Maanantai 11.12.2017

Uusi Suomi uutiset

Manchester City jyrää ennätysputkessa
Sisältö:

Englannin jalkapallon Valioliigassa yksi joukkue on ollut alkukaudesta ylitse muiden. Manchester City jyrää sarjajohdossa 11 pisteen turvin.

Sunnuntaina Manchesterin derbyssä City voitti Manchester Unitedin 2-1. Sarjakakkoselle ManU:lle tappio oli paha takaisku mestaruustaiston kannalta.

Ottelu jätti spekuloitavaakin. ManU:n manageri Jose Mourinho näki, että tuomarivirhe auttoi Citya. Mourinhon mielestä Ander Herrera kaadettiin rangaistuspotkun arvoisesti.

- Minua harmittaa Michael Oliverin puolesta. Hän tuomitsi hyvin, mutta yksi virhe tuli. Se oli aivan selvästi rankkarin paikka. Taistelu mestaruudesta on ehkä ohi, Mourinho sanoi lehdistötilaisuudessa.

Cityn valmentaja Pep Guardiola ei allekirjoittanut Mourinhon väitettä.

- Sama juttu kuin viime kaudella. Voitimme täällä silloinkin, ja taas oli kyse tuomarista. Me olemme rehellinen joukkue, meidän pelaajamme eivät kaatuile. Pidimme palloa tänään 75-prosenttisesti, ja se kertoo, että tulimme pelaamaan, Guardiola sanoi.

Man City on voittanut 14 peliä putkeen. Se on Valioliigan kauden uusi voittoputkiennätys.

Kausi ei ole vielä edes puolivälissä, mutta Citylla on tukeva johto. Erot kärkipäässä ovat yllättävänkin suuria kolmantena olevan Chelsean ollessa Citya perässä 14, neljäntenä olevan Liverpoolin 16 ja viidentenä olevan Arsenalin 17 pistettä.

Guardiola valmentaa Man Citya nyt toista kautta ja alkaa vastata suuria odotuksia, joita häneen on asetettu. Espanjan La Ligasta hänellä on valmentajana kolme mestaruutta FC Barcelonasta ja Saksan Bundesliigasta kolme mestaruutta Bayern Münchenistä. Barcelonan hän luotsasi myös kahdesti Mestareiden liigan voittoon.

Jalkapallo, Jose Mourinho, Otto Palojärvi / Sport Content, Pep Guardiola, Valioliiga, Urheilu
Krista Pärmäkoskelta ja Kaisa Mäkäräiseltä näyte mitalikunnosta
Sisältö:

Suomen naisten suurimmat mitalitoivot antoivat talvilajien maailmancupeissa hyviä näyttöjä Pyeongchangin olympiakisoja ajatellen. Kaisa Mäkäräinen saavutti ampumahiihdon maailmancupissa kauden ensimmäisen palkintosijansa oltuaan takaa-ajossa Hochfilzenissä toinen. Krista Pärmäkoski sijoittui Davosissa maastohiihdon 10 kilometrin vapaan kisassa kolmanneksi.

- Vähän oli aamulla epävarmuutta, lähdenkö hiihtämään ollenkaan. Ei ollut täysin sellainen olo, että voisi kulkea tänään. Ehkä sellainen pieni epävarmuus omasta kunnosta oli hyvä taktiikka, en uskaltanut lähteä liian lujaa. Tuli sellainen rento, kova ja tasainen suoritus. Olen yllättynyt tästä palkintopallisijoitusta, Pärmäkoski sanoi Hiihtoliiton tiedotteessa.

Kerttu Niskanen täydensi maastohiihdossa suomalaispäivää seitsemännellä tilallaan. Riitta-Liisa Roponen oli 18:s ja Laura Mononen 20:s, mutta Aino-Kaisa Saarinen vasta 35:s ja Anne Kyllönen 37:s.

Suomalaismiesten ykköstoivot Iivo Niskanen ja Matti Heikkinen jättivät 15 kilometrin vapaan kisan väliin. Suomen kapea taso tulikin selväksi, kun Lari Lehtonen oli parhaana suomalaisena 51:s.

Lauantaina sprintissä Ristomatti Hakola oli ollut neljäs. Hakola lienee varma valinta viestijoukkueeseen Pyeongchangiin, mutta neljäs linkki Suomelta puuttuu.

Ampumahiihdossa menestys on täysin Mäkäräisen varassa. Sunnuntaina miesten viestijoukkue oli 12 käytettyään peräti 17 varapatruunaa. Naisten viestijoukkue jäi voittajalle Saksalle kierroksella ja liputettiin pois ladulta ennen kuin Mäkäräinen olisi päässyt aloittamaan ankkuriosuuttaan.

Mäkihypyssä Suomi oli Titisee-Neustadtissa lauantaina joukkuekisassa seitsemäs. Sunnuntaina henkilökohtaisessa kisassa Eetu Nousiainen pääsi ainoana suomalaisena toiselle kierrokselle oltuaan 25:s. Andreas Alamommo oli 35:s, Antti Aalto 42:s ja Janne Ahonen 45:s.

Suomen mäkihypyn tilanteen voi kuitata lauseella: ”Ei voi mitään, olosuhteet ovat nämä”.

Ampumahiihto, hiihto, Kaisa Mäkäräinen, Krista Pärmäkoski, mäkihyppy, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Britannian brexit-neuvottelijalta jättiyllätys: "Jos emme pääse sopuun kauppasopimuksesta, emme maksa"
Sisältö:

Britannian brexit-neuvottelija David Davis ilmoitti sunnuntaina yllättäen BBC:n haastattelussa, ettei pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelema brexit-sopimus olekaan sitova.

