Maanantai 22.1.2018

Uusi Suomi uutiset

Juha Sipilä haastoi yritykset: ”Reilun sadan euron kuukausipanostuksella”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haastoi lauantaina yritykset osallistumaan aktiivimallin toteuttamiseen.

– Kannustan yrittäjiä tarttumaan tähän tilaisuuteen. Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista, hän sanoi puheessaan Viitasaarella.

Sipilä muistutti, että aktiivimallin vähimmäisvaatimus on tehdä yhteensä kahdeksantoista tuntia työtä kolmen kuukauden jaksossa. Se tarkoittaa pääministerin mukaan noin kolmen tunnin työrupeamaa joka toinen viikko. Työtä voivat tarjota sekä kotitaloudet, kolmannen sektorin yhteisöt, kunnat että yritykset.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii Sipilän mukaan edelleen töitä.

–Viimeisimpien lukujen mukaan työllisyysaste oli jo noussut 70,4 prosenttiin. Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990. Mutta se on selvää, että tähänkään ei voida tyytyä. Hallituksen 72 prosenttiakin on vain välitavoite matkalla kohti pohjoismaisia työllisyyslukemia, joihin myös Suomen on päästävä.

Hän huomautti, että nyt ollaan myös toisenlaisten haasteiden edessä, sillä työpaikkoja on auki enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen.

–Myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut. Joillekin aloille on erittäin vaikea saada avoimia tehtäviä täytettyä.

Sipilä korosti Suomen nousevan taantumasta ennen muuta yrittäjyydellä. Työllistyminen on hänen mukaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten varassa.

–Hallitus on päättänyt pidentää koeaikaa, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuus tehty helpommaksi sopia, jotta kynnys palkata uusi työntekijä yritykseen olisi entistä matalampi, hän sanoi.

Pääministerin mukaan kaikkein tärkein työ tehdään kuitenkin yritysten neuvotteluhuoneissa yhteisen pöydän ääressä, ei hallituksen kammareissa, työmarkkinajärjestöjen pöydissä tai eduskunnan salissa.

–Niiden tehtävä on vain luoda edellytyksiä sille, että yritykset voivat kasvaa ja työllistää ihmisiä. Mitä enemmän saamme ihmisiä työhön, sitä enemmän meillä on veronmaksajia ja verotuloja, joilla voimme kustantaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot. 

Lue myös: Petteri Orpo aktiivimallista: ”Jos tulee kohtuuttomia tilanteita, me korjaamme sitä”

Aktiivimalli, Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Työttömyysturvan aktiivimalli, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, yrittäminen
Petteri Orpo aktiivimallista: ”Jos tulee kohtuuttomia tilanteita, me korjaamme sitä”
Sisältö:

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo puolusti rajua arvostelua herättänyttä aktiivimallia puheessaan ennen kokoomuksen puoluevaltuuston kokousta lauantaina.

–Kyse on siitä, että Suomi voi olla niin hyvinvoiva ja vauras maa vain sillä, että mahdollisimman moni ihminen, joka on työikäinen ja työkykyinen pääsee töihin, on töissä, pystyy kantamaan itsestään huolta, huolta läheisistään, pystyy sitä kautta veroja maksamalla kantamaan huolta kaikkien ihmisten pärjäämisestä, hän totesi.

Orpo korosti, että työttömän vaara joutua köyhyyteen ja syrjäytyä on kymmenenkertainen.

–Siksi me teemme kaiken mitä pystymme sen eteen, että ihmiset saavat töitä. Tärkeää on, että pidämme huolta meidän kilpailukyvystämme, että meidän yritykset saa tuotteita maailmalle. Tärkeää on se, että uudistamme työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa ja verotusta niin, että työtä kannattaa tarjota ja sitä kannattaa ottaa vastaan.

Orpon mukaan hallituksen valitsema aktiivimalli oli kaikkein lievin pöydällä olleista malleista. Sitä ollaan valtiovarainministeri mukaan myös valmiita korjaamaan tarvittaessa.

–On sovittu eduskunnassa, nyt kun tämä lähtee käyntiin, että jos tulee kohtuuttomia tilanteita, me korjaamme sitä mallia. Tämä on ihan selvä asia. On aivan selvää, että näin nyt mennään ja sitten keväällä katsotaan, jos korjattavaa on, niin asiaan palataan, Orpo totesi.

Lue kaikki aktiivimallia koskevat Uuden Suomen uutiset täältä.

Aktiivimalli, Kotimaa, Kotimaa, Petteri Orpo, Politiikka, Työttömyysturvan aktiivimalli, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Sanaharkka yleissitovuudesta: ”Työministeriä ei selvästi työmarkkinarauha kiinnosta”
Sisältö:

Työministeri Jari Lindström (sin.) ja kansanedustaja, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson käyvät Twitterissä väittelyä yleissitovuudesta ja Lindströmin sitä koskeneesta lausunnosta.

– Työministeri väläyttelee työehtosopimuksien yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan puuttumista keskellä meneillään olevaa liittokierrosta, kun SAK jo valmiiksi on kutsunut koolle suurmielenilmauksen aktiivimallin takia. Työministeriä ei selvästi työmarkkinarauha kiinnosta, Andersson toteaa.

Lindström kiistää väläyttäneensä yleissitovuuteen puuttumista.

– No voi että. En VÄLÄYTTELE. Luetun ymmärtäminen tuntuu nyt olevan kummallisen vaikeaa vasemmalla laidalla, ministeri vastasi Anderssonille.

Lindström korostaa, että hänen mielestään seuraava ja seuraavat hallitukset joutuvat miettimään suhtautumistaan yleissitovuuteen, irtisanomissuojaan ja muihin periaatteellisiin kysymyksiin, joita ministeri kuvailee ”todella isoiksi kysymyksiksi”.

–Jos siis halutaan taata nykyistä merkittävästi suurempi työllisyysaste, hän toteaa.

Lindström korostaa itse kannattavansa yleissitovuutta.

Anderssonin mukaan Suomessa on jo kansainvälisesti verrattuna heikko irtisanomissuoja, jota hänen tulkintansa mukaan nyt halutaan heikentää lisää.

Andersson korostaa lauantaina julkaisemassaan tiedotteessa, että suomalaista työehtosopimusjärjestelmää kyseenalaistavat lausunnot ovat erityisen vastuuttomia meneillään olevan liittokierroksen aikana.

–Työntekijöille muodostuu Lindströmin lausunnoista kuvaa, jossa hallituksella on positiivisista talousnäkymistä huolimatta tarjolla vain raippaa, matalapalkkatyötä ja työehtojen polkemista, hän sanoo.

Andersson arvostelee hallituksen työllisyyspolitiikkaa myös yleisemmin ja sanoo sen osoittautuneen kyvyttömäksi vastaamaan 2010-luvun haasteisiin.

- Suomen menestyminen nykyaikaisessa taloudessa voi perustua vain korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Koulutusleikkauksien, työvoimakustannuksien polkemisen ja työttömien kurittamisen sijasta tarvitsemme talouden rakennemuutosta tukevaa elinkeinopolitiikkaa ja kokonaisvaltaisen sosiaaliturvajärjestelmän remontin, joka vapauttaa työttömät tekemään töitä sen sijasta, että heitä pompotellaan yhä 

Väittely yleissitovuudesta sai alkunsa Jari Lindströmin perjantaina MustRead-sivustolle antamasta haastattelusta.

Artikkelin mukaan Suomessa on edessä keskustelu ”työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta”. Tämä ei kuitenkaan MustReadin haastattelussa ole suoraan Lindströmin suussa, vaan toimittajan tekstiä. Lindström sen sijaan sanoo:

– Jos haluamme liki 80 prosentin työllisyysasteen, se ei onnistu näillä rakenteilla. Haluammeko me, että mahdollisimman moni on mukana työelämässä jollakin panoksella? On paljon työttömyyttä, mutta ei kykyä maksaa riittävää hintaa työpanoksesta, pitääkö valtion tulla tässä mukaan? 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tarttui lausuntoon jo perjantaina kysymällä kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja ja onko kyseessä hallituksen virallinen kanta. 

–Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaati.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen osallistui Twitter-keskusteluun toteamalla, että ”järkevien osapuolten kesken pitää voida hakea järkeviä uudistuksia”. 

–Ja kaikki muut Pohjoismaat pärjäävät ilman yleissitovuutta, niissä on alhaisempi työttömyys ja pääosin korkeammat palkat, Vartiainen kommentoi.

Lue myös:

Jari Lindström vastaa Antti Rinteelle: ”Kannattaa lukea tarkkaan, mitä olen sanonut”

Antti Rinne vaatii Juha Sipilältä vastausta: Aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen?

Antti Rinne, Jari Lindström, Juha Sipilän hallitus, Juhana Vartiainen, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Li Andersson, Politiikka, Politiikka, Työelämä, uutiset, Yhteiskunta, Yleissitovuus
Tuleeko pahasti turpaan? Etelä-Korea valmiina olympiajääkiekkoon
Sisältö:

Etelä-Korea tekee helmikuussa jääkiekkohistoriaa pelatessaan ensi kertaa arvoturnauksissa huippumaita vastaan miesten ja naisten tasolla. Olympiakisoissa järjestäjämaa saa aina automaattisen kisapaikan.

Etelä-Korean miesten jääkiekkomaajoukkue ilmoitettiin perjantaina. Mukana on seitsemän pohjoisamerikkalaispelaajaa. Heistä kanadalaispuolustaja Alex Plante on Edmonton Oilersin ykkösvaraus vuodelta 2007, mutta pääsi pelaamaan NHL:ssä vain 10 ottelua.

Etelä-Koreassa tajuttiin aikaisessa vaiheessa, ettei pelkästään korealaispelaajien voimin olisi mitään mahdollisuuksia selviytyä olympiajääkiekosta kunnialla. Korealaisten onneksi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n säännöissä sallitaan kaksoiskansalaisten edustus, jos pelaaja on pelannut kolme kautta sarjatasolla uudessa kotimaassa.

Etelä-Korean ”menestyksen kannalta” onnea oli siinäkin, että NHL päätti boikotoida Pyeongchangin kisoja. Jääkiekon suurmaat joutuvat pelaamaan olympialaisissa ”c-joukkueillaan” ja pienemmillä mailla, Etelä-Korealla, Slovenialla, Norjalla ja Saksalla, on hieman helpompi haaste. Etelä-Korea on toki olympiaturnauksen ainoa maa, jolla ei ole pelaajia NHL:ssä.

Etelä-Korean olympiajoukkuetta valmentaa maan pääkaupungissa Soulissa syntynyt entinen NHL-puolustaja Jim Paek. Hän voitti Pittsburgh Penguinsissa 1991 sekä 1992 Stanley Cupin. Paek onkin joukkueensa kuuluisin henkilö.

Harjoituspeleissä Etelä-Korea on puolustusvoittoisella pelillään välttänyt murskatappiot. Silti ei voi olettaa, että Etelä-Korealla olisi mitään mahdollisuuksia edes puolivälieriin, ellei vastustajana ole puolivälieräkarsinnoissa Slovenia.

Jääkiekon markkinoinnin kannalta korealaisjoukkue olympialaisissa on joka tapauksessa hyvä asia. Saahan jääkiekko Aasiassa kisojen aikaan paljon huomiota, josta NHL aivan omasta halustaan päätti jäädä paitsi.

Naisten jääkiekon olympiaturnauksessa Etelä-Korean joukkue on tasoltaan vieläkin heikompi kuin miesten joukkue turnauksen muihin joukkueisiin verrattaessa. Tilannetta ei muuta, että Etelä-Korean joukkueeseen tulee pelaajia Pohjois-Korean maajoukkueesta.

Naisten jääkiekolle olympiaturnaus on silti suuri mahdollisuus. Korean ja Japanin kohtaaminen alkusarjassa saanee Aasiassa laajalti huomiota ja Pohjois-Korean pelaajien mukanaolo ottelussa kasvattaa kiinnostusta entisestään.

Etelä-Korean joukkue jääkiekon miesten olympiaturnauksessa 2018:

Maalivahdit:
Matt Dalton, Anyang Halla
Kye Hoon Park, Sangmu
Sungje Park, High1 Chuncheon

Puolustajat:
Hyung Gon Cho, Sangmu
Wonjun Kim, Anyang Halla
Don Ku Lee, Anyang Halla
Hyonho Oh, Daemyung Killer Whales
Alex Plante, Anyang Halla
Eric Regan, Anyang Halla
Yeongjun Seo, Daemyung Killer Whales
Bryan Young, Daemyung Killer Whales

Hyökkääjät:
Jin Hui Ahn, Sangmu
Minho Cho, Anyang Halla
Jungwoo Jeon, Sangmu
Kisung Kim, Anyang Halla
Sangwook Kim, Anyang Halla
Won Jung Kim, Anyang Halla
Young Jun Lee, Daemyung Killer Whales
Jin Kyu Park, Sangmu
Woosang Park, Anyang Halla
Brock Radunske, Anyang Halla
Sanghoon Shin, Sangmu
Sangwoo Shin, Anyang Halla
Michael Swift, High1 Chuncheon
Mike Testwuide, High1 Chuncheon

Jääkiekko, Jim Paek, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Oletko syntynyt vuosina 1969-1973? – KL: Näin laman varjo on seurannut ikäluokkaasi
Sisältö:

Finanssikriisin vaikutukset työttömyyteen olivat lievemmät kuin 1990-luvun laman, ja työttömyys kohdistui erilaiseen joukkoon. 1990-luvulla kärsivät etenkin nuoret, ja finanssikriisi puolestaan vaikeutti pitkäaikaistyöttömien tilannetta, arvioi Palvelualojen työnantajien Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Vuosina 1992–95 työttömän yleisin ikä oli 19 vuotta. Nyt se on 61 vuotta.

–1990-luvun lama katkaisi nuorilta polun työelämään. Vuosina 1969–73 syntyneet olivat parikymppisiä työttömyyden ollessa suurimmillaan vuonna 1993. Pitkä työttömyyspätkä työuran alussa vaikuttaa ihmisen työmarkkinapotentiaaliin, Paavonen sanoo.

Laman pahimpana vuonna 1993 Suomessa oli yli puoli miljoonaa työtöntä, ja heistä kolmannes oli alle 30-vuotiaita. Viime vuosien pahimpana vuonna 2015 työttömiä oli 375 000, joista neljäsosa oli alle 30-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden työttömyysaste oli 1990-luvulla kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, Paavonen listaa.

Eri ikäluokkien lisäksi vaikutukset kohdistuivat erilaisiin työpaikkoihin, huomauttaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

1990-luvun lamassa työpaikkoja hävisi valtavat määrät eri sektoreilta. Teollisuuden lisäksi myös monet toimihenkilöt jäivät työttömäksi, ja etenkin pankkisektorilta hävisi suuri määrä työpaikkoja.

–Tempputyöllistämisen ja erilaisen elinkeinorakenteen takia pitkäaikaistyöttömyyttä ei käytännössä ollut. Työttömyysputki vaikutti osaltaan ikäjakaumaan, kun monet iäkkäämmät työttömät siirtyivät eläkkeelle, Hiilamo sanoo.

Finanssikriisin seurauksena työpaikkoja hävisi etenkin tuotannosta. Kouluttamattomien työllisyysaste oli korkeampi vuonna 1993 kuin vuonna 2015, vaikka yleisesti työttömyys oli selvästi suurempaa vuonna 1993. Tilanne kriisiin tultaessa oli myös erilainen kuin ennen 1990-luvun lamaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli jo valmiiksi aiempaa enemmän, ja kriisi vaikeutti työllistymistä ennestään.

Paltan Paavonen pitää selvänä, että elinkeinorakenteen muutos tulee jatkumaan. Teollisuudesta on hävinnyt finanssikriisin jälkeen lähes 100 000 työpaikkaa, mutta palvelualoille työpaikkoja on syntynyt jatkuvasti lisää, yhteensä yli neljännesmiljoona 2000-luvulla.

–Työssä olevien lyhyttä koulutustarjontaa pitää lisätä, jotteivat he päädy puutteellisen osaamisen takia työttömiksi. Palvelualoilla töitä riittää, Paavonen summaa.

Myös Hiilamo nostaa esille koulutuksen, jonka merkitys tiivistyy vilkaisulla tilastoihin.

–Korkean hyvinvoinnin maissa ilman koulutusta jääminen tarkoittaa, että mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat heikot. Matalan koulutuksen saaneiden työllisyysaste on alle 50 prosenttia.

Lähde: Kauppalehti

 

Heikki Hiilamo, Kansantalous, Lama, Matti Paavonen, Raha, Taantuma, Talous, Työelämä, Työelämä, työttömyys, Uusi Suomi, uutiset, Raha
Suorat sanat kahdelta ministeriltä: ”Lähtevätkö aikaansaavat ihmiset enää politiikkaan?”
Sisältö:

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho ja ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioivat molemmat blogeissaan suomalaista politiikkaa suorin sanoin.

Soini ennustaa ”uuden politiikan” tulemista.

– Vääjäämättä. Macron saa seuraa, ei välttämättä seuraajia. Nopeat maanvyörymävoitot ovat mahdollisia. Toinen mahdollisuus on pirstoutunut puoluekenttä, joka tekee enemmistöhallitukset lähes mahdottomiksi, hän kirjoittaa omassa blogissaan.

Soinin mukaan politiikassa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän sellaisia poliittisia johtajia, jotka ovat elämässään myös epäonnistuneet ja nousseet ylös ja yrittäneet uudestaan.

–Vanhat totuudet ja puolueet eivät päde. Eivätkä puristit pelasta. Monomaanikko on helvetin tylsä kuunneltava ja pitkästyttävä ihminen. Tulevaisuuden politiikassa pärjäävät ihmiset, jotka saavat jotakin aikaan. Kyse on siitä, lähtevätkö aikaansaavat ihmiset enää politiikkaan? Miksi lähtisivät? Palkaksi saa haukkuja ja sosiaalisen median kottaraispönttöön tuijottajien laitticolan ryydittämiä horinoita.

Soini ennakoi, että ”Winston Churchill -tyyppi tulee pyyhkimään pöytää”.

–Hän lupaa verta, hikeä ja kyyneleitä. Ei mielistele ketään, eikä mitään.

Sampo Terho puolestaan sanoo, että Suomen politiikassa voi luottaa vain yhteen asiaan, nimittäin siihen, ettei mihinkään voi luottaa.

–Ensinnäkään mikään sovittu ei pidä, ellet kellon ympäri valvo, että niin tapahtuu. Asioista kyllä neuvotellaan ja kompromisseja tehdään, mutta kaikkea toisten puolueiden eri ohjelmiin saamia päätöksiä viivytetään, vesitetään ja perutaan, ellet joka hetki seuraa ja uhkavaatimuksin ryyditettynä edellytä sovitun toteuttamista. Jokainen sovittu asia on vain avaus uudelle neuvottelukierrokselle, jonka aikana tinkiminen taas jatkuu. Näin ollen poliitikkojen ja puolueiden energiasta valtava osa kuluu toisten kyttäämiseen ja jo sovituistakin asioista uudelleen riitelemiseen. Siis myös yhteistyökumppaneiden kanssa, ei ainoastaan vastustajien, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Terhon mukaan mikään ei suomalaisessa politiikassa pysy luottamuksellisena.

–Politiikan maailmassa on työrauhan turvaamiseksi kyllä muodollinen yhteisymmärrys siitä, että keskeneräisistä asioista ei puhuta lehdistölle. No, omalla nimellä näin ei yleensä toimitakaan. Sen sijaan asioita vuodetaan medioille nimettömänä, aina kun siitä vain voidaan saada jonkinlaista puoluepoliittista hyötyä. Tällä tavoin voidaan esimerkiksi levittää väärää tai puutteellista tietoa, jolla saadaan kansalaiset huolestumaan ja nousemaan jotain sellaista vastaan, joka ei istu omaan puolueohjelmaan. Kuitenkin vielä yleisemmin asioita vuodetaan etukäteen ulos, jos ne ovat myönteisiä, koska tätä kautta päästään yhteistyökumppanien kustannuksella kahmimaan kunniaa yhteisestä päätöksestä omalle puolueelle, hän kuvailee.

Terho kuittaa, että jossain muussa työpaikassa kaikkeen edelliseen kuluva aika ja voimavarat voitaisiin käyttää hyödylliseen tekemiseen, mutta politiikassa se kuluu puoluepolitikointiin.

–Tämä tekee politiikassa toimimisen monille henkisesti rasittavaksi, ellei ole pienestä pitäen poliittisten nuorisojärjestöjen kautta totutellut tämän kaltaiseen työympäristöön.

Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Sampo Terho, Timo Soini, uutiset, Yhteiskunta
Donald Trumpia syytetään budjettisotkusta: ”Hyvää vuosipäivää, herra presidentti”
Sisältö:

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto on suljettu, koska senaatti ei päässyt sopuun budjetista.

BBC:n mukaan sopu tyssäsi ennen muuta kiistaan Daca-siirtolaisuusohjelmasta. Ohjelma on sallinut satojen tuhansien laittomasti maahan tulleiden lasten opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin hallinto haluaa kuitenkin lakkauttaa ohjelman.

Valkoinen talo syyttää budjettisovun kaatumisesta demokraatteja.

–Demokraatit laittavat politiikan kansallisen turvallisuuden edelle, lausunnossa sanotaan BBC:n mukaan.

Demokraattisenaattori Chuck Schumer puolestaan syyttää Donald Trumpia kompromissiratkaisujen hylkäämisestä.

Myös ajatushautomo Atlantic Councilin tutkija, ekonomisti Anders Åslund syyttää sotkusta suoraan Trumpia.

–USA:n hallinto on sulkeutunut, mikä todistaa, ettei Trump kykene hoitamaan presidenttiyttä. Hyvää vuosipäivää, herra presidentti, hän tviittaa.

Trump on ollut virassaan tänään tasan vuoden.

Liittovaltion hallinto sulkeutui edellisen kerran Barack Obaman presidenttikaudella vuonna 2013 terveydenhuoltouudistukseen liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Bill Clintonin kaudella hallinnon sulku kesti ennätykselliset 21 päivää vuodenvaihteessa 1995-1996.

Anders Åslund, Chuck Schumer, Donald Trump, Politiikka, Presidentti Donald Trump, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Professorin huomio ennakkoäänistä: ”Erosta voi kumuloitua poikkeuksellisen suuri”
Sisältö:

Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund arvioi, että presidentinvaaleista on muodostumassa "naisten vaalit".

Hän viittaa tietoihin, joiden mukaan naiset ovat ennakkoäänestäneet miehiä vilkkaammin. Oikeusministeriön ylläpitämän äänestysaktiivisuutta mittaavan tilaston mukaan lauantaiaamupäivään mennessä naisista oli äänestänyt 20 prosenttia ja miehistä 16,3 prosenttia.

–Erosta voi kumuloitua poikkeuksellisen suuri, yli 7 prosenttiyksikköä. Vaalipäivänä miehet yleensä aktiivisempia eli hieman tasoittuu, mutta silti, Grönlund kommentoi Twitterissä perjantai-iltana sen hetkisten lukujen pohjalta.

Vaaleihin on aikaa vielä reilu viikko. Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen muistutti aikaisemmin, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa iso osa äänestäjistä tekee päätöksensä viime metreillä.

Lue lisää:

Kokenut vaalitutkija Sauli Niinistön romahtaneista luvuista: ”Hän on yhä ylivoimainen”

Gallupeissa aivan eri luvut: Onko Sauli Niinistön kannatus nyt 58 vai 68 prosenttia?

Näkökulma: Peli Sauli Niinistön takana sai jo härskejä piirteitä

Ennakkoäänestys, Juha Määttänen, Katja Incoronato, Kimmo Grönlund, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, uutiset, Yhteiskunta
Nordean johtaja: ”Pahoittelen syvästi asiakkaan saamaa huonoa ja täysin asiatonta kohtelua”
Sisältö:

Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen pyytää Twitterissä anteeksi Yle Puhe -kanavalle radio-ohjelmaa tekevän Yagmur Özberkanin asiantonta kohtelua.

Asuntolainatarjousta pyytänyttä Özberkania neuvottiin Nordean konttorissa palaamaan takaisin kotimaahansa. Asiasta nousi kohu, kun hän kertoi tapauksesta Twitterissä.

– Pahoittelen syvästi asiakkaan saamaa huonoa ja täysin asiatonta kohtelua. Nordean periaatteisiin kuuluu kohdella kaikkia asiakkaitaan yhdenvertaisesti, ja torjumme syrjinnän kaikissa muodoissaan ja irtisanoudumme siitä, Laine-Tolonen kirjoittaa.

Myös Nordean asiakaspalvelu on pahoitellut tapahtunutta.

– Pahoittelemme Yagmur Özberkan syvästi saamaasi huonoa ja täysin asiatonta kohtelua. Keskustelimme aiemmin tapahtuneesta ja asia on nyt käyty läpi myös asiakasneuvojan kanssa. Nordean periaatteisiin kuuluu kohdella kaikkia asiakkaitaan yhdenvertaisesti ja torjumme syrjinnän kaikissa muodoissaan ja irtisanoudumme siitä. Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme sitoutumista näihin periaatteisiin. Tässä asiakaspalvelutilanteessa on epäonnistuttu täysin. Asia tullaan käsittelemään sisäisesti perin pohjin.

Kotimaa, Kotimaa, Nordea, Riikka Laine-Tolonen, Uusi Suomi, uutiset, Yagmur Özberkan, Yhteiskunta
Jari Lindström vastaa Antti Rinteelle: ”Kannattaa lukea tarkkaan, mitä olen sanonut”
Sisältö:
Työministeri Jari Lindström (sin.) korostaa Twitterissä, että yleissitovuudesta pitää Suomessa olla valmiutta keskustella, mutta nykyisen hallituksen ohjelmaan ei ole kirjattu yleissitovuuteen puuttumista.
 
Lindströmin tviitit ovat vastaus SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle, joka perjantaina tarttui Lindströmin MustRead-sivustolle  antamaan haastatteluun.
 
Artikkelin mukaan Suomessa on edessä keskustelu ”työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta”. Tämä ei kuitenkaan MustReadin haastattelussa ole suoraan Lindströmin suussa, vaan toimittajan tekstiä. Lindström sen sijaan sanoo:
 
– Jos haluamme liki 80 prosentin työllisyysasteen, se ei onnistu näillä rakenteilla. Haluammeko me, että mahdollisimman moni on mukana työelämässä jollakin panoksella? On paljon työttömyyttä, mutta ei kykyä maksaa riittävää hintaa työpanoksesta, pitääkö valtion tulla tässä mukaan? 
 
Rinne kysyi perjantai-iltana, kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja ja onko kyseessä hallituksen virallinen kanta. 
 
–Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaati.
 
 
Jari Lindström korostaa puhuneensa tulevaisuudesta.
 
–Nyt Antti Rinne kannattaa lukea tarkkaan mitä olen sanonut ja mitä en. Minähän olen puolustanut yleissitovuutta, mutta siihen tulee kohdistumaan tulevaisuudessa painetta. Näin ennakoin. Ja siitä pitää SIKSI olla valmiutta keskustella. Kaikkien, hän tviittaa.
 
– Rautalankaa: Hallitusohjelmassa EI ole kirjausta yleissitovuuteen puuttumisesta eikä siitä ole puhuttu halaistua sanaakaan. Siihen ei siis puututa. Minä puhuin MustReadissa tulevaisuudesta ja sen haasteista, hän jatkoi.
 
Myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen osallistui Twitter-keskusteluun toteamalla, että  ”järkevien osapuolten kesken pitää voida hakea järkeviä uudistuksia”. 
 
–Ja kaikki muut Pohjoismaat pärjäävät ilman yleissitovuutta, niissä on alhaisempi työttömyys ja pääosin korkeammat palkat, Vartiainen kommentoi.
 
 
Antti Rinne, Hallitusohjelma, Jari Lindström, Juha Sipilän hallitus, Juhana Vartiainen, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Työelämä, uutiset, Yhteiskunta, Yleissitovuus
Kokenut vaalitutkija Sauli Niinistön romahtaneista luvuista: ”Hän on yhä ylivoimainen”
Sisältö:

Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borg ei yllättynyt tuoreesta Alma-tutkimuksesta, jonka mukaan jatkokaudelle ehdolla olevan presidentin Sauli Niinistön (valitsijayhdistys) kannatus on laskenut merkittävästi.

Nyt kantansa ilmaisseista 58 prosenttia äänestäisi Niinistöä, kun marras-joulukuussa luku oli 70.

– Tämä oli täysin odotettavissa, Borg sanoo.

Syynä Niinistön kannatuksen laskuun ovat vaalikeskustelut ja vaalimainonta. Niiden ansiosta muut ehdokkaat saavat nyt äänensä kuuluviin ja nostavat hiljalleen kannatustaan. Borg pitää silti Niinistön etumatkaa merkittävänä.

– Kysely osoittaa, että hän on yhä ylivoimainen. Tämä totuus ei ole mihinkään muuttunut.

Toinen kierros on lukujen valossa mahdollinen, mutta Borg ei halua arvioida sen todennäköisyyttä.

Jos toinen kierros toteutuu, Niinistö on selvä ennakkosuosikki. Alma-tutkimuksen parivertailuissa Niinistölle pärjäsi parhaiten Pekka Haavisto (vihr.), mutta hänkin häviäisi istuvalle presidentille lukemin 75–25.

Niinistö on vahvoilla, koska isojen puolueiden kuten keskustan ja sdp:n kannattajista merkittävä osa äänestää oman ehdokkaan sijaan häntä. Keskustan Matti Vanhasen kannatus oli viisi prosenttia ja sdp:n Tuula Haataisen neljä prosenttia.

Borg pitää Niinistön alenevia kannatusprosentteja vaaleja piristävinä.

– Ne tuovat vähän jännitysmomenttia.

Borg arvioi, että Niinistön laariin ropisee ääniä nyt vauhdikkaasti ennakkoäänestyksen alettua. Etenkin ikääntyneet kannattavat Niinistöä. Heistä merkittävä osa äänestää ennakkoon.

Pekka Haaviston kannattajakunta on nuorta, ja nuoret ovat ikääntyneitä epävarmempia äänestäjiä.

Kaikki eivät ole vielä päättäneet

Vaaleihin on aikaa vielä reilu viikko. Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen muistuttaa, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa iso osa äänestäjistä tekee päätöksensä viime metreillä.

Sauli Niinistön kannattajat ovat kuitenkin melko varmoja kannoistaan. Alma-tutkimuksessa 74 prosenttia Niinistön valinneista oli täysin varmoja kannastaan. Haavistolla luku oli vain 47 prosenttia ja Paavo Väyrysellä (valitsijayhdistys) 52 prosenttia.

Lue myös:

Sauli Niinistön kannatus putosi – Alma-tutkimus: Toinen kierros häämöttää

Niinistön kannatus suli – Professori ei yllättynyt mutta nostaa esiin ”poikkeuksellisen ilmiön” vasemmistoäänestäjissä

Gallupeissa aivan eri luvut: Onko Sauli Niinistön kannatus nyt 58 vai 68 prosenttia?

Näkökulma: Peli Sauli Niinistön takana sai jo härskejä piirteitä

 

Alma-kysely, Gallupit, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sami Borg, Tatu Airo / Aamulehti / Alma Media, uutiset, Yhteiskunta
Maalinteko oli Jokereille tuskaa
Sisältö:

Jokerit hävisi perjantaina vierasottelussa HK Sotshille 1-2. Jokerit laukoi Sotshin maalivahtia Konstantin Barulinia kohti 41 kertaa, mutta Barulinin onnistui yltämään vain Yhdysvaltojen olympiajoukkueeseen valittu Matt Gilroy siniviivalaukauksellaan.

Eeli Tolvanen osui läpiajostaan vain tolppaan. Barulin torjui myös Pekka Jormakan loistopaikan.

- Meidän olisi pitänyt pystyä hyödyntämään ylivoima ja tekemään toinen maali jo avauserässä. Toisessa erässä meillä oli vaikka kuinka paljon paikkoja sekä tasakentällisin että ylivoimalla tehdä 2–0-maali. Sitten he saivat yhtäkkiä tasoitusmaalin, jonka jälkeen peli muuttui vaikeakasi. Mielestäni ansaitsimme enemmän. Joskus sitä törmää tulikuumaan maalivahtiin, mutta sille emme enää voi mitään, Jokereiden kapteeni Peter Regin sanoi tiedotteessa.

Sotshi varmisti voitollaan pudotuspelipaikkansa. Jokerit tarvitsee enää pisteen pudotuspelien kotietunsa varmistamiseksi, mutta kolmospaikka toisi helpomman ottelukaavion pudotuspeleihin. Neljäntenä oleva Lokomotiv Jaroslavl uhkaa Jokereita viiden pisteen päässä.

- Jokainen joukkue pelaa kovaa juuri nyt. Edellisessä ottelussa Kazanissakin oli jo pudotuspelitunnelmaa. Kaikki pelit tästä eteenpäin ovat vaikeita, Regin totesi.

Jokerit pelaa vieraskiertueellaan sunnuntaina Neftehimik Nizhnekamskia ja tiistaina Salavat Julajev Ufaa vastaan. Sen jälleen ennen olympiataukoa Jokerit pelaa vielä Dynamo Riikaa vastaan kotona ja vieraissa. Olympiatauon jälkeen Jokerit pelaa viimeiset runkosarjapelinsä SKA Pietaria ja Riikaa vastaan.

Jääkiekko, Jokerit, KHL, Otto Palojärvi / Sport Content, Peter Regin, Urheilu
Antti Rinne vaatii Juha Sipilältä vastausta: Aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen?
Sisältö:

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Vaatimuksen takana on MustRead-sivuston haastattelu, jossa työministeri Jari Lindström (sin.) puhuu työmarkkinoiden rakenteiden muuttamisesta.

Artikkelin mukaan Suomessa on edessä keskustelu ”työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta”. Tämä ei kuitenkaan MustReadin haastattelussa ole suoraan Lindströmin suussa, vaan toimittajan tekstiä. Lindström sen sijaan sanoo:

– Jos haluamme liki 80 prosentin työllisyysasteen, se ei onnistu näillä rakenteilla. Haluammeko me, että mahdollisimman moni on mukana työelämässä jollakin panoksella? On paljon työttömyyttä, mutta ei kykyä maksaa riittävää hintaa työpanoksesta, pitääkö valtion tulla tässä mukaan? Lindström kyselee.

Rinne tarttuu haastatteluun.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessaan perjantaina.

 

Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Sote-uudistus sittenkin EU:n syyniin? Nerg: Arviointi nyt käynnissä
Sisältö:

Ministeriöissä arvioidaan virkatyönä, pitäisikö valinnanvapauslait vielä lähettää Euroopan komissiolle ilmoitusmenettelyä varten. Asian vahvistaa Uudelle Suomelle valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Aiemmin hallituksesta on kerrottu, ettei ilmoitusmenettelyä käynnistetä.

Poliittista päätöstä niin sanottuun notifiointiin ryhtymisestä ei siis ole tehty. Valinnanvapauslakeja viilataan nyt viime vuoden lopussa pidetyn lausuntokierroksen jälkeen. Osana sitä arvioidaan myös Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kantaa, että lait tulisi lähettää vielä Euroopan komission tarkasteluun.

Notifioinnin taustalla on kysymys siitä, voiko uusi valinnanvapausjärjestelmä rikkoa EU:n kilpailusäädöksiä. KHO katsoo, että lokakuussa esiteltyihin valinnanvapauden lakiluonnoksiin kytkeytyy merkittäviä taloudellisia ja juridisia riskejä.

Sote-uudistuksessa esitetään, että julkinen järjestäjä tuottaa jatkossa esimerkiksi terveyspalveluita maakunnallisena liikelaitoksena yksityisten yritysten rinnalla. Liikelaitosten asema on hyvin erilainen kuin yritysten, vaikka ne osin kilpailevatkin samoilla markkinoilla. Liikelaitokset eivät esimerkiksi ole yhteisöverovelvollisia toisin kuin yritykset.

KHO:n mukaan koko sote-uudistus ei lepää oikeudellisesti vakaalla pohjalla, jos asiaa ei selvitetä notifioinnilla. Myös viime lokakuussa valmistuneessa lakiluonnoksessa myönnetään, että ”täysin varmaa vastausta [--] on mahdotonta antaa”.

–Esitysluonnoksessa tuodaan esille käsityksiä puolesta ja vastaan sen suhteen, onko siinä ehdotettavien [maakunnallisten] liikelaitosten kohdalla kyseessä taloudellinen toiminta, ja siitä, katsotaanko liikelaitosten saavan unionioikeudessa tarkoitettua valtiontukea, täsmentää KHO:n kansliapäällikkö Toni Kaarressalo Uudelle Suomelle.

–Tätä ei voida sitovasti Suomessa ratkaista, mutta notifikaatio komissiolle selvittäisi asian suuntaan tai toiseen poistaen tähän liittyviä merkittäviä juridisia ja taloudellisia riskejä.

Käytännössä tämä tarkoittaa Kaarresalon mukaan sitä, että jos vaikkapa yksittäinen yritys tekee valinnanvapauslakeihin liittyen valituksen, ei suomalainen tuomioistuin voisi asiaa ratkaista ilman EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua.

KHO:n kansliapäällikkö Toni Kaarressalo täsmentää, että kannanotto koskee vain lakiluonnosta. Lausuntokierroksen jälkeen mahdollisesti tehtyihin muotoiluihin hän ei ole tutustunut, eikä pysty niitä arvioimaan.

Pykäliä onkin valtiovarainministeriön Nergin mukaan viilattu lausuntokierroksen jälkeen mutta työ on kesken. Samalla on hänen mukaansa jatkettu virkavalmistelua notifioinnin aloittamisesta. Työtä on tehty jo jonkin aikaa, Nerg sanoo. Euroopan komissiolle lähetettävän notifikaation voi tehdä ainoastaan valtioneuvosto eli hallitus.

