Torstai 18.10.2018

Uusi Suomi uutiset

Lewis Hamiltonin mestaruus katkolla sunnuntaina
Sisältö:

Formula ykkösten kauden neljänneksi viimeinen kilpailu ajetaan ensi sunnuntaina Texasin Austinissa. Jännitys keskittyy siihen, varmistaako Lewis Hamilton viidennen maailmanmestaruutensa.

Hamilton johtaa MM-sarjaa 67 pisteen erolla toisena olevaan Sebastian Vetteliin. Vielä kesällä Vettel oli pisteissä kärjessä, mutta viimeisestä seitsemästä kisasta Hamilton on voittanut kuusi.

Kolmessa viimeisessä kisassa Mercedes on kilpailukyvyssä ollut Ferraria edellä. Ferrari on muutenkin ollut kriisissä ja Vettel on monessa kisassa sortunut tökeröön virheeseen, joten hänen mestaruutensa olisi merkittävä yllätys.

Hamilton voittaa sunnuntaina mestaruuden, jos kerää kahdeksan pistettä Vetteliä enemmän. Mikäli Hamilton voittaa kisan, on hän mestari, jos Vettel ei yllä kolmostilaa korkeammalle.

Jos Hamilton sijoittuu toiseksi, varmistaa hän mestaruuden, jos Vettel ei sijoitu viitostilaa korkeammalle. Jos Hamilton on kolmas, pitää Vettelin olla korkeintaan seitsemäs. Jos Hamilton on neljäs, ei Vettel saa sijoittua kahdeksatta tilaa korkeammalle. Jos Hamilton on viides, ei Vettel saa sijoittua yhdeksättä tilaa korkeammalle.

Austinissa Hamilton on juhlinut mestaruutta ennenkin. Hän voitti siellä 2015 ja varmisti mestaruuden.

Muut mestaruutensa Hamilton on saavuttanut Brasiliassa 2008, Abu Dhabissa 2014 sekä Mexico Cityssa 2017. Kaksi ensimmäistä mestaruuttaan hän voitti kauden päätöskisassa.

Austin on ollut Hamiltonille erinomainen rata hänen voitettuaan siellä peräti viisi kertaa. Austinissa on kisattu kuudesti ja Hamiltonin lisäksi voittoon radalla on yltänyt vain Vettel 2013.

Yhdysvalloissa Hamilton voitti myös Indianapolisissa 2007. Silloin kyseisellä radalla ajettiin F1-kisa toistaiseksi viimeistä kertaa.

Ennusmerkit ovat Hamiltonille lupaavat. Myös suomalaisittain Hamiltonin mestaruuden varmistuminen olisi toivottavaa, koska kauden kolmessa viimeisessä kisassa Valtteri Bottas voisi taistella vapaasti voitoista ilman pelkoa Mercedeksen tallimääräyksistä.

F1, Formula 1, Formula 1, Lewis Hamilton, Mercedes, Otto Palojärvi / Sport Content, Sebastian Vettel, Urheilu
Lehti: Stubbille ikäviä uutisia – EPP:n valtiojohtajat tukevat kilpailija Weberiä
Sisältö:

Alexander Stubbin mahdollisuudet eurooppalaisen EPP-puolueen kärkiehdokkuuteen hupenevat, kun kilpailija Manfred Weber on vahvistanut kannatustaan, Kauppalehti kertoo.

Saksalainen Weber on saanut tuekseen jo kahdeksan maan johtajat, kertoo verkkolehti Politico vedoten EPP-lähteisiin.

Politicon mukaan keskustaoikeistolainen poliittinen ryhmä EPP on saanut virallisen tukikirjeen Weberille Bulgarian, Kroatian, Kyproksen ja Irlannin pääministereiltä sekä Itävallan kanslerilta ja Romanian presidentin puolueelta. Myös Unkarin pääministeri Viktor Orbàn on ilmoittanut tukevansa Weberiä. Lisäksi Saksan Angela Merkel kannattaa Weberiä.

Kaikki mainitut valtiojohtajat kuuluvat Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaiseen poliittiseen ryhmään.

Aiemmin keskiviikkona ehdokasasettelun loputtua hollantilaiset ja kreikkalaiset ilmoittautuivat Weberin tukijoiksi. Stubbia tukevat puolestaan ainakin ruotsalaiset ja virolaiset.

Stubbin mahdollisuudet voittoon heikkenevät huomattavasti, koska vaikka äänestys marraskuussa Helsingissä on salainen, on todennäköistä, että kansalliset ryhmät äänestävät yksissä tuumin.

Spitzenkandidat eli kärkiehdokas valitaan marraskuun alussa Helsingissä pidettävässä EPP:n kokouksessa. Kärkiehdokkaaksi äänestetty voi päätyä seuraavaksi komission puheenjohtajaksi. Näin tapahtui Jean-Claude Junckerille, koska EPP säilytti isoimman puolueen asemansa Euroopan parlamentissa viime eurovaaleissa.

Alexander Stubb, Angela Merkel, EPP:n kärkiehdokas, Eurovaalit, Eurovaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Manfred Weber, Politiikka, Soili Semkina / Kauppalehti, uutiset, Viktor Orban, Yhteiskunta
Professori löysi irtisanomislaista pahan ongelman: ”Tämä ei enää ole työntekijästä johtuva irtisanominen”
Sisältö:

”Eikö ole varomattomasti kirjoitettu?”. Näin kysyy Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen lukiessaan hallituksen lakiluonnosta irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Professori katsoo, että luonnoksessa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: onko henkilöperusteinen irtisanominen muuttunut siinä oikeasti kollektiiviseksi eli yritysperusteiseksi irtisanomiseksi. Silloin se olisi ristiriidassa Suomenkin ratifioiman kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 158:n kanssa. Sopimus koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä.

