Sunnuntai 22.4.2018

Uusi Suomi uutiset

Juha Sipilä kuittasi ay-liikkeelle haastattelutunnilla: ”Mitäs järkeä siinä olisi?”
Sisältö:

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puolusti sunnuntaina hallituksen kehysriihessä ehdottamia alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamista sekä alle 30-vuotiaiden nuorten palkkaamista nykyistä helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin.

Sipilä muistutti pääministerin haastattelutunnilla, että nuorisotyöttömyys ei Suomessa ole vähentynyt samaa tahtia muun työttömyyden kanssa.

–Erityisesti nuorilla, kun työttömyysjakso on kestänyt kolme kuukautta, on riski, että se muodostuu pitkäaikaistyöttömyydeksi ja alkaa tulla muita ongelmia. Tämähän koskee vain nuoria, jotka ovat olleet vähintään kolme kuukautta työttöminä. Tämä tehdään siksi, että olisi alempi kynnys palkata tällainen nuori. Eihän hänen työehtojaan heikennetä, tavoitteena on, että nuori näyttää kyntensä ja se muuttuu normaaliksi työsuhteeksi ihan normaaleilla ehdoilla, pääministeri perusteli.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta varoitti lauantaina, että määräaikaisuuden perusteen poistaminen alle 30-vuotiailta uhkaa lisätä silppu- ja pätkätöiden tekemistä ja heikentää nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloa ja tulevaisuuden uskoa.

Sipilä on toista mieltä.

–Minä en näe sellaista vaaraa tässä, että määräaikaiset työsopimukset lisääntyisivät. Mitäs järkeä siinä olisi, että työnantaja ottaisi sen kolmen kuukauden määräajan jälkeen uuden kolme kuukautta työttömänä olleen juuri, kun tämä työntekijä on työnsä oppinut, hän kommentoi.

–Tässä helpotetaan työsuhteeseen astumista, ei ketjuttamista. Tarkoitus on, että työsuhde voitaisiin aloittaa helpommin määräaikaisuudella, sitten työntekijä näyttää osaamisensa ja työsuhteesta tulee pysyvä, pääministeri jatkoi.

Hallitus ehdotti kehysriihessä tavoitteeksi myös alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamisen. 

–Jos kynnys muuttua yksinyrittävistä palkkaavaksi yrittäjäksi, meidän työttömyysongelma poistuisi. Ongelma on nimenomaan pienissä yrityksissä, joissa työntekijän palkkaaminen on suurin riski, mutta myös suuri mahdollisuus. Rohkaistaan pieniä yrityksiä palkkaamaan lisää ihmisiä, Sipilä kertoi esityksen taustoista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti lauantaina kutsuneensa muun opposition koolle ensi viikoksi. Rinteen mukaan tavoitteena on jättää välikysymys hallituksen kaavailemista irtisanomissuojan heikennyksistä.

Ay-liike on viime päivinä varoittanut useampaan otteeseen poliittisista lakoista, jos hallituksen aikeet muun muassa irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä toteutuvat.

Lisää aiheesta:

Ay-pomo ärähtää: ”Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa”

Antti Rinne kutsui opposition koolle: ”Suomalaiset olivat varmoja, ettei enää lisää keppiä ole tulossa - mutta mitä vielä!”

Kokoomuslaisen ulostulo: ”Toivon, että sirpin ja vasaran henki on työpaikoilla entistä enemmän menneisyyttä”

Ay-liikkeestä ärähdys hallitukselle: ”Tulemme selvittämään valmiutta poliittiseen lakkoon”

Hallitukselle varoitus poliittisista lakoista – PAMin Selin Ylelle: Mielenilmaukset väistämättömiä, jos hallitus etenee

 

Antti Rinne, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Jarkko Eloranta, Juha Sipilä, Kehysriihi 2018, Kotimaa, Kotimaa, Määräaikaiset työsuhteet, Nuorisotyöttömyys, Politiikka, Työelämä, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Juha Sipilä vastasi Paavo Väyryselle haastattelutunnilla: ”Täysin utopistinen ajatus”
Sisältö:

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pitää täysin mahdottomana ajatusta siitä, että keskustan kunniapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen voisi nousta keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi erityisen sopimuksen turvin.

–Keskustassa noudatetaan hyvin tiukkaa puoluedemokratiaa. Tällaisia diilejä puheenjohtaja ei pysty tekemään, että jollakin syyllä nimeäisi jollekulle jonkun paikan. Täysin utopistinen ajatus, että olisin kertonut ihmisille tällaisen sopimuksen, että puoluevaltuuston puheenjohtaja onkin minun valitsemani, Sipilä kommentoi pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

Väyrynen sanoi perjantaina olevansa valmis tukemaan Sipilää, jotta tämä saisi jatkokauden pääministerinä. Samassa yhteydessä Väyrynen ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajakisasta. Väyrysen mukaan tuki Sipilälle olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että hän olisi saanut jo kesäkuussa Sotkamossa pidettävässä keskustan puoluekokouksessa mahdollisuuden tulla valituksi keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

Väyrysen suunnitelma olisi edellyttänyt puoluevaltuuston puheenjohtajavalintaa koskevan sääntömuutosten hyväksymistä nopeutetussa aikataulussa.  Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska totesi kuitenkin lauantaina Iltalehdelle, että asia tullaan käsittelemään vasta kesäkuussa pidettävässä Sotkamon puoluekokouksessa.

Väyrynen arvioi sunnuntaina Iltalehdelle, että keskusta etenee nyt kohti raskasta tappiota.

–En tiedä mitä sanoa. Tämä sääntömuutoksen nopeutettu käsittely ja muutos olisi ollut mahdollista, jos keskustalla olisi ollut poliittista tahtoa, mutta nyt sitä ei ollut. Tämä on keskustalta aika ratkaiseva askel. Tarjouduin tukemaan Sipilää, että hän olisi saanut jatkokauden pääministeriksi, mutta ehdotukseni tuli hylätyksi. Nyt keskusta etenee kohti raskasta tappiota, hän sanoi.

Lue myös: Paavo Väyrynen tapasi Juha Sipilän ja taipui: ”En ole ehdolla keskustan puheenjohtajaksi”

Juha Sipilä, Katja Incoronato, Keskustan puheenjohtajakisa, Keskustan puheenjohtajakisa, Kotimaa, Kotimaa, Paavo Väyrynen, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Mikael Jungnerilta kuuden kohdan lista: ”Monen puolueen kenttä on käytännössä kuollut”
Sisältö:

Liike Nyt –hankkeen perustajiin kuuluva viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner sanoo, että politiikassa on juuri nyt kaksi vakavaa ongelmaa.

Ensinnäkin vuorovaikutus politiikassa on Jungnerin mukaan rikki. Toinen ongelma on hänen mukaansa politiikkaan osallistuvien määrän lasku.

– Puolue on saman mielisten yhteisö, joka pyrkii yhdessä parantamaan maailmaa. Saman mielisyys vähentää vuorovaikutusta eri näkökulmien välillä. Tämä ei ollut ongelma 1900-luvulla. Nyt, monimutkaisemmassa maailmassa, se on ongelma, Jungner toteaa Puheenvuoron blogissaan.

