Tiistai 13.11.2018

Uusi Suomi uutiset

Jääkiekon World Cup tulossa 2020 – uusi formaatti suunnitteilla
Sisältö:

NHL:n ja sarjan pelaajayhdistyksen NHLPA:n järjestämää World Cup-turnausta suunnitellaan vuodelle 2020. Päätös World Cupin järjestämisestä tehtäneen ensi vuoden aikana. Turnauksen toteutuminen riippuu NHL:n ja NHLPA:n työehtosopimusneuvottelujen onnistumisesta.

World Cup on vuosien 1976-91 aikana viidesti pelatun parhaiden pelaajien Canada Cup-turnauksen perillinen. Se on pelattu vuosina 1996, 2004 ja 2016.

Toisin kuin kaksi ensimmäistä World Cupia, joita pelattiin useammassa maassa, pelattiin edellinen World Cup kokonaan Torontossa. Mukana olivat Kanada, USA, Ruotsi, Venäjä, Tshekki ja Suomi sekä nuorten pohjoisamerikkalaispelaajien ja muun Euroopan tähdistöjoukkueet.

Kanada voitti kultaa, mutta turnauksen urheilujuhlalliset piirteet eivät olleet sen kummempia kuin jääkiekon MM-kisoissakaan. Torontossa suuremman huomion varasti paikallisen baseball-seuran Blue Jaysin ottelut New York Yankeesia vastaan ja lisäksi ”fanittoman” Team Europen eteneminen finaaleihin lässähdytti tunnelmaa.

Yhdysvalloissa World Cup ei rikkonut edes miljoonan tv-katsojan rajaa. Tavoitteet olivat korkeammalla.

Mutta turnaus tuotti kuitenkin voittoa kymmenien miljoonien eurojen edestä. Taloudellisesti on siis järkevää jatkaa.

NHL ja NHLPA haluaisivat järjestää turnauksen useammassa eri maassa. Idea on fiksu, koska areenat saataisiin täyteen myös eurooppalaisjoukkueiden otteluissa.

Lisäksi tähdistöjoukkueista luovutaan. Suunnitteilla on puhdas maajoukkueturnaus.

Ajankohta olisi todennäköisesti syyskuussa 2020 ennen NHL-kauden alkua. Turnausformaatista päätetään myöhemmin.

Edelleenkään ei ole tietoa, päästääkö NHL pelaajansa Pekingin 2022 olympialaisiin. Todennäköisesti kyllä päästää, koska Kiinan kokoiselta markkina-alueelta olisi älyvapaata olla sivussa.

Olympialaisista huolimatta kapeassa kaukalossa pelattavalle maailmancupille löytyy kyllä tilausta. Katsojat haluavat nähdä maansa parhaan joukkueen tositoimissa useammankin kuin neljän vuoden välein.

MM-kisabisnestäkään World Cup ei ole aiemmin haitannut. Päinvastoin, jääkiekon MM-kisojen suosio on vain kasvussa, vaikka niitä järjestetään joka vuosi.

Jos World Cup pelataan 2020, voi Suomi saada jalkeille todella kovan ryhmän. Mikko Rantanen, Sebastian Aho ja Patrik Laine alkavat olla parhaassa iässään. Suomesta on putkahtanut viime vuosina myös todella lupaavia puolustajia. Leijonien turnausvoittokaan ei olisi epärealistinen tavoite.

Jääkiekko, Jääkiekon World Cup, Leijonat, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
”Julkisuushakuista provosointia” – Näin perussuomalaiset kommentoi PS-nuoren ”valkoista” isänpäivätoivotusta
Sisältö:

Tahallista, julkisuushakuista provosointia, kommentoivat perussuomalaisten puoluesihteeri ja PS-Nuorten puheenjohtaja puolueen nuorisojärjestön vaikuttajan isänpäivätoivotusta ”valkoisille isille”.

Perussuomalaisten Nuorten Lapin piirin puheenjohtaja Johannes Sipola herätti sunnuntaina huomiota Twitterissä toivottamalla ”Kaikille valkoisille iseille hyvää isänpäivää!”. Twiitin kerätessä paheksuntaa hän ilmoitti halunneensa pitää esillä suomalaisten ”olemassaolon säilyttämistä” vastapainona sille, että valtavirtakulttuuri on hänen mukaansa ”kaikkea valkoista vastaan”.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolle twiitti oli tullut vastaan ”jossain somevirrassa”.

”Vaikutti julkisuushakuiselta tahalliselta provosoinnilta. Nuorisojärjestö itsenäisenä toimijana puntaroinee asiaan reagoimista”, Slunga-Poutsalo viestii Uudelle Suomelle.

Hänen mukaansa nuorisojärjestön suuntaan ollaan tällaisissa tapauksissa tarvittaessa yhteydessä, mutta Sipolan twiitin vuoksi näin ei ole tehty. Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila suhtautuu twiittiin samoin kuin Slunga-Poutsalo.

”Twiitti on selkeä provo, johon somen perusteella on tartuttu.”

Voutilan mukaan PS-Nuoret ”ei ohjeista, kenelle sen piirijohtajat toivottavat hyvää isänpäivää”.

”PS-Nuoret ry toivotti ja toivottaa kaikille myös jatkossa hyvää isänpäivää”, väistyvä puheenjohtaja Voutila linjaa.

Voutila ei avaa, käydäänkö asiasta kirjoittajan kanssa keskustelua tai tuleeko siitä seuraamuksia. Hänen mukaansa jäsenasioita tai järjestön sisäisiä toimenpiteitä ei kommentoida julkisesti.

Isänpäivä, Johannes Sipola, Kotimaa, Kotimaa, Perussuomalaiset, Perussuomalaiset, Perussuomalaiset Nuoret, Politiikka, PS-Nuoret, Riikka Slunga-Poutsalo, Samuli Voutila, Teppo Ovaskainen, uutiset, Yhteiskunta
EU:n suunnitelma kauhistuttaa keskustalaista – Kasvimyrkkyjen kielto ”vaarantaa suomalaisen ruuantuotannon”
Sisältö:

Euroopan unioni aikoo kieltää joukon kasvinsuojeluaineita niihin liittyvien syöpähuolten vuoksi. Keskustavaikuttaja, eurovaaliehdokas Anna Sirkiän mukaan liian pikaiset kieltotoimet voivat vaarantaa Suomen kokonaissadon ja kasvattaa viljelijöiden riskit kestämättömiksi.