–Sopimus ei ole laillisesti täytääntönpanokelpoinen, vaan aiesopimus. Jos emme pääse sopuun kauppasopimuksesta EU:n kanssa, emme myöskään maksa, Davis linjasi.

Theresa May ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoivat perjantaina, että neuvotteluissa on saavutettu riittävä kompromissi kolmen keskeisen seikan osalta: EU-kansalaisten oikeuksista Britanniassa, Pohjois-Irlannin asemasta sekä Britannian eron taloudellisesta korvauksesta. Sovun mukaan Britannia maksaa lisäksi EU:lle 40-60 miljardin euron "eromaksun".

Davis määritteli myös, mitä Britannia haluaa kauppasopimukselta. 

–Haluamme ne asiat, mitkä ovat parhaita Kanadan, Japanin ja Etelä-Korean sopimuksissa. Sitten lisäämme sopimukseen asiat, jotka näistä puuttuvat. 

Euroopan unionin huippukokouksen on tarkoitus ensi viikon lopulla pohtia, voidaanko brexit-neuvotteluissa edetä ensi vuonna neuvottelemaan kauppasopimuksesta.

Lue myös: Läpimurto brexit-neuvotteluissa – Britannia maksaa täyden jäsenmaksun 2019–2020

Brexit, Brexit, David Davis, Politiikka, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Saksan demarijohtajan avaus närästää: "Olisi valmis pudottamaan esimerkiksi Suomen pois EU:sta"
Sisältö:

Saksan sosialidemokraattisen puolueen SPD:n puheenjohtajan, Euroopan parlamentin entisen puhemiehen Martin Schulzin viikolla antama lausunto EU:n kehittämisestä liittovaltion suuntaan on kiristänyt jännitteitä Saksan hallitusneuvotteluissa ja aiheuttanut närää myös Suomessa. 

Esimerkiksi Financial Times uutisoi, että Schulzin mielestä EU:sta pitäisi tehdä liittovaltio, "Euroopan Yhdysvallat", vuoteen 2025 mennessä. Ne maat, jotka eivät hyväksyisi EU:n perussopimusten muutosta liittovaltioksi, putoaisivat Schulzin mielestä automaattisesti ulos unionista. Hän kertoi ajatuksistaan puoluekokouksessa torstaina.

Suomen Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin.) arvioi, että Schulzin vision toteutuminen on monen lukon takana. 

–Ensinnäkään Merkel tuskin suostuu vaatimuksiin. Toisekseen EU:ssa ei ole yleisesti halua avata perussopimuksia, kuten Schulzin visio vaatisi. Myös Suomen hallitusohjelma, jonka EU-osiota olin itse neuvottelemassa, torjuu ajatuksen perussopimusten avaamisesta. Suomen nykyinen hallitus ei siis tukisi tällaisia avauksia, jos sellaisia virallisesti esitettäisiin. Lähinnä puheessa on huomion arvoista se, että Schulz olisi valmis pudottamaan esimerkiksi Suomen pois EU:sta, jos emme suostu luopumaan omasta itsenäisyydestämme, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Terhon mukaan on hyvä, että Schulz puhuu visiostaan avoimesti.

–Schulz on nyt ilmoittanut visionsa rehellisesti kansalaisille ympäri Eurooppaa ja samalla todistanut liittovaltiokehitystä vähätteleville tahoille, että tällaisia visioita on Euroopassa hyvinkin merkittävillä toimijoilla. Löytyykö Suomesta kannattajia visiolle? Nyt on otollinen aika ilmoittautua jos löytyy. Onko tämä sitä kunnianhimoista EU-politiikkaa, mitä Suomen sosialidemokraatit ovat niin kovasti kaivanneet, hän kysyy.

Myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on kommentoinut Schulzin ulostuloa eikä usko EU:n liittovaltion toteutumiseen. Vanhanen oli vuosina 2002–2003 EU:n perustuslaillista sopimusta valmistelleen satajäsenisen konventin jäsen. Hän oli myös silloisena Suomen pääministerinä mukana hallitusten välisessä konferenssissa (HVK).

–HVK:n aikana valtaosa jäsenmaista teki selväksi sen, että unionista ei tehdä liittovaltiota, vaan sen toimintakykyä ja päätöksentekokykyä parannetaan säilyttäen unionin nykyluonne, Vanhanen muistuttaa omassa blogissaan.

Vanhasen mukaan ongelmat liittyvät rakenteiden sijasta poliittisen tahdon puutteeseen. 

–Schulz ja muut federalistit ajattelevat, että liittovaltiossa voidaan poliittiset erimielisyydet ohittaa sysäämällä toista mieltä olevat sivuun. Se ei ole jäsenvaltioiden tahtoa kunnioittavaa demokratiaa vaan jotain muuta. Juuri siksi liittovaltiota ei pidä hyväksyä, koska se sivuuttaisi jäsenvaltiot tärkeimpänä päätöksentekijät ja siirtäisi vallan ylikansallisille toimielimille, hän linjaa.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin johtama konservatiivikoalitio on jo vaatinut Schulzia perääntymään lausunnostaan. Financial Times (FT) kertoo, että useiden koalition edustajien mukaan Schulzin visio liittovaltiosta on epärealistinen.

SPD:n Merkelin johtaman koalition välien kiristyminen saattaa FT:n mukaan vaikeuttaa Saksan käynnissä olevia jo ennestään takkuisia hallitusneuvotteluja. 

Saksan vaalit käytiin jo syyskuussa, ja hallitusneuvotteluja kristillisdemokraattien CDU:n, liberaalien FDP:n ja vihreiden kesken käytiin yli kuukauden ajan. Marraskuun lopulla SPD ilmoitti olevansa valmis hallitusneuvotteluihin, jotka kuitenkaan eivät ole merkittävästi edenneet.

Angela Merkel, Euroopan unioni, Euroopan unioni, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Martin Schulz, Matti Vanhanen, Politiikka, Sampo Terho, uutiset, Yhteiskunta
Luotsiliitto veneturmasta: "Täysin yllättäen tapahtuu onnettomuus, jota kukaan ei voinut kuvitella tapahtuvaksi"
Sisältö:

Luotsiliiton mukaan perjantaina tapahtunut kahden henkilön kuolemaan johtanutta onnettomuutta on vaikea ymmärtää.

Finnpilotin luotsivene L242 kaatui Emäsalon edustalla perjantaina lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa. Merivartiosto yritti kääntää kaatuneen veneen, mutta vene upposi operaation aikana. Sukeltajat löysivät kaksi kutterinhoitajaa menehtyneinä uponneesta luotsiveneestä.

–Tuo kyseinen työtehtävä oli täysin rutiininomainen. Ei mitään erikoista sään suhteen, ja kaikki muutenkin ihan arkipäiväistä. Kaverit olivat olleet vastaavalla keikalla samalla veneellä, samassa säässä ja saman laivan kyljellä sata kertaa ennenkin. Ja sitten tapahtuu täysin yllättäen onnettomuus, jota kukaan ei voinut kuvitella tapahtuvaksi, Luotsiliitto kommentoi blogissaan.

–Kalustomme on uutta, eikä sen rakentamisessa ole säästelty. Olemme tähän asti olleet ylpeitä kalustostamme. Tuotekehitystä on yhdessä venevalmistajien kanssa tehty vuosia. Sitä taustaa vasten on vieläkin vaikeampaa ymmärtää tapahtunutta, teksti jatkuu.

Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava vaati sunnuntaina tiedotteessa, että veneturma ja tapahtumien kulku tulee selvittää perinpohjaisesti.

Poliisi on aloittanut kuolemansyyntutkinnan ja Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut turvallisuustutkintalain mukaisen tutkinnan tapahtumien vuoksi.

Lue myös: Luotsiveneen kaatumisen syitä selvitetään: "Toimenpiteet on jo käynnistetty"

Kotimaa, Kotimaa, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Suomen naisten hiihdon viimeisin olympiavoittaja toivoo manttelinperijää
Sisältö:

Marjut Rolig, tyttönimeltään Lukkarinen, oli Toni Niemisen ohella suomalaisten sankari Albertvillen olympiakisoissa 1992. Hän voitti Albertvillessa kultaa 5 kilometrillä ja hopeaa 15 kilometrillä.

Tällä viikolla tasavallan presidentti palkitsi Roligin Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä solkineen.

- Kyllähän se on yksi tähtihetki, jonka tämän urheilijan uran jälkeenkin on voinut saavuttaa. Tosi hienolta tuntuu ja kiitollinen olen siitä, toteaa Rolig kunnianosoituksesta Sport Contentille.

Albertvillessa Rolig, silloin vielä Lukkarinen, kävi tiukan taiston venäläisiä vastaan. Toiseksi jäänyt Ljubov Jegorova hävisi kullan Marjutille 0,9 sekunnilla.

- Onhan siitä tietysti hirveän ihanat muistikuvat. Se oli urani tähtihetki. Tosi ihanaa, että se osui kohdalleen, koska se ei ole aina niin itsestään selvää. Sattui olemaan onneakin matkassa, jota tarvitaan. Tiukka kilpailu. Onneksi päättyi omalle voitolle se kilpailu, Rolig muistelee kultahiihtoaan.

Albertvillen kisoja moitittiin liikenneruuhkista ja suorituspaikkojen suurista etäisyyksistä. Hiihtäjillä ei ollut kuitenkaan ongelmia

- Eri lajien suhteen etäisyydet oli suuret, mutta me olimme Les Saisiesissa, jossa kaikki tapahtui hiihdossa. Meidän ei tarvinnut lähteä palkintojenjakoonkaan minnekään muualle. Meillä kaikki toimi hyvin. Ei ollut niissä kisoissa meidän puolesta mitään valittamista, Rolig muistelee.

Roligin tavoitteena oli menestyä myös Lillehammerissa 1994. Niiden kisojen piti olla hänen uransa huipentuma, mutta hän ei voittanut Norjan kisoissa enää mitaleja.

- Ei ollut Lillehammerissa kunnon ajoituksesta kiinni. Lillehammer oli oikeastaan mun pitkän tähtäimen tavoite. Albertville tuli pari vuotta liian aikaisin tavoitteeseen nähden, toteaa Rolig.

- Pientä sairastelua oli ennen Lillehammeria. Kaikki vaikuttaa. Jos ei mene harjoituskausi ihan putkeen toisin kuin Albertvillen vuotena meni, ei oikeastaan huipputuloksia pysty saavuttamaan. Se kilpailu on niin kovaa, Rolig jatkaa.

Paras sijoitus ei ollut sinänsä huono, mutta odotuksiin kuitenkin pettymys.

- Siellä oli tyytyminen kahdeksanteen sijaan. Tietysti hyvä sijoitus, mutta silloin se ei siltä tuntunut, Rolig toteaa.

Rolig voitti Falunin MM-kisoissa 1993 pronssia. Hän lopetti uransa Lillehammerin jälkeen, mutta seuraa hiihtoa yhä tarkasti.

- Suomen hiihto voi ihan kohtuullisen hyvin. Ihan hyvällä mielellä odottelen tulevia olympialaisia. Itse toivon, että saisin manttelinperijän. Naisten puolella se seuraava olympiavoittaja on vielä tulematta. Toivon kovasti, että naiset onnistuvat siellä, Rolig toteaa.