–Toki puolueissa on eri näkökulmia. Ne eivät kuitenkaan pääse vuorovaikutukseen, koska yleensä kulloinenkin puolueen johto määrittelee sen oikean linjan. Eri mieltä olevat ovat usein hiljaa, koska johdon haastaminen johtaa ongelmiin, ei vuorovaikutukseen. Osuvin esimerkki lienee Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Hänen sote-avauksensa eivät johda avoimeen keskusteluun. Pikemminkin hänet pyritään tyrmäämään valtapelin keinoin, hän jatkaa.

Jungner korostaa, että tällä hetkellä politiikassa toimii arviolta puolet siitä väestä, mitä politiikan piirissä toimi 90-luvulla.

–Kyse ei ole siis jäsenistä vaan erityisesti aktiivisesti toimivista jäsenistä. Monen puolueen kenttä on käytännössä keskustelun kannalta kuollut, jäljellä on vain vaaliorganisaatio. Se ei pahemmin keskustele tai vuorovaikuta, se lähinnä julistaa ja manipuloi. 

Jungnerin mukaan avain parempaan politiikkaan on lisätä ja parantaa politiikan vuorovaikutusta. Tähän päästään hänen mukaansa kuuden asian kautta.

Jungnerin listan ensimmäinen kohta on, että tarvitaan alusta vuorovaikutukselle verkossa, jossa keskenään erimieliset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Lisäksi hän sanoo, että pitää vähentää poliittisen aatetotuuden painoarvoa argumentoinnissa, keskittyä konkreettisiin ongelmiin ja antaa enemmän tilaa asiantuntemukselle.

Jungnerin mukaan on myös avattava uusia polkuja ihmisille osallistua sekä vuorovaikutukseen että päätöksentekoon ja vaalittava toista kunnioittavaa ja avointa keskustelukulttuuria.

–Parempi vuorovaikutus politiikassa voidaan saavuttaa sekä uudistamalla nykyisiä puolueita että tuomalla rinnalle jotain uutta. Parhaimmillaan tehdään molemmat, hän kirjoittaa.

Jungner on SDP:n entinen kansanedustaja ja ex-puoluesihteeri. Hän erosi puolueen jäsenyydestä joulukuussa. 

Jungner julkisti lauantaina yhdessä torstaina kokoomuksesta eronneen kansanedustaja Hjallis Harkimon kanssa Liike Nyt -nimisen poliittisen liikkeen, jonka perustajia ovat myös Alex Nieminen, Helene Auramo, Karoliina Kähönen, Sarian Antila ja Tuomas Enbuske.

Lue myös:

Kokoomusministeri Hjallis Harkimolle ja Mikael Jungnerille: ”Tähän jos keksisi lääkkeen, niin olisi huikeaa!”

”Hjallis Harkimolta vahvaa kansa-puhetta – on tässä populistinen klangi”

Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner: Tästä ”Liike Nyt” –hankkeessa on kyse

Kotimaa, Kotimaa, Liike Nyt, Mikael Jungner, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Ekonomisti puolueiden sosiaaliturvamalleista: ”En arvannut, että toiveeni voisi toteutua”
Sisältö:

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi, että puolueet tuovat selvästi esille omat arvovalintansa julkistamissaan sosiaaliturvamalleissa.

–Nyt on hienoa! Vuosi sitten toivoin, että sosiaaliturvan uudistamiskeskustelu keskittyisi yksittäisten mallien sijaan sosiaaliturvan arvovalintoihin. En arvannut että toiveeni voisi toteutua. Nyt näyttää vahvasti siltä, että puolueet tuovat selvästi esille omat arvovalintansa, hän kommentoi Twitterissä.

Keskustan puoluevaltuusto ilmoitti sunnuntaina kannattavansa perustuloa. Puoluevaltuuston mielestä käynnissä oleva perustulokokeilu on hyvä alku muutokselle, joka toteutuessaan vahvistaisi nuorten ja kaikkien suomalaisten mahdollisuutta yhdistää palkkatyö, yrittäminen sekä itsensä kehittäminen koko elinkaaren ajan.

–Puoluevaltuusto esittää, että tulevissa eduskuntavaaleissa keskustan tulee esittää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta kunnianhimoinen suunnitelma, jonka tavoitteena on kehittää nykyjärjestelmäämme kohti perustuloa, tiedotteessa sanotaan.

SDP:n puoluevaltuusto puolestaan hyväksyi niin sanotun yleisturva-mallin tulevaisuuden sosiaaliturvan järjestämisen perustaksi. Puoluevaltuuston mukaan malli poistaa nykysosiaaliturvan viiveitä ja vaikeaselkoisuutta sekä tekee työn vastaanottamisesta helpompaa ja kannattavampaa.

–Yleisturvan käyttöönotolla haluamme yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvan. Sosiaaliturvan tulee toimia paremmin eri elämäntilanteissa ja taata jokaiselle toimeentulon ja tarvittavat palvelut. Malli digitalisoi ja osittain automatisoi sosiaaliturvan toimeenpanon. Järjestelmästä tulee reaaliaikaisempi, ennakoitavampi ja vähemmän kuormittava. Yleisturvan toteuttamisessa karsitaan byrokratiaa hyödyntämällä kansallista tulorekisteriä ja tietojärjestelmiä. Malli joustaa ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaan, tiedotteessa kommentoidaan.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoi lauantaina, että puolue tulee laatimaan oman vaihtoehtonsa uudeksi sosiaaliturvamalliksi. Samalla hän painottaa, että sosiaaliturva on uudistettavana osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu olennaisina osina perhevapaat ja verotus.

–Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa, kun sen vastaanottamatta jättäminen. Siksi tarvitsemme sosiaaliturvan, joka on kannustava. Samalla kukaan ei saa yhteiskunnassamme pudota väliin. Sosiaaliturvaan tulee taata jokaiselle toimeentulo, kun hän ei eri elämäntilanteiden takia ole tai voi olla mukana työelämässä. Myös turha byrokratia on karsittava pois sosiaaliturvasta, hän linjasi RKP:n puoluevaltuustossa.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainminiseri Petteri Orpo esitti maaliskuussa, että hallitus käynnistäisi kokeilun OECD:n suosittelemasta Britannian mallin mukaisesta yleistuesta. Britanniassa on selkeytetty sosiaaliturvaa yhdistämällä eri tukimuotoja yhdeksi tarveperusteiseksi sosiaalietuudeksi, joka sopeutuu automaattisesti tulojen muutoksiin. Tulojen noustessa yleistuki vähenee tasaisesti samoin kuin perustulokin, mutta keskeinen ero on yleistuen vastikkeellisuus. Sen saamiseksi edellytetään aktiivisuutta esimerkiksi työnhaussa. 