Varsinais-Suomen keskustan varapuheenjohtaja Sirkiä kommentoi Puheenvuoron blogissaan Maaseudun Tulevaisuuden uutista EU:n suunnitelmasta.

”Taustalla EU:n linjauksessa on huoli syöpien lisääntymisestä. Mitä tulee ainakin suomalaiseen ruokaan, huoli kohdentuu lähinnä niihin, jotka altistuvat aineille, siis viljelijöihin, ei kuluttajiin. Suomalaista ruokaa voi syödä rauhallisin mielin, sillä ruuassa ei juurikaan ole jäämiä kasvinsuojeluaineista. Vastuullinen viljelijä myös osaa suojata itsensä”, Sirkiä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Sirkiä nostaa esiin Euroopan elintarviketurvallisuusviraston viimevuotisen tutkimuksen, jonka mukaan yhdestäkään suomalaisesta tuotteesta ei mitattu turvallisena pidetyn rajan ylittäviä jäämäpitoisuuksia kasvinsuojeluaineista.

Hänen mukaansa on hyvä, että elintarvikkeiden jäämiin puututaan maissa, joissa niitä löytyy enemmän. Sirkiän mukaan on kuitenkin ”täysin järjetöntä, että EU haluaa kieltää kasvinsuojeluaineiden tehoaineita sellaisella tahdilla, ettei uusia korvaavia aineita ehditä kehittää”.

”Tilanteessa, jossa kasvinsuojeluaineita ei voida käyttää, satovaihtelut lähentelevät ääripäitä. Saadaan kohtuullinen sato tai ei mitään, jos kasvitauti iskee. Tällaiseen riskiin ei viljelijöillä ole varaa tässä kannattavuustilanteessa, eikä Suomella ole varaa menettää puhdasta tuotantoaan eikä omavaraisuuttaan”, Sirkiä kirjoittaa.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Suomen kokonaissato pienenisi keskimäärin 41 prosenttia jo muutaman vuoden päästä, jos EU:n kielto ja siihen liittyvät ”pahimmat uhkakuvat” toteutuvat. Lehden mainitsema luku perustuu kasvinsuojeluteollisuuden selvityksiin. Käyttökiellot voivat lehden mukaan toteutua jopa 2–4 vuoden sisällä, kun taas korvaavien aineiden kehittäminen voi kestää 10 vuotta.

Sirkiän mielestä ”EU vaarantaa linjauksillaan suomalaisen ruuantuotannon”.

”Nyt on puolustettava meidän pohjoista kestävää tapaamme tuottaa ruokaa! On puolustettava myös ruuan tuottajaa! Tässä on taas pelissä lukuisten tilojen kannattavuus ja ruokaturvamme. Järki mukaan EU:n linjauksiin ja siirtymäaikoihin”, hän vetoaa.

Anna Sirkiä, Euroopan unioni, Kasvinsuojeluaine, Keskusta, Kotimaa, Kotimaa, Maanviljely, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Valtteri Bottas voi juhlia maailmanmestaruutta
Sisältö:

Formula ykkösten kausi 2018 on ollut suomalaisittain aika lailla pettymys. Vaikka kaksi suomalaista ajaa kärkitalleissa, on 20 kisasta vain yksi päättynyt suomalaisvoittoon Kimi Räikkösen voitettua lokakuun lopulla Austinissa.

Viime vuonna kolme kisaa voittaneelta Valtteri Bottakselta odotettiin enemmän. On merkittävä pettymys, ettei Bottas ole voittanut tänä vuonna yhtään kisaa.

Tietysti Sotshin kisan voitto olisi kuulunut Bottakselle. Mercedes pakotti hänet päästämään Lewis Hamiltonin kuitenkin edelleen.

Bottaksella on riittänyt epäonneakin. Brasilian GP:ssä hän jäi viidenneksi, koska moottorista ei voinut ottaa kaikkia tehoja irti. Aiempien moottoriongelmien ja moottorikiintiön täyttymisen Bottas oli joutunut ajamaan vanhalla moottorilla, jonka käyttöikä alkoi olla lopuillaan.

Mercedes varmisti Brasiliassa merkkimestaruutensa. Bottas on tuonut tallille tällä kaudella 237 pistettä. Kunnia tiimityöstä kuuluu myös hänelle.

Suomalaiset eivät ole juhlineet Formula ykkösissä merkkimestaruuksia kovinkaan usein. Mika Häkkinen voitti merkkimestaruuden McLarenilla 1998 ja Mika Salo Ferrarilla 1999. Kimi Räikkönen oli voittamassa merkkimestaruutta Ferrarilla 2007 ja 2008.

Bottas oli voittamassa merkkimestaruutta nyt toista kertaa peräkkäin. Hän nousi suomalaisten tilastossa jaetulle kärkipaikalle Räikkösen kanssa.

Mercedes pystyi voittamaan viidennen perättäisen tuplamestaruutensa toisena tallina. Ferrari pystyi vastaavaan 2000-04.

Bottas on saanut paljon kiitosta hyvästä tiimityöstä. Se ei silti takaa, että hän voisi jatkaa tallissa 2020, kun nykyinen sopimus päättyy. Ensi kauden alku näyttää aika vahvasti Bottaksen urakehityksen suunnan.

Sitä ennen Bottas voi taistella voitosta myös marraskuun viimeisenä viikonloppuna Abu Dhabissa. Siellä hän voitti viime vuonna.

F1, Formula 1, Formula 1, Mercedes, Otto Palojärvi / Sport Content, Valtteri Bottas, Urheilu
Suomen hävittäjäehdokkaalle 500 000 lentotuntia – ”Naton ilmapuolustuksen selkäranka Euroopassa”
Sisältö:

Eurofighter-hävittäjät ovat lentäneet yhteensä puoli miljoonaa lentotuntia.