”Ei tähän esimerkiksi karenssia voi laittaa enää ollenkaan. Siinähän ehdotettiin vain karenssin vähentämistä, mutta eihän tällaisessa tilanteessa voi olla enää mitään karenssia oikeasti. Se olisi hyvä miettiä”, Koskinen arvioi Uudelle Suomelle.

”Kyllä tämä ilman muuta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa herättää kysymyksiä.”

ILO:n yleissopimuksessa 158 todetaan, että työsuhdetta ei saa päättää ilman pätevää perustetta, joka liittyy joko työntekijän taitoon tai käytökseen, eli henkilöperusteisiin, tai ”yrityksen, laitoksen tai toimipaikan toimintaedellytyksiin”, eli kollektiivisista syistä.

Koskinen arvioi, että muokatessaan henkilöperusteisia irtisanomiskriteerejä hallitus on vahingossa tehnyt kriteereistä yrityksestä johtuvia eli kollektiivisia.

”He suoraan tässä nyt toteavat sen, mikä tässä onkin suurin ongelma, että tämä ei enää ole ainakaan pääasiallisesti henkilökohtaisella perusteella tapahtuva työsuhteen päättäminen, vaan tämä on enemmänkin nyt kiinni henkilöstön määrästä ja työnantajan olosuhteista.”

Koskisen viittaama kohta löytyy lakiluonnoksen perusteluista, joissa hallitus käy läpi, miksi erilaisen irtisanomiskynnyksen asettaminen ei ole perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen.

”[K]oska irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työnantajan henkilöstön määrästä ja sen myötä työnantajan olosuhteista, ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista”, lakiluonnoksessa perustellaan.

”Jos tämän nyt aivan sananmukaisesti ottaa, tämä ei ole enää ainakaan pääosin henkilöön liittyvä palvelussuhteen päättäminen, vaan tämä on työnantajan kokoon liittyvä päättäminen. Se sanotaan suoraan: ’ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista’”, Koskinen sanoo.

”Irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työntekijän henkilöstön määrästä ja olosuhteista.”

Lopputulos voi siis tavoitteen kannalta olla nurinkurinen. ”Irtisanomislaiksikin” kutsutun lakiesityksen on epäilty olevan yhdenvertaisuuspykälän vastainen asettaessaan eri työntekijät erilaiseen asemaan ja nyt väistäessään sitä esitys ajautuukin seuraavan pulman eteen.

Työoikeuden professori tunnistaa, että luonnoksessa on selvästi pyritty vaikuttamaan juuri henkilöperusteiseen kynnykseen, mutta perustelujen vahva ankkuroiminen työnantajan kokoon ja olosuhteisiin saa Koskisen miltei epäuskoiseksi.

”Kun näin varomattomasti sen sanot, niin kuin hallituksen esityksessä se tässä sanotaan, niin pakkohan tämä on ottaa tosissaan”, hän pohtii.

”Vaikka toisaalta kerrotaan, että jotakin pitää olla virhettä työntekijässäkin, mutta kuitenkin se keskeisin seikka on työantajan koko ja työantajan olosuhteet. Silloin jos se on keskeisintä, päättäminen tapahtuu työantajasta johtuvasta syystä. Silloin koko konstruktio menee aivan toisenlaiseksi. Se on nyt niin varomattomasti tähän laitettu”, Koskinen jatkaa.

”Tämähän ei vähän kärjistäen ole enää henkilökohtainen päättämisperuste.”

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) on hallituksen lakihanketta puolustaessaan vedonnut, kuinka Saksassa raja kulkee juuri 10 hengen yrityksissä, ja että näin pieniä yrityksiä eivät irtisanomissäädökset koske juuri lainkaan. Koskinen huomauttaa, että Saksa ei olekaan ratifioinut eli vahvistanut ILO:n yleissopimusta, johon hän nyt viittaa.

Julkisuudessa on paljon keskusteltu myös siitä, miten laki irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä vaikuttaisi työllisyyteen. Lakiluonnoksessa niitä kuvataan positiiviseen sävyyn, mutta myönnetään, että ”vaikutukset ovat epävarmoja”.

”Lainsäätäjän liikkumatilaan kuuluu se, että sääntelyn vaikuttavuus on vielä säätämisvaiheessa jossakin määrin epävarmaa, jos sääntelylle voidaan kuvata tavoiteltu johdonmukainen vaikutusketju”, luonnoksessa huomautetaan.

”Tässä esityksessä irtisanomiskynnyksen madaltamisen arvioidaan rohkaisevan pieniä yrityksiä ottamaan askeleen lisätyövoiman palkkaamiseen. Tämä on omiaan lisäämään työllisyyttä. Jos työntekijä irtisanotaan uuden säännöksen perusteella, hänen tilalleen palkataan yleensä uusi työntekijä. Työllisyysvaikutus muodostuisi myönteiseksi vähintäänkin tuon kannustevaikutuksen verran”, lakiluonnoksessa pohditaan työllisyysvaikutuksia.

