Tiistai 18.9.2018

Uusi Suomi uutiset

Timo Soinille halutaan potkut – Äänestyksestä tuli sotku eduskunnassa
Sisältö:

Ulkoministeri Timo Soinia (sin) koskevan epäluottamuslauseäänestyksen tilanne on edelleen mutkikas. Uuden Suomen eduskunnasta saamien tietojen mukaan äänestys on luultavasti perjantaina tai tiistaina. Osaltaan tilannetta sekoittavat ministerien matkat.

Puhemiesneuvosto ei voi päättää äänestysaikataulusta, ennen kuin epäluottamuslause on virallisesti esitetty. Oppositio on kertonut esittävänsä epäluottamusta budjettiesityksen käsittelyssä, joka alkoi tänään ja jatkuu loppuviikon. Todennäköisesti epäluottamuslause esitetään torstai-iltana kello 19 jälkeen, mikä johtuu budjettikäsittelyn menettelytavasta.

Ministerit esittelevät oman toimialansa budjetit. Esittelyn jälkeen käydään debatti ja sen jälkeen yleiskeskustelu, johon voi etukäteen varata puheenvuoroja puhujalistalle. Epäluottamuslause on määrä esittää puhujalistan puheenvuoroissa. Etukäteisvaraukset piti tehdä tänään kymmeneen mennessä ja puheenvuoroja varattiin yli 60.

Epäluottamusta esitetään torstaina, koska silloin käsitellään Soinin toimialan budjetti. Soinin on määrä esitellä ulkoministeriön budjetti alkaen kello 10, mutta epäluottamuslause voidaan esittää vasta sitten, kun puhujalistan puheenvuorot alkavat rullata eli todennäköisesti illalla.

Aikataulu on vielä hiukan epävarma ja tarkentuu taas huomenna, kun puhemiesneuvosto kokoontuu. Päätöksen aikataulusta tekee puhemiesneuvosto, joka voi vihjata siitä oppositiolle, vaikka varsinaista päätöstä ei vielä huomenna saadakaan. Edustajille on annettava kohtuullisesti aikaa tutustua asian sisältöön ennen äänestystä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestys on joko perjantaina tai tiistaina, todennäköisemmin perjantaina.

Eduskunnassa on yritetty jo jonkin aikaa löytää sopivaa ajankohtaa Soinin epäluottamuslauseäänestykselle, ovat Ilta-Sanomat ja Yle Uutiset aiemmin kertoneet. Päänvaivaa on aiheuttanut muun muassa se, että Soini matkustaa ensi viikolla YK:n yleiskokoukseen eikä siten ole paikalla eduskunnassa. New Yorkiin ovat lähdössä myös sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok).

Toisaalta perjantai voi olla haasteellinen päivä äänestää, koska usein kansanedustajat poistuvat täysistunnosta perjantaisin heti ilmoitettuaan läsnäolostaan. Kello 13 alkavaan istuntoon tarvitaan lisäksi tauko kello 13.30–15 suuren valiokunnan kokouksen takia. Eduskunta on kuitenkin varautunut siihen, että lähetekeskustelu viedään perjantaina loppuun.

Oppositiopuolueet sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp kertoivat aiemmin tässä kuussa esittävänsä ulkoministeri Soinille epäluottamuslausetta ”toistuvasta toiminnasta naisten oikeuksia ja Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan”. Soini on ottanut useaan otteeseen kantaa aborttia vastaan. Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät osallistu vastalauseeseen.

Soinin tapaus on poikkeuksellinen, sillä epäluottamuslausetta esitetään yleensä koko hallitukselle. Tällöin hallitus kaatuu, mikäli se ei saa eduskunnan äänestyksessä enemmistöä kansanedustajista puolelleen. Epäluottamusta voidaan kuitenkin esittää myös yksittäiselle ministerille, jolloin koko hallitus ei ole haastettuna.

Oikeuskansleri linjasi tänään, että Soinin osallistuminen abortinvastaiseen tilaisuuteen on ongelmallista, muttei lainvastaista.

Lue myös:

Nyt tuli linjaus: Timo Soinin toiminta ”ongelmallista” – mutta ei laitonta

Aborttikohu: Timo Soini jätti selvityksen Kanadan tapahtumasta

Timo Soinin asemaan halutaan puuttua eduskunnassa: ”Ulkoministerin luottamus mitattava”

Nyt se on päätetty: Timo Soinille halutaan potkut

Eduskunta, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, Politiikka, Politiikka, Timo Soini, Timo Soini, Ulkoministeri, Yhteiskunta, Abortit, Abortti
Hän on Touko Aallon sijainen: Vihreitä johtaa nyt Maria Ohisalo
Sisältö:

Uupumuksen vuoksi sairauslomalle jääneen vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon virallisena sijaisena toimii puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, vihreät tiedottaa.

Ohisalo on yksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta. Hän johtaa muun muassa vaalivalmisteluja Aallon ollessa sivussa.

”Puolueen sääntöjen mukaisena virallisena puheenjohtajan sijaisena toimii varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo, joka johtaa puoluehallitusta ja puolueen vaalivalmisteluja”, vihreiden tiistaina lähettämässä tiedotteessa todetaan.

Ohisalo ei ole kansanedustaja, mutta hänet on nimetty eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Vihreiden puheenjohtajavaalissa kesällä 2017 hän sijoittui kolmanneksi Touko Aallon ja kansanedustaja Emma Karin jälkeen.

Lue Maria Ohisalosta lisää: Vihreiden suurin yllättäjä tuntee leipäjonot ja haluaa sosiaali- ja terveysministeriksi

Muuten vihreät jakavat vastuuta varapuheenjohtajien ja eduskuntaryhmän kesken puheenjohtajan sairausloman aikana, puolue tiedottaa. Vastuunjaosta päätettiin puoluehallituksen ja asianosaisten kesken maanantain ja tiistain aikana.

”Varapuheenjohtaja, nuorisotutkija Veli Liikanen ottaa vastattavakseen puolueen ilmastopoliittisen työn vetämisen, puolueen kentän tukemisen ja sidosryhmien yhteyshenkilönä toimimisen. Vihreiden päivänpoliittista työtä eduskunnassa vetää vihreä eduskuntaryhmä puheenjohtajansa Krista Mikkosen johdolla”, tiedotteessa todetaan.