Eurofighterin lentotuntien määrää ovat kasvattaneet eri maiden ilmavoimien operaatiot Lähi-idässä sekä Baltian ilmavalvonnassa. Tällä hetkellä Euroopan ilmatilaa suojelee lähes 500 Eurofighteria ja määrän ennakoidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

”500 000 lentotuntia todistavat, että Eurofighter on Naton ilmapuolustuksen selkäranka Euroopassa”, Eurofighter Jagdflugzeug GmbH:n pääjohtaja Volker Paltzo sanoo tiedotteessa.

Eurofighter on yksi Suomen tulevan hävittäjähankinnan vaihtoehdoista, jonka on epäilty vanhenevan Suomen käyttötarpeita nopeammin. Suomi tarvitsee uusia hävittäjiä vielä 2060-luvulla, mutta arvioiden mukaan Eurofighter Typhoonin pääkäyttäjät, Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan ilmavoimat, alkavat poistaa konemallia käytöstä 2040-luvulla.

Paltzo kuitenkin vakuuttaa, että konemallin kehitystyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

”Jatkamme koneen kehittämistä seuraavina vuosikymmeninä. Kone tulee olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuuden eurooppalaisen ilmapuolustusjärjestelmän osana”, Paltzo vakuuttaa.

Tulevaisuudessa Eurofighteriin integroidaan uusi elektronisesti skannaava tutka, parannettua uutta automatiikkaa sisältävä, lentäjien työskentelyä helpottava käyttöliittymä sekä uusia aseita.

“Koneiden EJ200-moottoreita on käytetty yli miljoona tuntia sekä Euroopassa että kansainvälisesti. Moottorien kehitystyö jatkuu ja haluamme näin varmistaa, että Eurofighter säilyttää taistelukykynsä myös tulevaisuudessa”, sanoo juhlallisuuksiin osallistunut Clemens Linden, moottorivalmistaja Eurojet Turbo GmbH -yhtiön pääjohtaja.

Eurofightereita on tilattu Eurooppaan yhteensä 623 kappaletta.

HX-hanke, HX-hävittäjähanke, Kotimaa, Kotimaa, Matti Keränen / Tekniikka&Talous, Politiikka, Suomen hävittäjähankinnat, uutiset, Yhteiskunta
Onnibusin perustaja hämmästyi virkamiehen rankkaa avautumista – tyrmää hintaennusteen
Sisältö:

Linja-autoyhtiö Onnibusin perustaja Pekka Möttö ihmettelee korkean virkamiehen avautumista Onnibus-kaupasta. Mötön mukaan ennuste hintojen noususta ei pidä paikkaansa.

Halpabussiyhtiö Onnibusin perustaja Pekka Möttö toteaa olevansa todella iloinen siitä, että Onnibus myytiin Koiviston Autolle, joka on Suomen suurin bussikonserni. Kauppa on herättänyt joitakin puheita.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) totesi pitävänsä kauppaa mahdollisesti ongelmallisena kuluttajille. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson puolestaan kirjoitti Kauppalehteen tiukkasanaisen kolumnin.

”Kun markkinahäirikkö on nyt ostettu hiljaiseksi, pelkona on, että bussi- ja junaliikenteen hinnat alkavat taas nousta. KKV tutkisi mielellään yrityskaupan, mutta sitä se ei saa tehdä”, Gustafsson sanoi.

Lue tarkemmin: ”Markkinahäirikkö Onnibus ostettiin hiljaiseksi” – KL: Korkea virkamies varoittaa hintojen noususta

Miten on, uskooko Pekka Möttö, että kauppa voi vaikuttaa, kuten Gustafsson ennustaa?

”En. En missään nimessä usko”, Möttö vastaa kysymykseen.

”Se kilpailutilanne on bussi-juna-henkilöauto. Ei se ole muuttunut miksikään.”

Myös VR:n myynti- ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketola kommentoi aiemmin Talouselämälle, ettei usko Gustafssonin hintaskenaarioon.

Onnibus ja sen aggressiivinen hinnoittelu laski aiemmin merkittävästi bussi- ja junalippujen hintoja. Mötön mukaan Onnibus ja Koiviston Auto eivät kuitenkaan olleet ”missään kovassa kilpailutilanteessa” ennen kauppaa. Kilpailua käydään hänen mukaansa bussiyhtiöiden välillä yleisesti.

Hintakilpailu, Kotimaa, Kotimaa, Liikenne, Minna Karkkola / Talouselämä / Alma Talent, Onnibus, Pekka Möttö, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
STTK: Irtisanomisesitys hyödytön ja huonosti perusteltu, mutta mitätön – työtaistelut voidaan lopettaa
Sisältö:

STTK:n hallitus ilmoitti maanantaina, ettei keskusjärjestö edelleenkään hyväksy irtisanomissuojan heikentämistä. Sipilän hallituksen irtisanomisesityksen STTK on kuitenkin valmis päästämään läpi ilman uusia vastatoimia, sillä esityksen ei uskota muuttavan oikeus- ja irtisanomiskäytäntöjä merkittävästi.

STTK:n hallitus katsoo, että työsopimuslain muutosta koskeva hallituksen uudistettu esitys – tunnettu aiemmin nimellä irtisanomislaki – antaa edellytykset työtaistelutoimien lopettamiselle. Lopullisen päätöksen työtaistelutoimien lopettamisesta tekevät kuitenkin liitot. Esimerkiksi ammattiliitto Pro, STTK:n toiseksi suurin liitto 110 000 jäsenellään, kokoaa hallituksensa torstaina päättämään asiasta.

”STTK jättää lopullisen päätöksenteon työtaistelutoimien lopettamisesta liitoille, niin kuin kuuluukin”, ammattiliitto Pron puheenjohtaja, STTK:n varapuheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

Hänen mukaansa STTK:n hallituksen maanantain linjaus oli yksimielinen. Onko arvionne siten, että STTK:n osalta työtaistelutoimet tullaan nyt päättämään?

”En spekuloi toisten liittojen hallitusten päätöksillä. Mutta itse aion viedä sellaisen esityksen liiton hallitukseen, että liitto ottaa kriittisen kannan lakiesityksen sisältöön, mutta ei välttämättä näe tarpeelliseksi jatkaa työtaistelutoimia”, Malinen sanoo korostaen liiton hallituksen tekevän lopullisen päätöksen.

”Täytyy muistaa, että liitoissakin liiton hallitus tekee päätökset, ei puheenjohtaja yksin. Mutta liittojen puheenjohtajat olivat tänään STTK:n hallituksessa yksimielisiä.”