- Onhan meillä nyt jo hyvä tilanne. Krista on tosi kovassa kunnossa. Uskon, että muutkin naiset vielä nousevat ja Iivo Niskanen kanssa. Krista ja Iivo pystyvät taistelemaan mistä sijoista vaan ja uskon, että sieltä tulee kyllä muitakin, Rolig jatkaa.

Ensi helmikuussa Pyeongchangin olympiakisoissa Rolig odottaa suomalaisten menestyvän hyvin.

- Optimisena ihmisenä ennustan, että Suomi saavuttaa kymmenen mitalia.

Marjut Rolig, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Talviolympialaiset, Urheilu
Valtteri Bottakselle hämmästyttävän heikko rankkaus
Sisältö:

Valtteri Bottas selvisi ensimmäisestä kaudestaan Mercedeksen F1-tallissa kohtuullisen hyvin. Hän voitti kolme kisaa ja sijoittui MM-pisteissä kolmanneksi.

Bottas pärjäsi alkukaudella hyvin, mutta loppukaudesta heikommin, jos Abu Dhabin päätöskisan voittoa ei oteta lukuun. Mestaruustaistossa Lewis Hamilton päihitti Bottaksen selvästi.

Bottas sai Mercedekseltä sopimuksen toiselle kaudelle. Ensi vuonna hänen olisi kuitenkin haastettava tallikaveriaan Hamiltonia tasaisemmin, tai muussa tapauksessa ura F1:ssä saattaa kääntyä laskusuhdanteeseen.

Tallipäälliköt eivät edelleenkään arvosta Bottasta kaikkein parhaimpien kuskien joukkoon. Vuosi sitten tallipomot rankkasivat hänet yhdeksänneksi parhaaksi kuljettajaksi, mutta tänä vuonna hän putosi sijan oltuaan rankkauksessa vasta kymmenes,

- On aina olemassa kaikenlaisia mielipidemittauksia ja muita kyselyjä. En todellakaan ajattele sitä, olenko aliarvostettu tai muuta vastaavaa, Bottas kommentoi F1Todayn mukaan.

Bottas painottaa aikovansa antaa näyttönsä radalla.

- Vain se ratkaisee, miten menestyn radalla ja kuinka monta kisaa pystyn voittamaan tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että Mercedes-tiimi tietää tasoni ja sen, millaisiin suorituksiin kykenen.

Tallipäälliköille tehdystä kyselystä julkistettiin ainoastaan kokonaistulokset. Mercedeksen tallipomon Toto Wolffin rankkausta ei esimerkiksi paljastettu.

- Toivottavasti Toto Wolff ei asettanut minua listallaan kymmenenneksi, Bottas naurahtaa.

Bottaksella on ensi kaudella joka tapauksessa näytön paikka. Paljon ratkaisee sekin, miten Mercedes aikoo panostaa F1-sarjaan tulevina vuosina. On jopa huhuttu, että Mercedes suunnittelisi F1-tallinsa myyntiä ja jatkaisi vain moottorivalmistajana.

F1, Formula 1, Formula 1, Mercedes, Otto Palojärvi / Sport Content, Valtteri Bottas, Urheilu
Hjallis Harkimolta suorat sanat Suomen tilanteesta: "Tämä on katastrofaalista"
Sisältö:

Kokoomuksen kansanedustaja, liikemies Harry "Hjallis" Harkimo arvioi kahdessa tuoreessa blogissaan suorin sanoin Suomen tilannetta. Hän ottaa erityisesti kantaa nuorten syrjäytymiseen ja tekemättömiin rakennemuutoksiin.

–Suomi ei pysty suitsemaan velkaantumistaan. Tämä on katastrofaalista. On menossa suurin nousukausi hetkeen emmekä saa velkaantumista taittumaan. Lisää ratkaisuja tarvitaan. Tämä kaikki johtuu isoksi osaksi siitä, että emme saa rakennemuutoksia tehtyä. Meidän polittinen systeemimme ei pysty tuottamaan niitä. Se on surullista, koska jossain vaiheessa tulee laskusuhdanne, Harkimo kirjoittaa blogissaan Savon Sanomissa.

IL-blogissaan hän puolestaan nostaa esiin Me-säätiön selvityksen, jonka mukaan Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. 

–Hallitus kiinnittää kyllä asiaan huomiota, mutta se ei tunnu riittävältä. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi koulutustarjontaan lisätään rahaa reilu yhdeksän miljoonaa euroa, peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseksi lisätään rahoitusta. 25 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatusmaksujen alennukset ovat 70 miljoonaa euroa. Mutta mahtavatko ne riittää? Nythän näyttää siltä, että Me-säätiön kaltaiset yksityiset toimijat tulevat apuun, kun julkinen systeemimme ei osaa puuttua ongelmiin – tai siis auttaa ihmisiä ajoissa, Harkimo kirjoittaa.

Harkimo korostaa, että ongelmien hoito maksaa "miljardeja enemmän kuin niiden ennaltaehkäisy tulisi maksamaan". 

Hän mainitsee myös tuoreen Pisa-tutkimuksen ja muistuttaa, että Suomessa on 600 000 ihmistä, jotka eivät osaa elämässä tarpeellisia taitoja, kuten riittäviä atk-, luku- ja kirjoitustaitoja. 

–Nuorten osuus on hälyttävän suuri. Koulutuksen uudistusten pitäisi aidosti tähdätä siihen, että jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä työelämässä. Peruskoululle pitäisi määrittää osaamisen minimitaso. Jokaisen lapsen pitäisi olla päivähoidossa edes muutaman tunnin päivässä jo vuosi ennen esikoulua. Varhaiskasvatuksen nähdään olevan keskeinen syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa.