Puolueen puheenjohtajan eduskuntatehtävistä vastaa Aallon sairausloman aikana varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää.

Lue myös:

Touko Aalto jää lääkärin määräämälle sairauslomalle: ”Jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan”

Touko Aallolle ”virallinen sijainen” ehkä pikaisella sähköpostiäänestyksellä

Kotimaa, Kotimaa, Krista Mikkonen, Maria Ohisalo, Politiikka, Touko Aalto, Uusi Suomi, uutiset, vihreät, Vihreät, Yhteiskunta
Työministeri puolustautuu: Työttömät eivät putoa mustaan aukkoon – kehutun kokeilun hyvät tulokset maksoivat miljoonia
Sisältö:

Työministeri Jari Lindström (sin) puolustaa ministeriön verkkosivuilla julkaisemassaan kirjoituksessa päätöstä olla jatkamatta Pirkanmaan tuloksellista työllisyyskokeilua. Lindströmin mukaan työttömät eivät ole Pirkanmaalla putoamassa mustaan aukkoon, vaikka näin annetaan ymmärtää.

”Olen saanut kuulla olevani hankala ministeri. Tällä kertaa se johtuu siitä, että en taivu työllisyyskokeilujen jatkoon. Miksi olen niin hankala”, Lindström kommentoi tuoretta kritiikkiä.

Hän huomauttaa, että ”kokeilu on aina luonteeltaan määräaikainen”. Kunnat tiesivät työllisyyskokeiluihin lähtiessään, että ne päättyvät vuoden 2018 lopussa.

Ministeri ei kiistä, että kokeiluilla on onnistuttu työllistämään ihmisiä. Niihin on kuitenkin myös panostettu paljon rahaa.

”Kiistatonta on, että esimerkiksi Pirkanmaan kokeilussa on saatu hyviä tuloksia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kokeilussa siirtyi lähes 80 TE-toimiston virkamiestä kunnan palvelukseen ja kokeilussa palveluja tuottivat pääosin yksityiset yritykset. Tampereen kaupunki satsasi kokeiluun omaa rahaa noin 10 miljoonaa euroa. Syntyneistä työpaikoista valtaosa on ns. välityömarkkinoilla tai valtion varoista tuettuja. Hyviä tuloksia siis, mutta myös isoja satsauksia”, Lindström kirjoittaa.

Välityömarkkinat tarkoittaa pitkäaikaistyöttömille suunnattua, esimerkiksi kolmannen sektorin järjestämää työssäoloa, jonka välityksellä pyritään sijoittumaan vapaille työmarkkinoille.

Lindströmin mukaan työttömien pelotellaan putoavan ”johonkin mystiseen mustaan aukkoon kokeilujen loppuessa”.

”Eivät he mihinkään tipu: TE-toimistot palvelevat heitä. Vastakkainasettelu TE-toimistojen ja kokeilujen välillä suorastaan suututtaa: sekä TE-toimistoissa että kokeiluissa tehdään hartiavoimin töitä työllistymisen edistämiseksi”, Lindström kiittelee.

Valtion TE-toimistot pantiin kehutussa kokeilussa kimppaan Tampereen seutukuntien työvoimahallinnon kanssa. TE-toimistojen tehtävät kuitenkin ovat siirtymässä uusien maakuntien vastuulle, joten kuntakokeilujen jatkossa sellaisenaan ei ministerin mukaan ole järkeä.

”Siksi on luonnollista lähteä edistämään tätä toimintamallia kuntakohtaisten ratkaisujen sijaan. Kuntakokeilujen jatkoksi olemme käynnistämässä kasvupalvelupilotteja. Näillä näkymin niitä olisi tulossa noin 20 ympäri maata”, Lindström kertoo.

”Kuntakokeilujen opit hyödynnetään kasvupalvelupiloteissa ja rakennetaan yhteistyön mallit kuntoon, siten että niistä hyötyvät työnhakijat, kunnat, järjestöt ja yritykset.”

Ministeri Lindström ilmoitti jo helmikuussa Uuden Suomen haastattelussa, että työllisyyskokeiluille ei tule jatkoaikaa. Lindströmin mukaan kuntien vetovastuu ”ei ole sitä, mihin me olemme menossa” maakuntamallissa. Niin sanotun kasvupalvelu-uudistuksen myötä myös työllisyyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnille.

LUE MYÖS:

Tampereen ylistetty työllisyyskokeilu päättyy jo joulukuussa? – ”Siirtää työttömät hallinnosta toiseen”

Ministeriltä lopullinen niitti Tampereelle: Ylistetty työllisyyskokeilu loppuu – ”Olemme tästä tiukkana”

Jari Lindström, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Tampereen työllisyyskokeilu, Työllisyys, Työllisyyskokeilu, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Nyt tuli linjaus: Timo Soinin toiminta ”ongelmallista” – mutta ei laitonta
Sisältö:

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää ulkoministeri Timo Soinin (sin) osallistumista abortinvastaiseen tilaisuuteen ongelmallisena. Soini osallistui kokoukseen virkamatkallaan Kanadassa toukokuussa 2018.

Kun ulkoministeri matkustaa ulkomailla Suomen valtion edustajana, hänen olisi perusteltua noudattaa kannanotoissaan erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä, oikeuskansleri toteaa.

”Harkinta ja pidättyvyys ovat tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan. Kannanotoista on oltava selvästi erotettavissa, onko ne esitetty valtion edustajana vai kansanedustajana tai yksityishenkilönä. Soini ei kuitenkaan toiminut asiassa lainvastaisesti”, oikeuskansleri toteaa tiedotteessa.

Oikeuskanslerin mukaan Soinin osallistumisessa kynttilävigiliaan ”oli kyse uskonnonharjoittamisesta mutta samalla myös abortinvastaisesta kannanotosta”.

”Valtiolta ja sen edustajana toimivalta henkilöltä edellytetään yleensä puolueetonta ja neutraalia suhtautumista eri vakaumuksiin. Virkamatkallaan Soini on edustanut kotimaataan, jonka lainsäädännössä abortti on sallittu ja joka toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja muun muassa heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä edistämiseksi”, oikeuskansleri toteaa.