STTK:n hallitus arvioi, että esitys ei paranna työllisyyttä ja että se ei myöskään muuta oikeuskäytäntöä merkittävästi. Lisäksi STTK sanoo kolmikantaisen työryhmän jatkovalmistelun jälkeenkin, että se ei voi hyväksyä irtisanomisesityksen perusteluja.

Eli suhtautuminen lain perusteluihin on kriittinen, mutta lakiesitys ollaan valmiita hyväksymään, koska sillä ei uskota olevan merkittävää muutosta oikeuskäytäntöön?

”Kyllä se varmasti tältä pohjalta se keskustelu menee. Tässä tietysti täytyy katsoa asiaa monesta näkökulmasta. Ei pelkästään meidän, vaan myös niiden pienten, ensimmäisiä työntekijöitä palkkaavien yritysten näkökulmasta. Eivät nämä yksipuolisia nämä asiat ole, totta kai me ymmärrämme, että pienillä ja aloittavilla yrityksillä on omat erityispiirteensä – vaikka toisaalta yritysten koko on jo huomioitu nykyisessä oikeuskäytännössä. Siinä mielessä tästä ei uskota suurta muutosta tulevan”, Malinen sanoo.

Uusi Suomi ei tavoittanut STTK:n suurimman jäsenliiton Tehyn johtoa kommentoimaan tilannetta.

LUE MYÖS:

Antti Palolalta niukat kommentit irtisanomislaista – ”Meidän on vaikea hyväksyä irtisanomisten helpottamista”

PAM peruu kaikki poliittiset työtaistelutoimet

JHL: Irtisanomislailla onkin yllätysvaikutus – irtisanomissuoja paranee suuremmissa yrityksissä

Ay-liike, Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Jorma Malinen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Teppo Ovaskainen, uutiset, Yhteiskunta
Romahdus: Vain 36 % saa mopokortin ensiyrittämällä – Autokoululiitto: ”Ei se vain toimi, kun puhutaan vielä lapsista”
Sisältö:

Heinäkuun alussa tänä vuonna voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen seurauksena mopokorttien hyväksymisprosentti on romahtanut, kertoo Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi Uudelle Suomelle.

Uudistuksen myötä mopokortin vähimmäisvaatimus on neljän tunnin teoriaopetus, teoriakoe ja käsittelykoe. Ajokoetta ei ole lainkaan. Kaikki ajo-opetus on vapaaehtoista.

Jokilampi kertoo liiton tuoreisiin tilastoihin viitaten, että ennen uudistusta yli 80 prosenttia sai mopokortin ensiyrittämällä, mutta nyt vastaava luku on alle 40 prosenttia. Myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kertonut luvuista.

”Mitä tapahtui nuorilla, 15-vuotiailla, eli käytännössä sillä joukolla, joka ensimmäistä kertaa siirtyy liikenteeseen: heillä aikaisemmin teoriakokeen hyväksymisprosentti oli 83, niin nyt se on 36. Se on aika raju muutos, joka kertoo siitä, että nyt kun ei ole mitään koulutusta, niin eihän 15-vuotias niitä asioita osaa omatoimisesti hakea. Ei se vain toimi vielä sen ikäisellä, kun käytännössä puhutaan vielä lapsesta”, Jokilampi sanoo.

Henkilöautojen osalta on Jokilammen mukaan vielä liian aikaista sanoa varmoja lukuja, mutta suunta on niidenkin osalta laskeva.

”Varmasti [henkilöautoissa] on samaan suuntaan mennyt. Voisin kuvitella, että jos se aikaisemmin on ollut siellä 70–80 pinnassa se hyväksymisprosentti, niin se varmaan nyt lähentelee noin 60:tta. Täytyy muutama kuukausi vielä mennä, että pystyy tarkemmin sanomaan, pikkaisen pidemmältä juoksulta. [Mopokorttien osalta kehitys] näkyy nyt hyvin, kun [muutos tapahtui heinäkuun alussa]. Heinä–elokuu on vielä hyvää mopoaikaa, joten sen pystyy aika hyvin sanomaan”, Jokilampi toteaa.

”Parhaimmat käy siellä [teoriakokeessa] kahdeksan kertaa, se raha menee mopoilijoilta nyt siihen kokeen yrittämiseen. Se on kyllä rahan haaskausta”, hän sanoo.

Jokilammen mielestä uudistus on riski liikenneturvallisuuden kannalta. Hän ottaa esille sen, että vuonna 2011 tehty mopokorttiuudistus paransi liikenneturvallisuutta. Ennen vuotta 2011 mopokortin saamiseksi riitti teoriakokeen suorittaminen ilman osallistumista teoria- tai ajo-opetukseen. Trafin mukaan mopo-onnettomuudet vähenivät merkittävästi lakimuutoksen jälkeen. Osittain tämä johtui mopokortin hinnan noususta, osittain mopoilijoiden parantuneista taidoista, Trafi arvioi tuolloin.

Tänä vuonna voimaan tulleen uudistuksen yksi tavoite oli laskea ajokoulutuksen hintaa. Jokilampi kuitenkin huomauttaa, että jos mopokokeessa joutuu käymään kahdeksan kertaa, pelkän yrittämisen hinta on noin 300 euroa. Jokilammen mukaan aiemmin mopokortti maksoi kokonaisuudessaan keskimäärin 300–400 euroa.

”Mopopuolella se huolestuttavin asia koko uudistuksessa on se, että 15-vuotiaat lapset, jotka siirtyvät ensimmäistä kertaa liikenteeseen, heillä ei ole minkäänlaista liikenneajon koulutusta eikä minkäänlaista liikenneajon tutkintoa. Jopa ammattikuljettajille on määrätty pakollista ajo-opetusta, mutta 15-vuotiaille lapsille ei. Se on aika huolestuttava juttu. Se tarkoittaa sitä, että me laitetaan mopoilijat tuonne liikenteeseen ja sanotaan, että koita poika pärjätä”, Jokilampi kritisoi.