Tällaiset uudistukset tulevat Harkimon mukaan maksamaan enemmän kuin niihin on nyt panostettu. 

–Koulutetut ja työssä käyvät maksavat jo korkeita veroja. Siksi onkin vaikea ymmärtää, että yrityksille maksetaan erilaisia tukia neljän miljardin edestä. Laiva- ja telakkateollisuudelle budjetoidaan 101 miljoonan työllisyystuet samaan aikaan, kun korkeakoulupaikkoja ei voida lisätä rahan puutteen takia. Tietenkään nämä rahat eivät tule samasta laarista, eikä parlamentaarinen yritystukiryhmä varmaan koskaan pääse yksimielisyyteen siitä, miten yritystukia voitaisiin karsia, hän kommentoi.

Lisäksi työelämän on Harkimon mukaan "jossain vaiheessa" muututtava niin, että tekemättömästä työstä ei enää makseta korvausta. 

–Tämä koskee vaikkapa sunnuntailisiä ja pekkaspäiviä. Lisäksi yrityksen sisällä pitäisi pystyä sopimaan työajoista ja palkoista – jos oikeasti haluamme menestyä. Jossain vaiheessa meidän on pystyttävä poistamaan minimipalkat ja yhdistettävä tähän sosiaaliturva sopivalla tavalla. On tehtävä kaikki asiat, jotka pienentävät työttömyyttä, muuten hyvinvointiyhteiskuntamme kaatuu. 

Harry Harkimo, Kotimaa, Kotimaa, Nuorten syrjäytyminen, Politiikka, Politiikka, rakenneuudistukset, Uusi Suomi, uutiset, Valtion velkaantuminen, Yhteiskunta
Muutos suomalaisten asuntolainoihin? Suomen Pankki: "Parantaisi rajoitteen toimivuutta"
Sisältö:

Suomen Pankki sanoo, että Suomessa tulisi harkita vakuuksien arvoon suhteutetun lainakaton muuttamista ostettavan asunnon arvoon suhteutetuksi lainakatoksi, mikä on vallitseva käytäntö lainakaton käyttöön ottaneissa maissa. 

Keskuspankin mukaan samalla tulisi arvioida mahdollisuutta, että poikkeaminen lainakattorajoitteesta sallittaisiin siltä osin kuin se koskee tiettyä erikseen määriteltyä osuutta lainanannosta. 

–Tämä helpottaisi lainakattosäännösten käytännön toimeenpanoa ja parantaisi rajoitteen toimivuutta makrovakausvälineenä, Suomen Pankki sanoo tuoreessa vakausarviossaan.

Tällä hetkellä Suomessa käytössä oleva lainakatto tarkoittaa sitä, että uusi asuntolaina voi olla korkeintaan 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnoissa lainakatto on 95 prosenttia. 

Suomessa käytössä olevaa makrovakausvälineistöä tulisi keskuspankin mukaan lisäksi täydentää välineillä, joilla voidaan rajoittaa asunnon hankintaan käytettävän lainan kokoa tai lainanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin. 

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan järjestelmäriskikomitea ja Euroopan keskuspankki ovat suosittaneet näiden kysyntäperusteisten välineiden lisäämistä Suomen makrovakausvälineistöön. Suomen Pankin mukaan myös asuntolainan enimmäispituus ja lyhennysvelvoite täydentäisivät näitä välineitä.

–Lainanantoon kohdistuvien välineiden tulisi koskea kaikkea lainanantoa luotontarjoajasta riippumatta, jotta ei luotaisi kannustimia velkaantumiselle pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Myös lainakattoa olisi syytä kehittää niin, että sen määräykset koskisivat kaikkia asuntolainantarjoajia. Rajoitteiden kattavuuden merkitys voi korostua tulevaisuudessa, jos pankkisektorin ulkopuoliset toimijat kasvattavat osuuttaan myös asunto- ja muilla lainamarkkinoilla, keskuspankki toteaa.

Suomalaisten velat peräti 128 % käytettävissä olevista tuloista

Suomen Pankki muistuttaa jälleen kerran, että Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus on ennätyksellisen korkealla tasolla.

–Vuoden 2017 puolivälissä velat suhteessa käytettävissä olevaan tuloon olivat 128 prosenttia, eli suuremmat kuin useimmissa euroalueen maissa. Suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut pitkään ja keskittynyt osalle kotitalouksia, keskuspankki huomauttaa.

Ongelma ei koske vain Suomea, vaan Pohjoismaita laajemminkin. Vakausarviossa korostetaan, että velkaantuneisuuden kasvun myötä koko pohjoismainen rahoitus- ja talousjärjestelmä on monin tavoin altistunut asuntoluotonannon ja asuntomarkkinoiden riskeille.

–Omistusasuminen on yleistä, ja kotitalouksien varallisuus on painottunut asunto-omaisuuteen. Huomattava osa kotitalouksien velasta on suurten pohjoismaisten luottolaitosten myöntämää asuntovakuudellisesta velkaa, Suomen Pankki sanoo.

–Asuntolainasaamiset ovat puolestaan yksi luottolaitosten suurimmista riskikeskittymistä. Asuntolainat ovat myös luottolaitosten pitkäaikaisen vakuudellisen markkinavarainhankinnan tärkein vakuustyyppi. Varainhankinta riippuu siten kansainvälisten sijoittajien luottamuksesta sekä luottolaitosten luottokelpoisuutta että asuntomarkkinoita kohtaan, keskuspankki jatkaa. 

"Voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia"

Talouskehityksen kannalta riskinä on, että suuri velkaantuneisuus lisää kotitalouksien alttiutta supistaa kulutustaan lasku- ja matalasuhdanteessa. 