Oikeuskansleri toteaa pitävänsä ”lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, että valtioneuvoston jäsen ja nimenomaan ulkoministeri, jolla on toimivalta esittää Suomen ulkopoliittisia kantoja, ottaa kantaa aborttioikeutta vastaan virkamatkansa aikana, vaikkakin vapaa-ajallaan”. Oikeuskanslerin mukaan menettely ”on ollut omiaan lisäämään virheellisen tulkinnan mahdollisuutta ja vaaraa siitä, että virkamatkan kohdemaassa voi syntyä mielikuva, että kysymys on Suomen virallisesta kannasta tai linjasta”.

Oikeuskansleri toteaa voivansa arvioida ministerin menettelyä laillisuuden kannalta, mutta ”poliittinen arviointi siitä, oliko Soinin menettely yhteensopiva Suomen ulko- tai sisäpoliittisen linjan kanssa, ei kuulu laillisuusvalvojan tehtäviin vaan poliittisen ministerivastuun piiriin”. 

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Aborttikohu: Timo Soini jätti selvityksen Kanadan tapahtumasta

Timo Soinin asemaan halutaan puuttua eduskunnassa: ”Ulkoministerin luottamus mitattava”

Nyt se on päätetty: Timo Soinille halutaan potkut

Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Timo Soini, Uusi Suomi
Jani Toivola kuittaa +329€/kk asunnosta Riihimäellä – Eduskunta: ”Paperit kunnossa”
Sisältö:

Eduskunta ei aio selvittää kansanedustaja Jani Toivolan (vihr) asumisjärjestelyjä, kertoo hallintojohtaja Pertti Rauhio Uudelle Suomelle. Iltalehti on uutisoinut tänään, että Toivola on kirjoilla asunnossa Riihimäellä, vaikka asuu käytännössä Helsingissä. Rauhion mukaan Toivolan paperit ovat kunnossa.

Toivola ilmoittaa kotikaupungikseen Helsingin sekä eduskunnan sivuilla että Facebook-sivuillaan. Hän on myös kertonut asuinolosuhteistaan useissa haastatteluissa, joissa ei Iltalehden mukaan mainita Riihimäkeä sanallakaan. Tästä huolimatta Toivola on ilmoittanut eduskunnalle asuvansa vakituisesti Riihimäellä, joten hän saa korotettua kulukorvausta.

Uudeltamaalta valittu kansanedustaja saa verottomana maksettavan kulukorvauksen korotettuna, jos hänen asuntonsa on yli 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Korotus on vajaat 329 euroa kuukaudessa. Toivola on valittu eduskuntaan Uudeltamaalta, joten kulukorvaus on korotettuna lähes 1316 euroa kuukaudessa.

Iltalehden mukaan Toivola oli hankkinut asunnon Riihimäen varuskunta-alueelta vuonna 2013 ja siirsi sinne kirjansa Helsingistä maaliskuussa 2016. Isännöitsijä ja kiinteistövälittäjä kertovat Iltalehdelle, ettei asunnossa ole nyt vuokralaisia ja sitä on yritetty myydä parisen vuotta. Iltalehden haastattelemat naapurit arvioivat, ettei Toivola ole asunut asunnossa ainakaan pariin vuoteen.

Toivola sanoo Iltalehdelle, ettei ole puhunut Riihimäen-kodistaan haastatteluissa rajatakseen yksityisyyttään julkisuudessa. Hän kertoo luopuneensa vuokralaisesta vuonna 2016 ja ottaneensa kodin omaan käyttöönsä. Sitä on yritetty myydä jo pidempään. Helsingin-kodin paikka taas on vaihdellut ja tällä hetkellä se on Toivolan mukaan Lauttasaaressa.

”Vietämme ison osan ajasta Helsingissä työni ja tyttäreni päivähoidon vuoksi. Olen arjessa tyttäreni yksinhuoltaja ja tämä on sen myötä ollut meille paras käytäntö. Arjen tukiverkot ovat Helsingissä”, Toivola sanoo Iltalehdelle.

”Olen käsittääkseni toiminut niin kuin pitääkin. Tilanne ei ole muuttunut tuosta maaliskuun 2016 ilmoituksesta.”

Hallintojohtaja Rauhion mukaan Toivolan tilanteessa ei ole erityistä selvittämisen tarvetta, sillä Toivolan oma ilmoitus ja asiakirja-aineisto vastaavat toisiaan. Kotikuntalaki määrittää, milloin puhutaan kotikunnasta. Rauhio muistuttaa, että eduskunnassa on yli 100 maakunnasta valittua edustajaa, joilla on kakkosasunto. Maakunnasta valittu kansanedustaja saa kulukorvauksensa korotettuna, jos hänellä on kakkosasunto Helsingissä, Vantaalla, Espoossa tai Kauniaisissa.

”Ei se selvitys voi heidänkään kohdalla lähteä siitä, että kanslia kyselee naapureilta, montako kertaa on ollut siellä kotipaikkakunnalla ja vertailee siihen, mitä naapurit sanoo sitten täällä Helsingissä”, Rauhio sanoo Uudelle Suomelle.

Eduskunta ei siis selvitä asiaa sen enempää?

”Jos oma ilmoitus ja asiakirja-aineisto eli tässä tapauksessa päätös kotikunnasta ovat samansisältöisiä, kyllä siinä on aika paljon jo asiaa selvitetty. Tähän sopii kyllä vertailla ihan kaikessa rauhassa, niin kuin tapa on, opintotukien tai muiden tukien suhteen, että jos ihminen ilmoittaa, että on jossakin kirjoilla ja sieltä löytyy se kirjoillaolo ja asunto, niin kyllä se asia on oikeastaan tällä selvä.”

Eli ei ole mielekästä selvittää, onko henkilö fyysisesti paikalla asunnossa?

”Niin ja montako kertaa hän on siellä fyysisesti paikalla, koska tämäkinhän tulee sitten seuraavaksi selvitettäväksi, että onko ollut ja montako yötä ja onko myöskin päivisin. Ei se sillä tavalla voi mennä.”

Rauhion mukaan korotetun kulukorvauksen rajaksi on määrittynyt 30 kilometriä vanhastaan, eikä rajan muuttamisen tarpeesta ole käyty keskustelua. Hänen mukaansa raja kattaa pääkaupunkiseudun tiiviit joukkoliikenneyhteydet, joiden johdosta alue on logistisesti helpompi kuin kauempaa tulevilla kansanedustajilla.