Ajokorttilaki, ajokorttiuudistus, Ajokoulutus, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Mopoilijat, Mopokortti, Mopot
Nyt haukkuvat jo omatkin – Rakennusliitosta tyly viesti SAK:lle irtisanomisjärjestyksestä
Sisältö:

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sättii tiukasti keskusjärjestö SAK:ta sen avauksesta lakisääteisestä irtisanomisjärjestyksestä. Laki määräisi, että irtisanomistilanteissa pisimpään työsuhteessa olleet saisivat pitää työnsä ja viimeksi tulleet saisivat potkut.

SAK:hon kuuluvan Rakennusliiton Suokas arvioi, ettei laki rakennusalalla toimisi.

”SAK teki avauksen lakisääteisestä irtisanomisjärjestyksestä. Tavoitteena varmistaa vanhempien työntekijöiden työpaikat eläkeikään saakka. Julkisella sektorilla laki voisi toimiakin. Myös joillakin suurilla teollisuuden työnantajilla. Rakennusalalle esitys on kuin pöllähdys varastossa lojuvasta muistoesinearkusta”, Suokas tylyttää blogissaan.

Suokas huomauttaa, että vaikka suomalaisten keski-ikä nouseekin, ”raskasta työtä ei kroppa kuitenkaan kestä määräänsä enempää”. Hän kertoo myös rakentajien jäävän työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana ja ”muuten pois töistä keskimäärin 58-vuotiaan”.

”Luvut ovat pysyneet samoina vuosikymmeniä. Eläkeikää nostanutta lakia valmisteltaessa hehkutettiin työelämän laadun parantamista. Tarina tiedettiin lööperiksi. Kaikkein parhaiten sen kertojat. Kiinnostus koko hommaan lässähtikin, kun hyväosaisille tärkeä eläkkeiden rahoitus saatiin varmistettua”, Suokas kirjoittaa.

Kotimaa, Kyösti Suokas, Politiikka, Rakennusliitto, SAK, Työelämä, Työelämä, Uusi Suomi
Etla: Sipilän hallitus loi noin 50 000 työpaikkaa – loppu tuli taloustilanteesta
Sisältö:

Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti vuonna 2015 tavoitteeksi nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on lähes saavutettu. Työllisyysasteen trendi oli syyskuussa 71,7 prosenttia.

Vesa Vihriälän, Mika Malirannan, Ville Kaitilan, Antti Kauhasen, Tero Kuusen ja Markku Lehmuksen kirjoittama raportti hahmottelee Suomen talouden tulevalle viiden vuoden kaudelle kolme potentiaalista skenaariota.

Optimistisessa skenaariossa bkt-kasvu yltää keskimäärin 2,6 prosenttiin, realistisessa 2,1 prosenttiin ja pessimistisessä 1,3 prosenttiin. Ilman työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin kasvuluvut jäävät kussakin skenaariossa 0,5 prosenttiyksikköä pienemmäksi.

Otimistisessa skenaariossa kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti palaa ennen kriisiä edeltäneeseen vauhtiin, eli työn tuottavuus kasvaa vuosina samaa vauhtia kuin vuosina 2000–2007 eli 2,2 prosenttia vuodessa. Optimistisen tästä mallista tekee se, että 2000-luvun alussa elektroniikkateollisuus eli pääasiassa Nokia toi tuottavuuden kasvuun merkittävää lisävauhtia.

Realistisessa mallissa oletuksena on, että Suomen teollisuuden työn tuottavuus pääsee tulevina vuosina samaan kasvuvauhtiin kuin Yhdysvaltojen teollisuus vuosina 2005–2016, joka oli 1,8 prosenttia vuodessa.

Pessimistisessa ennusteessa kiinnitetään huomiota Yhdysvaltojen työn tuottavuuden kasvuun, joka hidastui vuoden 2004 jälkeen. Yksi varteenotettava selitys hidastumiselle on tutkimustoiminnan tehokkuuden heikentyminen. Oletuksena tässä skenaariossa on, että työn tuottavuus kasvaa lähivuosina samaa vauhtia kuin Yhdysvalloissa vuosina 2005–2017, eli 0,9 prosenttia vuotta kohden.

Etlan mukaan viime vuosina nähty tuotannon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat johtuneet useasta samanaikaisesta seikasta. Vientimarkkinoiden veto on auttanut, mutta ei selitä Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin.

"Työllisyyden runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä vuoden 2015 puolivälistä lähtien noin puolet on arviomme mukaan kuluneella hallituskaudella toteutettujen politiikkatoimien, toisin sanoen kilpailukykysopimuksen ja työn tarjontaa lisänneiden uudistusten ansiota", raportti toteaa.

Jos huomioon otetaan vielä edellisellä hallituskaudella päätetty eläkeuudistus, politiikkatoimien vaikutus on vielä jonkin verran suurempi.

"Lopusta vastaa parantunut ulkoinen kysyntä ja talouden muu sopeutuminen."

LUE MYÖS:

Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”

Suomen työttömyys laski jo alle ”luonnollisen” rajan – Saiko hallitus aikaan pysyvän muutoksen?

Juha Sipilä eduskunnassa: ”Eniten ovat hyötyneet 100 000 ex-työtöntä – työllistyvän tulot +1000 €/kk”

Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut vuoden 2015 jälkeen ja erityisesti vuodesta 2017 alkaen laaja-alaista, monilla toimialoilla ja laajasti koko maassa. Myös vienti ja investoinnit ovat kasvaneet nopeasti.

"Havaitsimme, että Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut kiky-sopimuksen ansiosta. Tämän lisäksi on toteutettu rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa. Uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa. Sitä suuremmalla syyllä, kun kansainvälinen ympäristö lähivuosina tuskin on kasvulle yhtä suotuisa kuin viime vuosina", toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Etla julkaisee suosituksensa tarvittavista politiikkatoimista tammikuussa ilmestyvässä Muistioita hallitukselle -julkaisussa.

Janne Soisalon-Soininen / Kauppalehti / Alma Talent, Juha Sipilän hallitus, Raha, Suomen talous, Talous, työllisyys, Työvoimapolitiikka, Työvoimapolitiikka, Uudet työpaikat, Raha
Epämiellyttävä totuus Suomen peruskoulusta paljastui tutkijalle: ”Kannattaa valita hyvin koulutetut, hyvin toimeentulevat vanhemmat – ja olla tyttö”
Sisältö:

Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on ollut selvä ero ainakin vuosikymmenen ajan, selviää tänään julkistetusta kohorttitutkimuksesta Suomi lasten kasvuympäristönä. Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneitä suomalaisnuoria kahdeksantoista vuoden ajan.

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski kertoo tutkimuksen julkistustilaisuudessa, että peruskoulussa kiitettäviä arvosanojen eli ysien ja kymppien keskiarvoja sai tytöistä 21 prosenttia, mutta pojista vain 8,5 prosenttia sai lukuaineista näin hyviä keskiarvoja.

”Erityisen kiinnostavaa tässä on se, että me olemme tottuneet ajattelemaan arviointia niin, että se menee Gaussin käyrään eli se noudattaa normaalijakaumaa. Poikien osalta arvosanat noudattavat sitä suhteellisen kauniisti, mutta tyttöjen osalta ei”, sanoo Kiilakoski. (Juttu jatkuu graafin alla. Graafien lähde: THL, Raportti 7/2018)

Julkistetussa tutkimusraportissa tuloksia on myös vertailtu vuonna 1987 syntyneiden lasten arvosanoihin. Siitä ilmenee, että kiitettäviä arvosanoja saaneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 1997 kolme prosenttiyksiköllä. Poikien kohdalla kasvua oli vain yksi prosenttiyksikkö.

”Muutokset ovat kuitenkin verrattain marginaalisia. Eli näyttäisi siltä, että tässä on kyseessä peruskoulun tällainen pysyvä rakenteellinen ominaisuus. Syystä tai toisesta peruskoulun päättötodistusvaiheessa pojat menestyvät heikommin. Ja tämä ei todellakaan ole mikään päiväperho, vaan näin on jatkunut jo näiden kahden kohortin [ikäluokat 1987 ja 1997] ajan”, Kiilakoski sanoo.

Kiilakoski painottaa tutkimustulosten olleen hänelle muutenkin ”silmiä avaavia”. Tulokset toistavat hänen mukaansa ruotsalaisen koulutussosiologian professori Donald Broadyn kiteytystä, että ainoa jokseenkin varma tapa menestyä koulussa on valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat.

Vanhempien korkean koulutustason on jo pitkään tiedetty ennakoivan lapsen hyvää koulumenestystä. Sen sijaan tulokset toimeentulon osalta olivat Kiilakosken mukaan ”epämiellyttävän lineaarisia”.

”Mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat sekä tytöillä että pojilla”, Kiilakoski sanoo.

”Tämä on minusta sellainen asia, että minun on itse ollut hankala hyväksyä tätä. Jotenkin meidän peruskouluun on leivottu sisään radikaalin tasa-arvon ajatus, että kuka tahansa voi saada oppimäärän riippumatta hänen taustastaan.”

”Tämä on varmaan jotakin sellaista, mitä meidän on aika hankala yhdistää tähän pohjoismaiseen tai suomalaiseen tasa-arvoajatteluun”, Kiilakoski toteaa.

Erikoistutkija päätteleekin, että suomalaisnuorten oppimistulokset kertovat noudattavatkin hyvin ruotsalaisprofessori Broadyn kiteytystä – tosin yhdellä lisäyksellä.

”Valitettavasti näin on. Mitä tahansa mittareita valitaankin, perhetaustan vaikutus on huomattava. Ja sen lisäksi että kannattaa valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat, niin kannattaa myös olla sukupuoleltaan tyttö”, Kiilakoski arvioi.

Kotimaa, Koulutus, Ossi Kurki-Suonio, peruskoulu, Peruskoulu, PISA-tutkimus, Politiikka, Tomi Kiilakoski, Yhteiskunta
Aki Lindénin puheista älähdys: ”Suoltanut ideologiaansa valheellisen asiantuntijan viitan takaa”
Sisältö:

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan paikalta väistyvän Aki Lindénin sote-kommenteista on herännyt julkista keskustelua. Lindén lähtee eduskuntavaaleissa ehdolle sdp:n listoilta.

Uusi Suomi haastatteli Lindéniä lauantaina ilmestyneessä jutussa. Siinä Lindén sanoi muun muassa, että soten valinnanvapauskokeilut ovat ”jumalaton kupla”. LUE LISÄÄ: ”Soten valinnanvapauskokeilut ovat aivan jumalaton kupla” – HUS:n Aki Lindén ehdolle eduskuntavaaleissa

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on useassa Twitter-keskustelussa ilmaissut, että Lindénin puoluevalinta osuu yksiin sen kanssa, että Lindén tunnetaan pitkäaikaisena sote-uudistuksen kriitikkona.

”Aki on varmasti taitava lääkäri ja hän on ehdottomasti taitava poliitikko. Mutta sotesta hän puhuu aivan puutaheinää. Todennäköisesti siksi että hän on taitava poliitikko. On ollut surullista nähdä miten hän on suoltanut ideologiaansa valheellisen asiantuntijan viitan takaa”, Romakkaniemi tviittaa.

 

 

”Aki Linden on taitava poliitikko ja lääkäri hänen perustelunsa sote asioissa perustuvat elävään elämään ja faktoihin niin on helppo yhtyä”, puolustaa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Romakkaniemi kirjoittaa myös, että Lindénin ”sote-haukkuminen” on vaikuttanut ”yksinomaan ideologiselta ja puoluepoliittiselta”.

Romakkaniemi toimi aiemmin pitkään kokoomuksen taustavaikuttajana.

Kokoomuksen ohjelmapäällikkö Antti Vesala kysyy, puhuuko Lindén US:n haastattelussa asiantuntijana vai poliitikkona.

 

 

Lindén vastaa nyt itse Romakkaniemen kritiikkiin.

”Juho Romakkaniemi arvosteli minua ’hallituksen haukkumisesta’. Jään kyllä tässä suhteessa [Helsingin pormestari Jan] Vapaavuorelle toiseksi. Ja joka ainoa kriittinen kommenttini perustuu HUSin hallituksen yksimielisiin linjauksiin sotelakiesityksistä”, Lindén tviittaa.

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen puolestaan kysyy, kuka vastaisi Lindénin kommentteihin asia-argumentein.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg vastaa tähän, että sote-kokeilut ovat olleet monipuolisia.