–Tuloihinsa ja varallisuuteensa nähden voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia työttömyyden lisääntymisen ja asuntojen hintojen laskun suhteen. Myös korkotason nousu voi koetella velallisia, jos velanhoitomenojen kasvuun ei ole varauduttu riittävästi, Suomen Pankki varoittaa.

–Rahoitusvakauteen kohdistuvilla, luotonantoon ja velkaantumiseen liittyvillä haavoittuvuuksilla on tapana kasvaa vähitellen nousu- ja korkeasuhdanteen aikana. Lisäksi lainaehtojen muutokset, kuten takaisinmaksuaikojen pidentyminen ja lyhennysvapaiden käyttö, kasvattavat velkaantuneisuutta ajan myötä. Laskusuhdanteessa kotitalouksien velanhoitovaikeudet yleensä lisääntyvät, ja kriisitilanteessa liiallisen velkaantumisen laajamittaiset seuraukset voivat paljastua hyvin äkillisestikin, keskuspankki jatkaa.

Suomessa asuntolainojen lyhennystahti on tähän asti ollut muiden Pohjoismaiden käytäntöihin verrattuna ripeämpää ja takaisinmaksuajat ovat olleet lyhempiä. 

–Asuntomarkkinoiden vakauden edistämiseksi ja ylivelkaantumisen estämiseksi Suomessa on syytä pitää kiinni näistä käytännöistä. Luotonannossa tulee välttää hyvin pitkiä takaisinmaksuaikoja sekä ilman erityistä syytä myönnettäviä pitkiä lyhennysvapaita, Suomen Pankki ohjeistaa.

Baselin pankkivalvontakomitea päivitti viikolla niin sanottuja Basel III -standardeja, mikä voi tarkoittaa muutoksia myös suomalaisille. Uusissa standardeissa määritellään muun muassa käytänteitä, joiden perustalla pankit arvioivat taseidensa eri erien kuten asuntolainojen, muiden luottojen sekä omaisuuserien arvoa. Tarkoitus on, että pankkien taseiden sisältöä ja kuntoa on helpompi arvioida.

Rahoitusalan etujärjestö Finanssiala (FA) pitää Baselin komitean päätöksiä merkittävinä etenkin monille pohjoiseurooppalaisille pankeille.

–Sisäisiä malleja luottoriskien arviointiin käyttävien pankkien pääomavaatimukset saattavat nousta tuntuvasti. Tällä voi vuorostaan olla merkittäviä vaikutuksia pankkien luotonantoon ja sen ehtoihin, FA toteaa.

Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna pitää Suomen Pankin ehdotuksia ja myös Baselin komitean päätöksiä oikeansuuntaisina.

-Basel-uudistus tervehdyttää kilpailua ja kaupungistumiskehitystä asuntorahoittamisen saralla. Tarvitaan vielä aidot lainakatot sekä oman asunnon ostajille että asuntosijoittajille, ASP kaikenikäisille ja positiivinen luottorekisteri, hän kommentoi.

Lisää aiheesta: Uusi varoitus suomalaisten veloista: "Tämä on huolestuttavaa" 

Asuminen, Asuntolainat, Asuntolainat, finanssi, Kansantalous, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotitalouksien velkaantuminen, Lainakatto, Suomen Pankki, uutiset, Asuminen
Poliisi varoittaa lompakkovarkaista: "Taitavia avaamaan myös lukittuja käsilaukkuja"
Sisältö:

Sisä-Suomen poliisilaitos varoittaa lompakkovarkaista ja muistuttaa ihmisiä, ettei lompakoita kannata pitää avonaisissa kasseissa, taskuissa tai ostoskärryissä. 

–Varkaat ovat taitavia avaamaan myös lukittuja käsilaukkuja ja takin taskuja, poliisi toteaa tiedotteessaan.

Sisä-Suomen poliisilaitoksella on tiedotteen mukaan sarjoitettu samoille rikoksentekijöille ainakin viisi lompakkovarkautta tai niiden yritystä, aikavälille keskiviikko 6.12. - lauantai 9.12.2017. Rikosten pääasiallinen tapahtumapaikka on Tampere. Lompakot ovat olleet rollaattorin etukorissa, käsilaukuissa ja takin etutaskussa.

Lompakkovarkaat ovat saaneet rahaa muutamista kympeistä muutamiin satoihin euroihin. Lisäksi varkaille on päätynyt pankki-, luotto- ja henkilöllisyyskortteja.

–On hyvin mahdollista, että kyseiset lompakkovarkaat ovat liikkuneet muuallakin Suomessa tekemässä vastaavia varkauksia tai niiden yrityksiä, poliisi varoittaa.

Kotimaa, Kotimaa, Lompakkovarkaat, Poliisi, Uusi Suomi, uutiset, Varkaudet, Yhteiskunta
Erikoinen ilmiö Suomessa: "On merkillistä, miten juuri naisinsinöörit putoavat johtajapolulta"
Sisältö:

Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksen mukaan naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa on kasvussa.

Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on selvästi sitä suurempi, mitä nuoremmista ikäluokista puhutaan. Alle 40-vuotiaista johtoryhmän jäsenistä naisten osuus on 28 prosenttia, kun kaikista johtoryhmien naisista naisia on vain 23 prosenttia.

Pörssiyhtiöiden johtoryhmien naisjäsenet ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet. Miehistä ylempi korkeakoulututkinto on 78 prosentilla, naisilla taas 87 prosentilla. 