Lue lisää:

”SDP:n malli maksaisi miljardeja”

Rinne: ”Tukien maksamiseen pitää olla syy” – SDP tyrmää perustulon

Ekonomisti arvioi ehdotusta sosiaaliturvan uudistamisesta: ”Tämä ei ole mikään pieni muutos”

Ex-työministeri näyttää vihreää valoa Petteri Orpon avaukselle, mutta: ”Ikävä kyllä esimerkiksi aktiivimalli toimii päinvastoin”

Petteri Orpo esittää isoa uudistusta sosiaaliturvaan: ”Kannustinloukut selätetään ja ihmiset pääsevät kiinni työelämään”

Anna-Maja Henriksson, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Olli Kärkkäinen, Petteri Orpo, Politiikka, sosiaaliturva, Sosiaaliturva, uutiset, Yhteiskunta
Juha Sipilän omilta joukoilta terveiset hallitukselle: ”Nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun”
Sisältö:

Keskustan puoluevaltuusto vaatii, että Suomessa on pidettävä huoli nuorten oikeudesta tasapuolisiin työmarkkinoihin myös hallituksen esittämisissä työsopimuslain muutoksissa.

–Puoluevaltuuston mielestä tulee pitää huoli siitä, että nuorilla on oikeus tasapuolisiin työmarkkinoihin sekä yhdenvertaiseen kohteluun lain edessä myös ehdotetuissa työsopimuslain muutoksissa, valtuusto toteaa poliittisessa kannanotossaan.

Hallitus ehdotti kehysriihessä alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamista sekä nuorten palkkaamista nykyistä helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin. Ehdotus on suututtanut ay-liikkeen.

Lue lisää:Ay-pomo ärähtää: ”Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa”

Lisäksi puoluevaltuusto velvoittaa keskustaa päähallituspuolueena vauhdittamaan sellaista työllisyyspolitiikkaa ja perusturvan uudistamista, joka mahdollistaa työn helpomman tarjoamisen ja vastaanottamisen kunkin elämäntilannetta vastaavalla tavalla.

–Kasvun esteeksi on yhä useammassa yrityksessä ja yhä useammalla alueella noussut ammattitaitoisen työvoiman heikko saatavuus. Samaan aikaan samoilla alueilla on korkeaa työttömyyttä. Työn ja tekijän kohtaamattomuuteen on puututtava ripeästi. Jatkuva osaamisen kehittämisen on oltava kasvava osa suomalaista työllisyyspolitiikkaa, puoluevaltuusto linjaa.

Keskustan puoluevaltuuston mukaan pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen ovat pahimpia eriarvoisuuden aiheuttajia Suomessa.

– Työttömyysetuuksiin liittyvää byrokratiaa on edelleen helpotettava ja niihin liittyvän viestinnän selkokielisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Politiikan tekojen painopistettä on talouden pohjan nyt vahvistuttua siirrettävä heikompiosaisten suuntaan.  Talouskasvun hedelmistä on kaikkien päästävä osalliseksi koko maassa. Osatyökykyisille tulee mahdollistaa tehostettuja työvoimapalveluja.

Keskustan puoluevaltuuston mielestä käynnissä oleva perustulokokeilu on hyvä alku muutokselle, joka toteutuessaan vahvistaisi nuorten ja kaikkien suomalaisten mahdollisuutta yhdistää palkkatyö, yrittäminen sekä itsensä kehittäminen koko elinkaaren ajan.

–Puoluevaltuusto esittää, että tulevissa eduskuntavaaleissa keskustan tulee esittää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta kunnianhimoinen suunnitelma, jonka tavoitteena on kehittää nykyjärjestelmäämme kohti perustuloa.

Lue myös:

”Kehysriihessä taklattiin monia suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä”

20 hallituksen keskeistä päätöstä: Irtisanominen helpottuu – A1-kieli alkaa jatkossa 1. luokalta

Irtisanomissuoja, Juha Sipilän hallitus, Kehysriihi 2018, Keskusta, Kotimaa, Perustulokokeilu, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Uusi ennuste koroista: ”Voi tehdä suomalaisen asuntovelallisen yöunista levollisempia”
Sisältö:

Euroopan keskuspankin EKP:n uskotaan lykkäävän muutoksia rahapolitiikassaan. Tähän asti keskuspankilta on odotettu koronnostoa ensi vuoden puolivälin paikkeilla, nyt yhä useampi ekonomisti uskoo, ettei korkoa nosteta ehkä lainkaan.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoa jo kuudesti vuoden 2015 jälkeen. Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti kohta viisi vuotta, ja pitkin talvea on keskusteltu siitä, missä tahdissa EKP tulee seuraamaan amerikkalaisia kollegoitaan ja kiristämään rahapolitiikkaansa. Suomessa asuntomarkkinoihin liittyvä keskustelu on tästä syytä käynyt viimeaikoina kuumana korkoriskin ympärillä.

–Kotimainen keskustelu asuntovelallisten korkoriskistä ei ole aivan synkassa tuoreiden suhdanneuutisten kanssa. Alkuvuoden aikana saadut odotuksia vaisummat tiedot euroalueelta viittaavat pikemminkin siihen, että keskuspankin koronnosto lykkääntyy, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi.

Hän ei odota merkittäviä uutisia EKP:n ensi torstain korkokokouksesta. Aikaisemmin Danske Bank ennusti ensimmäisen koronnoston tulevan ennen juhannusta 2019, mutta nyt ennustetta on muutettu.

–Päivitetyssä rahapolitiikkaa koskevassa ennusteessamme on korkojen nostamisen ajankohtaa myöhennetty ensi vuoden joulukuulle. Toki ohjauskorkojen osalta on vielä paljon epävarmuutta, eikä sekään ole selvillä, minkä suuruisesta korotuksesta puhutaan, kun sellainen aikanaan tulee, Appelqvist sanoo.

Hän muistuttaa, että turoalueen talouden näkymät ovat yhä hyviä. Silti alkuvuodesta on nähty myös selkeitä pettymyksiä. Erityisesti ostopäällikköindeksit ovat painuneet lyhyessä ajassa vauhdilla alaspäin. Myös inflaatio mataa hitaalla tasolla, eikä merkkejä ole siitä, että palkkapaineet olisivat viemässä inflaatiota kohti EKP:n tavoitetta vajaan kahden prosentin vauhdista. Maaliskuussa ruuan ja energian hinnat kohosivat, mutta pohjainflaatio säilyi yhdessä prosentissa.

–Suhdanne ei ole missään nimessä huono, mutta erittäin korkealle viritetyt odotukset eivät ole täysin toteutuneet. Nyt EKP tasapainoileekin riskien ja hyötyjen kanssa, ja näyttää siltä, että riskit rahapolitiikan liian nopeasta kiristämisestä ovat suurempia kuin lykkäämisen luoma uhka talouden ylikuumenemisesta, Appelqvist toteaa.

Myös euron vahvistunut vaihtokurssi haastaa hänen mukaansa euroalueen teollisuuden toimintaympäristöä ja tekee ohjauskoron nostamisesta uhkarohkeampaa. 

Appelqvist ennakoi, että EKP todennäköisesti etenee varovaisesti eikä lähde nostamaan ohjauskorkoa ennusteiden tai arvailujen varassa, vaan vasta sitten, kun on vakuuttavaa näyttöä kuluttajahintojen nousun pysyvyydestä. 