”Helposti helsinkiläiset puhuvat maakunnista ja unohtavat sen, että Uusimaakin on kyllä varsin maakunta ja jos sieltä valittu kansanedustaja esimerkiksi pitää yhteyttä äänestäjiin ja tekee sitä, mitä uusimaalaisen kansanedustajan edellytetään, kyllä se on ihan samanlaista kuin sanotaan Kanta-Hämeessä tai Varsinais-Suomessa. Ei siinä sellaista eroa ole.”

Joutuiko Jani Toivola tässä nyt aiheettomasti tikunnokkaan?

”En minä sitä mene arvioimaan. Media nostaa asioita keskusteluun.”

”Sen sanoisin, että järjestelmä ei tämän tapauksen valossa tunnu sellaiselta, että siinä olisi pahempia valuvikoja.”

”Järjestelmä on aika yksinkertainen, valvonta on aika helppoa ja ei kannata ikään kuin tehdä sellaista käänteistä johtopäätöstä, että jos asiasta kirjoitetaan, toimivaa järjestelmää pitäisi ruveta sen takia muuttamaan.”

Kansanedustajien asuminen on ollut viime aikoina esillä, kun heinä–elokuun vaihteessa nousi kohu kansanedustaja Ville Vähämäen ja Teuvo Hakkaraisen vuokraamasta saunasta, jonka perusteella kaksikko nosti korotettua kulukorvausta. Kävi kuitenkin ilmi, että saunatila ei ole tarkoitettu asuinkäyttöön. Tätä tapausta selvitetään yhä, ja Vähämäen ja Hakkaraisen korotettu kulukorvaus on jäädytetty selvityksen ajaksi.

Saunatapauksen johdosta kansliatoimikunta päätti uudistaa kulukorvausjärjestelmän valvontaa. Lokakuun alusta lähtien edustajan tulee toimittaa kanslialle vuokrasopimuksen tai kauppakirjan lisäksi myös isännöitsijäntodistus tai todistus kiinteistön asuinkäytöstä. Kansliatoimikunta ei ole vielä päättänyt, peritäänkö kaksikolta takaisin korotettua kulukorvausta. Rauhion mukaan asia ratkaistaan mahdollisimman pian, mutta tarkkaa aikataulua ei ole, eikä asia sinänsä vanhene.

Eduskunta, Eduskunta, Jani Toivola, Kansanedustaja, Kansanedustajat, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, Pertti Rauhio, Politiikka, Teuvo Hakkarainen, Ville Vähämäki, Yhteiskunta
Junaliikenne pysähtyi Helsingissä – vika nyt korjattu
Sisältö:

Liikenteenohjausjärjestelmän vika Helsingin päärautatieasemalla keskeytti tänään kokonaan junaliikenteen Helsingissä.

”Vika on nyt saatu korjattua ja junaliikenne on hiljalleen käynnistymässä uudelleen. Pyydämme matkustajia varautumaan myöhästymisiin”, VR tiedottaa. 

Häiriön vaikutukset laajenevat myös vähitellen muuhunkin junaliikenteeseen, VR toteaa.

Aiemmin tänään VR tiedotti näin:

”Junaliikenne on pysähtynyt Helsingissä ja vaikutukset heijastuvat useille eri rataosuuksille. Vika alkoi noin klo 9. Vikaa korjataan parhaillaan. Pyydämme matkustajia varautumaan merkittäviin myöhästymisiin ja peruutuksiin sekä lähi- että kaukoliikenteessä”, VR kertoi tiedotteessaan.

 

Junaliikenne, Junaliikenne, Kotimaa, Kotimaa, Uusi Suomi
SAK:n raju kampanja tyrmistyttää yrittäjiä – ”Tällainen valehtelu on surullista”
Sisältö:

Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n ”Viimeinen niitti” -mainoskampanja tyrmistyttää etenkin yrittäjiä. Mainoskampanjaa ihmetellään viestipalvelu Twitterissä.

SAK:n mainoksessa on kuvattu työntekijä kasvot ja käsi paketissa. Tumma hahmo sanoo tälle: ”Ai vaarallinen kone? Asentees on vaarallinen. Ulos!”

Kampanjalla SAK vastustaa hallituksen ajamaa lakiesitystä, jonka tarkoituksena on helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Lakihankkeen yhteydessä on noussut huolta esimerkiksi siitä, että työsuhteen voisi irtisanoa työntekijän ja työnantajan välisen luottamuksen murtumisen seurauksena. On myös pelätty, että lakiuudistus johtaisi mielivaltaan.

”Onpas surullista tällainen valehtelu SAK:lta”, tviittaa Keskuskauppakamarin kokoomustaustainen toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemi on myös jakanut muiden ihmetteleviä kommentteja kampanjasta.

”Tää tekee mut surulliseksi. Mä en tiedä yhtäkään yrittäjää, joka käyttäytyisi noin. Ihan hirvittävää vastakkainasettelun kylvämistä. Toisekseen, tuolla ei ole mitään tekemistä lakiesityksen kanssa, tämä on silkkaa propagandaa ja faktojen väärentämistä”, tviittaa yrittäjä Saija Hakonen.

Suomen Yrittäjät ja hallituspuolue kokoomus ovat korostaneet, että lakiuudistuksen myötäkin irtisanominen edellyttäisi työtehtävien laiminlyöntiä ja sitä aina edeltäisi varoitus.

”Hallituksen esitysluonnos EI anna mahdollisuutta ’mielivaltaiseen irtisanomiseen’. Sen ymmärtää jokainen, joka viitsii lukea kyseisen esityksen. Väärillä väitteillä vastuullista edunvalvontaa?” kommentoi Suomen Yrittäjien juristi Albert Mäkelä SAK:n mainosta.

SAK on vastannut kritiikkiin Twitterissä.

”Emme väitä että tapaturma on irtisanomisen peruste. Hallituksen kaavailut helpottaa irtisanomista, voivat johtaa tilanteeseen, jossa potkut tulevat aiempaa kevyemmin perustein, jos esimerkiksi tuot esiin työpaikan epäkohtia”, SAK tviittaa.

”Meidän mielestämme yksittäisen työntekijän irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä ei saa perustua yksilöimättömiin ja epämääräisiin väitteisiin. Hallituksen kaavailuissa näin kuitenkin kävisi eli mielivalta lisääntyisi”, SAK perustelee kantaansa lakihankkeeseen.

Hallituksen ”irtisanomislakia” vastustavat työtaistelutoimet alkoivat eilen ylityökiellolla teollisuuden alalla. Ensi viikolla ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon menevät hoitajaliitot Tehy ja SuPer.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

”Ylityötä saa tehdä kiellosta huolimatta” – Yrittäjät tyrmää väitteen työtaisteluista

Professorilta pysäyttävä esimerkki irtisanomislaista: ”Jos ei tervehdi iloisesti, irtisanotaan”

Li Andersson irtisanomislaista: Potkut saaneelle 3 kk rangaistus päälle – ”Kestämätöntä”

Kaikki uutiset irtisanomislaista täällä!

Keskustelua aiheesta Twitterissä:

 

Ay-liike, Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Työelämä
Venäläinen sotilaskone katosi tutkasta Syyriassa
Sisältö:

Venäjän IL-20-sotilaskone on kadonnut tutkasta Syyrian edustalla, kertoo Venäjän puolustusministeriö uutistoimisto Tassin mukaan.

Ministeriön mukaan samaan aikaan Israelin koneet pommittivat Syyrian presidentin Bashar al-Assadin tukialueena tunnettua Latakian maakuntaa.

Israelin armeijan edustajat eivät ole suostuneet kommentoimaan asiaa ja Yhdysvallat on kommentoinut, ettei ole laukaissut kyseisiä ohjuksia, BBC kertoo.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN puolestaan kertoo lähteisiinsä viitaten, että Syyrian joukot olisivat ampuneet koneen alas vahingossa.

Venäjän puolustusministeriön mukaan koneen katoamisen aikaan Venäjä havaitsi, että ohjuksia olisi laukaistu lähistöllä olevalta Ranskan laivaston alukselta. Ranska kiistää uutistoimisto AFP:n mukaan minkäänlaisen osallisuuden tapaukseen.

Tassin mukaan koneen kyydissä oli 14 henkilöä. Koneen kohtalosta ei toistaiseksi ole tietoa. Etsintä- ja pelastusoperaatio on käynnissä.

Syyrian sisällissota, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Donald Trump vahvisti: Uusia tulleja Kiinalle 200 miljardin dollarin edestä
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tiedotti maanantai-iltana, että Yhdysvallat asettaa Kiinalle uusia tuontitulleja 200 miljardin dollarin edestä.

“Ohjeistin tänään Yhdysvaltain kauppaedustajaa etenemään uusien tuontitullien asettamisessa Kiinalle. Tuontitullit tulevat voimaan syyskuun 24. päivä ja kiinalaistuotteille asetettavat kymmenen prosentin tariffit kestävät tämän vuoden loppuun saakka”, Trump kommentoi tiedotteen mukaan.

“Tariffit nousevat tammikuun ensimmäisenä päivänä 25 prosenttiin. Jos Kiina asettaa joitakin viljelijöitämme tai muita toimialoja kohtaan suunnattuja vastatoimia, siirrymme välittömästi kolmanteen vaiheeseen, mikä tarkoittaa noin 267 miljardin dollarin lisätulleja tuontituotteille”, hän jatkaa.

Trumpin mukaan Yhdysvallat on jo kuukausien ajan kehottanut Kiinaa muuttamaan “epäreiluja kauppakäytäntöjään” ja kohtelemaan amerikkalaisyhtiöitä reilusti.

“Olemme sanoneet hyvin selvästi, millaisia muutoksia heidän täytyy tehdä ja olemme antaneet Kiinalle monta tilaisuutta kohdella meitä reilummin. Mutta toistaiseksi Kiina ei ole halunnut muuttaa käytäntöjään”, Trump sanoo.

Trump myös ihmettelee lausunnossaan, ettei Kiina muuttanut käytäntöjään edes sen jälkeen, kun Yhdysvallat asetti kesäkuussa 25 prosentin tullit 50 miljardin dollarin edestä kiinalaistulleille. Kiina vastasi tulleihin asettamalla omat vastatullinsa yhdysvaltalaistuotteille.

Sijoittajat pelkäävät nyt Kiinan kostotoimia. Tuhansia työntekijöitä työllistävän sijoitusyhtiön Invescon päästrategi Kristina Hooper kirjoitti noin viikko sitten blogissaan, että hän uskoo Trumpin haluavan “kiihkeästi aloittaa kauppasota Kiinan kanssa”.

“Enkä pysty keksimään yhtäkään pakottavaa syytä, miksi Kiina suostuisi Yhdysvaltain laajoihin ja hämmentäviin vaatimuksiin”, hän kirjoitti.
Donald Trump, Hellevi Mauno / Kauppalehti / Alma Talent, Kauppasota, Maailmanpolitiikka, Raha, Talous, tuontitullit, Tuontitullit, Raha
Jokerit teki murskajaisissaan kaksi ennätystä – toinen ennätys ei mairitellut
Sisältö:

Lauri Marjamäki on aloittanut Jokereiden valmentajana komeasti. Joukkue voitti maanantaina Helsingissä Traktor Tsheljabinskin peräti 8-0.

Ruotsalaispelaaja John Norman teki Jokereille kolme maalia. Lisäksi hän keräsi kaksi syöttöpistettä.

Marko Anttila osui ottelussa kahdesti. Muut maalit merkittiin Pekka Jormakalle, Brian O’Neillille ja Eemeli Räsäselle.

Jokerit saavutti KHL:ssä historian suurimman voittonsa. Traktorin ei pitäisi olla niin huono joukkue kuin lukemat antavat ymmärtää. Jokereilla peli vain kulkee erinomaisesti.

Jokerit on voittanut seitsemästä ottelustaan kuusi. Ainoa tahra kilpeen on tullut Pietarissa, missä SKA kykeni voittamaan helsinkiläiset jatkoajalla.

Pelillisesti Jokereilla menee hienosti, mutta yleisömäärissä se ei näy. Päinvastoin, Jokereilla oli maanantaina KHL-taipaleensa pienin yleisömäärä 7186 katsojaa. Vastaavia yleisömääriä Jokerien peleissä nähtiin viimeksi kaudella 2013-14, kun Jokerit pelasi vielä SM-liigassa.

KHL-tuote varmasti kaipaisi markkinointikampanjaa. Yleisömäärien kehityksestä saadaan osviittaa tällä viikolla, kun Jokerit keskiviikkona kohtaa Metallurg Magnitogorskin ja perjantaina Avtomobilist Jekaterinburgin.

Jääkiekko, John Norman, Jokerit, KHL, Lauri Marjamäki, Marko Anttila, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
HJK jyrää mestaruuteen – PS Kemi tipahtanee sarjasta
Sisältö:

Ellei ihmeitä tapahdu, voittaa jalkapallon Veikkausliigan mestaruuden tänä vuonna HJK. Sarjajohtonsa HJK kasvatti maanantaina jo yhdeksään pisteeseen.

FC Lahdella ei ollut HJK:ta vastaan jakoa. Maalipörssin kärkimies Joao Klauss maalasi HJK:n 34. minuutilla johtoon. Riku Riski teki toisen maalin 66. minuutilla.

Sarjakakkonen Rovaniemen Palloseura pelasi kotiottelussaan Kuopion Palloseuraa vastaan 1-1 -tasapelin. RoPS on kuusi pistettä sarjakolmosta Espoon Honkaa edellä Hongan voitettua PS Kemin maanantaina 2-1.

Mitaleista ja europaikoista taistelee Hongan ja KuPSin kanssa FC Ilves. Se otti Vaasassa maanantaina tärkeän 2-1 -voiton VPS:stä.

PS Kemin ahdinko sarjajumbona on syvä. Toiseksi viimeisenä oleva TPS voitti maanantaina Turun derbyssä FC Interin 1-0 ja on jo seitsemän pistettä kemiläisiä edellä. Näyttää todennäköiseltä, että PS Kemin suora putoaminen varmistuisi jo ennen sarjan päätöskierrosta.

IFK Mariehamn otti kotonaan 1-0 -voiton SJK:sta. SJK on TPS:ää kaksi pistettä ja IFK Mariehamn yhden pisteen edellä. Sarjassa toiseksi viimeiseksi jäävä joutuu karsimaan sarjapaikastaan.

HJK:lla on jäljellä kuusi ottelua. Niistä sille riittää mestaruuden varmistamiseen kaksi voittoa ja yksi tasapeli.

Ensi perjantaina HJK kohtaa RoPSin. Jos HJK voittaa sen ottelun, on mestaruus käytännössä varma.

HJK, Jalkapallo, Jalkapallon Veikkausliiga, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Sauli Niinistö iloitsee: ”Artikla 42.7:n arvoitus” viimein ratkeamassa Euroopassa
Sisältö:

Presidentti Sauli Niinistö iloitsi maanantaina Euroopan lisääntyvästä turvallisuuskeskustelusta. Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin tavannut Niinistö uskoo, että Euroopan unionin turvatakuiden ”arvoitus” on viimein ratkeamassa.

Niinistö on vaatinut Eurooppaa kantamaan suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan. Hän on myös nostanut esiin Lissabonin sopimuksen artiklaa 42.7, jonka merkitys on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Periaatteessa artiklassa sovitaan EU-maiden turvatakuusta.

”Euroopan turvatakuu, Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 sisältö, on pitkään ollut arvoitus. Hyvä että maat vihdoin käyvät siitä kahdenvälisiä keskusteluja. Niin arvoitus ratkeaa”, Niinistö twiittasi maanantaina tavattuaan Steinmeierin.

 

Hän sanoi tiedotustilaisuudessa olevansa iloinen siitä, että ”yhä enemmän keskustellaan siitä, miten Eurooppa voisi kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan”. Niinistö totesi itse ”keskusteluttaneensa” eurooppalaisia poliitikkoja asiasta jo kymmenen vuoden ajan.

”On erittäin hyvä, että siitä nyt voidaan käydä kahdenvälisiä keskusteluja”, presidentti sanoi infossa.

Niinistö piti asiaa esillä myös presidentinvaalikampanjassaan loppuvuodesta 2017. Hän vaati Suomea selvittämään, miten muut EU:n jäsenmaat ymmärtävät Lissabonin sopimuksen ehdottoman avunantovelvoitteen. Niinistö itse katsoi tuolloin, että Lissabonin sopimukseen sisältyy ”paljon kovempi velvoite” kuin puolustusliitto Naton artikla 5:ssa.

Artikla 42.7:ssä EU:n jäsenmaat sitoutuvat auttamaan kaikin keinoin, jos yksi jäsenvaltio joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Artikla on aktivoitu vain kerran, vuonna 2015, jolloin terrori-iskun kohteeksi joutunut Ranska pyysi muilta EU-mailta apua Lissabonin sopimukseen vedoten. Lue lisää: ”Suomi on velvoitettu auttamaan Ranskaa” – Nato-kysymys heräsi heti

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier aloitti maanantaina valtiovierailunsa Suomessa. Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Niinistö.

EU:n turvatakuut, EU:n turvatakuut, Euroopan unioni, Frank-Walter Steinmeier, Kotimaa, Kotimaa, Lissabonin sopimus, Politiikka, Saksa, Sauli Niinistö, Teppo Ovaskainen, Turvatakuut, uutiset, Yhteiskunta
Suurliitto PAM:n puheenjohtaja vaihtuu 16 vuoden jälkeen – SAK-pomo haluaa Ann Selinin seuraajaksi
Sisältö:

Keskusjärjestö SAK:n työehto-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen pyrkii Palvelualojen ammattiliitto PAM:n puheenjohtajaksi.

Suomen suurimman ammattiliiton puheenjohtaja on vaihtumassa ensi kesänä Ann Selinin 16 vuoden puheenjohtajakauden päättyessä. Selin, joka on johtanut 230 000 jäsenen PAM:ia vuodesta 2002, on ilmoittanut jäävänsä sivuun kesäkuussa 2019.

Annika Rönni-Sällinen tiedotti maanantaina tavoittelevansa PAM:n puheenjohtajuutta. SAK-vaikuttajan mukaan joukko pamilaisia on pyytänyt häntä ehdokkaaksi. Rönni-Sällinen on toiminut yli 20 vuoden ajan ay-liikkeen eri tehtävissä, suurimman osan ajasta PAM:ssa.

”En halua, että palvelualoilla työskennellään tulevaisuudessa minimipalkoilla ilman työehtosopimusten ja yhteisen edunvalvonnan tuomaa turvaa. Haluan PAMin puheenjohtajaksi, sillä haluan toimia oikeudenmukaisuuden puolesta ja heikompia puolustaen”, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa liiton edunvalvonnan ja jäsenten tulevaisuuden kannalta on tärkeää kohottaa palvelualojen ja palveluammattien arvostusta.

”Palveluammateissa työskennellään ennennäkemättömien muutosten keskellä. Monet palvelualojen työntekijät, erityisesti osa-aikaiset ja itsensätyöllistäjät kamppailevat toimeentulostaan. Meidän on huolehdittava, että palvelualoilla riittää töitä reiluilla työehdoilla ja, että palvelualojen ammattilaisten osaamista ja taitoja arvostetaan. Tämä varmistetaan muun muassa kehittämällä laadukkaita työpaikkoja ja työsuhteita.”

Selinin seuraaja valitaan liittokokouksessa kesäkuussa 2019.

Lue myös: Ann Selin jättää PAM:n puheenjohtajuuden

Ann Selin, Annika Rönni-Sällinen, Ay-liike, Ay-liike, Kotimaa, Kotimaa, Palvelualojen ammattiliitto, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Loppuuko ”vakuutuslääkäreiden ylivalta”? – Ministeriö myöntää: Suomeen tarvitaan uusi puolueeton ”viranomainen”
Sisältö:

Suomeen tarvitaan puolueeton taho antamaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja. Sellaista ei tällä hetkellä ole. Ministeriöissä tiedostetaan, että ongelmaan tarvitaan ratkaisu, joka edellyttää lakimuutosta.

Korkein oikeus (KKO) antoi viime torstaina hallitukselle harvinaisen oma-aloitteisen lakiehdotuksen, joka liittyy vakuutuslääketieteellisiin kiistoihin. KKO on huolissaan suomalaisten oikeusturvasta, sillä tällä hetkellä kiistatilanteissa ei ole mahdollista pyytää maksutonta lausuntoa puolueettomalta asiantuntijalta. Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo kiitteli KKO:n ehdotusta todeten, että ”vakuutuslääkäreiden ylivalta loppuu”. Hän tulkitsi, että nyt uusi laki on pakko tehdä. Lue myös: Hjallis Harkimo: ”Nyt vakuutuslääkäreiden ylivalta loppuu – uusi laki on pakko tehdä”

Oikeudessa on riidelty muun muassa siitä, pitäisikö vakuutusyhtiöiden maksaa työkyvyttömyyseläkettä aivovammapotilaille.

Onko KKO:n paperi velvoittava niin, että se käytännössä määrää lainvalmistelun aloitettavaksi?

”Sanotaan sillä tavalla, että kyllä se hyvin vakavasti otetaan ja tiedostetaan tämä asia, että tähän tulisi löytää ratkaisu”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen vastaa Uudelle Suomelle.

Keistisen mukaan ongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Aiemmin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi puolueettomia lausuntoja, mutta lopetti vuonna 2011, kun tapauksia alkoi kertyä niin paljon. Viime vuonna yliopistosairaalat tekivät saman päätöksen.

Asia kuuluu ennen muuta sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, mutta paljolti myös oikeusministeriölle, joka on nostanut ongelman esille jo ennen KKO:n ehdotusta. Keistinen uskoo, että KKO:n ehdotus vauhdittaa nyt lainvalmistelua. Erilaisia vaihtoehtoja on jo etsitty useissa neuvotteluissa, vaikka varsinaista lainvalmistelua ei ole vielä käynnissä.

Ministeriöissä pohditaan, kuka voitaisiin velvoittaa antamaan puolueettomia lausuntoja. Keistisen mukaan vaihtoehtoja on ainakin kolme: Valvira, yliopistosairaalat ja erillinen asiantuntijaryhmä, joka olisi ikään kuin uusi viranomainen. Keistisen mukaan Valviran ja yliopistosairaaloiden kanta asiaan on tullut selväksi ja se on varsin kielteinen, mikä johtuu pitkälti siitä, että molemmilla on jo omat päätehtävänsä, joissa niillä riittää töitä.

”Voi olla vaikea löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua tähän.”

Kyseessä olisi joka tapauksessa uusi tehtävä, joka edellyttäisi siihen osoitettua budjettirahoitusta. Keistinen pitääkin rahoituskysymystä yhtenä mahdollisena kompastuskivenä. Myös erillisen asiantuntijaryhmän jäsenille pitäisi maksaa palkkio.

Keistinen huomauttaa, että potilaiden tilanteet vaihtelevat paljon ja asiantuntijaryhmältä vaadittaisiin hyvin monialaista osaamista, jota ei yhdellä ihmisellä ole. Eniten julkisuudessa on ollut esillä neurologisten lausuntojen tarve, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi erilaisista ammattitaudeista.

Koulukuntaeroja ja vaikeita tapauksia

Keistinen huomauttaa, että valvovien viranomaisten rakenne on muuttumassa, kun maakuntauudistuksessa luodaan uusi hallintorakenne. Alle 10 vuotta toimineet Avit ja Valvira ollaan mylläämässä osaksi uutta virastoa, Luovaa. Keistisen mukaan hyvä kysymys on, tulisiko vastuu lausunnoista sairaanhoitopiireille, maakunnille vai kenties Luovalle.

”Tässä kentässä muuttuu nyt aika paljon, joka silloin toisaalta antaa myös mahdollisuuden rakenteeseen korjata myös tämä epäkohta, että meillä ei ole nykyisessä systeemissä tällaista puolueetonta viranomaista, joka antaisi lausuntoja.”

KKO on käsitellyt Keistisen mukaan hyvin monimutkaisia ja vaikeita tapauksia, joita varten on vaikea saada tietoa. Joskus on esimerkiksi koulukuntaeroja, joten oikeuden voi olla erittäin vaikea arvioida näyttöä. Jonkun pitäisi tehdä arvioita nimenomaan oikeutta varten sen sijaan, että juttujen kiistaosapuolet hankkivat lausuntoja.

”Siinä mielessä on tarvetta tällaisille lausunnoille vakuutusasioissa. Tässä kuitenkin on myös aika isot taloudelliset kysymykset ja myös sitten, niin kuin sanottu, yksittäisen kansalaisen oikeusturva.”

Oikeus kaipaa asiantuntijatietoa, joka ei tule vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäriltä eikä toisaalta myöskään potilaan asiantuntijalääkäriltä.

”Siitä välistä pitäisi löytää tällainen puolueeton asiantuntija, joka pystyisi arvioimaan näitä molemmilta puolilta tulevia lausuntoja.”

Eli tässä on sen verran isot intressit puolin ja toisin, että väliin tarvitaan puolueeton taho?

”Kyllä. Korkein hallinto-oikeushan linjaa päätöksissään, vaikka käsitelläänkin yksittäistapausta, se on samalla linjaus, jolla voi olla aika isokin taloudellinen merkitys.”

Keistisen mukaan harvat jutut menevät korkeimpaan oikeuteen asti ja kyse on myös laajemmin oikeuslaitoksen tarpeesta saada puolueettomia lausuntoja eri tapauksissa. Usein puhutaan isoista rahoista. Vakuutusyhtiö voi joutua korvaamaan nuorena työkyvyttömäksi jääneelle täyden palkan 65-vuotiaaksi saakka. Keistinen arvioi, että tällöin yksittäistapauksessakin puhutaan useista miljoonista euroista.

Keistinen epäilee, voisiko lakimuutos ehtiä valmiiksi enää tällä hallituskaudella, joka päättyy ensi keväänä. Hän huomauttaa, että eduskunnassa on jo sisällä niin paljon lainsäädäntöä, että sinne on erittäin vaikea saada uutta.

”Voi olla vaikea toteuttaa sitä nyt tällä kaudella.”

Keistisen mukaan KKO:n kannanottoa käydään nyt läpi ja keskustellaan oikeusministeriön kanssa, mutta hän ei osaa sanoa, millä aikataululla asia voisi edetä. Hänen mielestään asiasta tarvittaisiin laajempia selvityksiä ratkaisuvaihtoehdoista.

Lue lisää: KKO:lta harvinainen lakialoite hallitukselle: Suomalaisten oikeusturva vaarassa vakuutusoikeudessa – puututtava heti

Harry Harkimo, Hjallis Harkimo, Kotimaa, Kotimaa, Maakuntauudistus, Minna Karkkola, Politiikka, Timo Keistinen, Vakuutuslääkärit, Vakuutuslääkärit, Valvira, Yhteiskunta
Nyt puhuu Jani Toivola: Yli 1000 matkaa taksilla – ”Taksin avulla voin sanoa ein sijaan kyllä”
Sisältö:

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola vastaa kohuun, joka on syntynyt hänen taksinkäytöstään. Iltalehti on kertonut tänään, että Toivola on käyttänyt eduskunnan taksikorttia tällä vaalikaudella jo 1039 kertaa 22 000 eurolla. Toivolan mukaan hänellä ei ole salattavaa.

Toivola huomauttaa, että hänen taksinkäyttöään on laskettu viimeisen 3,5 vuoden ajalta.

”Luku on tietenkin paljon, mutta mitään salattavaa ei ole. Minulla on oma selkeä näkemys siitä, miten tätä työtä teen ja miten se käytännössä mahdollistuu. Käyttämällä taksia pystyn olemaan läsnä mahdollisimman monessa paikassa ja tehokkaasti. Olen tehnyt sen valinnan ja seison sen takana. Pelkkä yksi luku sinällään kertoo vielä hyvin vähän siitä, miten suoriudun työstäni”, Toivola kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mielestään taksimatkat ja muut listaukset tuntuvat ”kovin ohuelta tavalta arvioida kriittisesti” kansanedustajan työtä.

”Olisin valmis käymään median kautta kriittistäkin keskustelua siitä, mitä kansanedustajan työn tulisi olla ja mihin minun tulisi aikani ja voimavarani käyttää. Minua ja meitä saa ehdottomasti haastaa. Oikeastaan toivonkin sitä. Haastaminen tekee tehdyn työn näkyväksi ja antaa myös mahdollisuuden peilata omia valintoja.”

Toivola vetoaa siihen, että kansanedustajille tulee paljon kutsuja tulla puhumaan ja tutustumaan eri yhteisöihin. Hän sanoo halunneensa priorisoida ihmisten kohtaamista työssään ja kokee sen myös omaksi vahvuudekseen kansanedustajana.

”Saan kohtaamisista paljon sisältöä ja eväitä, mitä viedä takaisin eduskuntaan. Miltä elämä näyttää eri väestöryhmien, yhteisöjen ja yksilöiden näkökulmasta eri puolilla Suomea. Uskon, että kohtaamisella voi parhaassa tapauksessa olla voimauttava vaikutus myös itse yhteisölle. Valta ja päätökset eivät olekaan etäällä, vaan keskusteluyhteyden päässä.”

Toivola kertoo keskittyneensä paljon lasten ja nuorten asioihin sekä koulutuspolitiikkaan. Hän toteaa puhuneensa tällä kaudella yli 100 koulussa.

”Katson, että taksi on väline minulle tehdä tätä työtä. Taksin avulla pystyn useammin sanomaan ein sijaan kyllä. Tunnin tyhjä lovi keskipäivällä mahdollistaa vaikka kouluvierailun, jos menen sinne taksilla. Tämä on valinta, jonka olen halunnut tehdä. Se on tapa priorisoida ja painottaa tiettyjä asioita ja arvoja työssäni. Tiedot taksin käytöstä ovat julkisia ja olen tämän aina tiennyt taksia käyttäessäni.”

Kansanedustajat saavat käyttää taksia pääkaupunkiseudulla käytännössä rajattomasti, kunhan yksittäinen matka ei maksa yli 70 euroa. Koska Toivolan matkat ovat olleen lyhyitä ja Iltalehden mukaan vain yksi matka on ylittänyt 70 euron rajan, ei asiaan ole kiinnitetty huomiota eduskunnassa.

Eduskunta, Jani Toivola, Kansanedustaja, Kansanedustajat, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, Yhteiskunta