 

 

”Valinnanvapauskokeiluissa, jotka siis nykylain pohjalta,  ikäryhmittäinen maksu (kapitaatio) käytössä. Viisi eri ryhmää ja maksua, noin 100 eurosta noin 500 euroon variaatio. Osassa myös aikaisempi palvelukäyttö huomioitu”, Nerg vastaa.

 

Aki Lindén, Antti Vesala, Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2019, Jenni Tamminen, Juho Romakkaniemi, Kotimaa, Kotimaa, Päivi Nerg, Politiikka, Sote-uudistus
”Koko liike pitäisi keikauttaa uuteen asentoon” – Keskustalaisilta suoraa palautetta Juha Sipilälle Ylellä
Sisältö:

Keskustavaikuttajat ovat sitä mieltä, että puoluetta johdetaan ”väärin päin”. Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen, puolueen entinen puoluesihteeri Pekka Perttula ja ex-kansanedustaja ja ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa kommentoivat keskustan laskenutta kannatusta tänään Ylen Ykkösaamussa. He antoivat suoraa palautetta keskustan puheenjohtajalle, pääministeri Juha Sipilälle puolueen tilanteesta.

”Keskusta muuntautunut asianhoitajapuolueeksi, ollaan kaukana ihmisten arjesta ja omista arvoista”, Mäkeläinen sanoo. Samanlaista kritiikkiä antoi hiljattain keskustalainen kuntapoliitikko Joonas Könttä. LUE LISÄÄ: Keskustalainen lataa Juha Sipilälle: ”Varoitusmerkit kääntyivät punaisen puolelle – Nyt on viimeinen aika toimia”

Mäkeläisen mielestä puolue on ”jäänyt hallituspolitiikan jalkoihin” ja irtautunut arjesta ja arvoista.

Päätökset tulevat nykyään ylhäältä alas, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Isohookana-Asunmaan mielestä toimintatapa on ollut vääränlainen jo Matti Vanhasen kakkoshallituksen loppupuolelta lähtien.

”Toimintatapa on ollut sellainen, joka käsitykseni mukaan ei keskustan aktiivia väkeä miellytä”, Isohookana-Asunmaa sanoo.

Hänen mukaansa keskustan perinteenä on ollut, että keskusta-aktiivit ovat olleet mukana tekemässä uudistuksia. Puoluevaltuustolla, puoluehallituksella on ollut eduskuntaryhmän lisäksi iso merkitys, hän muistuttaa.

”Nyt on hoidettu hyvin kapealla tasolla ja hyvin nopeasti. Tämä häiritsee aika tavalla tätä politiikan tekemistä keskustassa.”

”Koko liike pitäisi keikauttaa uuteen asentoon”, Isohookana-Asunmaa katsoo.

Pekka Perttulan mukaan keskustan nykyinen kannatustaso on poikkeuksellisen matala historiallisesti katsottuna. LUE MYÖS: Yle: Kokoomus kirii sdp:tä, keskusta tippuu kyydistä – Epävarmoja äänestäjiä on nyt poikkeuksellisen paljon

”Kun Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi, kaivattiin tiettyä johtajuutta, managementiä. Mietittiin, onko poliittinen perspektiivi riittävä. Tarvittiin vivahde yritysjohtajaa. Mutta mun mielestä siinä on käynyt sillä tavalla, että Juha on ollut enemmän kuin vivahde”, arvioi Perttula.

LUE MYÖS:

Näkökulma: Li Anderssonille avautui tuhannen taalan paikka, kun Pekka Haavisto valittiin

Näkökulma: Oikeisto-Suomi on pian muisto vain, nyt myös Li Andersson matkalla valtaan

Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2019, Jenni Tamminen, Keskusta, Kotimaa, Kotimaa, Pekka Perttula, Politiikka, Suvi Mäkeläinen, Tytti Isohookana-Asunmaa
Suomen uuteen hallitusohjelmaan jää iso aukko – ”Paljon olennaista jää hämärän peittoon, melkoinen säästöpaketti tulossa”
Sisältö:

Tämän viikon perjantaina julkaistaan Tilastokeskuksen uusi väestöennuste. Se käynnistää kovan keskustelun, joka jatkuu koko kevään, arvioi Rakennusteollisuus RT:n ­pääekonomisti Sami Pakarinen.

Syntyvyyden lasku jo tiedetään. Se tarkoittaa, että lähihistorian suurin ikäluokka syntyi 2010. Näitä tämän päivän tokaluokkalaisia on yli 60 000, viime vuonna syntyneitä 50 000. Nettomaahanmuutto puolestaan väheni viime vuonna 14 800 henkilöllä.

LUE MYÖS: Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

Muutosten takia edellinen, vuoden 2015 väestöennuste ei pidä enää kutiaan. Ekonomistien mukaan luvut muuttuvat dramaattisesti.

Hämminkiä aiheuttaa se, että Tilastokeskus ei yllättäen julkista tietoja alueellisesta muuttoliikkeestä nyt. Ne tulevat vasta ensi syksynä, jolloin vaalit on pidetty ja hallitus­ohjelma kirjoitettu.

”Koko Suomen luvut jättävät paljon olennaista hämäränpeittoon. Suomi elää keskellä kiivasta kaupungistumista, mutta tietopohja ei pysy perässä”, kirjoittaa Hypon pääekonomisti Juha Brotherus Hypon blogissa.

Brotheruksen mukaan ”kaupungistuva Suomi lentää sumussa”.

”Paremman päätöksenteon pohjalle vaaditaankin tarkkaa ja täsmällistä tilastotietoa”, hän kirjoittaa.

”Alueellisten erojen kärjistymisestä olisi tarvittu faktaa päätösten pohjaksi. Hallitusohjelma joudutaan nyt kirjoittamaan puutteellisin tiedoin”, Pakarinen harmittelee.

Kaupunkitutkija Timo Aron mukaan alueelliset väestöennusteet ovat kaikkein oleellisimpia, koska railo kasvavien ja kutistuvien alueiden välillä on kasvanut rajusti.

”Kun ne puuttuvat, ennusteesta puuttuu ihan kaikki. Kunnat ja muiden toimijat eivät saa faktaa omien päätöstensä pohjaksi”, Aro sanoo.

Pienten ikäluokkien takia työikäisen väestön määrä laskee tulevaisuudessa. Kasvavan eläkeläisjoukon palveluja maksaa silloin entistä pienempi työssä käyvien joukko.

Jo nyt näyttää siltä, että huoltosuhde eli huollettavien määrä suhteessa työikäisiin on 2030-luvulla hälyttävä suurimmassa osassa Suomen kuntia.

Tilanteen paheneminen suurentaa kestävyysvajetta. Uusi arvio tietää harmaita hiuksia tulevalle hallitukselle, koska uusien säästöjen tarve kasvaa.

”[Sdp:n Antti] Rinteen hallitus pääsee sorvaamaan melkoista säätöpakettia, vaikka pääministerikandidaatti nyt lupailee eläkkeiden nostoa ja muita tilannetta pahentavia uudistuksia”, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju viitaten siihen, että sdp on tällä hetkellä suurin puolue kannatusmittauksissa.

LUE MYÖS: Yle: Kokoomus kirii sdp:tä, keskusta tippuu kyydistä – Epävarmoja äänestäjiä on nyt poikkeuksellisen paljon

”Myös työllisyysasteen nostossa tulee kiire. Se pitää saada 80 prosenttiin entistä nopeammin”, Kangasharju sanoo.

Pakarisen mukaan päättäjät joutuvat ottamaan kantaa myös alueellisten erojen ja sukupolvien välisten ristiriitojen kärjistymiseen. Eläkejärjestelmä joutuu paineisiin, vaikka sen kestokykyä on uudistuksilla parannettu.

Aki Kangasharju, Anneli Hertsi, Eduskuntavaalit 2019, Juhana Brotherus, Kauppalehti / Uusi Suomi, Kaupungistuminen, Kotimaa, Kotimaa, muuttoliike, Politiikka, Sami Pakarinen, Syntyvyys, Väestöennuste, Väestöennuste
Sauli Niinistö: Trump ja Putinkin sen todenneet – ”Euroopalla voisi olla enemmän lujuutta”
Sisältö:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui Pariisin rauhanfoorumiin.

”Trump on todennut, että vahva Eurooppa on hyvä, Putin totesi saman seikan. Euroopan kannattaa alkaa vahvistaa itseään, kun kaikki alkavat olla meidän lisäksi sitä mieltä", presidentti Sauli Niinistö kommentoi viikonloppuna kuultuja puheita Pariisissa.

Niinistö edusti Suomea Pariisin rauhanfoorumissa, joka järjestettiin ensimmäisen maailmansodan päättymistä juhlistavan muistotilaisuuden yhteydessä. Paikalla olivat Euroopan maiden johtajia sekä muitakin korkeatasoisia vieraita, kuten Yhdysvaltain, Venäjän ja Turkin presidentit. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa. Foorumin avauspuheenvuoron piti Saksan liittokansleri Angela Merkel.

LUE MYÖS: 

Emmanuel Macron ja Angela Merkel varoittavat kansallismielisyyden noususta – Tutkija: ”Ainakin juuri nyt poliittinen voima on nationalisteilla”

Donald Trumpin toiminta Ranskassa raivostuttaa: ”Säälittävä mitättömyys – ei sopiva edustamaan maataan”

Niinistön mielestä Pariisissa kuultujen puheiden luulisi laittavan eurooppalaiset ajattelemaan.

”Olen tuntenut huolta, että Eurooppa ei ole niissä pöydissä, jossa esimerkiksi ratkaistaan konflikteja. Täytyy olla tarpeeksi vahva, että niissä pöydissä pysyy. Euroopalla voisi olla enemmän lujuutta.”

Niinistö ei ota kantaa siihen, kuka voisi käyttää Euroopan ääntä kansainvälisissä pöydissä.

”En lähde valitsemaan, kuka eurooppalaista ääntä käyttää, kunhan se yhteisesti päätetään ja kunhan löytyy yhteinen kanta.”

Euroopan vahvistamisen yhteydessä kuuluu usein puheita eurooppalaisesta armeijasta. Niinistö haluaa korjata siihen liittyvän väärinkäsityksen.

”Termi eurooppalainen armeija aiheuttaa väärinkäsityksiä. Meillä on jo nyt 28 armeijaa. Kyse on siitä, miten ne voisivat toimia enemmän yhdessä. Ei Natollakaan ole omaa armeijaa.”

Trump ja Putin "varsin kohteliaita" toisiaan kohtaan

Viikonlopun aikana oli odotettavissa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaisivat. Tapaaminen ei kuitenkaan toteutunut. Putinin mukaan hän ehti kuitenkin vaihtaa muutaman sanan Trumpin kanssa käytävillä, talouslehti Kommersant kertoo.

Niinistön havainnon mukaan Trump ja Putin näyttivät kuitenkin käyttäytyvän ”varsin kohteliaasti” toisiaan kohtaan.

Lisäksi presidentin mukaan viikonloppuna oli ”selvästi keskustelun nousua, nimenomaan ydinaserajoitussopimuksista”. Konkretiaa ei kuitenkaan Niinistön mukaan ole vielä näin nopeasti odotettavissa.

Huolena on ollut muun muassa pitkänmatkan ydinohjuksia rajoittavan START- sopimuksen ja keskipitkän matkan INF-sopimuksen kohtalo. USA ja Venäjä eivät ole vielä sopineet STARTin uusimisesta ja USA on ilmoittanut irtautuvansa INF-sopimuksesta.

”Minusta se on jo hyvä merkki, että mahdollisimman monet tuntevat huolta.”

Niinistö kuvaa tunnelmaa ”hyvin vaikuttavaksi” Pariisissa.

”Ymmärrys siitä, että rauha on ykkösasia, se varmasti vahvistui.”

Onko foorumilla käytännön merkitys vai onko kyse keskustelukerhosta? Niinistö pitää kokousta tärkeänä.

”Kyllä on merkitystä, että mahdollisimman moni päättäjä ja ihminen, jotka seurasivat tapahtumia tiedostaa sen, mitä ei missään nimessä pitäisi tapahtua uudelleen. Merkitystä on hengellä, joka vallitsee. [Mutta] kuinka kauan muisto elää?”, Niinistö päättää kysyvästi.

EU, Kotimaa, Kotimaa, Maailmanpolitiikka, Sauli Niinistö, Soili Semkina / Kauppalehti / Alma Talent, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka