Maanantai 19.2.2018

Uusi Suomi uutiset

Li Anderssonilta jäätävä kuitti Timo Soinille: ”Kuinka pihalla voi olla?”
Sisältö:

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson lataa suorat sanat ulkoministeri Timo Soinille (sin.), joka syytti blogissaan Anderssonia ja Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta (kok.) kotiäitivihasta.

– Olen kritisoinut kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa. Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: "mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus". Kuinka pihalla voi olla, Andersson kysyy Twitterissä.

– Ei kannata lähteä linjaamaan, jos ei ole perehtynyt lainkaan asiaan, hän jatkaa.

Soinin kommentti liittyy keskusteluun perhevapaista. Ulkoministerin mukaan sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää ”punavihervasemmistoa ja liberaaleja kokoomuslaisia”.

–Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä. Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?  Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus, Soini kirjoitti.

Jan Vapaavuori, Kotimaa, Kotimaa, Li Andersson, Perhevapaauudistus, Perhevapaauudistus, Politiikka, Timo Soini, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Oikeutta eläimille vastaa Mikko Kärnälle: ”Huolestuttavaa, että kansanedustaja ei tunnista laillisia häkkikanaloita”
Sisältö:

Oikeutta eläimille –yhdistys ihmettelee sitä, että   kansanedustaja Mikko Kärnä on kyseenalaistanut yhdistyksen lauantaina julkaiseman kuvamateriaalin häkkikanaloista.

Yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videoilla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kärnä kysyi Twitterissä, miten kuvamateriaalin julkaisseet mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 2016-2018 aikana.

–Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012, hän sanoi.

Oikeutta eläimille –yhdistys sanoo tiedotteessaan, että kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta - kanaloista, sikaloista ja navetasta.

–EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa, Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm sanoo.

Nyholmin mukaan videoiden sisältö osoittaa, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

–On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille, Nyholm kommentoi.

Oikeutta eläimille -yhdistys vaatii tehotuotannon äärimuotojen kuten turkistarhauksen, porsitushäkkien, parsinavetoiden ja häkkikanaloiden kieltoa eläinsuojelulakiin.

Lue myös: Riita eläinsuojelulaista: ”Maassamme kulutetaan tonneittain ruokaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi laitonta”

eläinsuojelulaki, Eläinsuojelulaki, Kotimaa, Kotimaa, Linda Nyholm, Mikko Kärnä, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Vääntö perhevapaista jatkuu – Annika Saarikko: ”Täsmätoimiin mahdollisuus ilman muuta”
Sisältö:

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) pitää ”täsmätoimia” edelleen mahdollisina, vaikka perhevapaauudistus kaatui.

–Perhevapaauudistus suurena reformina ei etene tällä kaudella. Täsmätoimiin silti mahis ilman muuta; monimuotoisten perheiden asema paremmaksi perhevapaisiin, pitkään kotona olleille äideille tukea työllistymiseen ja osa-aikatyöhön kannustimia, hän kommentoi Twitterissä sunnuntai-iltana.

 

 

Hän kirjoitti aiheesta sunnuntaina myös blogissaan Suomenmaassa. Saarikko korostaa, että per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen val­mis­te­lus­ta jäi kä­teen pal­jon hy­vää eikä työ men­nyt huk­kaan.

Saarikon mukaan var­si­nai­sen per­he­va­paa­jär­jes­tel­män muu­tos­ten li­säk­si valmisteltiin myös laa­dul­li­sia pa­ran­nuk­sia. Kes­kus­tal­la on hänen mukaansa val­mius vie­dä nii­tä it­se­näi­se­nä osa­na il­man ko­ko­nai­suu­dis­tus­ta eteen­päin.

–Esi­mer­kik­si pit­kään las­taan ko­to­na hoi­ta­nei­den äi­tien työ­e­lä­mä­val­miuk­sia tu­lee ko­hen­taa. Tie­de­tään, et­tä mo­nes­ti hei­dän kou­lu­tus­ta­son­sa on kes­ki­mää­rin al­hai­sem­pi kuin muul­la työ­voi­mal­la. Heil­le val­mis­te­lim­me pi­lot­tia, jol­la ko­hen­net­tai­siin näi­den äi­tien työl­li­syys­pal­ve­lui­ta vas­taa­maan juu­ri hei­dän tar­pei­siin ko­ti­hoi­to­mah­dol­li­suu­den päät­ty­es­sä. Pi­lot­ti kan­nat­taa käyn­nis­tää mah­dol­li­sim­man pian, hän linjaa.

Saarikko sanoo, että myös adop­tio- tai sa­teen­kaa­ri­per­hei­den huo­mi­oi­mi­nen lain­sää­dän­nös­sä mui­den per­hei­den kans­sa sa­mal­la ta­val­la oli­si edul­li­ses­ti ja no­pe­as­ti kor­jat­ta­vis­sa.

Hän huomauttaa, että työ­e­lä­män tasa-ar­von to­teu­tu­mi­nen vaa­tii per­he­va­paa­jär­jes­tel­män ra­ken­tei­den uu­dis­ta­mi­sen li­säk­si myös työn ja per­heen yh­teen­so­vit­ta­mi­sen te­ke­mis­tä ai­dos­ti mah­dol­li­sek­si.

–Pien­ten las­ten van­hem­pien ar­kea voi­si­vat hel­pot­taa osa-ai­ka­työ, jous­ta­vat etä­työ­jär­jes­te­lyt, ko­kouk­sien jär­jes­tä­mi­nen sel­lai­siin ai­koi­hin, et­tei päi­vä­ko­dil­le eh­ti­mi­nen muo­dos­tu pai­na­jai­sek­si, tai vaik­ka­pa si­jais­ten palk­kaa­mi­nen isien per­he­va­pai­den ajak­si, ministeri luettelee.

–Per­heys­tä­väl­li­sen työ­e­lä­män käy­tän­tö­jä on ole­mas­sa, nii­hin si­tou­tu­mi­seen pi­tää kan­nus­taa kaik­kia työ­paik­ko­ja ja työ­nan­ta­jia, hän jatkaa.

Saarikko sanoo, että myös per­hei­den toi­meen­tu­loa per­he­va­pai­den ai­ka­na on pys­tyt­tä­vä vah­vis­ta­maan. Hän muistuttaa, että per­he­va­pai­den kor­vaus­ta­so jää tut­ki­tus­ti Suo­mes­sa mui­den Poh­jois­mai­den taak­se.

Ny­kyi­sel­lään per­he­va­pai­den ra­ken­ne ai­heut­taa Saarikon mukaan eten­kin nuo­ril­le nai­sil­le han­ka­lan työ­mark­ki­na-ase­man.

–On pääs­tä­vä ai­toon tasa-ar­voon, jon­ka myö­tä myös nais­ten palk­ka­ta­so voi nous­ta an­sai­tul­le ta­sol­le.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen jakoi sunnuntaina Twitterissä tanskalaistutkimuksen, jonka mukaan lasten saaminen heikentää naisten ansioita pitkällä tähtäimellä miltei 20 prosenttia miehiin verrattuna. Lapset vaikuttavat tutkimuksen mukaan naisten työhön osallistumiseen, tehtyihin tunteihin, palkkatasoon, ammattiin, toimialaan ja yritysvalintoihin.

(Juttu jatkuu tviitin alla.)

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen toteaa omassa blogissaan, että järkevästi uudistettu malli huolehtisi siitä, että perheiden asema ei heikkene liikaa, samalla kun kannustimet työn teolle eivät olisi niin heikot, että köyhyysloukkuja syntyy, kuten nykyään.

Kosonen sanoo lisäksi suoraan, että kotihoidon tuki on usealle äidille köyhyysloukku.

–Se kannustaa lapsen vanhempaa olemaan usean vuoden ajan kotona lasta kohden, ja äidit usein tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Aktiivimallista käytävä keskustelu on tuonut esiin ainakin sen seikan, että työnhaun edellytykset heikkenevät sitä enemmän, mitä pidemmän ajan on poissa töistä. Hallituksen, joka ajaa aktiivimallin kaltaisia toimia, olisi siten tässä perhevapaauudistuksessa voinut olettaa olevan samassa linjassa ja tekevän nykyiselle tilanteelle jotain.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi lauantai-iltana Ylelle toivovansa, että viikolla kaatunut uudistus voitaisiin ottaa uudelleen pöydälle jo syksyllä. Sinisten eduskuntaryhmä linjasi sunnuntaina omat ehtonsa perhevapaauudistukselle.

– Sinisten ehdot neuvotteluille: perhevapaauudistukselle varataan riittävä rahoitus, kotihoidontuki säilyy lapsen kolmanteen ikävuoteen asti, perheiden valinnanvapaus säilyy, kotihoidontukea porrastetaan korottamalla kahden ensimmäisen vuoden tuen tasoa ja vapaaehtoisen isyysvapaan osuutta kasvatetaan äidin vapaista tinkimättä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo luettelee.

Lisää aiheesta:

Sinisiltä tyly lyttäys kokoomuksen avaukselle perhevapaista: ”Irvokasta, että entinen kypäräpappipuolue on taantunut perhesosialismiin”

Sipilä jätti vastaamatta suoraan kysymykseen perhevapaista – ”Työ katkaistiin kesken”

Perheeltä pois yli 300 €/kk – He olisivat hävinneet perhevapaauudistuksessa

Näkökulma: Sipilän hallitus viritti itselleen ansan joka laukesi

Sipilä puuttuu hallitusväen some-mätkimiseen – Tämän takia perheuudistus hylättiin

Löytyikö nyt perhevapaauudistuksen käsijarru? Saarikko: Tämän perheen kotihoidontuelle olisi tullut -384 e/kk

Annika Saarikko, Juha Sipilän hallitus, Kai Mykkänen, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Olli Kärkkäinen, Perhevapaauudistus, Perhevapaauudistus, Politiikka, Simon Elo, Tuomas Kosonen, uutiset, Yhteiskunta
Meteorologit: ”Polaaripyörre on jälleen noussut otsikoihin – luvassa huomattavan kylmää säätä”
Sisältö:

Forecan meteorologit Joanna Rinne ja Kristian Roine ennustavat sään kylmenevän.

Rinteen mukaan kylmenemisen aiheuttaa muutos polaaripyörteessä.

–Polaaripyörre on jälleen noussut otsikoihin – tällä kertaa siksi, että muutos polaaripyörteessä aiheuttaa sään kylmenemisen meillä, mahdollisesti pidemmäksikin aikaa. Polaaripyörre on heikentynyt sekä stratosfäärissä että sittemmin troposfäärissä ja navan kylmä ilma ei enää pysy siistissä virtauksen sisällään pitämässä paketissa. Siksi meille virtaa kylmää ilmaa, luvassa on vähintään ensimmäiseksi talvilomaviikoksi, ehkä myös pidemmälle, huomattavan kylmää säätä, hän kirjoittaa blogissaan.

Rinne sanoo, että tämän hetken ennusteiden mukaan sää alkaa muuttua selkeämmäksi ja pakkaslukemat ovat kaksinumeroisia aivan etelässäkin.

Kristian Roine puolestaan toteaa, että Forecan kuukausiennusteen mukaan kylmä ja kuiva ilmamassa näyttäisi pysyttelevän Suomen yllä jopa useamman viikon. 

–Pohjoisesta Jäämereltä virtaa Suomeen varsin kylmää ja kuivaa ilmaa. Samalla Suomeen muodostuu pikku hiljaa heikko korkeapaineen alue joka pitää loitolla niin isommat lumisateet kuin lauhan ilmamassan, hän kertoo omassa blogissaan.

Roineen mukaan pakkaslukemat vaihtelevat aluksi etelän reilusta 5 asteesta maan keskiosan 10 asteeseen, pohjoisessa pakkasta on reilummin, jopa 20-30 astetta. Hiihtolomien edetessä pakkaset hieman kiristyvät, etenkin öisin.

Hiihtoloma, Joanna Rinne, Kotimaa, Kotimaa, Kristian Roine, Sää, Sää, Uusi Suomi, uutiset, Ympäristö
Tre Kronor liian kova - Leijonat passitettiin Etelä-Koreaa vastaan
Sisältö:

Ruotsi pehmitti Leijonat Pyeongchangin olympiakiekon viimeisessä alkusarjaottelussa. Ruotsi meni voitolla suoraan puolivälieriin ja Leijonat saa pelata tiistaina karsintaottelun eksoottista Etelä-Korean joukkuetta vastaan.

- Korkeatasoinen jääkiekkopeli. Maalipaikoista, joita luotiin tossa lopussakin, ei vaan saatu maalipuiden väliin kiekkoa. Pienet oli marginaalit. Ruotsi oli ton verran parempi ja Fasth oli erinomainen maalissa, kommentoi Suomen päävalmentaja Lauri Marjamäki.

Tappio vei Suomelta yhden vapaapäivän.

- En osaa arvioida, mikä on paras reitti. Joku reitti pitää kulkea menestyäkseen ja nyt meillä on tämmöinen reitti. Totta kai oltaisiin haluttu tänään voittaa, mutta tällä kertaa terävyys jäi puuttumaan, Marjamäki sanoi.

Marjamäen mielestä Leijonien pelissä oli paljon hyvää.

- En tiedä, oltiinko me niin innoissamme alussa, että puskettiin peliä välillä. Meidän alivoima oli hyvää ja ylivoimapelikin oli hyvää, vaikka me ei maalia tehty. Kaikki olemassa olevat eväät oli voittaa.

Etelä-Korea pitää tiistaina voittaa. Muuten Leijonille tulee noutaja.

- Etelä-Korea herättää hyviä ajatuksia. Ollaan Koreassa, väkeä on. Sieltä tulee yksitellen joukkueita vastaan ja meidän pitää olla parhaimmillamme ja valmistautua siihen. Huomenna otetaan happea, analysoidaan tää peli, mitä oltaisiin voitu tehdä paremmin ja ollaan sitten valmiita tiistai-iltaan.

Suomen ja Etelä-Korean ottelu alkaa tiistaina kello 14.10 Suomen aikaa. Voittaja kohtaa Kanadan keskiviikkona. Muut tiistain karsintaottelut ovat USA-Slovakia, Slovenia-Norja ja Sveitsi-Saksa.

Teksti: Otto Palojärvi, Pyeongchang

Jääkiekko, Lauri Marjamäki, Leijonat, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Esapekka väläytti Ruotsissa päätöspäivänä
Sisältö:

Esapekka Lappi vastasi tällä kertaa parhaasta suomalaistuloksesta Ruotsin MM-rallissa oltuaan neljäs. Useiden aiempien sinivalkoisten voittojen jälkeen tulos maistui kieltämättä vaisulta.

Lappi nousi viimeisen päivän kirillä kuudennelta sijalta neljänneksi. Sen lisäksi Lappi ajoi kisan päättäneellä Power Stagella täyden viiden pisteen saaliin itselleen, joten kahden rallin jälkeen Lapin nimi löytyy sarjan kolmannelta sijalta yhdessä Jari-Matti Latvalan kanssa. Molemmilla on kasassa 23 pistettä.

- Mahtavaa. Päätimme taistella nelossijalta ja päivä lähti kulkemaan hienosti, joten tämä tuntuu todella hyvältä. Seuraavat kisat ovat minulle kuitenkin vieraampia, enkä usko että pystyn niissä vielä kovin hyviin tuloksiin, Lappi epäili.

Jari-Matti Latvalalle viime vuoden voiton vaihtuminen seitsemänteen sijaan ei ollut mitenkään mieltä ylentävä kokemus. Eroa rallin voittaneeseen Thierry Neuvilleen tuli 2.04,9 minuuttia.

- Erosta paljon tuli lauantaina, kun auto ei totellut. Oli vähän ongelmia, eikä tällä kertaa pystynyt parempaan. Meksikossa päästään kuitenkin reitille vähän paremmalta sijalta kuin sarjan kärkikaksikko, Latvala iloitsi.

Kahdeksanneksi rallissa ylsi vasta kolmatta kisaansa WRC-autolla ajanut Teemu Suninen. Nuori suomalainen jäi kärjestä 2.52,2 minuuttia, mutta kokemusta tuli rutkasti.

- Tänään autossa oli jo mieluisat säädöt. Kun totuin niihin, oli vauhtikin kelvollista. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan kautta eteenpäin. Katsotaan sitten, miten Meksikossa menee kun olosuhteet ovat vähän erilaiset, vuonna 2016 WRC2 -luokan voittoa Meksikossa juhlinut Suninen sanaili.

Jari Huttunen näki WRC2 -luokassa maalin luokan kuudennella sijalla. Eroa kärkeen tuli reilut viisi minuuttia, joista suurin osa lauantaisessa hankeen ajossa.

Meksikon MM-ralli ajetaan 8. - 11.3.

Esapekka Lappi, Jari-Matti Latvala, Miika Wuorela / Sport Content, Ralli, Rallin MM-sarja, Urheilu
”Ulosottoviranomainen kysyi jopa kelloni arvoa” – Hjallis Harkimo avautuu yrittäjien ongelmista SS-blogissa
Sisältö:

Kansanedustaja, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo (kok.) kuvailee konkurssien tehneiden yrittäjien ongelmia suorin sanoin blogissaan Savon Sanomissa. Harkimon mukaan Suomen lainsäädäntö on ”yrittäjän hirsipuu”.

– Yrittäjät, jotka ovat tehneet konkurssin, jäävät roikkumaan velkoineen kymmeniksi vuosiksi tähän ei-niin-löysään hirteen. Se on ongelma, koska näin menetämme monta hyvää yrittäjää. He ovat varmasti oppineet konkurssistaan paljon ja voisivat aloittaa uudelleen, jos lakia muutettaisiin, Harkimo sanoo.

Hän sanoo kuitenkin, että konkurssilainsäädäntö on vain osa velallisten ongelmaa.

– Monet pk-yrittäjät kokevat verottajan ja ulosottoviranomaisten mielivaltaisen toiminnan isona ongelmana. Olen itsekin kokenut saman.

Harkimo mainitsee esimerkkinä, että jos yritys haastetaan oikeuteen, ja haastaja vaatii, että haastetun omaisuus pannaan myymis- ja hukkaamiskieltoon, toteuttaa käräjäoikeus toimenpiteen aina – ilman että arvioi tilannetta mitenkään.

–Tämä voi johtaa siihen, että moni yrittäjä voi jopa tehdä konkurssin, vaikka heitä ei olisi tuomittu mistään. Samalla heidän omaisuutensa voi olla takavarikossa vuosia – vaikka he lopulta voittaisivat jutun eli olisivat täysin syyttömiä. Minulle kävi näin: ulosottoviranomainen kysyi jopa kelloni arvoa. Se oli todella nöyryyttävää, vaikka olin syytön ja voitin kaikissa oikeusasteissa, hän kuvailee.

Harkimon mukaan lisäksi maksuunpantujen verojen ulosmittaus pitäisi kieltää siihen asti, että on saatu lainvoimainen verotuspäätös.

–Kokemuksesta voin sanoa, että vaikka tietää, että ei ole tehnyt mitään väärää, ovat paineet silti tosi kovat, kun joutuu käymään oikeutta omasta omaisuudestaan vuosia. Tähän pitää saada muutos.

Harkimo kertoo tehneensä viime keväänä budjettiriiheen aloitteen tästä aiheesta. 

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi lokakuussa ministeriönsä selvittävän, miten konkurssin tehneet yrittäjät ovat selvinneet henkilökohtaisesta velkavastuustaan Euroopan unionin maissa sekä Yhdysvalloissa. Oikeusministeriö arvioi selvityksen jälkeen, onko tarpeen helpottaa henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumista velkajärjestelyssä Suomessa.

Lue myös:

Kansanedustaja yrittäjien velkavastuusta: ”Kaikki olisivat yrittäjiä, mikäli kaikki olisi varmaa”

Suomi pohtii yrittäjien velkavastuuta - Ministeri: ”Tärkeää, että rehellisesti toiminut pääsee uuteen alkuun”

Antti Häkkänen, Harry Harkimo, Konkurssi, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, ulosotto, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, yrittäminen, Yrittäminen
Varoitus yleisestä ilmiöstä asuntolainoissa: ”Rahalle voisi keksiä muutakin käyttöä”
Sisältö:

Jopa 60 000 suomalaista kotitaloutta ottaa asuntolainojen lyhennysvapaata sen sijaan, että lyhentäisi lainaa alhaisten korkojen aikana. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju varoittaa ilmiöstä ja toteaa, että lyhennysvapaiden vuoksi lainoja jätetään lyhennettäväksi ajalle, jolloin korot ovat korkeammat.

–Lyhennysvapaat ovat varmaan olleet hyvä lisäruiske lamaantuneessa taloudessa vuonna 2015. Nyt palkkojen noustessa ja työllisyyden parantuessa rahalle voisi keksiä muutakin käyttöä kuin päivittäiset kulutustarpeet. Huolta lisää se, että lyhennysvapaiden suosion kanssa yhtä aikaa kasvaa kulutusluottojen määrä kiihtyvällä trendillä, hän kommentoi blogissaan.

Kangasharju suosittelee kerryttämään rahoitusomaisuutta asuntovelan rinnalla riskien hallinnan vuoksi.

–Pikku hiljaa tehtävät sijoitukset voisivat kasvaa korkoa korolle periaatteella ja muodostaa hyvän puskurin tulevien riskien varalle, hän sanoo. 

Ruotsissa on Kangasharjun mukaan tehty juuri näin, minkä vuoksi kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kasvanut asuntohintoja nopeammin.

–Jos lyhennysvapaat menevät kulutukseen, on ymmärrettävä riskitason nousu. Mitä pidemmän lyhennysvapaan ottaa nyt, sitä enemmän lainaa jää takaisin maksettavaksi ensi vuosikymmenelle, jolloin rahaa on varattava suurempiin korkomenoihin suuremman lainapääoman ja korkeamman korkokannan vuoksi, hän varoittaa.

Kangasharjun mukaan ”lyhennysvapaabuumi” alkoi vuonna 2015 ja on sen jälkeen jäänyt päälle. Hän muistuttaa, että lyhennysvapaan saanti edellyttää uutta asuntolainasopimusta, sillä vain pienessä osassa lainoja se on mahdollista joustavasti ilman uutta sopimusta. 

–Verrattuna ennen vuotta 2015 vallinneeseen tilanteeseen suomalaiset kotitaloudet solmivat edelleen asuntolainoja uusiksi 800 miljoonalla eurolla joka kuukausi. Vuodessa uusia sopimuksia solmitaan lähes 10 miljardin euron arvosta. Se on toistakymmentä prosenttia koko asuntolainakannan arvosta olettaen, että sopimusten määrän nousu suhteessa nostettuihin asuntolainoihin on aiheutunut pelkästään lyhennysvapaiden suosion kasvusta, pääekonomisti toteaa.

Yleensä lyhennysvapaa otetaan uuden asuntolainan alkuun, sillä silloin siitä ei mene eri maksua. Lyhennysvapaiden määrä vaihtelee muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Valtion takaamiin lainoihin ja ASP-lainaan korkotukiaikana on valtio asettanut lyhennysvapaiden enimmäismäärän kahteen vuoteen.

Suurin lyhennysvapaan motiivi on Kangasharjun mukaan niillä, joilla on eniten velanhoitokuluja tuloihin nähden. Suomalaisilla on keskimäärin asuntovelkaa 180 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Suomen Pankin tilastojen mukaan vuonna 2017 nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 19 vuotta ja 6 kuukautta, oli puoli vuotta pidempi kuin edellisvuonna. Uusia asuntolainoja nostettiin 18,1 miljardin euron edestä vuonna 2017. Määrä on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna ja 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2015. 

Asuntolainojen korkojen ennakoidaan lähtevän nousuun ensi vuonna.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksille myönnettyjen kulutusluottojen kannan vuosikasvuvauhti oli 5,7 prosenttia viime vuoden marraskuussa. Kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt vuodentakaiseen verrattuna.