LUE LISÄÄ:

Hallitus lähetti ”irtisanomislain” arvioitavaksi – Professorilta välitön tyrmäys HS:ssa

”Suomi sahaa itseään jalkaan” – Näin eduskuntapuolueet vastasivat irtisanomissuojaan

Juha Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin : ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”

Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Jari Lindström, Kotimaa, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Seppo Koskinen, uutiset, Yhteiskunta
Carl Bildt Naton suurharjoituksesta: ”Suomi ja Ruotsi rikkovat viimein kylmän sodan aikaisen doktriinin”
Sisältö:

Norjassa järjestettävä puolustusliitto Naton monikansallinen Trident Juncture -sotaharjoitus on merkki siitä, että Skandinavian maat ovat viimein jättämässä taakseen kylmän sodan aikaisen puolueettomuuden doktriininsa, kirjoittaa Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt kirjoituksessaan Project Syndicate -sivustolla. Skandinavialla hän tarkoittaa myös Suomea.

Lokakuun lopun massiivisessa Nato-harjoituksessa ovat mukana merkittävillä joukoilla myös sotilasliiton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi. Vaikka Nato-jäsenyys on molemmissa maissa vielä kaukana toteutumisesta ja kiistelty aihe, on tilanne silti hyvin erilainen kuin takavuosina.

“[Kylmän sodan aikaan] puolueettomuuden turvaajat olisivat tyrmänneet minkä tahansa vihjauksenkin Nato-yhteistyöstä maanpetturuutena”, Bildt kirjoittaa.

Hän arvioi Ruotsin ja Suomen Nato-yhteistyön kiihtyvän tulevina vuosina ja laajentuvan yhä enemmän koko Pohjois-Euroopan ja Itämeren puolustusta kattavaksi yhteistoiminnaksi. Taustalla on muuttunut turvallisuusympäristö eli Venäjän aggressiivinen politiikka ja sotilaallinen varustautuminen. Amerikkalaiskanava CNN kertoi tänään torstaina lisääntyvästä varustautumisesta Venäjän Kaliningradin erityishallintoalueella.

“Aikaa ei ole hukattavaksi, joten Skandinavia on viimein murtautumassa vapaaksi kylmän sodan aikaisesta puolueettomuuden doktriinista ja siirtymässä proaktiivisempaan turvallisuuspolitiikkaan”, Bildt iloitsee.

Trident Juncture -sotaharjoitus on ennalta kiristänyt Norjan ja Venäjän välejä.

Lue lisää: Venäjä aikoo vastata Naton suurharjoitukseen – Norjan uudet amerikkalaissotilaat ja Venäjän varustautuminen kiristävät välejä

LUE MYÖS: Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Carl Bildt, Kotimaa, Kotimaa, Nato, Naton sotaharjoitukset, Politiikka, Ruotsi, Sotaharjoitukset, Suomi, Trident Juncture 18, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Paavo Väyrynen avautuu: ”Tiedotustilaisuuteen ei tullut yhtään toimittajaa” – Eduskunnassakin ”outo tilanne”
Sisältö:

Eduskunnan pienryhmillä ei ole helppoa, tuo oman eduskuntaryhmänsä muodostanut Paavo Väyrynen esiin blogissaan. Väyrynen ihmettelee uutiskatvetta, johon on joutunut, sekä eduskunnan uutta puheenvuorosääntöä.

”Kaiken huippu oli eduskuntaryhmämme Helsingissä elokuun lopulla pitämä kesäkokous. Tiedotustilaisuuteemme ei tullut ainuttakaan toimittajaa. Hyvin uutisarvoinen kannanottommekaan ei saanut julkisuutta”, Väyrynen ihmettelee Puheenvuoron blogissaan.

Erikoinen on tilanne myös eduskunnassa, konkaripoliitikko toteaa.

”Puhemiesneuvosto on päättänyt, että alle kolmen kansanedustajan ryhmät voivat käyttää vasta debatin jälkeen samanpituisen puheenvuoron kuin muiden ryhmien edustajat ennen sitä. Käytännössä tämä päätös koskee vain minua, kun Harry Harkimo ei näytä olevan kiinnostunut puheenvuoroja käyttämään.”

”En oikein ymmärrä sitä, että pienryhmien oikeudesta ryhmäpuheenvuorojen käyttämiseen on tullut näin vaikea kysymys. Ehkä tällä käytännöllä pyritään ehkäisemään suurempien ryhmien hajoamista.”

Väyrysen mukaan ryhmäpuheenvuorojen jälkeinen debatti vie yleensä ”niin pitkän ajan, että televisiointi ehtii ennen sen päättymistä loppua”.

”Puhemiesneuvosto on päättänyt tarjota meille pienryhmien edustajille vaihtoehtona mahdollisuuden käyttää kahden minuutin mittainen puheenvuoro debatin yhteydessä. Tämä on tietysti parempi vaihtoehto, jos debattipuheenvuoron saa televisioituna aikana”, Väyrynen kirjoittaa.

Tiistain täysistunnossa uusi sääntö aiheutti epätietoisuutta Väyrysen ja puhemies Paula Risikon välillä.

”Syntyi outo tilanne. Olin pyytänyt heti istunnon alussa varsinaisen puheenvuoron. Istunnon aikana ryhmäni pääsihteeri vahvisti istuntoyksikölle, että haluan käyttää varsinaisen puheenvuoron. Tein saman tekstiviestillä istuntoa alussa johtaneelle varapuhemies Mauri Pekkariselle. Debatin päätyttyä syntyi kiusallinen tilanne, kun nämä viestit eivät olleet saavuttaneet puhemies Paula Risikkoa”, Väyrynen kertoo.

Puhujankorokkeelle nousseesta Väyrysestä yllättynyt Risikko tokaisi, että puhukoon tämä nyt, ”koska te nyt olette siinä”.

Eduskunta, Kotimaa, Kotimaa, Media, Paavo Väyrynen, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset
Suomi kieltämässä kivihiilen 1.5.2029 – Rankin isku Helsinkiin, haukuttu Helen valittaa aikataulua
Sisältö:

Hallitus on torstaina esittänyt, että kivihiilen käyttäminen sähkön- ja lämmöntuotannossa kielletään Suomessa 1.5.2029 alkaen. Esitys kivihiilikiellosta on nyt lähetetty eduskuntaan.

Samalla annettiin esitys, jolla ”edistetään biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä sekä biopolttoöljyn käyttöä lämmityksessä ja työkoneissa”.

”Hallituksen tänään antamat lakiehdotukset tähtäävät kaikki samaan maaliin – entistä määrätietoisempaan ja nopeampaan toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kivihiilen osalta haluamme olla sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa”, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) sanoo.

Suomi pyrkii asteittain luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtymään kohti päästötöntä energiajärjestelmää. Kivihiilikielto on ensimmäinen askel tällä tiellä.

Hallituksen tiedotteen mukaan kivihiilen käyttö energialähteenä on koko ajan vähenemässä. Näillä näkymin kielto ”aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa, joissa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista”. Muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset ollaan korvaamassa ennen vuotta 2030.

Helsingin voimaloiden kaukolämmöstä 61 prosenttia tuotettiin kivihiilellä vuonna 2017 ja sähköstä 31 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla, joihin kivihiili kuuluu, ilmenee Helsingin energiayhtiö Helenin tilastoista. Kaiken kaikkiaan yhtiö tuottaa kivihiilellä noin puolet energiastaan.

Muun muassa Greenpeace onkin pitkään arvostellut Heleniä kivihiilen käytöstä.

Helen: Aikataulu ei mahdollista uusia teknologioita

Helen kommentoi tiedotteessaan hallituksen esitystä. Yhtiön mukaan se on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen vuonna 2015 linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä.

”Hanasaaren voimalaitoksen korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa”, yhtiö kertoo viitaten uusiin pellettilämpölaitokseen ja lämpöpumppulaitokseen.

Yhtiön mukaan jo toteutettujen ja rakenteilla olevien laitosten lisäksi Helsinkiin tarvitaan lisää lämmöntuotantoa.

”Tällä hetkellä nopein tapa korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa on biomassan käyttö. Kivihiilen kieltäminen lisää biopolttoaineiden tarvetta Suomessa. Biopolttoaineiden saatavuus on merkittävä kysymys – kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille”, yhtiö kertoo.

Yhtiön mukaan investointipäätökset kivihiilen korvaamiseksi on tehtävä kahden kolmen vuoden sisällä. Tämä rajoittaa investointien kunnianhimoisuutta.

”Tässä aikataulussa ei ole mahdollista huomioida uusia kehittyviä teknologioita”, yhtiö valittaa.

”Uusien energiantuotantoon sopivien tonttien saatavuus sekä uusien laitosten lupamenettelyt ovat pääkaupungissa aikaa vieviä prosesseja. Tällä hetkellä uusien hankkeiden läpimenoaika voi olla jopa 10 vuotta”, yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki Helenistä sanoo tiedotteessa.

Helen selvittää parhaillaan biolämpölaitosten rakentamista Patolaan, Tattarisuolle ja Vuosaareen. Hanasaaren voimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi tarvitaan yhtiön mukaan 1–2 biolämpölaitosta.

Helenin mielestä vahvan päästökaupan tulisi olla ensisijainen ohjausmekanismi päästöjen vähentämiseen EU:n alueella.

Helenin tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä ”vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö”.

Päivitys klo 18.09: korjattu esityksen jättöpäivä. Esitys jätettiin torstaina, ei perjantaina.

Energia, energiantuotanto, Helen, Ilmaston lämpeneminen, Kivihiili, Kivihiilikielto, Kotimaa, Kotimaa, Tiede ja ympäristö, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Ympäristö
”Olin yksi MV-lehden maalituksen kohteista” – Janitskinin rahahanat sulkenut haluaa 3 lakimuutosta
Sisältö:

MV-vihasivuston Ilja Janitskinin masinoiman vihakampanjan kohteeksi joutunut Hanna Huumonen kokee saaneensa erävoiton oikeudessa.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Ilja Janitskin muun muassa Huumosen törkeästä kunnianloukkauksesta yhden vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomiolla ei ole vielä lainvoimaa.

”Minä olin yksi kymmenistä asianomistajista ja MV-lehden vuosia kestäneen maalittamisen kohteista”, Huumonen toteaa blogissaan.

Huumonen joutui Janitskinin hampaisiin sen jälkeen, kun hän oli ajamassa kampanjaa, jonka tavoitteena oli saada mainostajat karttamaan MV-lehteä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Janitskinin maksamaan Huumoselle korvauksia kaikkiaan noin 12 500 euroa korkoineen ansionmenetyksestä, tilapäisestä haitasta, kärsimyksestä ja oikeudenkäyntikuluina.

”Aion näillä summilla edistää päättäväisesti suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta Suomessa”, Huumonen kirjoittaa Facebookissa.

Sdp:n listoilta ensi keväänä eduskuntaan pyrkivä Huumonen katsoo, että vaikka MV-jupakasta Janitskinille ja muille ”tuomio tuli”, ei ”nykyinen Suomen rikoslaki yksinkertaisesti riitä suojelemaan kansalaisia systemaattiselta verkkovihalta ja vainolta”.