Keskuskauppakamarin mukaan kaupallisen ja juridisen koulutuksen saaneet naiset etenevät kohtalaisen hyvin pörssiyhtiöiden johtoon, sillä johtoryhmien kaikista kaupallisen tutkinnon suorittaneista jäsenistä 30 prosenttia on naisia ja oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneista 35 prosenttia. Sen sijaan teknillisen tutkinnon suorittaneet naiset luovat varsin harvoin uraa pörssiyhtiöiden johdossa, sillä tämän alan kaikista johtoryhmäjäsenistä vain 8 prosenttia on naisia.

–Toki naisten osuus diplomi-insinöörikoulutuksen saaneista on ylipäätään valitettavan pieni, mutta on merkillistä, miten juuri naisinsinöörit putoavat johtajapolulta pörssiyhtiöissä, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen ihmettelee tiedotteessa.

Noin 70 prosenttia johtoryhmien naisjäsenistä johtaa tukitoimintoja, kuten HR-, viestintä- tai lakiasioita, ja johtoryhmien liiketoimintajohtajista vain 11 prosenttia on naisia. 

Tämä näyttäisi Keskuskauppakamarin mukaan olevan muuttumassa, sillä nuoremmissa ikäluokissa naiset ovat sijoittautuneet vanhempia ikäluokkia selvästi useammin liiketoimintojen johtoon. Alle 40-vuotiaiden ikäluokasta yli puolet naisista toimii liiketoimintajohdossa (53 prosenttia) ja suurimmasta johtoryhmien ikäluokasta, 41-50-vuotiaista, liiketoimintoja johtaa 34 prosenttia naisista . Vanhemmissa ikäluokissa tämä osuus vähenee selvästi, sillä 51-60-vuotiaista johtoryhmien naisjäsenistä vain 12 prosenttia johtaa liiketoimintoja. Myös toimitusjohtajista naiset ovat keskimäärin miehiä nuorempia.

–Useamman vuoden jatkunut myönteinen kehitys nuoremmissa ikäluokissa osoittaa muutoksen olevan käynnissä. Lisäksi tänä vuonna tehdyistä johtoryhmänimityksistä peräti 31 prosenttia on mennyt naisille. Tämän perusteella voidaan ennustaa, että naisten määrä koko ylimmässä johdossa tulee myös jatkossa kasvamaan, Turunen kommentoi.

Antti Turunen, johtajat, Keskuskauppakamari, Kotimaa, Kotimaa, Tasa-arvo, Työelämä, Työelämä, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Uusi paljastus: Donald Trumpin kampanjan vapaaehtoisella olikin tärkeä rooli - "Ei todellakaan mikään kahvinkeittäjä"
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjassa vapaaehtoisena neuvonantaja toimineen George Papadopoulosin roolista on paljastunut uusia tietoja. Papadopoulosin kihlattu Simona Mangiante kertoo CNN:n haastattelussa, että Papadopoulosilla oli paljon suurempi rooli, kuin Valkoinen talo on antanut ymmärtää.

–Hänen roolinsa oli paljon suurempi kuin on annettu ymmärtää. Hän ei todellakaan ollut mikään kahvinkeittäjä, Mangiante sanoo.

George Papadopoulos oli ensimmäinen Trumpin lähipiiriläinen, jotka sai lokakuun lopussa ensimmäisinä syytteet Trumpin vaalikampanjaan liittyvässä FBI:n tutkinnassa. Papadopoulos on myöntänyt valehdelleensa liittovaltion poliisille FBI:lle kampanjan aikaisista Venäjä-kytköksistään.

Simona Mangiate kertoo nyt, että Papadopoulos teki vaalien ja virkaanastujaisten välisellä siirtymäkaudella yhteistyötä entisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Michael Flynnin kanssa. 

Valkoinen talo on tähän asti korostanut, että Papadopoulosilla oli hyvin pieni rooli Trumpin vaalikampanjassa.

Lue lisää: Tämä mies on Donald Trumpin uhka nro 1: Ainoa, joka vasikoi kampanjan Venäjä-kytköksistä

Donald Trump, George Papadopoulos, Politiikka, Presidentti Donald Trump, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Ulkomaat
Aki Kaurismäki jäi ilman palkintoa Berliinissä
Sisältö:

Ruotsalaisen ohjaaja Ruben Östlundin the Square -elokuva palkittiin Euroopan parhaana elokuvana European Film Awards -gaalassa lauantai-iltana Berliinissä.

The Square kahmi myös joukon muita palkintoja, sillä se valittiin muun muassa myös parhaaksi komediaksi, Östlund palkittiin parhaana ohjaajan ja The Squaressa näytellyt Claes Bang parhaana eurooppaalaisena miesnäyttelijänä.

Aki Kaurismäen elokuva Toivon tuolla puolen oli ehdolla parhaaksi elokuvaksi ja Kaurismäki kilpaili myös parhaan ohjaajan palkinnosta. Toivon tuolla puolen oli yksi yhdeksästä elokuvasta, jota yleisö on voinut äänestää People's Choice Award -palkinnon voittajaksi. Yleisöäänestyksen voitti kuitenkin elokuva Stefan Zweig - Farewell to Europe.

Vuonna 1988 perustettu European Film Awards on arvostetuin yleiseurooppalainen elokuvapalkinto. Voittajat valitsee Euroopan elokuva-akatemia. Aki Kaurismäki on ollut ehdolla parhaan elokuvan ja ohjauksen kategorioissa myös elokuvillaan Mies vailla menneisyyttä vuonna 2002 ja Le Havre vuonna 2011. Ehdolla parhaan elokuvan kategoriassa ovat olleet myös Kaurismäen elokuvat Tulitikkutehtaan tyttö vuonna 1990 ja Boheemielämää vuonna 1992. Vuonna 1992 Matti Pellonpää palkittiin parhaan miespääosan esittäjänä elokuvasta Boheemielämää.