–Kulutusluotoista vakuudettomien kanta kasvoi marraskuussa nopeimmin (10,9 prosenttia). Vakuudellisten kulutusluottojen kannan kasvu on kiihtynyt vuoden aikana ja oli 4,7 prosenttia marraskuussa, keskuspankki sanoo. 

Kotitalouksien yhteenlaskettu kulutusluottokanta on Suomen Pankin mukaan jo arviolta lähes 19 miljardia euroa.

Lue lisää:

”Ensi vuonna asuntovelallinen maksaa jo vähän korkoakin” – Ekonomisti laski, mitä 200 000 €:n lainan korolle tapahtuu

EKP jarruttelee korkopaniikkia – Suomalaisarvio: ”Voidaan käydä 5 – 6 prosentin tasolla”

Aki Kangasharju, Asuminen, asuntolaina, Asuntolainat, finanssi, Kansantalous, Katja Incoronato, Kulutusluotto, Raha, Suomen Pankki, Talous, uutiset, Raha
Opetusalan työnantaja kypsyi ryöpytykseen: ”Syyttely ja dramatisoiminen ei ole vastuullista neuvottelutoimintaa”
Sisältö:

Sivistystyönantajien mukaan yliopistojen ja yksityisen opetusalan työehtosopimusneuvotteluita on leimannut poikkeuksellinen aktiivinen viestintä erityisesti opetusalan ammattijärjestön OAJ:n ja julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn taholta.

–Neuvotteluiden aikainen toisen osapuolen syyttely ja tilanteen dramatisoiminen ei ole vastuullista neuvottelutoimintaa. Tarkoitusperä toiminnalle sekä siitä viestimiselle, tulisi pohjautua haluun tehdä yhteistyötä, aivan kuten toiminnan kannalta tärkeimmällä, paikallistasolla tapahtuu, sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen kommentoi blogissaan.

Hän korostaa, että työehtosopimusneuvottelut käydään järjestötasolla ja nykyinen neuvotteluiden aikainen viestintä voi antaa hyvinkin virheellisen kuvan todellisista yhteistyön edellytyksistä.

–On selvää, että työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö, niin järjestöjen välillä kuin paikallisella tasolla on hyvin tärkeä tekijä toiminnan kannalta. Neuvotteluiden aikaisen viestinnän perusteella voidaan todeta, että meillä järjestötason toimijoilla on opittavaa paikallisen tason toimijoilta.

Sivistystyönantajien mukaan työehtosopimusten sisällöllinen kehittäminen ja palkankorotusten taso on kokonaisuus.

–Vetäytyminen neuvottelemaan ainoastaan korotustasoista ei ole kenenkään edun mukaista. Saati neuvotteluiden katkaiseminen em. syystä, Hassinen huomauttaa.

Hän toteaa, että tällä hallituskaudella koulutukseen ja tutkimukseen on kohdistunut huomattavat, noin 800 miljoonan euron rahoitusleikkaukset. Tilanne on Hassisen mukaan sama kaikilla koulutusasteilla ja rahoitusaseman parantuminen ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.

–Taloustilannetta ei muuta riittävän nopeasti edes tärkeä viennin kasvu. Maamme talouden positiivinen kasvu vaatii yhä enemmän koulutuksen järjestäjiltä, jotta osaamistarpeisiin kyetään vastaamaan. Tässä tilanteessa olisi vastuutonta lisätä koulutuksen järjestäjien kustannuksia yli kantokyvyn.

Hassinen uskoo, että työehtosopimuksista päästään sopimukseen ennemmin tai myöhemmin, mutta myös matkalla sopimukseen on hänen mukaansa merkitystä.

–Meidän tulee nähdä maali kirkkaana mielessä, eikä niinkään pohtia sitä, kuinka osoitamme jäsenillemme kyvykkyyttämme edunvalvontaan kesken prosessin.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvosteli lauantaina Sivistystyönantajia kovin sanoin.

– On käsittämätöntä, lähes absurdilta kuulostavaa, että itseään Sivistystyönantajiksi kutsuva taho osoittaa väheksyntää juuri niitä henkilöitä kohtaan, joiden odotetaan rakentavaan Suomeen sivistystä ja osaamista. Juhlapuheissa korostetaan, että Suomi elää ja menestyy vain osaamisella ja korkean jalostusasteen tuotteilla. Juuri noiden tuotteiden luojille työnantaja haluaa osoittaa arvostustaan kieltäytymällä edes yleisen tason palkankorotuksista ja työntämällä kaksin käsin kurkusta alas työsuhteiden heikennyksiä, hän kirjoitti blogissaan Verkkouutisissa.

Yliopistojen työehtosopimusta koskevan työriidan sovittelu käynnistyi perjantaina sovittelija Janne Metsämäen johdolla. Sovittelu jatkuu 19.2.2018. Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimuksen ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva työehtosopimuksen uusista ehdoista on neuvoteltu marraskuusta lähtien. Tekstikysymyksistä on saavutettu etenemistä. Neuvottelut jatkuvat tänään sunnuntaina.

Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, liittokierros, Liittokierros, Olli Luukkainen, Teemu Hassinen, Työelämä, uutiset, Yhteiskunta
Miesten viestissä suomalaisyllätys - "Sprintteriretkukin" jäi
Sisältö:

Nelostila ei aina ole inhottava. Suomen miesten viestihiihtojoukkue sijoittui neljänneksi Pyeongchangissa. Tulos oli odotuksia parempi varsinkin siinä valossa, ettei Ristomatti Hakola sairastelun takia kyennyt osallistumaan kisaan.

Hakolan tilalla avausosuuden hiihti Perttu Hyvärinen.

- Ihan mielelläni lähdin tähän, kun kerrottiin, että työtehtäviä tulee. Kyllähän se jännitti lähtöviivalla ja kisan aikanakin, Hyvärinen sanoi.

Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi antoi Hyväriselle neuvoja.

- Mustilta kyselin aamulla neuvoja. Hän sanoi, että kannattaa vaan malttaa se alku siinä. Ei niin kovatasoiset maat saattaa lähteä liian kovaa. Ne saattavat myös hyytyä siellä. Musti sanoi, että loppu on tärkein, koska siinä voi saada eroa.

Iivo Niskanen hiihti toisen osuuden.

- Ihan semmoinen perusveto. Kyllähän meillä Ruotsiin verrattuna suksi toimi hyvin. Heillä oli pidon kanssa vaikeuksia, Niskanen sanoi.

Niskasen mukaan olosuhteet olivat vaativat.

- Haastava keli oli. Yllättävän hyvää oli toi lumi. Ilmankosteus oli niin kuiva. Erikoinen keli kyllä. Raskas keli hiihtää ja ihan erilainen keli oli kuin aiemmin. Siksi perinteisellä tuli tuommoisia eroja.

Niskasen päämatka olympialaisissa on 50 kilometriä ensi lauantaina.

- Yksi kovempi veto oli. Katotaan, josko kuntoutuisi viidellekympille vireeseen, että olisi mahdollista hiihtää sijoista, jotka tyydyttäisivät. Koitetaan pitää mies virkeänä viikon verran tässä.

Matti Heikkinen paljasti, että tsemppibiisinä hiihtäjät kuuntelivat edellisiltana Irwinin Kusessa ollaan -laulelmaa. Se toi virtaa kaikille.

- Samalla tavalla ryökytin menemään kuin pystyin. Ihan asiallinen hiihto tänään kai oli, Heikkinen kertoi.

Heikkinen hiihtää olympialaisissa vielä 50 kilometriä. Parisprintissä häntä tuskin nähdään.

- Sanotaan nyt näin, että vähän karmivaltahan se tuntuu, jos joudun sprinttiä hiihtämään. Muotoillaan se näin. Mutta välillä urheiluelämässä voi olla karmivia asioita.

Lari Lehtonen hiihti hyvän ankkuriosuuden.

- Tasaisen kovaa lähdin. Oli valmennusjohdolta saatu ohje, että ei mitään pöljäilyä alkuun. Koko aika pitää pystyä vetämään kovaa, ettei tule heikkoa hetkeä. Mun mielestäni se onnistui tänään hyvin. Selvästi oli kisojen terävintä hiihtoa multa. Pystyi pitämään itsensä tasaisen ahtaalla ja sai sen hyvän vauhdin päälle, Lehtonen sanoi.

Sprinttitähti Italian Federico Pellegrino ei pysynyt Lehtosen kyydissä.

- Ei näin rumasti saisi sanoa, mutta ajattelin, ettei tuo sprintteriretku ole minun kanssa ainakaan kirissä. Tiesin, että kova mies on takana, mutta ajattelin, että ollaan olympialaisissa, eikä täällä nöyristellä eikä kumarrella. Tänään kääntyi mun voitokseni.

Lehtonen piti nelostilaa hyvänä saavutuksena.

- Lähdettiin tekemään mahdollisimman hyvää tulosta ja menestymään, mutta kyllä neljäs sija oli hieno venyminen meidän joukkueelta. Jos tilastollisesti lyödään meidän tuloksia tältä kaudelta, niin varmasti oli jonkin asteen yllätys.

Teksti: Otto Palojärvi, Pyeongchang

hiihto, iivo Niskanen, Lari Lehtonen, Matti Heikkinen, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Perttu Hyvärinen, Pyeongchang, viesti, Urheilu
Uutta tietoa Ugandan tapahtumista – Suvi Lindén HS:n saamalla ääninauhalla: ”Olimme avaamassa ovia”
Sisältö:

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina haltuunsa saamasta ääninauhasta, jolla ex-ministeri Suvi Lindén kertoo Ugandan-matkan taustoista.

– Olimme avaamassa ovia. Tämä oli ensimmäinen matkamme tänne, ja meidän oli tarkoitus selvittää, löytyykö täältä bisnesmahdollisuuksia. Minun taustani on televiestintäalalla, ja hänen (liikemiehen) tausta on kyberturvallisuudessa. Hän edusti täällä muutamaa suomalaisyritystä, jotka työskentelevät, miten sen nyt sanoisi, turvallisuusalalla, Lindén sanoo HS:n mukaan.

Ääninauhan nauhoitti ugandalainen poliisiksi tekeytynyt toimittaja sen jälkeen, kun suomalainen liikemies löytyi kuolleena maan pääkaupungista Kampalasta viime viikolla. 

Liikemies oli saanut Patrialta luvan esitellä maassa Patrian tuotteita. Suvi Lindén kuului ugandalaisesta hotellista kuolleena löydetyn suomalaisen liikemiehen seurueeseen.

Lue myös:

Asejärjestelmäasiantuntija Patria-johtajien lähdöstä: ”Korjaus vai hämäys”

Ministeri Patria-potkuista IL:lle: ”Oli tarpeen tilanteen tasapainottamiseksi”

Uganda-virheen seuraus: Kaksi johtajaa lähtee Patriasta välittömästi

Suvi Lindén myöntää YK-pestinsä päättyneen – mutta: ”Sovimme kahden kesken pääsihteerin kanssa…”

Kotimaa, Kotimaa, Patria, Suvi Lindén, Uganda-vyyhti, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Sinisiltä tyly lyttäys kokoomuksen avaukselle perhevapaista: ”Irvokasta, että entinen kypäräpappipuolue on taantunut perhesosialismiin”
Sisältö:

Sininen eduskuntaryhmä antaa tiukat reunaehdot uusien neuvottelujen aloittamiselle perhevapaauudistuksesta. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi lauantai-iltana Ylelle toivovansa, että viikolla kaatunut uudistus voitaisiin ottaa uudelleen pöydälle jo syksyllä.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä. Kokoomus ei valitettavasti yksin kuitenkaan voi asiasta lakia tehdä, hän totesi.

Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo vastaa Mykkäselle, että sinisten ehdot ovat selvät.

– Sinisten ehdot neuvotteluille: perhevapaauudistukselle varataan riittävä rahoitus, kotihoidontuki säilyy lapsen kolmanteen ikävuoteen asti, perheiden valinnanvapaus säilyy, kotihoidontukea porrastetaan korottamalla kahden ensimmäisen vuoden tuen tasoa ja vapaaehtoisen isyysvapaan osuutta kasvatetaan äidin vapaista tinkimättä, hän luettelee tiedotteessaan.