Huumonen ehdottaa kolmea lakimuutosta, joilla kansalaisia ja erityisesti työnsä vuoksi vainon ja uhkailun kohteiksi joutuneita henkilöitä voitaisiin auttaa. Hän vaatii järjestäytyneen rasismin kieltämistä, sukupuolen lisäämistä viharikoksen koventamisperusteeksi sekä toimittajien uhkailun saattamista yleisen syytteen piiriin.

”Liian moni on jo luopunut toivosta saada oikeutta raskaiden ja hitaiden prosessien edessä. Liian monta ihmistä on tietoisen uhkailun avulla vaiennettu. Liian moni on joutunut vaihtamaan työtä tai asuinpaikkaansa jatkuvan uhkailun takia. Liian monen elämä on pilattu, kuten työnsä takia MV-lehden masinoiman jatkuvan vainon kohteena olleen toimittaja Jessikka Aron tapaus kertoo meille”, Huumonen kirjoittaa blogissaan.

Hanna Huumonen, Ilja Janitskin, Kotimaa, MV-lehti, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Jupakka Vaasan sairaalasta: Unohtuiko hallitukselta Sauli Niinistön vakava viesti?
Sisältö:

Hallitukselta on jäänyt kotiläksyt tekemättä liittyen Vaasan keskussairaalaan ja sote-uudistukseen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistön kielellisistä oikeuksista antama lausuma on näyttänyt kokonaan unohtuneen. Näin sanoo rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Uuden Suomen haastattelussa.

Eduskunnan sote- eli sosiaali- ja terveysvaliokunta äänesti tänään nurin ehdotuksen, jonka myötä Vaasan keskussairaala olisi saanut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen.

Taustalla on vuonna 2016 tehty päätös, että vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskitetään 12 yliopistosairaalaan ja keskussairaalaan. Uudistuksen myötä Vaasan päivystys siirrettäisiin Seinäjoelle. Hyväksyessään tämän lain vuoden 2016 lopussa tasavallan presidentti Niinistö antoi lausuman. Presidentin lausumat ovat harvinaisia ja niihin suhtaudutaan yleensä vakavasti.

Näin Niinistö lausui päivystysuudistuksen hyväksymisen yhteydessä 29.12.2016:

”Lain soveltamisesta on tarkoitus säätää asetuksilla, jolloin sekä asetusten antaja että niiden täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että kielelliset oikeudet käytännössä myös toteutuvat. Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä.”

Anna-Maja Henrikssonin mielestä nämä Niinistön sanat osoittavat, että kyseessä ei ole oikeus, jonka tulee toteutua vain paperilla, vaan kielellisten oikeuksien tulee todella toteutua käytännössä.

”Käsitykseni on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei olla edes kuultu sen kummemmin tästä asiasta. Sellainen kuva on minulle jäänyt”, Henriksson sanoo.

”Ainakaan en ole kuullut, että kukaan hallituksen edustajista olisi koskaan tuonut tätä esille mitenkään. En tiedä, onko se unohtunut tarkoituksella vai muuten vain unohdettu, mutta minusta se on äärimmäisen vakava asia. Sehän on aika harvinaista, että presidentti lausuu jotain silloin, kun hän vahvistaa lain. Ja silloin kun hän lausuu, niin se pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti ja silloin pitäisi herätyskellojen koko ajan olla mukana ja miettiä, ollaanko toteuttamassa tätä sillä tavalla kun edellytettiin”, Henriksson sanoo.

Hän muistuttaa, että myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että kielellisten oikeuksien on toteuduttava käytännössä.

Henriksson toteaa, että sote-valiokunnan pitäisi selvittää, miten kielelliset oikeudet aiotaan Seinäjoella järjestää.

”Miten siellä on henkilökuntaa työssä sillä tavalla, että voidaan vuorokauden ympäri turvata näitä palveluita myös ruotsiksi? Kun potilas tulee, ehkä vakavasti loukkaantuneena tai vakavan sairauskohtauksen johdosta sinne, niin silloinhan tilanne on päällä. Kaikkihan me tiedetään se, että silloin kun on sairas, on erittäin tärkeää, että voi ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Jos on kipuja ja jos on kovin sairas niin silloin on vaikea ilmaista itseään ylipäätään. Ja silloin jos tulee se tunne, etteivät muut ehkä ymmärrä, mitä sanon, niin se lisää sitä potilaan turvattomuuden tunnetta”, Henriksson sanoo.

Kokoomuksen sote-edustajat kuitenkin rauhoittelevat Vaasa-päätöksen aiheuttamia huolia omassa tiedotteessaan tänään. Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho korostivat, että päätöksestä huolimatta laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa. Vaasan tapauksessa vain hyvin erikoistuneet palvelut ovat jatkossa Seinäjoella, kokoomus huomauttaa.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, nelikko totesi.

Anna-Maja Henriksson, Jenni Tamminen, Kielelliset oikeudet, Kotimaa, Kotimaa, Päivystysuudistus, perustuslaki, Politiikka, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Vaasan sairaala
Ilja Janitskinille iso lasku – pelkästään Sanomalle 75 000 euron korvaukset
Sisältö:

MV-vihasivuston perustaja Ilja Janitskin tuomittiin vankeustuomionsa yhteydessä mittaviin vahingonkorvauksiin eri asianomistajille. Suurimman korvaussumman Janitskin joutuu maksamaan mediayhtiö Sanomalle tekijänoikeusrikkomusten vuoksi.

Yhteensä Janitskin määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä reilun 130 000 euron edestä. Hänet velvoitettiin korvaamaan asianomistaja Sanoma Media Finland Oy:lle tekijänoikeuslain mukaisia hyvityksiä 75 000 euroa korkoineen, ja lisäksi Janitskin joutuu maksamaan yhtiön selvitys- ja valvontakuluja sekä oikeudenkäyntikuluja noin 3800 euroa. MV-julkaisussa on käytetty luvatta Sanoman tuotteista kopioituja artikkeleita ja yhtiön omistamia valokuvia.

Lisäksi Janitskin velvoitettiin maksamaan asianomistaja, toimittaja Jessikka Arolle loukkauksen aiheuttaman kärsimyksen korvauksia 35 000 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikuluja noin 20 000 euroa korkoineen.

Myös viisi muuta asianomistajaa ovat oikeutettuja pienempiin korvauksiin. Janitskin ja samassa yhteydessä tuomittu Johan Bäckman määrättiin maksamaan myös yhteisvastuullisia korvauksia Jessikka Arolle.

Ilja Janitskinin puolustusasianajajien noin 30 000 euron palkkiot maksettiin valtion varoista. Oikeuden mukaan tämä myös jää valtion tappioksi Janitskinin taloudelliset olot huomioiden.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tänään torstaina Janitskinin yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomio tuli yhteensä 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan.

Lue lisää: Tuomio tuli: Ilja Janitsikinille 1 v 10 kk ehdotonta

Käräjäoikeuden mukaan Janitskin oli vuodesta 2014 ainakin tammikuuhun 2018 MV-sivuston omistaja, päätoimittaja, vastaava toimittaja sekä niiden sisällöstä vastannut henkilö.

Lue myös:

Johan Bäckmanille tuomio toimittaja Jessikka Aron vainoamisesta: 1 vuosi ehdollista, 22000€:n korvaukset

MV-boikotin aloittaja: ”Joululahjaksi saadaan MV-lehti alas”

Nuorisopoliitikon uusi avaus: ”On olemassa keino, jolla MV-lehti saadaan lopetettua”

Ilja Janitskin, Kotimaa, Kotimaa, MV-lehti, Sanoma Media Finland, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Johan Bäckmanille tuomio toimittaja Jessikka Aron vainoamisesta: 1 vuosi ehdollista, 22000€:n korvaukset
Sisältö:

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut MV-lehtijupakkaan liittyen kohudosentti Johan Bäckmanin yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeuden mukaan Bäckman syyllistyi Ylen toimittaja Jessikka Aron törkeään kunnianloukkaukseen, yllytykseen törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamiseen.

”Kysymys on ollut useita osatekoja sisältäneestä kokonaisuudesta, jonka taustalla ovat olleet Aron Venäjän informaatiovaikuttamiseen liittyneet tutkimukset ja artikkelit. Bäckmanin toiminta on tavoitellusti saanut aikaan sen, että myös muut ihmiset ovat alkaneet häiritä Aroa. Teosta on aiheutunut Aron elämänlaatua vakavasti häirinnyt tila”, käräjäoikeus toteaa tiedotteessaan.

Syyttäjän mukaan Bäckman julkaisi Aroon liittyviä twiittejä ”erittäin suuren määärän” huhtikuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Viesteissä Bäckman kutsui Aroa muun muassa ”Nato-pissikseksi”. Lisäksi Bäckman oli julkaissut useita Aroa pilkkaavia kirjoituksia.

Oikeus tuomitsi Bäckmanin myös maksamaan Arolle 22 000 euron korvaukset kärsimyksestä. Lisäksi oikeus määräsi Bäckmanin korvaamaan Arolle tämän oikeudenkäyntikuluja 25 676,80 euroa. Yhdessä MV-lehti-sivuston perustaja Ilja Janitskinin kanssa Bäckman tuomittiin korvaamaan Arolle 2 377,07 euroa taloudellisena vahinkona, 10 000 euroa tilapäisestä haitasta, 3 504 euroa sairaanhoitokustannuksia ja ansionmenetystä 11 900 euroa.

Tuomiolla ei ole lainvoimaa.

LISÄÄ AIHEESTA:

Tuomio tuli: Ilja Janitsikinille 1 v 10 kk ehdotonta

Johan Bäckman, Kotimaa, MV-lehti, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Tuomio tuli: Ilja Janitsikinille 1 v 10 kk ehdotonta
Sisältö:

Helsingin käräjäoikeus kertoo tuominneensa Ilja Janitskinin yhden vuoden kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen yhteensä 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan. Kolmen syytekohdan osalta syyte on hylätty. Käräjäoikeus on lisäksi tuominnut Johan Bäckmanin yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lisäksi MV-lehden keskustelufoorumin ylläpitäjä ja Janitskinin sijaisena toiminut henkilö tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Yhden vastaajan osalta syyte on hylätty.

Vastaajat on tuomittu korvaamaan asianomistajille aiheuttamansa vahingot. Yhteensä vahingonkorvauksia ja hyvityksiä on tuomittu maksettavaksi noin 136 000 euroa. 

Lue tarkemmin: Ilja Janitskinille iso lasku – pelkästään Sanomalle 75 000 euron korvaukset

Kysymys on Janitskinin osalta ollut MV-lehden ja Uber Uutisten toiminnassa tehdyistä teoista. Käräjäoikeus on katsonut hänen vuodesta 2014 ainakin tammikuuhun 2018 olleen kyseisten verkkojulkaisujen omistaja, päätoimittaja, vastaava toimittaja sekä niiden sisällöstä vastannut henkilö. 

”MV-lehdessä on julkaistu lukuisia asianomistajia loukkaavia sekä rasistisia kirjoituksia. Kirjoitukset ovat sisältäneet valheellisia tietoja ja halventavia vihjauksia sekä henkilöiden yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita. Näiden kirjoitusten julkaisemisella ei ole ollut sananvapauden näkökulmasta mitään julkista intressiä tai muutakaan hyväksyttävää syytä. Kirjoitukset ovat leimanneet ja halventaneet asianomistajia äärimmäisen loukkaavalla tavalla. Kysymys on ollut niin olennaisista kunnian loukkaamisista, että sananvapauteen puuttuminen on ollut niihin nähden perusteltua. Toiminnan motiivina on ollut henkilöiden maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen julkisuudessa. Käyttämällä toiminnassa verkkojulkaisuja, on asianomistajiin kohdistunut toiminta pyritty joukkoistamaan siinä myös onnistuen. Teot ovat olleet erittäin vahingollisia”, käräjäoikeus toteaa tiedotteessaan.

Lue myös:

Johan Bäckmanille tuomio toimittaja Jessikka Aron vainoamisesta: 1 vuosi ehdollista, 22000€:n korvaukset

MV-boikotin aloittaja: ”Joululahjaksi saadaan MV-lehti alas”

Nuorisopoliitikon uusi avaus: ”On olemassa keino, jolla MV-lehti saadaan lopetettua”

Ilja Janitskin, Johan Bäckman, Kotimaa, Kotimaa, MV-lehti, MV-lehti, Uusi Suomi
Vaasa-äänestys kuumensi tunteet: ”Merkki hyvin raa'asta hallituksen valtapolitiikasta”
Sisältö:

Rkp:ssä ollaan tyrmistyneitä siitä, että hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja siniset äänestivät tänään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Vaasan keskussairaalan laajaa ympärivuorokautista päivystystä vastaan.

”Hallituspuolueiden tulisi hävetä. Päätös Vaasan keskussairaalasta tehtiin, vaikka samanaikaisesti Euroopan neuvosto moittii Suomea siitä, että ruotsinkielisten potilaiden oikeudet eivät toteudu käytännössä. Potilaan oikeus saada sairaanhoitoa yhdenvertaisesti niin ruotsiksi kuin suomeksi ei ilmeisesti ole tärkeä hallitukselle. Se on häpeällistä”, Henriksson jyrähtää.

”Kaikki tosiasiat ja asiantuntijoiden lausunnot puhuvat sen puolesta, että Vaasan keskussairaalan pitäisi saada laaja ympärivuorokautinen päivystys. Hallituspuolueet eivät piittaa tästä lainkaan. Tämä on merkki hyvin raa'asta hallituksen valtapolitiikasta”, Henriksson jatkaa.

Rkp:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi teki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muutosehdotuksen, jonka myötä Vaasan keskussairaala olisi saanut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen. Hallituspuolueet äänestivät Rehn-Kiven ehdotuksen nurin tänään torstaina.

Vaasan tapaus on ollut otsikoissa myös siksi, että keskustalainen kansanedustaja Pekka Puska asettui aiemmin puolustamaan Vaasaa. Puska äänesti tänään Ylen mukaan hallitusrintamassa, kuten aiemmin julkisuuteen ilmoitti.

Kokoomuksen sote-edustajat sen sijaan rauhoittelevat huolia omassa tiedotteessaan. Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho korostavat, että päätöksestä huolimatta laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, nelikko toteaa.

”Mikäli laaja päivystys säilytettäisiin sekä Seinäjoella että Vaasassa, ei kirurgeille riittäisi riittävästi toimenpiteitä ammattitaidon ylläpitämiseksi”, he myös perustelevat.

Anna-Maja Henriksson, Kotimaa, Kotimaa, Pekka Puska, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Uusi Suomi, Vaasan sairaala
Superin väite: Kello 4 herännyt vanhus saa aamiaisen ja lääkkeet klo 12 – ”Hoitajia painostetaan vaikenemaan”
Sisältö:

Lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoo tekemänsä kyselyyn nojaten, että yksityisten hoivayritysten omavalvonta ei toimi.

Kysely Attendolla, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa työskenteleville liiton jäsenille kartoitti työntekijöiden kokemuksia muun muassa työn kuormittavuudesta ja omavalvontasuunnitelman toteutumisesta. Super toteutti kyselyn elokuussa 2018. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1547, liitto kertoo.

”Kyselystä selvisi, että yksikön toiminta, henkilöstömäärä, hoidon laatu ja asiakasturvallisuus ei monissa tapauksissa vastaa työpaikan omavalvontasuunnitelmaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aamuneljältä herännyt vanhus saa aamiaisensa ja lääkkeensä vasta puolenpäivän aikaan, koska hoitajia ei ole tarpeeksi”, Super sanoo tiedotteessaan.

”Tähän on tietenkin syynä haluttomuus panostaa rahallisesti perushoivaan”, sanoo puheenjohtaja Silja Paavola.

Super muistuttaa, että työntekijä on sosiaalihuoltolain mukaan velvollinen ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan epäkohdista ja niiden uhista työnantajalle, jonka puolestaan on puututtava välittömästi epäkohtiin ja ilmoitettava niistä edelleen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranhaltijalle.

”Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei henkilöstöä haluta kuunnella ja ongelmia ratkoa, vaan päinvastoin painostetaan vaikenemaan ongelmista. Superin jäseniltä tulee myös yhteydenottoja, joissa he kertovat työnantajan ryhtyneen vastatoimiin ilmoituksentekijää kohtaan”, Silja Paavola sanoo.

Lue myös: 

Kuolemansairaan karut 2 viikkoa: Hoitaja töissä 20 h putkeen, ”yksikään firman puhelin ei vastaa”

Työpäivä 19 h, ylityökorvaus 0 € – Tehy: Näin hallituksen ajama ”halpuuttamistyöaika” toimii

hoitoala, Hoitoala, Hoiva-ala, Kotimaa, Kotimaa, Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Uusi Suomi
”Miksi järeä ase suunnataan nyt sairaimpien hoitamiseen?” – Sairaalapomolta havahduttava kysymys Ylellä
Sisältö:

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen hämmästelee, miksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton julistama kaksipäiväinen poliittinen lakko kohdentuu maakunnan sairaimpiin ihmisiin. Lakko kohdentuu ruokapalveluihin ja siivoukseen päiväkodeista vanhuspalvelun yksiköihin.

”Suoraan sanoen on pakko kysyä, että onko tässä harkintakyky jossain suunnassa pettänyt”, Kinnunen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

”Nimenomaan kohde ja ajoitus on erittäin hankala ja erikoinen. Itse ajattelen sillä tavalla, että jos lainaan [SAK:n puheenjohtaja] Jarkko Elorannan lausuntoa, että poliittinen lakko on järeimpiä aseita, mitä työmarkkinajärjestöillä on käytettävissä, niin miksi ihmeessä suunnata se vaikka nyt tässä meidän tapauksessa maakunnan kaikkein sairaimpien ja kärsivien ihmisten hoitamiseen. Tämä joka tapauksessa vaikeuttaa arjen pyörittämistä”, hän jatkaa.

Kinnunen korostaa, että poliittisesta lakosta huolimatta ”potilasruokailut toteutuvat normaalilla tavalla, ja myöskin äidinmaitokeskuksen toiminta on turvattu”. Lakko kuitenkin iskee keskussairaalan henkilöstöravintolaan ja kahvioon. Kinnusen mukaan ravintolaa käyttää päivittäin 700-900 ihmistä, mutta erityisen ikävänä hän pitää keittolounastakin tarjoavan kahvila Paussin sulkemista lakon vuoksi.

”Kun ihmiset tulevat pitkien matkojen päästä tutkimuksiin ja hoitoihin tai tapaamaan läheisiään sairaalassa, niin sen mukaan ottaminen [lakkoon] ihmetyttää todella”, Kinnunen sanoo.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pahoittelee Kinnuselle tilannetta Ylellä.

”Me olemme todella pahoillamme siitä, että joudumme tällaisiin toimenpiteisiin Sipilän hallituksen politiikan takia. Mutta kun ei mene hyvällä perille, niin joudumme menemään nyt tällä tavalla eteenpäin”, Niemi-Laine sanoo.

Hän korostaa, ettei lakon taustalla ole pelkästään lainsäädännön arviointineuvostolle eilen toimitettu lakiluonnos irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä, vaan hallituksen toimista kokonaisuutena.

LUE MYÖS:

Juha Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin: ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”

Irtisanomissuoja, JHL:n lakko, JHL:n lakko, Juha Kinnunen, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Päivi Niemi-Laine, Poliittinen lakko, Politiikka, Työelämä, Työmarkkinat
Poliisi: Tesoman surma siirtyy nyt syyteharkintaan – tutkittu murhana
Sisältö:

Sisä-Suomen poliisi tiedottaa saaneensa päätökseen Tesoman henkirikostutkinnan ja tapaus siirtyy syyteharkintaan.

Henkirikos tapahtui 28.–29.12.2014. Poliisi tutki asiaa murhana tekopaikalla tehtyjen havaintojen perusteella.

”Esitutkinnan aikana kerättiin Tesomalta lähes tuhat DNA-näytettä alueen miehiltä. Paikkatutkinnassa talteen otettuja näytteitä voitiin verrata massaotannassa saatuihin dna-näytteisiin ja näin kaikille muille taltioiduille esineille, paitsi 3.1.2015 läheisestä metsästä löytyneille puukolle ja tupelle, voitiin osoittaa esineen jättäjä ja sulkea heidät pois tutkinnasta”, poliisi kertaa.

”29.03.2018 epäilty halusi tulla kertomaan osuudestaan poliisille ja näin mainitusta puukosta ja tupesta löytynyt DNA kohtasi omistajansa. Epäilty on kertonut lyöneensä uhria puukollaan”, poliisi toteaa.

Poliisille selvisi esitutkinnan aikana myös toinen uhriin kohdistunut rikos, joka on tutkittu epäiltynä törkeänä pahoinpitelynä.

”Uhri on ilmoittanut, että häntä on puukotettu Lempäälässä yksityisasunnossa. Teko on sattunut 7.12.2014. Jostakin syystä uhri ei kuitenkaan käynyt lääkärissä, eikä tullut tekemään poliisille asiasta varsinaista rikosilmoitusta. Vammat ovat jääneet ilmeisen vähäisiksi. Tästä teostä epäillään vuonna 1970 syntynyttä Lempäälässä tuolloin asunutta naista. Hän on kiistänyt rikoksen”, poliisi kertoo.

Myös tämä pahoinpitelytapaus siirtyy nyt syyteharkintaan.

Henkirikokset, Kotimaa, Kotimaa, Tesoman surma, Uusi Suomi