Hän korostaa, että muuttuneeseen tilanteeseen liittyy myös etenkin suomalaisten kannalta positiivinen puoli.

–Se mikä saa keskuspankkiirin valvomaan öitä Frankfurtissa, voi tehdä suomalaisen asuntovelallisen yöunista levollisempia.

Appelqviat huomauttaa, että myös mahdollista että pitkään kateissa ollut inflaatiopeikko palaa yllättäen, jolloin rahapolitiikan kiristäminen ja korkojen nousu olisi odotuksia rajumpaa. 

–Juuri nyt siitä ei ole merkkejä. Sen sijaan saattaa olla, että pidemmälläkin tähtäimellä korkojen nousu voi jäädä maltilliseksi. Korkojen suunta on väkisinkin ylöspäin, mutta rakenteelliset tekijät painavat pitkän aikavälin korkonäkymiä, ja niin sanottu uusi normaali on aikaisempaa alhaisempi muun muassa väestökehityksen, euromaiden velkataakan ja niukkojen investointitarpeiden takia.

Myös kansainväliset ekonomistit ovat Appelqvistin kanssa samoilla linjoilla. Uutistoimisto Bloombergin perjantaina julkaiseman ennusteen mukaan EKP:lta odotetaan ensimmäistä koronnostoa yleisesti vasta vuoden 2019 heinä-syyskuussa, kun aikaisempi odotus oli vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä.

–Niin kauan kuin kauppasodan mahdollisuus on olemassa eikä huonon talousdatan virta näytä loppumisen merkkejä, EKP todennäköisesti lykkää tärkeitä päätöksiään, DekaBankin ekonomisti Kristian Toedtmann sanoo.

LähiTapiolan viime viikolla julkistaman kyselyn mukaan iso osa suomalaisista velallisista ei näe tarpeelliseksi varautua korkojen nousuun. Kyselyyn vastanneista yli 500 suomalaisesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain viisi prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen noususta. Lisäksi vain seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti maksavansa lainaa nyt pois isompina erinä.

Lue myös: Ekonomistit: Ultra-matalien korkojen aika voi jatkua pitkään – ”Kannattaa kuitenkin varautua kahden prosentin tasoon”

Asuminen, Asuntolainan korot, EKP:n ohjauskorko, finanssi, Jukka Appelqvist, Katja Incoronato, Korot, Kristian Toedtmann, Raha, Talous, uutiset, Raha
Kemiallisten aseiden tarkastajien työ ei ehkä sittenkään turhaa Syyriassa: ”Hermomyrkyistä voi löytyä jäänteitä useiden viikkojen jälkeen”
Sisältö:

Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n tarkastajat pääsivät lauantaina tutkimaan Syyrian Douman epäiltyä kaasuiskua noin viikon odottelun jälkeen.

Ympäristötoksikologian professori Alastair Hay arvioi, että hermomyrkkyjen jäämiä on mahdollista vielä löytää, vaikka epäillystä iskusta on kulunut kaksi viikkoa.

–Hermomyrkyistä kuten sariinista voi löytyä jäänteitä useiden viikkojen jälkeen erityisesti, jos päästään tutkimaan itse räjähdyspaikkaa. Myös ruumiinavausnäytteet, jos niitä on saatavilla, ovat tärkeitä todisteita, hermomyrkkyjen jäänteitä voi löytyä monista elimistä, Hay kommentoi BBC:n mukaan.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n Yhdysvaltain pysyvä edustaja Kenneth Ward epäili Venäjän ”peukaloineen” todisteita Syyrian Doumassa, kun tarkastajia ei aikaisemmin päästetty tutkimaan iskupaikkaa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kiistänyt Wardin väitteet täysin.

USA, Britannia ja Ranska tekivät viime viikonloppuna ohjusiskun Syyriaan väitetyn kaasuiskun vuoksi.

Lue myös:

Raju amerikkalaisväite: ”Venäjä on saattanut peukaloida todisteita kemiallisesta iskusta” – Lavrov kiistää

Uusi varoitus Syyrialle: ”Kuvat kuolleista lapsista eivät olleet valeuutisia”

Oliko ohjusisku Syyriaan turha? ”Poliittisesti kaikki voivat olla tyytyväisiä - tilanne jatkuu ennallaan”

Ranska: ”Meillä on todisteet - al-Assadin hallinto käytti ainakin kloorikaasua”

USA syyttää suoraan Venäjää: Jopa yli 100 ihmisen pelätään kuolleen kaasuhyökkäykseksi epäillyssä iskussa

Politiikka, Syyrian kaasuisku, Syyrian kemialliset aseet, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Ulkomaat
”Hjalliksen lähdöstä seurannut keskustelu saattaa olla pieni kunnianpalautus politiikalle”
Sisältö:

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) arvioi, että kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon ero kokoomuksesta saattoi olla herätys puolueelle ja laajemmin koko suomalaiselle politiikalle.

–Optimistina ajattelen, että Hjalliksen lähdöstä seurannut keskustelu saattaa jopa olla pieni kunnianpalautus politiikalle: yhteistyön ja erilaisten mielipiteiden yhteensovittamisen arvo huomattiin pitkästä aikaa. Ehkä käytävä keskustelu auttaa uudistamaan puolueita siten, että demokratian legitimiteetti vahvistuu, hän pohtii Puheenvuoron blogissaan.

Grahn-Laasonen tunnustaa itsekin usein toivovansa, että politiikka reagoisi nopeammin, päätöksiä syntyisi nopeammin ja saataisiin enemmän aikaan. 

–Olen toistellut, että jos olisi vain minusta kiinni, perhevapaauudistus olisi jo tehty, yritystuet uudistettu. Vaan kun se ei ole vain minusta tai kokoomuksesta kiinni, ei politiikka koskaan ole. Usein silloin saadaan aikaan, kun ihmiset pääsevät mukaan vaikuttamaan, kun yhteinen ymmärrys kasvaa ja löytyy, hän toteaa.

–Päättäjän vastuu on iso. Poliitikon roolissa vaaditaan itsenäisyyttä suhteessa eturyhmiin. On uskallettava päättää myös asioista, joita moni vastustaa. Emme voi ryhtyä säätämään lakeja klikkausten perusteella. Poliittisessa prosessissa jokaisella äänellä on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta lopulta kuitenkaan harkintaa, eri argumenttien punnintaa ja kansanedustajan tai ministerin poliittista vastuuta ei voi ulkoistaa. Toivottavasti sellaista ei kukaan kuvittelekaan, ministeri jatkaa.

Grahn-Laasonen myöntää myös, että ”kuplautumisen” riski on suuri politiikassa.

– Olisi tärkeää joka päivä elää sillä tavalla leveällä rintamalla, että kykenisi ymmärtämään, miksi ajattelemme asioista eri tavalla. Jokainen tulee omista taustoistaan ja kokemusmaailmoistaan. Näitä oman maailman näköaloja pitäisi joka päivä yrittää kasvattaa ja pitää mieli avoimena uuden oppimiselle. Tässä itsellänikin on vielä paljon opittavaa.

Naantalin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) puolestaan uskoo, että enemmistö suomalaisista jakaa Harkimon huolen siitä, etteivät ihmiset enää tunne voivansa vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Junnilan mukaan kaikenlainen tuuletus ummehtuneita rakenteita kohtaan on tervetullutta.

–Asioihin perehtyneet ymmärtävät, että varsinainen päätösvalta jakaantuu puolueiden puheenjohtajille ja ministerivaliokunnan vastuulle. Eduskuntaryhmien rooli keskeisissä asioissa on valitettavan usein toimia vain kumileimasimena, hän kirjoittaa omassa Puheenvuoron blogissaan

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi lauantaina, että puoluekantaisuus aiheuttaa eduskunnassa lieveilmiön, jossa turhan moni alkaa huomaamattaan korostaa puheissaan sitä, mitä oma puolue on tehnyt tai mitä joku muu puolue ei ole tehnyt. 

–Esimerkiksi viikoittainen kyselytunti käydään turhan paljon menneiden tuomitsemisen tai puolustamisen pohjalta. Tölvitään muita puolueita sen sijaan, että etsittäisiin vilpittömästi parasta ratkaisua siinä tilanteessa missä nyt ollaan. Juurisyy on vaalijärjestelmässä, joka ryhmittää ehdokkaat ja kansanedustajat maksimoimaan puoluelistansa äänimäärää sen kilpeä kiillottaen ja ylös nostaen.

Harry Harkimo erosi kokoomuksesta torstaina. Hän kertoi tiedotustilaisuudessaan, että oli reilua erota, koska hän on kritisoinut niin paljon toimintaa puolueessa. Harkimo sanoi, että hänellä on erilainen tapa johtaa kuin puolueessa on ollut. Harkimo totesi myös, että hänellä on eri ajatuksia ja linjoja kuin puolueella on ollut. Hän jatkaa eduskuntatyötään yhden miehen ryhmässä. 

Lauantaina Harkimo julkisti yhdessä viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajan Mikael Jungnerin kanssa Liike Nyt –hankkeen. Liike Nyt ei ole Harkimon mukaan puolue eikä se tunnusta mitään poliittista väriä.

-Ei me haluta asemoitua mitenkään, emme ole kokoomuksen kilpailija.

Lue lisää:

Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner: Tästä ”Liike Nyt” –hankkeessa on kyse

Kokoomusministeri Hjallis Harkimolle ja Mikael Jungnerille: ”Tähän jos keksisi lääkkeen, niin olisi huikeaa!”

Nyt tuli vahvistus: Hjallis Harkimo eronnut kokoomuksesta

Eduskunta, Harry Harkimo, Kai Mykkänen, Katja Incoronato, Kokoomus, Kotimaa, Kotimaa, Liike Nyt, Politiikka, Politiikka, Sanni Grahn-Laasonen, uutiset, Vilhelm Junnila, Yhteiskunta
Tappara köysissä – Kärpät voiton päässä mestaruudesta
Sisältö:

Kärpät voitti jääkiekon Liigan kolmannessa finaaliottelussa lauantaina Oulun Raksilassa Tampereen Tapparan jatkoajalla 2-1. Voittomaalin viimeisteli kautensa Britannian liigassa Sheffield Steelersissa aloittanut Juha Koivisto.

Kuten torstaina Tampereellakin, menetti Tappara johtoasemansa myös lauantaina Oulussa. Matti Järvinen oli maalannut Tapparan toisessa erässä johtoon, mutta Julius Junttila tasoitti kolmannessa erässä.

Kärpät johtaa ottelusarjaa 3-0. Mestaruus on sille siis katkolla maanantaina Tampereella pelattavassa neljännessä ottelussa.

- Tiesimme jo ennen tätä peliä, että maanantaina jatketaan Tampereella. Ollaan yhdestä lisäkiinnityksestä onnellisia, ja nyt saadaan vähintään se game seven kotiyleisön edessä, kommentoi Kärppien valmentaja Mikko Manner YLE:n mukaan.

Tapparan valmentaja Jukka Rautakorpi totesi, että paikoista pitää tehdä maaleja ja popmut sekä onni ansaita. Tappara on tehnyt finaalisarjan kolmessa ottelussa yhteensä kolme maalia, kun Kärpillä maaleja on yhdeksän. Siinä huomattava ero.

Viime vuonna Tappara nousi mestaruuteen, vaikka oli finaaleissa KalPaa vastaan 0-2 -tappioasemassa. Nyt mestaruus vaatisi vieläkin kovempaa temppua, jota harva pitää todennäköisenä.

Jääkiekko, Jääkiekon Liiga, Jääkiekon SM-liiga, Juha Koivisto, Jukka Rautakorpi, Kärpät. Tappara, Mikko Manner, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Yllätysten päivä Veikkausliigassa: ”Tuntui älyttömän makeelta kyllä”
Sisältö:

Jalkapallon Veikkausliigassa tarjoiltiin lauantaina kaksi kovan luokan yllätystä. Turun derbyssä TPS voitti FC Interin 2-1 ja Helsingissä Kuopion Palloseura voitti HJK:n 2-1.

HJK:lle kauden ensimmäisen tappion aiheuttaneen ottelun voittomaalin viimeisteli 20-vuotias Ilmari Niskanen. Luis Murillolta tuli loistava keskitys ja Kiuruveden Pallon kasvatti Niskanen laittoikin komeasti sisään.

- Aivan loistava keskitys tuli sinne taka-alueelle ja jatkoin juoksun sinne. Pakko myöntää, että tyylikäs viimeistelykin oli. Enhän minä hirveänä maaliruiskuna ole kunnostautunut. Tuntuu aivan saatanan hyvältä!, hehkutti Niskanen ääni käheänä.

HJK siirtyi alussa johtoon, mutta KuPS nousi vielä ennen taukoa tasoihin Saku Savolaisen maalilla, joka syntyi Abdalla El Saidin keskityksestä.

- Hieno maali oli se tasoitus. Sitten meillä oli hyvä ote ekan jakson lopulla. Me lähdettiin tähän peliin vähän puolustavammin kuitenkin. Joka jätkällä oli aivan loistava asenne. Puolustettiin kurinalaisesti. Vaikka oltiin toisella jaksolla vähän ottavana osapuolena, kuitenkin saatiin luotua muutama hyvä paikka, kun saatiin ylärimaankin. Aivan loistava esitys koko joukkueelta, Niskanen sanoi.

Egyptin maajoukkuemies Abdalla Al Said oli elementissään. Niskanen antoi vuolaasti kehuja KuPSin vahvistukselle.

- Hemmetin hyvä pelimies. Loistava syöttövalikoima. Ei tarvitse kurkku suorana huutaa, että syötä mulle se pallo, kun se näkee tosi hyvin. Oli hänkin tosi lähellä maalia osuttuaan ylärimaan.

KuPSin kausi oli käynnistynyt tahmeasti. Ennen HJK-peliä joukkueella oli tilillään vain yksi piste. Niskasen mukaan itseluottamuksessa ei ollut puutteita.

- Vaikka tulokset ovat olleet huonoja, ovat peliesitykset olleet ihan hyviä. Kukaan ei painanut ennen tätä matsia päätä pensaaseen, vaikka olikin vain yksi piste ennen tätä. Kaikilla oli helvetin hyvä itseluottamus. Täällä HJK:n luona pitää pelata hemmetin hyvin, että saa ne pisteet, ja niin tänään tehtiin. Varmasti nostaa itseluottamusta kaikilla ihan älyttömän kovalle tasolle.

Helsingissä paikan päällä oli ryhmä äänekkäitä kuopiolaisfaneja. Heille Niskanen antoi kiitoksensa.

- Tuntui älyttömän makeelta kyllä. Hieno määrä oli meillä faneja täällä kannustamassa ja tukemassa. Tosi hyvin kannustivat meitä koko ottelun ajan. Älyttömän tärkeä voitto niin faneille, pelaajille kuin valmentajillekin.

Niskanen painottaa, että KuPSin tulee pitää kuitenkin jalat maassa.

- Ei pidä liikaa nauttia tästä voitosta, kun ollaan keskellä otteluruuhkaa. Pitää olla valmiina taas piakkoin. Ei täydellinen peli ollut tämäkään, mutta oikeeseen suuntaan mennään koko ajan.

Seinäjoella SJK otti kauden toisen voittonsa lyötyään sarjanousija FC Hongan 2-0. FC Lahti otti kotiottelussaan 2-0 -voiton Tampereen Ilveksestä.

Teksti: Otto Palojärvi, Telia 5G-areena

HJK, Ilmari Niskanen, Jalkapallo, Jalkapallon Veikkausliiga, KuPS, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Tampereen Classic salibandyn Suomen mestari
Sisältö:

Salibandyn Suomen mestari ratkaistiin tänäkin vuonna superfinaalissa Helsingin Hartwall-areenalla. Tampereen Classic vei mestaruuden voitettuaan Jyväskylän Happeen 6-2.

Happee oli avauserän jälkeen johtanut 2-0. Toisessa erässä Classic teki reilussa kymmenessä minuutissa neljä maalia. Happeelta kaksi miestä joutui loukkaantumisten takia jättämään ottelun kesken.

- Totta kai mestaruus on iso asia. Silloin tietää tehneensä asioita hyvin ja oikein, kun saa tällaisen kultamitalin kaulaan kauden jälkeen, Classicin puolustaja Juha Kivilehto tiivisti Salibandyliiton tiedotteessa.

- Me pelattiin huono ensimmäinen erä. Mä en tiedä, mistä se johtuu. Meillä oli kahden viikon tauko, oltiin treenattu kuitenkin ihan hyvin, mutta eihän treeni oo ikinä sama kuin peli. Päästiin omalla tasolle toiseen erään. Meillä oli aika hyvin kontrollissa kolmas erä. Aika hyvin pelattiin se loppu. Me ollaan koko kausi treenattu johtoasemassa pelaamista.

Happeen leirissä tunnelma oli alamaissa. Heikko toinen erä ratkaisi.

- Ottelu ratkesi toisen erän omiin virheisiin, helpoilla pallon menetyksillä ja puolustuspäässä huonolla liikkumisella annettiin paikkoja, Happeen päävalmentaja Mikko Lehto harmitteli.

- Hopea on kuitenkin hävitty mitali. Kultaa juhlii Suomen selkeästi tämän kauden paras joukkue. Classicia vastaan täytyy pelata ehjä 60 minuuttia, ja toisessa erässä he paransivat pelaamistaan. Loukkaantumiset vaikuttivat ehjän 60 minuutin pelaamiseen. Peter Kotilaisen tippuminen vaikutti tietenkin hyökkäyspelaamiseen.

Erityiskiitokset Lehto antoi katsomoa kannustuksellaan dominoineille Happeen kannattajille.

- Ottelussa oli hieno tunnelma. Jyväskylästä oli löytänyt iso kannustusjoukko paikalle, ja jaksoivat vielä hyvin loppuun asti.

Katsojia superfinaalissa oli 7153. Määrä jäi oletettua pienemmäksi.

Superfinaali ei ole kaikkien mieleen. Kritisoijien mielestä mestaruus pitäisi ratkaista ottelusarjassa, joka jättäisi jossittelut pois.

Classic, Happee, Otto Palojärvi / Sport Content, Salibandy, superfinaali, Urheilu, Urheilu
Ay-pomo ärähtää: ”Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa”
Sisältö:

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvostelee suorin sanoin Juha Sipilän (kesk.) hallitusta jatkuvasta työlainsäädännön heikentämisestä.

–Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa, hän toteaa tiedotteessaan.

Elorannan mukaan hallituksen kehysriihessä esittämät työelämän heikennykset tuovat epävarmuutta yli puolen miljoonan palkansaajan elämään. Hallitus ehdotti kehysriihessä alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamista sekä nuorten palkkaamista nykyistä helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin.

Määräaikaisuuden perusteen poistaminen alle 30-vuotiailta uhkaa Elorannan mukaan lisätä silppu- ja pätkätöiden tekemistä ja heikentää nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloa ja tulevaisuuden uskoa.

–Esitetyillä muutoksilla on laajat vaikutukset ja tällä kertaa erityisesti nuoriin. Ei ole mikään ihme, että nuorten luottamus on koetteilla. Tämän tyyppisillä päätöksillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia haluun perustaa perhe.

Eloranta huomauttaa, että yksityisissä ja julkisissa palveluissa käytetään paljon määräaikaisia työsuhteita ja ne ovat naisvaltaisia aloja.

–Kunta-alalla on runsaasti oikeustapauksia, joissa työnantaja on käyttänyt määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita. Hallituksen kehysriihen esitysten myötä ketjutuksien määrä uhkaa lisääntyä.

Kehysriihen esitykset ovat Elorannan mukaan jatkumoa pitkässä työ- ja sosiaalilainsäädännön heikennysten sarjassa, joita Sipilän hallitus on tehnyt koko vaalikauden ajan. Hän luettelee, että kolmen vuoden aikana on muun muassa leikattu työttömyysturvaa, pidennetty työntekijöiden koeaikaa, lyhennetty takaisinottovelvoitetta sekä poistettu pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuden perusteet.

–Kaikkia toimia on perusteltu työllisyyden paranemisella, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole saatu näyttöä juuri näiden toimien vaikuttavuudesta. Tuntuu siltä, että hallitus tekee päätöksiä tunnepohjalta ja Suomen Yrittäjien painostuksesta.

Eloranta tähdentää, että irtisanomissuojan ja määräaikaisuuden perusteiden heikentämisessä on myös oikeudellisia ongelmia, jotka on selvitettävä perinpohjin. Hän korostaa, että Suomen kansallinen lainsäädäntö ja EU:n oikeuskäytäntö edellyttävät lähtökohtaisesti työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua.

–SAK:n arvion mukaan esitetyt heikennykset ovat ongelmallisia niin perustuslain kuin EU- ja ILO-tason sääntelyn näkökulmasta. Tämä on syytä selvittää tarkoin ennen kuin mahdollisia lakialoitteita viedään eteenpäin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti aikaisemmin lauantaina kutsuneensa muun opposition koolle ensi viikoksi. Rinteen mukaan tavoitteena on jättää välikysymys hallituksen kaavailemista irtisanomissuojan heikennyksistä.