KHO:n mukaan kuka hyvänsä voi tehdä asiasta kantelun. Sen ratkaisu ei ole kuitenkaan oikeudellisesti samalla tavalla sitova kuin notifikaation.

–Tällöinkin asia voi tulla komission käsittelyyn, mutta tätä kautta ei voida saada oikeudellisesti merkityksellistä ”vihreää valoa”, Kaarressalo täsmentää.

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi aiemmin tällä viikolla Kuntalehdessä, että jos notifiointiin ryhdyttäisiin, ensi lokakuulle kaavaillut maakuntavaalit tulisi siirtää keväällä 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. Notifiointi kestää hänen arvionsa mukaan noin puoli vuotta.

Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Päivi Nerg, Politiikka, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Terveydenhuolto, Valinnanvapaus, Yhteiskunta
Gallupeissa aivan eri luvut: Onko Sauli Niinistön kannatus nyt 58 vai 68 prosenttia?
Sisältö:

Erilaiset haastattelutavat saattavat selittää eroa kannatusmittausten tuloksissa. Trendi on silti sama sekä Alma-tutkimuksessa että HS-gallupissa: Niinistön kannatus laskee ja Väyrysen nousee.

Presidentinvaalit muuttuivat nopeasti jännitysnäytelmäksi uusimpien kannatuskyselyjen tultua julki torstaina ja perjantaina. Ennakkosuosikki Sauli Niinistön (valitsijayhdistys) kannatus laskee, ja toinen kierros alkaa näyttää mahdolliselta.

Uudessa Suomessakin julkaistun Alma-tutkimuksen mukaan enää 58 prosenttia kantansa ilmaisseista äänestäisi Niinistöä. Helsingin Sanomissa julkaistussa HS-gallupissa Niinistön kannatuslukema oli kuitenkin huomattavasti korkeampi, 68 prosenttia. Lue Alman tuloksista tarkemmin: Sauli Niinistön kannatus putosi – Alma-tutkimus: Toinen kierros häämöttää

Mikä selittää näin isoa eroa kannatusmittauksissa, jotka on tehty samaan aikaan tammikuussa ja joiden virhemarginaalit ovat vain 2,5–3 prosenttiyksikköä suuntaansa?

Kannatuskyselyjen metodologiaan perehtynyt Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pertti Suhonen arvioi, että eroja selittävät erilaiset menetelmät otoksen muodostamisessa ja aineiston keruussa. Tietoykkönen Oy:n toteuttamassa Alma-tutkimuksessa tehtiin 1500 haastattelua puhelinhaastattelujen (468) ja internet-kyselyjen (1032) yhdistelmänä 9.–16. tammikuuta. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. HS-gallupin toteutti Kantar TNS, joka keräsi noin tuhannen vastaajan aineiston 8.–17. tammikuuta tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla.

Suhosen mielestä tällaisissa tutkimuksissa pitäisi avata tarkemmin, kuinka otos on muodostettu ja aineisto kerätty.

Internet-kyselyssä erilainen ympäristö

Myös HS-gallupin tuottaneen Kantar TNS:n johtaja Sakari Nurmela uskoo, että kannatusprosenttien ero selittyy erilaisilla tiedonkeruumenetelmillä.

Alma-tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastauksista saatiin internet-kyselyssä, joka on erilainen vastausympäristö kuin puhelinhaastattelu. Internet-kyselyssä vastaaja näkee kysymyksen ja vastausvaihtoehdot nenänsä edessä, kun puhelinhaastattelussa esitetään kysymys ja luetellaan vastausvaihtoehdot.

Nurmelan mukaan puhelin- ja internet-kyselyissä on molemmissa hyvät ja huonot puolensa, mutta hän ei suosisi vastaustapojen yhdistämistä samassa kyselyssä.

– Mikä on totuus? Se voi olla jostain siltä väliltäkin, Nurmela sanoo.

Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen kertoo, että internet-kyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmä on heillä vakiintunut ja aiemmissa vaaleissa hyväksi havaittu tutkimustapa.

– Yksittäisissä mittauksissa tulee huomioida, että virhemarginaali toteutuu 95 prosentissa tapauksista, Määttänen huomauttaa.

Kannatus toisin sanoen on virhemarginaalin sisällä 95 prosentin todennäköisyydellä.

Trendi on selvä: Niinistön suosio laskee

Määttänen ja Nurmela korostavat, että sekä Alman että HS:n kyselyissä trendi on sama: Niinistön kannatus laskee ja Paavo Väyrysen (valitsijayhdistys) nousee kohisten.

Molempien kyselyjen perusteella Niinistön kannatus on laskenut marras-joulukuusta merkittävästi: Alma-tutkimuksessa 12 prosenttiyksikköä ja HS-gallupissa 7 prosenttiyksikköä.

Määttänen arvioi, että täyteen vauhtiin päässeiden vaalikampanjoiden ja vaalitenttien myötä muut ehdokkaat saavat äänensä kuuluviin, mikä tuo heille ääniä Niinistön kustannuksella.

LUE MYÖS:

Sauli Niinistön kannatus putosi – Alma-tutkimus: Toinen kierros häämöttää

Niinistön kannatus suli – Professori ei yllättynyt mutta nostaa esiin ”poikkeuksellisen ilmiön” vasemmistoäänestäjissä

Näkökulma: Peli Sauli Niinistön takana sai jo härskejä piirteitä

Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Presidentinvaalit, Presidentinvaalit 2018, Presidentinvaalit 2018, Sauli Niinistö, Tatu Airo / Aamulehti / Alma Media, uutiset, Yhteiskunta