Toivon tuolla puolen palkittiin aikaisemmin tänä vuonna Berliinin elokuvajuhlilla Hopeisella karhulla, eli parhaan ohjaajan palkinnolla. Lisäksi elokuva valittiin syyskuussa kansainvälisen elokuvakriitikoiden järjestön FIPRESCIn äänestyksessä vuoden parhaaksi elokuvaksi. Aki Kaurismäki palkittiin Toivon tuolla puolen -elokuvasta myös viime keväänä Luxembourg City Film Festivalilla Grand Prix -palkinnolla ja kesällä Münchenin elokuvajuhlien yhteydessä The German Cinema Award for Peace -palkinnolla.

Aki Kaurismäki, Elokuvat, Elokuvat, Katja Incoronato, Kultuuri, Lifestyle, uutiset, Yhteiskunta, Kulttuuri
Talousnobelisti lyttää Bitcoinin: "En pidä sopivana ihmisille, jotka tekevät laillisia rahansiirtoja"
Sisältö:

Talouden Nobelilla tänä vuonna palkittu amerikkalainen taloustieteilijä Richard Thaler varoittaa kryptovaluutta Bitcoinista.

–Sillä ei ole ominaisuuksia, joita normaalisti näemme valuutoissa. Tärkein tällainen ominaisuus on vakaa arvo. Maksuvälineenä en pidä Bitconia sopivana ihmisille, jotka tekevät laillisia rahansiirtoja, hän sanoo Dagens Industrille.

Bitcoinin arvo on viime aikoina ollut räjähdysmäisessä nousussa. Torstaina se rikkoi jo 19 000 dollarin rajan. Vielä vuoden alussa Bitcoinin arvo oli noin 1 000 dollarissa.

–Minun on vaikea käsittää tätä. Se näyttää kuplalta, mikä ei tarkoita sitä, etteikö sen nousu voisi jatkua, Thaler kommentoi.

Valvovat viranomaiset ovat kaikkialla huolissaan Bitcoinin hurjasta nousussa. Suomessa Finanssivalvonta Fiva varoitti hiljattain Bitcoinin riskeistä.

EU suunnittelee tehoiskua kryptovaluuttoihin liittyvän rikollisuuden kitkemiseksi.

Kaupankäynti Bitcoin-futuureilla alkaa tänään, mikä huolestuttaa monia asiantuntijoita.

–Itse uskon, että Bitcoinista voi tulla elinaikaimme suurin kupla pitkässä juoksussa, kryptovaluuttoihin erikoistunut entinen hedge-rahastojen salkunhoitaja Michael Novogratz kommentoi Financial Timesin mukaan.

Lue myös: Bitcoin räjähti aivan uudelle tasolle: ”Hyvin, hyvin epätavallista”

Bitcoin, BitCoin, Financial times, finanssi, Katja Incoronato, Michael Novogratz, Raha, Richard Thaler, Talous, uutiset, Yhteiskunta, Raha
Kärpillä hurja johto Liigassa
Sisältö:

Oulun Kärpät on jääkiekon Liigassa hurjassa pisteputkessa. Joukkue on pelannut 14 perättäistä ottelua, joista on saavuttanut vähintään yhden pisteen.

Lauantaina Kärpät voitti Oulussa Lukon 3-1. Samoin numeroin Kärpät oli voittanut torstaina Vaasassa Sportin.

Kärppien sarjajohto on 11 pistettä. Toisena oleva TPS murjoi lauantaina Porissa Ässät 7-2.

HIFK on kovassa nosteessa, vaikka tiistain ulkoilmaottelun Kärpille hävisikin. Lauantaina HIFK voitti Hämeenlinnassa HPK:n 3-1 ja jatkaa sarjassa neljäntenä.

- Tiukka peli. Aika tehottomia oltiin pari erää paikoista huolimatta. Nuo meidän jäähyt ei kyllä kovin fiksuja olleet kahteen ensimmäiseen erään, mutta onneksi sitten skarpattiin kolmanteen erään. Onneksi pystyimme tekemään tarvittavan voittomaalin ja tietysti vielä yhden ison maalin tuohon loppuun. Vierasvoittoon ollaan tietysti tyytyväisiä. Ei niitä edelleenkään hirveästi ole ja pystyimme viemään pelin kärsivällisesti läpi, HIFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin sanoi lehdistötilaisuudessa.

Runkosarjan voiton suhteen HIFK on takamatkalla. Eroa Kärppiin on 19 pistettä.

Lauantain yllätyksestä vastasi sarjajumbo Jukurit voitettuaan sarjassa viidentenä olevan SaiPan 4-3. Toiseksi viimeisen oleva Sport voitti Tampereella Ilveksen 6-4. Lahdessa JYP voitti Pelicansin 5-2 ja jatkaa sarjassa kuudentena.

Liigaa pelataan myös ensi viikolla, vaikka samaan aikaan Leijonat pelaa EHT-turnausta. Liiga ei pidä helmikuussa myöskään täysimittaista olympiataukoa.

KHL pitää ensi viikolla maanantain jälkeen taukoa. Sarjan suomalaisjoukkue Jokerit taipui lauantaina Nizhni Novgorodissa Torpedolle 2-3.

- Meillä on hyvä kausi alla, joten tällaisen tilanteen käsittely on siksi helpompaa, mutta kyllä nämä ottelut pitäisi voittaa. Se on selvä asia, että viimeiseen matsiin ladataan kaikki, oli alla sitten voitto tai tappio, kommentoi Jokereiden Jesse Joensuu viitaten maanantain vieraspeliin Magnitogorskissa.

Jääkiekko, Jääkiekon Liiga, Jääkiekon SM-liiga, KHL, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu