Kuula toteaa nähneensä muusikkona Suomea kiertäessään, että ihmisiltä on mennyt usko politiikkaan ja poliitikkoihin.

”Tavallisilta ihmisiltä leikataan ja rikkaat rikastuvat. Tällä hetkellä hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa kovaa vauhtia alas, mutta toisenlainen tie on mahdollinen”, Kuula linjaa nettisivuillaan.

Poliittisen linjansa Kuula tiivistää näin:

”Minusta nuorisotyöhön, maksuttomaan koulutukseen ja muihin hyvinvointivaltion palveluihin tulee satsata enemmän varoja ja nämä varat tulevat rikkaita ja suuryrityksiä rankemmin verottamalla.”

”Vähäosaisilta leikkaamisen on loputtava ja luottamus ja kunnioitus ihmiseen on palautettava”, Kuula linjaa.

LUE MYÖS:

”Soten valinnanvapauskokeilut ovat aivan jumalaton kupla” – HUS:n Aki Lindén ehdolle eduskuntavaaleissa

Näkökulma: Oikeisto-Suomi on pian muisto vain, nyt myös Li Andersson matkalla valtaan

Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2019, Heikki Kuula, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Uusi Suomi, Vasemmistoliitto
Poliisien liitto lataa ikäviä totuuksia – ”Kansalaisten palaute on pysäyttävää”
Sisältö:

Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL vaatii, että seuraavan hallituksen ohjelmassa on panostettava sisäiseen turvallisuuteen.

”Valitettava tosiasia on, että hätäkeskuksissa vastausajat ovat pidentyneet, poliisilta jää hoitamatta 100 000 hälytystehtävää vuosittain ja rikosten osalta vähäisempiä rikoksia ei edes pystytä tutkimaan”, liitto toteaa tiedotteessaan.

Jos rikoksia ei sisäisen turvallisuuden resurssipulasta johtuen tutkita, on se huolestuttava viesti kansalaisille, liitto vetoaa.

”Kansalaisilta tuleva palaute on pysäyttävää. Enää ei voida jäädä odottamaan, että tilanne karkaa käsistä”, linjaa torstaina koolla oleva SPJL:n valtuusto.

Osittain määrärahojen leikkausten takia toteutetut organisaatiorakennemuutokset, verkkoon viedyt ja vietävät palvelu-uudistukset ja palveluverkon supistamiset ovat vain tekohengitystä, jotka eivät korjaa esimerkiksi kroonista henkilöstöresurssipulaa, liitto linjaa.

LUE MYÖS:

Pikkulisä Suomen turvallisuuteen – Timo Soini: ”Ei yksin Ruotsi – Belgia, Berliini, Pariisi”

Hallituksen raportti: Pysyvä muutos tapahtui – ”Terrorismin uhka kohonnut Suomessakin”

Poliisin ay-johtaja: ”Sipilällä riehakas meininki – Menikö bluffi lävitse?”

Liitto varoittaa: Poliisit kypsyvät oravanpyörään – ottavat hatkat

Hallitustavoitteet 2019, hätäkeskus, Kotimaa, Kotimaa, Poliisi, Sisäinen turvallisuus, SPJL, Suomen poliisijärjestöjen liitto, Uusi Suomi