–Haluamme jättää välikysymyksen siitä, miksi nuorten ihmisten tulevaisuuden uskoa halutaan horjuttaa, miksi epävarmuutta ja näköalattomuutta sekä pelkoa tulevaisuuden suhteen halutaan lisätä, miksi Orpo ja Sipilä haluavat edelleen lisätä jännitteitä työmarkkinoilla toimimalla yksipuolisesti työnantajien asiamiehinä, Rinne sanoi puheessaan SDP:n puoluevaltuustossa.

Ay-liike on viime päivinä varoittanut useampaan otteeseen poliittisista lakoista, jos hallituksen aikeet muun muassa irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä toteutuvat.

Lue lisää:

Antti Rinne kutsui opposition koolle: ”Suomalaiset olivat varmoja, ettei enää lisää keppiä ole tulossa - mutta mitä vielä!”

Kokoomuslaisen ulostulo: ”Toivon, että sirpin ja vasaran henki on työpaikoilla entistä enemmän menneisyyttä”

Ay-liikkeestä ärähdys hallitukselle: ”Tulemme selvittämään valmiutta poliittiseen lakkoon”

Hallitukselle varoitus poliittisista lakoista – PAMin Selin Ylelle: Mielenilmaukset väistämättömiä, jos hallitus etenee

Ay-liike, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Jarkko Eloranta, Juha Sipilän hallitus, Kehysriihi 2018, Kotimaa, Kotimaa, Palkansaajien keskusjärjestö, Politiikka, SAK, Työelämä, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Kokoomusministeri Hjallis Harkimolle ja Mikael Jungnerille: ”Tähän jos keksisi lääkkeen, niin olisi huikeaa!”
Sisältö:

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo jakavansa kaikki Harry ”Hjallis” Harkimon ja Mikael Jungnerin lauantaina julkaiseman Liike Nyt –hankkeen periaatteet.

–Tuon uuden liikkeen sivuilla listatut periaatteet jaan oitis (jokaisesta pidetään huolta, markkinatalous, ilmastonmuutos otettava vakavammin, yrittäjyyteen kannustaminen). Niitä olen ajanut myös viimeiset kolme vuotta eduskunnassa. Mikäli liike pystyy auttamaan minua ja muita saman henkisiä nostamaan näitä asioita esiin, niin kaikki apu on tervetullutta. Hieman epäilyttää se, että vuosien varrella keskusteluissani Harkimon ja Jungnerin kanssa en ole havainnut intohimoa ilmastonmuutoksen hillintään, mutta jos tämä liike synnyttää vimman ilmastotalkoisiin edes heidän kohdallaan niin oikein hyvä, Mykkänen kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mielestään on kiinnostavaa nähdä, onko Suomessa tilausta liikkeille, joiden kautta tiettyjä saman henkisiä teemoja ajettaisiin puoluerajojen yli tai tiettyjen teemojen allekirjoittaminen yhdistäisi ehdokkaita eri puolueista. 

Liike Nytin perustajiin kuuluvan viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mukaan Suomi ei kaipaa uutta puoluetta 18 jo olevan rinnalle eikä Liike Nyt tule asettamaan ehdokkaita vaaleissa ainakaan suoraan. Myös Harkimo linjasi Ylen Ykkösaamussa, ettei kyseessä ole puolue eikä Liike Nyt tunnusta mitään poliittista väriä.

–Jää nähtäväksi mitä tästä sitten tulee. Onhan meillä esimerkiksi eduskunnan energiaremonttiryhmä, jota olin itsekin perustamassa, ja vaikkapa energiaremontin vetoomus, jonka useat meistä allekirjoittivat jo ennen viime vaaleja. Toistaiseksi nämä ovat jääneet kovin löyhiksi verkostoiksi, Mykkänen kommentoi.

Hänen mukaansa puoluekantaisuus aiheuttaa eduskunnassa lieveilmiön, jossa turhan moni alkaa huomaamattaan korostaa puheissaan sitä, mitä oma puolue on tehnyt tai mitä joku muu puolue ei ole tehnyt. 

–Esimerkiksi viikoittainen kyselytunti käydään turhan paljon menneiden tuomitsemisen tai puolustamisen pohjalta. Tölvitään muita puolueita sen sijaan, että etsittäisiin vilpittömästi parasta ratkaisua siinä tilanteessa missä nyt ollaan. Juurisyy on vaalijärjestelmässä, joka ryhmittää ehdokkaat ja kansanedustajat maksimoimaan puoluelistansa äänimäärää sen kilpeä kiillottaen ja ylös nostaen. 

Mykkänen ei tässä suhteessa näe eroa eduskuntapuolueiden välillä. 

–Kaikissa puolueissa ajaudutaan samanlaiseen käytökseen - olivat puolueet sitten uusia tai vanhoja. Yksilöiden välillä toki on paljon eroa - niin puolueiden puheenjohtajissa kuin riviedustajissa - siinä, kuka puhuu yleensä ratkaisuhakuisesti ja kuka tölväily edellä. Osa pystyy pitämään enemmän kiinni maailman parantamisesta tekemisensä ohjaajana. Osa kyynistyy huomaamattaan ja päätyy keskittymään taktikointiin. Tähän jos keksisi lääkkeen, niin olisi huikeaa.

Torstaina kokoomuksesta eronnut Hjallis Harkimo vahvisti lauantaiaamuna perustaneensa Liike Nyt -nimisen poliittisen liikkeen yhdessä Mikael Jungnerin, Alex Niemisen, Helene Auramon, Karoliina Kähösen, Sarian Antilan ja Tuomas Enbusken kanssa. 

Harkimon mukaan Liike Nyt on avoin kaikille aidosti päätöksenteon muuttamisesta kiinnostuneille, myös puolueiden jäsenille. Liikkeen perustamisen taustalla on mukanaolijoiden pitkäaikainen tyytymättömyys tapaan, jolla päivittäistä politiikkaa ja päätöksiä tehdään.

Liike kehittyy Harkimon ja Jungnerin mukaan sen mukaan, miten ja millaiset ihmiset liittyvät siihen. Mukaan on jo sitoutunut eri alojen asiantuntijoita, joista Harkimon ja Jungnerin mukaan kerrotaan myöhemmin. 

Lue myös:

”Hjallis Harkimolta vahvaa kansa-puhetta – on tässä populistinen klangi”

Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner: Tästä ”Liike Nyt” –hankkeessa on kyse

Harry Harkimo, Kai Mykkänen, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Liike Nyt, Mikael Jungner, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Siirtyvätkö maakuntavaalit? – Juha Sipilä: ”Ei ihme, että lipsahduksia tapahtuu”
Sisältö:

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei tunnu lämpenevän ajatukselle maakuntavaalien siirtämisestä. Hän totesi lauantaina keskustan puoluevaltuustolle, että puolueen ehdokaslistoista puolet on jo täynnä.

–Maakuntavaaleissa olemme kova porukka. Keskustan listoista jo puolet on täynnä, kun toiset vielä keskittyvät uudistuksen vastustamiseen. Ei ihme, että lipsahduksia vaalien siirtämisestä tapahtuu, jos ei olla tosissaan ja valmiina. Keskusta on vakavissaan uudistuksen kanssa, hän sanoi.

Jo kolme puoluetta on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis maakuntavaalien siirtämiseen. Tuoreimpana kantansa ilmoitti lauantaina perussuomalaiset.

–Perussuomalaisten puoluehallitus kannattaa maakuntavaalien siirtämistä 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. Eduskunta ei kykene käsittelemään uudistukseen liittyviä sotelakeja riittävän huolellisesti, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää alkuperäisessä aikataulussa, puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi tiedotteessa.

Halla-ahon mukaan aikataulu on viritetty eduskuntatyön kannalta liian kunnianhimoiseksi.

–Hallitus on ajamassa valtavaa määrää sotelakeja läpi suurella kiireellä. Kyseessä on Suomen historian suurin aluehallinto- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen, jota tehdään eduskunnassa äärimmäisen niukalla, vain muutaman kansanedustajan enemmistöllä. Tällaisissa asioissa pitäisi pyrkiä kuulemaan ja tavoittelemaan suurempaa konsensusta. Lisäksi ongelmia ja korjaustarpeita on niin paljon, ettei kaikkia millään ehditä ratkaista.

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen sanoi perjantaina puolueen olevan valmis vaalien siirtämiseen.

–Jos alkaa näyttää siltä, että vaaleja on tarkoituksenmukaista siirtää, niin en minä ala vastaan haraamaan, hän kommentoi Verkkouutisille.

Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen sanoi torstaina, että koko maakunta- ja sote-uudistuksen onnistumisen kannalta olisi syytä harkita maakuntavaalien siirtämistä ensi kevääksi eduskunta- ja eurovaalien yhteyteen, koska lakipakettien suma on tällä hetkellä kohtuuton eikä lakien perusteellinen arviointi ole mahdollista.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen totesi Twitterissä, ettei maakuntavaalien pitämiseen syksyllä ole enää mitään mahdollisuutta.

–Nyt syytä tehdä ratkaisu mikä on väistämätön, hän sanoi.

Heinosen mukaan jo nyt on joustettu paljon Euroopan Neuvoston hyvän vaalitavan aikatauluista.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on aikaisemmin korostanut, että hallituksen on saatava sote- ja maakuntalainsäädäntö läpi eduskunnassa kesäkuun loppuun mennessä, jos se aikoo järjestyttää maakuntavaalit lokakuussa. Hallituksen linjauksen mukaan maakuntavaalit järjestetään 28. lokakuuta.

 

 

 

Lue lisää:

Sinisten puoluesihteeri haluaa siirtää maakuntavaalit – ”Muutoin edessä ylitsepääsemätön tilanne”

Vaalijohtaja: Hallituksen ehdoton takaraja on 1. heinäkuuta – muuten maakuntavaalit eivät onnistu

Tyly huomio maakuntavaaleista: ”Sipilän hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi noudattaa demokratian perusperiaatteita”

Maakuntavaalien kiire hämmästyttää: ”Tämä on suorastaan edesvastuutonta”

Arto Jääskeläinen, Janne Pesonen, Juha Sipilä, Jussi Halla-aho, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Maakuntavaalit, Maakuntavaalit, Matti Torvinen, Politiikka, Timo Heinonen, uutiset, Yhteiskunta
Antti Rinne kutsui opposition koolle: ”Suomalaiset olivat varmoja, ettei enää lisää keppiä ole tulossa - mutta mitä vielä!”
Sisältö:

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo kutsuneensa muun opposition koolle ensi viikoksi. Rinteen mukaan tavoitteena on jättää välikysymys Juha Sipilän (kesk.) kaavailemista irtisanomissuojan heikennyksistä.

–Haluamme jättää välikysymyksen siitä, miksi nuorten ihmisten tulevaisuuden uskoa halutaan horjuttaa, miksi epävarmuutta ja näköalattomuutta sekä pelkoa tulevaisuuden suhteen halutaan lisätä, miksi Orpo ja Sipilä haluavat edelleen lisätä jännitteitä työmarkkinoilla toimimalla yksipuolisesti työnantajien asiamiehinä, Rinne sanoi puheessaan SDP:n puoluevaltuustossa.

Hänen mukaansa hallituksen uusimmat päätökset tarkoittavat sitä, että nuoret laitetaan ikuiselle koeajalle. 

–Tämä on paluuta menneeseen ja tämä lisää epävarmuutta työelämässä, Rinne kommentoi.

Hallitus ehdotti kehysriihessä alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamista sekä nuorten palkkaamista nykyistä helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin.

–Tiistaina eduskunnan keskustelussa Petteri Orpo ei osannut vastata, mitä heikennyksiä henkilöperusteiseen irtisanomiseen tulee. Juha Sipilä osoitti jo viime viikon puheillaan, ettei hän ymmärrä työsopimuslaista yhtään mitään, Rinne huomautti puheessaan.

Hallituksen kehysriihi ja päätökset jäivät isossa kuvassa Rinteen mukaan ”näpertelyn tasolle”. 

–Isot uudistukset puuttuvat. Rohkeus ja halu uudistaa puuttuvat. Paras asia kehysriihessä olikin se, että se oli tämän hallituksen viimeinen kehysriihi. Minulla on ennustus budjettiriiheen: tuloksena on vaalibudjetti ja sulle-mulle-diili, jonka tavoitteena on, että suomalaiset unohtaisivat jättimäiset leikkaukset koulutukseen ja osaamiseen, hän sanoi.

–Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo, sanon tämän teille nyt rautalangasta vääntäen: ihmisiä, joiden pankkitilillä on entistä vähemmän rahaa, ei voi eikä kannata huijata, Rinne jatkoi.

Hänen mielestään hallitus on toiminut työnantajien asiamiehenä poikkeuksellisella tavalla.

–Työehtoja heikentäneet pakkolait, epäoikeudenmukaiset leikkaukset lomarahoihin, työttömyysturvan leikkaukset ja raippaa, epäoikeudenmukaista raippaa aktiivimalliksi kutsutulla kurittamisella. Olen varma, että suomalaiset palkansaajat – töissä tai työttöminä – olivat varmoja, ettei enää lisää keppiä ole tulossa. Mutta mitä vielä!

Ay-liike on viime päivinä varoittanut useampaan otteeseen poliittisista lakoista, jos hallituksen aikeet muun muassa irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä toteutuvat.

Lue myös:

Kokoomuslaisen ulostulo: ”Toivon, että sirpin ja vasaran henki on työpaikoilla entistä enemmän menneisyyttä”

Ay-liikkeestä ärähdys hallitukselle: ”Tulemme selvittämään valmiutta poliittiseen lakkoon”

Hallitukselle varoitus poliittisista lakoista – PAMin Selin Ylelle: Mielenilmaukset väistämättömiä, jos hallitus etenee

Antti Rinne, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Juha Sipilän hallitus, Katja Incoronato, Kotimaa, Petteri Orpo, Politiikka, Politiikka, SDP, uutiset, välikysymys, Yhteiskunta