Siniset katsovat Elon mukaan, että pallo on nyt kokoomuksella, joka sanoo haluavansa perhevapaauudistuksen, mutta on halukas leikkaamaan kotihoidontukea.

–Punavihreät ovat aina halunneet kurittaa kotiäitejä, sillä sosialismissa perheen päätökset kuuluvat valtiolle. Irvokasta, että entinen kypäräpappipuolue kokoomus on taantunut perhesosialismiin, Elo ryöpyttää.

Asiaan ottaa kantaa myös ulkoministeri Timo Soini (sin.), jonka mukaan perhevapaauudistuksen pohjaehto on, että kotihoidontukea ei leikata.

– Itse asiassa sitä pitäisi korottaa parin ensimmäisen vuoden kohdalta.Valinnanvapaus ja perheiden itsemääräämisoikeus on suurempi arvo kuin näennäistasa-arvo ja puolijumalainen työllisyysaste. Nyt ollaan arvojen ytimessä, Soini kirjoittaa blogissaan.

Soini ennakoi, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

–Se on hyvä asia. Kotihoidontuella on vankka kannatus kansan syvien rivien keskuudessa.

Myös keskustalaiset ovat vihjanneet, että perhevapaauudistukseen voitaisiin ainakin jossakin muodossa palata vielä tällä hallituskaudella.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi perjantaina Demokraatille.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat eli niin kutsuttu trio päätti maanantaina, ettei perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi ole poliittisia edellytyksiä. 

Lisää aiheesta:

Sipilä jätti vastaamatta suoraan kysymykseen perhevapaista – ”Työ katkaistiin kesken”

Perheeltä pois yli 300 €/kk – He olisivat hävinneet perhevapaauudistuksessa

Näkökulma: Sipilän hallitus viritti itselleen ansan joka laukesi

Sipilä puuttuu hallitusväen some-mätkimiseen – Tämän takia perheuudistus hylättiin

Löytyikö nyt perhevapaauudistuksen käsijarru? Saarikko: Tämän perheen kotihoidontuelle olisi tullut -384 e/kk

Annika Saarikko, Kai Mykkänen, Katja Incoronato, Kotihoidontuki, Kotimaa, Kotimaa, Perhevapaauudistus, Perhevapaauudistus, Politiikka, Simon Elo, Timo Soini, uutiset, Yhteiskunta
Tutkija Sauli Niinistön Ukraina-kommentista: ”Miten se yhteistoiminta oikein sujuu?”
Sisältö:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi lauantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että Suomen intressissä olla mukana ratkaisemassa Ukrainan kriisiä. Niinistö muistutti, että sotiminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma.

–Jos vähänkin näyttää siltä, että se kyetään ratkaisemaan, niin kyllä Suomen täytyy olla henkisesti ja myös fyysisesti mukana siihen mittaan kuin meillä resursseja riittää, hän sanoi presidentin kanslian tiedotteen mukaan.

Niinistö totesi samalla, että suunnitelma mahdollisesta rauhanturvaoperaatiosta on hyvin alkutekijöissään.

–Jos syntyy sopimus ja jos se on laaja-alainen YK:n mandaatilla suoritettava tehtävä, niin kyllä Suomen intresseissä on saada tämä Euroopan lukko avautumaan.

Niinistön mukaan edistysaskeleet Ukrainassa voisivat myös lieventää tiukkoja äänenpainoja Yhdysvaltain ja Venäjän välillä.

–Nyt täytyy toivoa, että löytyisi edes pieniä yhteisiä ratkaisuja. Ukrainassa eteenpäin meneminen olisi suuri yhteinen ratkaisu, jonka jälkeen uskon, että pystyttäisiin aika paljon näitä tunnelmia laukaisemaan, presidentti sanoi. 

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on arvioinut, että esimerkiksi Suomella, Ruotsilla ja Itävallalla voisi olla merkittävä rooli mahdollisessa uudessa rauhanturvaoperaatiossa Ukrainassa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi perjantaina Ilta-Sanomien mukaan, että tasavallan presidentti ja valtioneuvosto harkitsisivat yhdessä Suomen mahdollista osallistumista, mikäli operaation alkaminen näyttäisi mahdolliselta.

– Tämä on asia, jota Suomen päätöksentekojärjestelmässä on syytä rauhassa pohtia. Mutta luulenpa, että tämän mahdolliseen toteutumiseen menee vielä pitkä aika, hän kommentoi.  

Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund kiinnitti lauantai-iltana huomiota siihen, että puolustusministeri kommentoi ideaa rauhanturvaamisesta huomattavasti varoivaisemmin kuin tasavallan presidentti.

–Hetkinen! Eilen antoi puolustusministeri Niinistö samasta asiasta samassa paikassa paljon varovaisemman lausunnon ja korosti, että valtioneuvosto tekisi päätöksen yhdessä presidentin kanssa. Miten se yhteistoiminta oikein sujuu? Sooloileeko presidentti, Grönlund ihmetteli Twitterissä.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll puolestaan linjaa, että Suomen tulee olla Ukrainaan liittyvissä keskusteluissa ja konkreettisissa ponnisteluissa aktiivinen

–On hyvä, että Ukrainan tilanne on vahvasti esillä Münchenissa. Ukrainaa ei saa unohtaa. Suomen tulee olla keskusteluissa ja konkreettisissa ponnisteluissa aktiivinen, hän tviittasi.

(Juttu jatkuu tviitien alla.)

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko syyttii Venäjää kovin sanoin puheessaan Münchenissä.

– Venäjän päämäärä ei ole Ukraina, vaan Venäjällä on toinen tarkoitus. Se pyrkii tyydyttämään Kremlin kunnianhimon ja kostamaan ”1900-luvun suurimman katastrofin”, joksi Vladimir Putin Neuvostoliiton luhistumista kutsuu, hän totesi.

Poroshenko varoitti myös hybridimaailmansodasta.

–Tänään emme voi muuta kuin myöntää, että Venäjän käymä hybridisota on vähitellen osoittautumassa täysimittaiseksi hybridimaailmansodaksi. Tätä sotaa käydään eri tasoilla, eri taistelukentillä ja eri nopeuksilla. Sota on jo värvännyt riveihinsä erilaisia toimijoita, jotka eivät kenties edes tiedosta tuhoisia roolejaan.

Vuodesta 1963 järjestettyyn Münchenin turvallisuuskonferenssiin osallistuu lähes 500 ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeistä vaikuttajaa eri puolilta maailmaa. Sauli Niinistö tapasi Münchenin turvallisuuskonferenssissa muun muassa Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ja Yhdysvaltain entisen varapresidentin Joe Bidenin.

Jarno Limnell, Jussi Niinistö, Katja Incoronato, Kimmo Grönlund, Kotimaa, Kotimaa, Münchenin turvallisuuskonferenssi, Münchenin turvallisuuskonferenssi, Petro Poroshenko, Politiikka, Sauli Niinistö, Ukrainan kriisi, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, uutiset, Yhteiskunta
Hieno suomalaisesitys Pyeongchangin suurpujottelussa
Sisältö:

Suomessa keskusteltiin ennen Pyeongchangin kisoja, pitäisikö suomalaisia alppihiihtäjiä valita olympialaisiin lainkaan. Andreas Romar tuli ensin valituksi Suomen ainoaksi alppiedustajaksi, mutta Samu Torsti sai myöhemmin olympialaisiin vielä lisäpaikan.

Suurpujottelussa Torsti osoitti olevansa kisamatkansa arvoinen. Hän oli tuloksissa 17:s, mikä ylitti odotukset.

- Erittäin hyvään paikkaan tuli kyllä kauden parhaat laskut. Kyllä rata oli ”full gas” eli kaasu pohjassa piti vetää kyllä alusta loppuun. Uusi rinne oli kaikille, niin kyllä siinä tulee yllätyksiä, Torsti totesi.

Vaikea rata tuotti Torstillekin paljon haastetta.

- Jokainen kumpu oli tietyllä tavalla paha. Ei ihan tiennyt, että miten lähtee ja mihin lähtee. Kyllä siinä oli yllätyksiä koko ajan tulossa, hän sanoi.

Seuraaville kausille Torsti saa Pyeongchangin onnistumisestaan paljon virtaa.

- Erittäin paljon positiivista energiaa tästä tietysti tulee. Ehdottomasti annan itselleni hyvän arvosanan. Tää oli hyvä homma.

Romar laski Pyeongchangissa kolme kisaa. Hän oli syöksylaskussa 35:s, super-g:ssä 31:s ja alppiyhdistetyssä 24:s. Romarin suoriutumista alppiyhdistetyssä voi pitää hyvänä tuloksena, mutta syöksyssä ja super-g:ssä hän oli hienoinen pettymys.

Sunnuntaina suomalaisista oli rinteessä myös freestyle-laskija Joona Kangas slopestylen karsinnassa. Sijoitus oli 26:s, eikä se riittänyt finaaliin.

- Harmittaa, koska olisi ollut hyvät saumat finaaliin. Tiesin, että se reiliosio ei välttämättä onnistu, mutta pakko niitä riskejä on ottaa. Taso oli niin kova, että muuten ei olisi ollut edes mahdollisuuksia finaaliin. Se oli all-in, Kangas kommentoi.

Suurpujottelussa kultaa voitti Itävallan Marcel Hirscher. Hänelle kulta oli Pyeongchangissa toinen alppiyhdistetyn kultamitalin jatkoksi.

Teksti: Otto Palojärvi, Pyeongchang

Alppihiihto, Andreas Romar, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Pyeongchang, samu Torsti, Urheilu
Janne Ahonen vielä kerran olympialaisiin? ”Kausi kerrallaan”
Sisältö:

Janne Ahonen hyppäsi kauden tasoonsa nähden Pyeongchangin suurmäen kisassa hyvin. Hän pääsi toiselle kierrokselle ja oli tuloksissa 28:s.

- Ei hypyillä varmaan hirveää eroa ollut. Hyppäsin sillä tasolla, millä tasolla olen tällä kaudella hypännyt. Eihän se ole sitä, mitä toivoisin, tai mitä moni muukaan toivoo, mutta ei vaan ton parempaan pysty, niin turha sitä voivotella, Ahonen summasi suorituksensa.

Nuoremmista suomalaisista Andreas Alamommo oli suurmäessä 34:s. Antti Aalto sekä Jarkko Määttä jakoivat 37:nnen tilan.

Suomalaiset leiskauttelevat Etelä-Koreassa siivuja vielä maanantaina joukkuemäessä.

- Totta kai meillä on mahdollisuus toiselle kierrokselle. Edellyttää, että kahdeksan parhaan joukkoon pitää hypätä. Jokaisen meidän pitää onnistua ja tehdä parhaita hyppyjä, mitä täällä on tehty. Ei ole läpihuutojuttu, arvioi Ahonen.

Etelä-Korean jälkeen Ahonen pääseekin kisaamaan kotikaupungissaan.

- Kisat jatkuu Lahdessa, kun täältä lähdetään. Sinne mennään tietysti.

Seefeldin 2019 MM-kisoista Ahonen ei ole tehnyt päätöstään.

- Kausi kerrallaan. Ne Pekingin kisatkin tulee ihan varmasti, mutta että ketä siellä hyppää, niin sitä ei vielä voi tietää.

Pekingissä Ahonen olisi jo 44-vuotias. Olisiko silloin jo Jannen Mico-pojan vuoro ottaa perheen vetovuoro olympialaisista?

- Jos siellä on Ahonen mukana, niin sitten on hyvä. Mutta jos saan itse valita, niin toivon, etten se ole minä, Janne naurahti.

Suurmäen kisan Pyeongchangissa voitti Puolan Kamil Stoch, joka uusi olympiakultansa Sotshin 2014 kisoista. Stoch on voittanut olympialaisissa kolme kultamitalia. Parempaan ovat pystyneet vain Matti Nykänen ja Simon Ammann, jotka ovat nelinkertaisia olympiavoittajia.

Teksti: Otto Palojärvi, Pyeongchang

Janne Ahonen, mäkihyppy, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Pyeongchang, Urheilu