Tiistai 24.10.2017

Uusi Suomi uutiset

Petri Kontiola: ”Venäjä on muuttunut eurooppalaisemmaksi”
Sisältö:

Lokomotiv Jaroslavl onnistui voittamaan Jokerit maanantaina Helsingissä 4-3. Jokereita kaatamassa oli Leijonissa monta hyvää maajoukkueturnausta pelannut sentteri Petri Kontiola. Hän keräsi tehopisteet 1+1.

Kontiolaa harmitti, että Jokerit laittoi pelin tiukoille. Lokomotiv johti jo 4-1 ja olisi voinut tehdä lisääkin maaleja, kun pelasi viidellä kolmea vastaan.

Muuten Kontiola on Lokomotivin peliin tyytyväinen. Joukkue vaihtoi hiljattain valmentajaa. Uusi valmentaja Dmitri Kvartalnov on tuonut uutta ryhtiä.

- On se vähän jämäkämpää. Henkisesti tarvittiin muutosta. Ei siinä edellisessä koutsissa mitään vikaa ollut. Teki ihan hyvää työtä, mutta muutokset herättelevät ja sitä tarvittiin, Kontiola totesi.

Kontiola, 33, aloitti KHL:ssä jo 2009. Hän on pelannut sarjassa 500 ottelua.

- On kova sarja. On muuttunut aika lailla. Koko maa on muuttunut tässä mun aikana niin paljon eurooppalaisemmaksi. Mutta peli on muuttunut nopeammaksi tässäkin sarjassa. Ei pelkästään NHL:ssä. Kyllä tässä kiirettä pitää, hän toteaa KHL:n kehityksestä.

Kontiolan mukaan kilpailu kovenee KHL:ssä koko ajan. Haaste vain kovenee, vaikka viime vuosina sarjan parhaita pelaajia on vaihtanut NHL:ään.

- Hyvä sarja on. Nopeampaa, mitä se oli silloin 2009. Kyllä tässä joutuu päivittäin pistämään itsensä likoon, että pystyy pelaamaan tässä sarjassa, Kontiola toteaa.

Aiemmin Kontiola on pelannut KHL:ssä Metallurg Magnitogorskissa 2009-11 sekä Traktor Tsheljabinskissa 2011-14. Yaroslavliin hän siirtyi 2014, kun NHL:ssä Toronto Maple Leafsista ei tullut pelipaikkaa.

- Kaikki on ollut hyviä. Vähän on ollut erilaisia vaiheita. Nyt on vähän sellainen paikka, ettei ole muuta tekemistä kuin pelata, Kontiola kommentoi KHL-seurojensa eroista.
500 KHL-pelin merkkipaalua Kontiola arvostaa.

- Se olisi kuin 2000 peliä NHL:ssä. Näin mulle sanottiin, hän naurahti.

Viime keväänä Kontiolan huhuttiin siirtyvän Jokereihin tai Tapparaan. Hän vahvistaa, etteivät huhut olleet perättömiä, mutta hän halusi lopulta jatkaa Jaroslavlissa.

- Oli siinä jotain puhetta. Mutta meillä oli tosi hyvä loppukausi. Meidän ketju pelasi hyvin. Päätettiin kaikki jäädä. Mä olen luullut, että olen vähän vanhempi, mutta en mä olekaan.

- Tääkin kausi alkoi hyvin, mutta Maxime Talbotilla oli pari loukkaantumista, mikä on haitannut sitä, Kontiola jatkoi.

Pelaamista KHL-Jokereissa Kontiola ei sulje pois.

- Riippuu vähän Jokereiden valmentajasta, kuka se on, hän naurahti.

Kontiola oli 2014 voittamassa Suomen maajoukkueessa Sotshin kisoissa olympiapronssia. Ensi helmikuussa NHL ei ole mukana Pyeongchangin olympialaisissa, joten Kontiola on vahvasti ehdolla olympiajoukkueeseen.

- Kiinnostaa joo. Mutta KHL:n ohjelma on aika tiivis. Nyt on vähän kiirettä omien pelien kanssa, kun pelataan koko ajan. En ole hirveästi mennyt asioiden edelle, Kontiola totesi olympialaisista.

Jääkiekko, KHL, Leijonat, Otto Palojärvi / Sport Content, Petri Kontiola, Urheilu
Jokereiden pitkä pisteputki katki
Sisältö:

Jokerit pelasi kautensa kenties heikoimman erän maanantaina Helsingissä Lokomotiv Jaroslavlia vastaan, kun avauserässä peli ei kulkenut odotettuun malliin. Vieraat siirtyivät avauserässä 3-1 -johtoon ja saivat kolmanteen erään vielä neljännen
maalin. Jokerit teki kaksi kavennusmaalia, mutta hävisi 3-4.

Jokereille kotitappio oli kauden ensimmäinen. Samalla Jokereiden 18 ottelun pisteputki katkesi.

- Oli erikoinen peli joo. Jos haetaan jotain negatiivista, niin hermokontrolli petti siinä ekan erän lopussa, mutta se on ihan normaalia. Mutta muuten pelattiin tosi hyvä ja yhtenäinen ottelu taas, kommentoi Jokereiden hyökkääjä Jesse Joensuu.

Jokerit hallitsi peliä selvästi toisessa ja kolmannessa erässä.

- Meillä on tosi kova itseluottamus tällä hetkellä. Me luotetaan pelikaveriin ja siihen luotetaan, että me ollaan tosi hyvä joukkue. Me luotettiin yhä siihen, että voidaan voittaa tämä peli, vaikka pahasti oltiin alussa möhlitty ja annettiin se neljäs maali. Mutta muuten tosi hyvä matsi meiltä, Joensuu sanoi.

Jokereilta hylättiin ensimmäisessä erässä selvä maali. Peli oli vihelletty virheellisesti poikki, vaikka tilanne ei ollut korkea maila.

- Ihan päivänselvä juttu. Miten sen nyt sanoisi, ettei kuulosta tuomareista valittajalta. Tosi hieno ohjaus ja tosi hieno lätkämaali, Joensuu sanoi.

- Siinä oli jo vihellys tullut, eikä sitä voinut hyväksyä. Mutta päivänselvä maali se oli, Joensuu jatkoi.

Joensuu painotti, että nousu toisessa erässä oli osoitus joukkueen luonteesta. Takaa-ajoasemassa Jokerit ei monessa ottelussa ole ollut, mutta tilanne osattiin käsitellä.

- Mun mielestäni onnistuttiin tosi hienosti. Tää oli erilainen tilanne meille. Oltiin hävitty yksi peli, mutta tosi vaikeaa on vieläkään löytää mitään huonoa meidän joukkueesta. Oltiin häviöllä 1-4 ja pelattiin taistelevasti. Olen ylpeä jätkistä. Harmittaa tietysti, ettei voitettu, Joensuu päätti.

Jokerit pelaa tällä viikolla vielä kaksi kotiottelua. Keskiviikkona vastaan tulee kazakstanilainen Barys Astana ja perjantaina valkovenäläinen Dynamo Minsk.

Jääkiekko, Jesse Joensuu, Jokerit, KHL, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
”Kokoomuksen härski vedätys tuhoaa palvelut” – SDP tyrmää soten ja keskustan maakuntamallin
Sisältö:

SDP on vakavasti huolissaan sote-uudistuksesta. Puheenjohtaja Antti Rinne kritisoi kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta ja kansanedustaja, ex-ministeri Sirpa Paatero lisäksi keskustan ajamaa, soteen liitettyä maakuntauudistusta. Soten valinnanvapausmalli on avaamassa markkinoita yksityisille terveysfirmoille.

Kuntaliiton puheenjohtaja Paatero kirjoittaa asiasta Puheenvuoron blogissaan. Rinne avautui aiheesta jo sunnuntaina Facebookissa.

–Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, Rinne kirjoitti ja vetosi siihen, että verotulot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita.

Rinteen mukaan kokoomuksen ajama valinnanvapaus tulee johtamaan veronmaksajille paljon kalliimpaan järjestelmään, sillä asiakasmaksut nousevat merkittävästi. Hänen mielestään ihmisten verorahoilla saamien palveluiden määrä vähene pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat ja ”jopa neuvolat avataan markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille”.

–Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan. Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko Kokoomuksen tahtoon! Rinne kirjoitti.

Paateron mukaan varsinainen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on jäänyt täysin taka-alalle, kun ”keskustan tavoitteena on saada aikaan maakuntauudistus ja kokoomuksen tavoitteena on markkinamalli nimeltä valinnanvapaus”. Pääministeri Sipilä (kesk.) oli pari vuotta sitten vähällä kaataa hallituksen, kun sopua alueiden määrästä ei löytynyt. Sovinnossa keskusta sai tavoittelemansa 18 maakuntaa ja kokoomus valinnanvapauden.

–Viime viikkojen keskustelujen perustella nämä tehdään lähes keinoilla millä hyvänsä, Paatero sanoo.

–Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen ei olisi tarvinnut tehdä massiivista maakuntamallia, jossa samalla markkinaehtoistetaan työllisyyspalvelut ja heikennetään kuntien asemaa elinkeinopolitiikassa.

Paateron mukaan sote-uudistus olisi yhä mahdollista tehdä vain sote-uudistuksena niin, että palvelut kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja niitä täydennetään yksityisillä ja järjestöjen tuottamilla palveluilla, kuten nytkin. Viime viikkoina hallitus on kiistellyt etenkin asiakasseteleistä ja tarkemmin siitä, missä laajuudessa ne otetaan käyttöön. Asiakassetelit ovat nyt tulossa tietyiltä osin myös erikoissairaanhoitoon.

– Viimeisimpänä tuli mukaan setelien käyttö myös erikoissairaanhoidon palveluihin, jonka lopputuloksena asiantuntijoiden mukaan tulee olemaan romutettu erikoissairaanhoito ja sen päivystys. Olemme tehokkuudessa nyt OECD maiden huippua ja yli 90% kansalaisten mielestä julkinen puoli toimii hyvin, joten riski on suuri, että tulevaisuudessa ei perustaso eikä erityistaso toimi ja hinta on huomattavasti nykyistä kalliimpi.

Paatero huomauttaa, että uudesta asiakassetelistä ei ehditä saada tutkittua tietoa ennen käyttöönottoa. Hän muistuttaa, että palvelusetelit ovat käytössä jo monella paikkakunnalla ja useissa palveluissa. Hänen mielestään valinnanvapaudessa olisi voitu edetä palveluseteleiden pohjalta, mitä olisi voitu jossakin vaiheessa höystää henkilökohtaisella budjetilla. Paatero ihmettelee myös, mihin on kadonnut tavoite keskittää palveluja yhdelle luukulle, josta saisi sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisaalta perustason ja erityistason palvelut.

–Nyt kun tärkeätä on saada yksityiset täysillä mukaan, ei sosiaalipalveluita tule kuin ehkä viikoittainen neuvonta ja peruutetaan jopa nykyisten terveyskeskusten moniammatillisuudesta. Eräs kummallisuus on myös se, miksi yksityiset terveyskeskukset voivat tehdä tarvittavat palvelut suoraostoina, vaikka toimivat täysin verovaroin, mutta maakunnan omien terveyskeskusten on kilpailutettava palvelut, kuten asiaan kuuluu.

Paatero näkee kyseenalaisena myös demokratian, jonka lisääntymisellä uudistusta on perusteltu. Paatero huomauttaa, että myöskin tulevissa maakunnissa varsinaiset päätökset palveluista tekee liikelaitoksen johtokunta, johon maakuntavaaleissa valituilla ei ole asiaa. Nykyinen kunnissa oleva malli lautakunnista toimisi Paateron mielestä maakunnissakin Hän huomauttaa, että suunniteltu vaalikelpoisuuden rajaus on ongelmallinen, sillä ulkopuolelle ovat jäämässä kaikki, jotka toimivat julkisella, yksityisellä tai järjestöissä johdossa työntekijänä tai luottamushenkilöinä niin, että voisivat tuottaa jotakin palvelua.

–Rajaus koskettaa siis tuhansia asiasta kiinnostuneita osaajia. Tässä voisi soveltaa nykyistä kaupunginvaltuuston vaalikelpoisuutta, etenkin kun maakuntavaltuusto ei aidosti ole päättämässä palveluista, Paatero sanoo.

Lue uusimmasta sote-mallista tarkemmin: Tämä kuva selventää: Mitä sote-uudistus muuttaa – näin saat hoitoa v. 2020

Lue myös:

Kansanedustaja ja ylilääkäri pohtivat sotea: ”Onhan se ennenkuulumatonta meidän alalla”

HUS-pomo avautui radiossa: ”Kummasti rahaa löytyy lisää vain terveysyrityksille”

Keskustasta vetoomus heti sote-sovun jälkeen: Erikoissairaanhoito lääkärikansanedustajien huolena

Antti Rinne, Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Maakuntauudistus, Maakuntavaalit, Minna Karkkola, Politiikka, Sirpa Paatero, Sote-uudistus, Sote-uudistus
”Sipilän hallituksella ei minkäänlaisia ratkaisuja” – Vihreiltä julki 10 kaupunkiteesiä
Sisältö:

Suomen kymmenen suurimman kaupungin vihreät ovat julkistaneet 10 teesiä ”kaupunkien kehittämiseen”. Vihreät vaatii muun muassa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, tehokkaan kaupunkiliikenteen sekä koulutuksen edistämistä ja tiivistä kaupunkiympäristöä.

Teeseistä puolet on osoitettu suoraan hallitukselle. Kritiikin kohteeksi nousevat olematon kaupunkipolitiikka ja maakuntauudistus.

–Juha Sipilän hallitus ei ole lainkaan tunnistanut kaupunkien merkitystä koko valtakunnan elinvoimalle eikä hallituksen politiikka tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja kaupunkiseutujen kehittämiseen, vihreät linjaa.

–Yhä sekavammaksi käyvän maakuntauudistuksen keskellä kaupungit tarvitsevat vahvaa visiota, teeseissä linjataan.

Kaupunkiteesien ensimmäinen allekirjoittaja, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo Uudelle Suomelle suoraan toivovansa Suomeen sellaista hallitusta, joka ylipäätään haluaisi tehdä kaupunkipolitiikkaa.

–Yksi esimerkki valtion nykyisestä suhtautumisesta kaupunkeihin on se, kuinka valtion useat viranomaiset ovat valittaneet Helsingin yleiskaavasta, jonka tarkoituksena on rakentaa riittävästi asuntoja, jotta ihmiset voisivat tulla tänne töihin ja kansainvälisten yritysten olisi helppo investoida tänne, Sinnemäki sanoo.

–Hyvää kaupunkipolitiikkaa taas on se, että tunnustetaan ja tunnistetaan kaupungit, kaupunkilaiset tärkeänä voimavarana. Silloin se tarkoittaa minkä tahansa päätöksen katsomista myös siitä näkökulmasta, että miten se vaikuttaa kaupunkeihin, Sinnemäki määrittelee.

Sinnemäen lisäksi uutta linjapaperia laativat Suomen kymmenen suurimman kaupungin valtuustoryhmän puheenjohtajat. Teesejä he kursivat kokoon viikko sitten lauantaina puoluesihteeri Kaisa Hernbergin kokoon kutsumassa tilaisuudessa Helsingissä. Heidän lisäkseen myös puheenjohtaja Touko Aalto sekä presidenttiehdokas Pekka Haavisto olivat paikalla.

(Juttu jatkuu videon alla)

Kaupunkipolitiikka on ollut esillä aina lokakuun alusta lähtien, kun Suomen 21 suurinta kaupunkia Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla kritisoivat etenkin maakuntauudistukseen liittyvää kasvupalvelu-uudistusta. Se siirtäisi työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisen valtiolta maakunnille.

Vihreistä myönnetään Uudelle Suomelle, että puolueessa on harmistuttanut, kuinka kaupunkien puolustajaksi hallitusta vastaan ovat valtakunnan julkisuudessa profiloituneet ennen kaikkea Helsingin ja Tampereen pormestarit Vapaavuori ja Lauri Lyly (sd.).

Vihreät on perinteisesti ollut vahva kaupunkipuolue ja sen kannatus Suomen kaikissa yhdeksässä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa oli toiseksi suurinta edellisissä kuntavaaleissa, selviää kokoomustaustaisen ajatuspaja Toivon syyskuussa julkistetusta selvityksestä. Puolueen kaupunkikannatus oli 20,1 prosenttia äänestäjistä, kun sen valtakunnallinen kannatus 12,5 prosenttia.

Sinnemäki ei kuitenkaan harmitusta tunnusta.

–Kun Helsingillä on aiempaa poliittisempi johto, se myös näkyy valtakunnan poliittisessa keskustelussa. Se on ollut aiemmin oikeastaan yksi suomalainen erityispiirre, että pääkaupunki tai kaupungit eivät keskustelussa juuri näy. On ihan luonnollista, että pääkaupungin pormestari näkyy ja minusta se on hyvä asia Suomen ja Helsingin kannalta.

Vihreiden kaupunkipoliittisissa teeseissä korostuvat hallituksen ja maakuntakritiikin ohella puolueen tutut teemat: ilmaston- ja ympäristönsuojelu, koulutus ja kasvatus, joukkoliikenne, pyöräily sekä tiivis kaupunkirakenne.

Apulaispormestari korostaa, että etenkin liikenne on politiikan sektori, jossa tarvitaan valtion sekä kaupunkien tiivistä yhteistyötä sekä yhteisiä panostuksia.

–Kun kaupungit kasvavat voimakkaasti, liikennejärjestelmän murros pitää ottaa vakavasti. Siinä myös valtion kannattaa osallistua aiempaa suuremmilla satsauksilla. Tämä näkyy jo muissa Pohjoismaissa, Sinnemäki sanoo.

Lisäksi hän korostaa, että kaupungeilla on yhä suurempi rooli ilmastopolitiikassa eikä pelkästään sen vuoksi, että kaupungistuminen tuo yhä enemmän ihmisiä kaupunkeihin. Kaupungit ohjaavat omalla politiikallaan paitsi, miten ihmiset liikkuvat myös sitä, miten ja millaisia rakennuksia tehdään.

–Kunnat paitsi omistavat suuren kiinteistömassan myös ohjaavat kaavoituksella sitä, millä tavalla kiinteistöjä rakennetaan. Helsingissä linjataan nyt, että energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukempia kuin kansalliset normit, kertoo Sinnemäki.

–Suurimmat investoinnit pitää kohdistaa energiatehokkuuteen ja sitä kautta lämmön tarpeen vähentämiseen. Mutta osittain kysymys on myös polttoaineratkaisusta. Helsinki on linjannut, että hiiltä korvataan myös puubiomassalla, sähköntuotantoa korvataan uusiutuvilla. Meillä on aika paljon meneillään Helsingissä eri kokoisia maalämmön hyödyntämiseen isommassa mittakaavassa.

Maanantaina julkaistuja teesejä on vihreiden mukaan tarkoitus vielä syventää niin nyt aloittaneessa verkostossa kuin puolueen ajatuspaja Visionkin kanssa.

Onko tässä tarkoitus valmistautua hallitusneuvotteluihin 2019?

–Kun meillä on eripuolilla Suomea eri kokoisissa mutta isommissa kaupungeissa nyt työ alkanut kuntavaalien jälkeen, ja on työstetty strategioita, niin jaetaan niitä ideoita, ajatuksia ja kehityssuuntia. Vankkana kaupunkipoliitikkona ajattelen niin, että kaiken politiikan tarkoitus ei suinkaan ole valmistautua hallitusneuvotteluihin, vaan että todelliset ratkaisut tehdään niissä kaupungeissa, Sinnemäki nauraa.

–Nyt haetaan sitä, että kannattaa pitää yhteyttä ja miettiä asioita yhdessä.

Anni Sinnemäki, Kaisa Hernberg, Kaupunkipolitiikka, Kaupunkipolitiikka, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Pekka Haavisto, Politiikka, Suomen kaupungit, Touko Aalto, Yhteiskunta
Täysi rähinä ex-tovereiden välillä tuulivoimatuesta: ”Hakkarainen valehtelee – Turunen meni kepun retkuun?”
Sisältö:

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (sin.) kiistää blogissaan perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen väitteet tuulivoimatuista, jotka Hakkarainen syytti sinisten hyväksyneen ministeripestien takia ja pettäneen näin vaalilupauksensa. Turusen mukaan perusuomalaisetkin olivat hallitusohjelmassa hyväksymässä tukia, jotka eivät ole uusia.

Hakkaraisen mukaan perussuomalaisten vaaliohjelmissa on jo vuodesta 2011 alkaen vaadittu tuulivoiman tuotantotukien lopettamista, koska ”tuulivoimatuet ovat romuttamassa sosiaaliturvamme rahoituspohjaa”.

–Hallituslähteiden mukaan sinisten ministeriryhmä on purematta nielaisemassa tuulivoimalle nykyisten syöttötariffien 2–3 miljardin euron päälle vielä miljardin euron lisätuen. Tällä Soini kumppaneineen varmistelee ministeripestiensä säilymistä, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Hakkarainen katsoi tiedotteessa.

–Miljardien eurojen tuella veronmaksajien piikkiin saadaan olematon vastine, tuulivoimalla jättituilla saadaan tuotettua vain 2–3 % sähköstämme. Äänestäjät luottivat perussuomalaisten vaaliohjelmiin ja nostivat perussuomalaiset hallitukseen. Nyt siniset ovat pettämässä vaalilupauksista viimeisenkin, jonka he antoivat ollessaan perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaina viime vaaleissa. Vielä perussuomalaisten ministereinä ollessaan he vannoivat, ettei kansalaisten terveydelle haitallista tuulivoima voida tukea veronmaksajan piikistä, kansanedustaja Hakkarainen latasi.

Hakkaraisen mukaan perussuomalaiset esittää, että syöttötariffien maksatus keskeytetään välittömästi ja peritään takaisin kaikilta vuonna 2013 ja sen jälkeen rakennetuilta tuulivoimaloilta, jotka on rakennettu 2 kilometrin varoaluetta lähemmäksi asuntoja ja eläinsuojia. Hakkarainen viittaa sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa 2013 antamaan lausuntoon, joka on annettu Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Siinä ministeriö toteaa, että tuulivoimala-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 kilometriä, sillä tuulivoimaloiden pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa.

– Nykyisistä tuulivoimansyöttötariffeista säästettävät sadat miljoonat eurot mahdollistavat perussuomalaisten vaatiman home- ja sisäilmasairaiden terveysohjelman toteuttamisen evakkotaloineen, Hakkarainen sanoi.

Sanasota perussuomalaisten ja puolueesta kesällä irtautuneen Sininen tulevaisuus -ryhmän välillä on ryöpynnyt sittemmin aika ajoin.

”Ei tekemistä totuuden kanssa”

Kansanedustaja Kaj Turusen (sin.) mukaan Hakkaraisen tiedotteella ”ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä”. Hän syyttää Hakkaraista valehtelusta ”tahallaan, tyhmyyttään tai pyynnöstä”.

– Toisin kuin Hakkarainen väittää, se ei ole uusi tuulivoimatuki, vaan se on sovittu toteutettavaksi teknologianeutraalisti ja kilpailutuksen kautta. Määrältään uusiutuvalla raaka-aineella tuettu energia olisi 2 TWh, Turunen sanoo Puheenvuoron blogissaan.

–Hakkaraisen tiedotteen sisältö joutuu outoon valoon myös sen vuoksi, että hän itse on hyväksynyt kyseessä olevan väliaikaisen ja rajoitetun uusiutuvan energian tuen. Se on hallitusohjelmassa ja siitä sovittiin 2015. Hakkarainen ja kaikki muutkin perussuomalaiset kansanedustajat olivat täysin tietoisia tuesta ja hyväksyivät sen niin kuin muutenkin koko hallitusohjelman.

Turusen mukaan hallituksen esitys ei ole vielä eduskunnan käsittelyssä, vaan se on ollut lausuntokierroksella, jonka perusteella hallitus valmistelee esityksensä. Turusen mukaan tuesta ei sen toteutuessa tehdä tuulivoimatukea, vaan teknologianeutraali eduskunnan hyväksymän energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.

– Teuvo nolaa itsensä kun suostuu välittämään omana tiedotteenaan sellaisten ”kavereiden” aivopieruja, jotka eivät tiedä faktoja tai eivät niistä välitä, Turunen sivaltaa.

Perussuomalaiset vastasi nopeasti julkaisemalla avoimen kirjeen Turuselle. Sen mukaan Turunen ”vastasi Hakkaraiselle tavalla, joka ei ole kansanedustajan arvolle sopivaa”.

– Mikset tunnusta faktoja – vai ovatko kepulaiset onnistuneet vetämään Sinut retkuun tässäkin asiassa? kirjeessä todetaan.

Perussuomalaisten mielestä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) nykyesitys mahdollistaisi vain tuulivoiman pärjäämisen tukikisassa. Perussuomalaisten mukaan nykyinen esitys ei ole hallitusohjelman mukainen, koska sitä ei toteuteta markkinaehtoisesti tai taloudellisen edullisuusjärjestyksen mukaan. Kirjeessä viitataan seuraaviin kohtiin hallitusohjelmassa:

–Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen sekä neuvotteluihin kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia, hallitusohjelmassa todetaan.

–Uusiutuvan energian lisäämisen ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen, hallitusohjelma linjaa.

Näin katsoo ministeriö

TEM:n uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa toukokuussa 2016. Sen mukaan sertifikaatti järjestelmä toimii markkinaehtoisesti, kun ensin on poliittisesti päätetty velvoitteen tavoitetaso. Raportin mukaan uusiutuvan energian osuuden lisäys saavutetaan järjestelmän avulla kustannustehokkaasti.

–Järjestelmä on lähtökohtaisesti teknologianeutraali, mutta samalla siihen liittyy ylituen riski. Järjestelmän rahoittavat sähkön käyttäjät. Hankekehittäjällä on järjestelmässä riski sekä sähkön markkinahinnan että sertifikaatin hinnan kehityksestä. Korkea riskitaso lisää tuen tarvetta, raportissa todettiin.

Raportissa huomautettiin, että sähkönmarkkinoiden toimivuuden kannalta on parempi jättää osa riskistä hankekehittäjän kannettavaksi.

Lisäksi perussuomalaiset kritisoivat, että sininen ministeriryhmä on suostunut tekemään uusiutuvien energiamuotojen lakipaketin, vaikka tuulivoimanterveysvaikutustutkimukset ovat pahasti kesken. Perussuomalaisten mukaan uusiutuvien tuotantotukien lainvalmistelua ei pitänyt edes aloittaa, ennen kuin ”puolueeton kaksivaiheinen terveystutkimus on valmistunut”.

Hallitus sopi selvitysten tekemisestä marraskuussa 2016 energia- ja ilmastostrategiassa, jonka mukaan TEM teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen uusiutuvan sähkön tuotantotukea koskevan lain valmistelua.

TEM julkaisi selvityksen kesäkuussa. Sen mukaan mitatut infraäänitasot ovat samaa suuruusluokkaa tuulivoimaloiden lähellä ja kaupunkiympäristössä. Selvityksessä todetaan, että tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole tieteellistä näyttöä. On esitetty mekanismeja, joilla pienet infraäänitasot voisivat vaikuttaa terveyteen, mutta niiden merkityksestä ei ole riittävää näyttöä. Tutkijoiden mukaan tutkimuksia infraäänien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on vähän ja lisätutkimukset ovat perusteltuja.

Selvityksessä todettiin, että eläinten osalta tarvetta olisi erityisesti lepakoihin keskittyville tutkimuksille sekä pitkäaikaisseurannoille tuulivoimaloiden vaikutuksista. Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen ja lepakoiden määrä vaihtelee paljon eri lajien välillä. Luonnontieteellisen keskusmuseon arvion perusteella tuulivoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti aiheuta Suomessa merkittävää uhkaa lintujen ja lepakoiden populaatioille, jos voimalat sijoitetaan alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet mahdollisimman vähäisiä.

Kaj Turunen, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola, Perussuomalaiset, Politiikka, Sininen tulevaisuus, Teuvo Hakkarainen, Tuulivoima, Tuulivoima, Tuulivoiman syöttötariffi, Tuulivoiman verotuki, Uusi vaihtoehto
Vaihdoitko jo talvirenkaat? Lunta tulossa myös etelään jopa jo ensi yönä
Sisältö:

Sää on vuodenaikaan nähden kylmää ja lunta odotetaan myös etelään tällä viikolla, kertoo Ilmatieteen laitos.

Ajokeli voi olla huomisaamuna liukas Uudellamaalla ja etelärannikon tuntumassa. Lumi- ja räntäsateetkin ovat mahdollisia jo tiistaina lähinnä ensi yönä, mutta Ilmatieteen laitos kertoo Twitterissä, että varsinaista yhtenäistä sadealuetta meille ei ole saapumassa ennen keskiviikkoa.

Tiistaina mahdolliset sateet ovat kuurottaisia, mutta keskiviikkona illalla Suomeen on saapumassa varsinainen sadealue, josta odotetaan lumisateitakin etelään. Ilmatieteen laitos kuitenkin huomauttaa, että ennusteeseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, sillä säämalleissa on hajontaa.

Tiet voivat olla kuluvalla viikolla liukkaita monin paikoin, sillä teille voi muodostua kuuraa, vaikka suuremmilta sateilta säästyttäisiinkin. Liikenteessä onkin syytä olla liikkeellä varovasti etenkin aamuaikaan.

Maan etelä- ja keskiosassa käydään yöllä jo selvästi pakkasen puolella. Pohjoisessa on jo mitattu yli 10 asteen pakkasia, Enontekiöllä viime yönä peräti 15 astetta. Yöt ovat pohjoisessa kylmiä tälläkin viikolla.

Mediassa on kerrottu autoilijoiden ryntäävän nyt renkaidenvaihtoon ja liikkeisiin on muodostunut jonoja.

 

 

Ajokeli, ajosää, auto, Ensilumi, Huono ajokeli, Kotimaa, Kotimaa, Lumisade, Minna Karkkola
”Kaikkein karmeinta olisi poliittinen virkanimitys” – Näillä sanoilla lähtee omistajaohjauksen Heliövaara
Sisältö:
Eero Heliövaara ei hae jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä. Määräaikainen virka on asetettu hakuun. Heliövaara kirjoittaa päätöksestään Facebookin ”Valtionomistus”-sivustolla. Hänen virkakautensa päättyy vuodenvaihteessa.
 
–Koko valtakunnan kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että osastopäälliköksi tulisi jälkeeni mahdollisimman ammattitaitoinen ja osaava henkilö, joka voisi edelleen kehittää valtion yhtiömuotoista varallisuutta. Kaikkein karmeinta olisi poliittinen virkanimitys, Heliövaara kirjoittaa.
 
Heliövaara kertoo, kuinka hän viisi vuotta sitten kuuli paikasta headhunterilta ja päätti hakea tehtävää.
 
–Eipä ole tarvinnut päätöstä katua. Ei taida löytyä toista työpaikkaa, missä poliittinen päätöksenteko ja yrityselämän lainalaisuudet kohtaavat samalla tavalla. On selvää, että siinä rajapinnassa myös määrävälein myrskyää.
 
Heliövaaran mukaan virasta tekee kiinnostavan se, että valtion omistajaohjaaja pääsee tekemään hyvin merkityksellistä työtä.
 
–Asiat ovat vaikutuksiltaan merkittäviä, asioita on paljon, jokainen työpäivä on todellakin erilainen ja yritysten ja ihmisten verkosto on laaja ja alati vaihtuva. Sanomattakin on selvää, että noin 30 miljardin euron omaisuusmassa, joka on hajautunut reiluun 60 yritykseen, on mittava kokonaisuus, Suomen suurin.
 
–Jotta tässä tehtävässä menestyy, täytyy olla vähän hullu. Ei saa hötkyillä, täytyy kestää julkisuuden paineita eikä saa vetää hernettä nenään, vaikka päätöksenteko joskus takkuilee ja poliitikot - jotka siis kuitenkin aina asiat päättävät - tekevät joskus joidenkin mielestä epärationaalisia päätöksiä.
 
STT:n haastattelussa Heliövaara toteaa, että kesällä noussut kohu Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon lisäeläkkeestä ei vaikuttanut hänen päätökseensä.
 
Lähde: Kauppalehti, Mikko Metsämäki
Eero Heliövaara, finanssi, Kotimaa, Mikko Metsämäki, Politiikka, Valtion omistajaohjaus, Valtion omistajaohjaus
Hurja väite itähelsinkiläisestä päiväkodista HS:ssa – Kaupunki: ”Hämmentävää, minulla ei tietoa”
Sisältö:

Mielipidekirjoittaja esittää Helsingin Sanomissa huomiota herättäneessä tekstissään hurjia väitteitä päivähoidon alueellisista eroista ja yksittäisen itähelsinkiläisen päiväkodin eräänlaisesta ”ulkonaliikkumiskiellosta”. Helsingin kaupungin itäisen varhaiskasvatusalueen päällikkö Antti Lehto-Raevuori sanoo Uudelle Suomelle, että kirjoituksessa on monia virheellisiä väitteitä.

Mielipidekirjoituksen mukaan eräässä Itäkeskuksen seudun päiväkodissa lapset siirretään jo paljon ennen sulkeutumis­aikaa pihalta päiväkodin eteiseen ”alueesta johtuvista turvallisuussyistä”. Kirjoittajan mukaan hänelle ”ei ole kerrottu, mitkä riskit lastani ulkona uhkaavat”.

Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Antti Lehto-Raevuori sanoo Uudelle Suomelle, että tällaista poikkeavaa käytäntöä ei ole hänen tiedossaan. Väitteen todenperäisyyttä selvitetään parhaillaan, mutta tilanne ei soita Raevuorella kelloja.

– Tämä kysymys on minulle ihan yhtä tärkeä ja hämmentävä kuin varmaan muillekin ihmisille, jotka lukevat tätä, mutta minulla ei ole mitään tietoa tällaisesta, Lehto-Raevuori sanoo.

Tekstissä ei tarkkaan yksilöidä, mistä päiväkodista olisi kyse. Varhaiskasvatusyksikössä väite on herättänyt keskustelua ja ihmetystä. Lehto-Raevuori ei näe, että Itäkeskuksen seudulla voisi olla tarvetta poikkeuskäytännöille.

– Eivät ne ole mitään turvattomia naapurustoja. Minulle ei ole tullut mitään tällaista tietoa, mutta jatkamme esimiesporukassa keskustelua, mistä on kyse, hän sanoo.

– Jos olisi kyse jostain ulkoa tulevasta uhasta – kuten tulkitsen tätä tekstiä – niin totta kai me soittaisimme poliisit ja puuttuisimme tilanteeseen.

Lehto-Raevuori kertoo, että joissain tapauksissa lapset saatetaan kerätä sisälle odottelemaan vanhempiaan aivan muutamia minuutteja ennen hoitoajan loppua, kun paikalla on enää yksi tai kaksi aikuista ja vain muutamia lapsia. Turvallisuusuhkien vuoksi näin ei kuitenkaan Lehto-Raevuoren tietojen mukaan toimita missään.

Lehto-Raevuoren mukaan kirjoituksessa on muitakin paikkaansa pitämättömiä väitteitä. Kirjoituksen mukaan itäkeskuslaiset lapset retkeilevät 50 metrin päässä ”hiekkakentällä”, kun muualta kaupungista tehdään visiittejä Korkeasaareen tai Kaivopuistoon.

– Meillä on samat varhaiskasvatussuunnitelmat ja aivan samat resurssit [koko Helsingissä], Lehto-Raevuori sanoo.

Lehto-Raevuori myöntää, että vanhempainyhdistykset saattavat paikoin ”jotain tehdä”, mutta kaupunki ei kerää vanhemmilta rahaa retkiä tai muutakaan varten.

Tekstissä väitetään resurssipulasta kertovan myös sen, että kyseisessä päiväkodissa ”vasta yli kahden viikon poissaoloista pyydetään ilmoittamaan, kun muissa Stadin eskareissa jo viikon poissaoloa on anottava ­kirjallisesti”. Lehto-Raevuoren mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan Helsingin päiväkotien yleisohje on, että vasta yli kahden viikon poissaoloista pitää ilmoittaa kirjallisesti.

Antti Lehto-Raevuori, Kotimaa, Kotimaa, Teppo Ovaskainen, Yhteiskunta
Tšekin uuden pääministerin kova linja: Siirtolaisilla ei sijaa Euroopassa
Sisältö:

Tšekin pääministeriksi viikonlopun vaaleissa noussut Andrej Babis ilmoitti heti, että ei aio ryhtyä yhteistyöhön vaaleissa myös menestyneen äärioikeiston kanssa. Myös Babisin johtama ANO-puolue kuitenkin tunnetaan maahanmuuton vastustamisesta.

Tšekki irtisanoutui taannoin muiden Itä-Euroopan EU-maiden kanssa unionin taakanjakomekanismista, jolla oli tarkoitus hajauttaa turvapaikanhakijoita tasaisemmin jäsenmaiden välille. Babis ilmoitti vuonna 2016 talousministerinä toimiessaan, että EU:n kiintiöitä tulee vastustaa vaikka sanktioiden uhalla.

– Meidän täytyy tehdä kaikkemme vastustaaksemme siirtolaisten tuloa, hän julisti Facebookissa kesällä 2016.

Babis vetosi tuolloin EU:n ulkorajojen sulkemisen puolesta ja kehotti pystyttämään muurin ”ei Tšekin vaan EU:n rajalle”.

Berliinin joulumarkkinoiden terrori-iskun jälkeen Babis syytti iskusta Saksan liittokansleri Angela Merkelin avoimien rajojen politiikkaa.

– Ratkaisu [pakolaiskriisiin] on rauha Syyriaan ja siirtolaisten paluu koteihinsa. Euroopassa heille ei ole paikkaa, Babis sanoi myöhemmin joulukuussa.

Babisin ANO katsotaan keskusta-oikeistolaiseksi, ja puolue itse painottaisi mielellään nimenomaan keskustalaisuutta. Muun muassa yhdysvaltalainen Politico-verkkolehti kuitenkin niputtaa puolueen osaksi Euroopan nationalismivyöryä ja rinnastaa ANO:n muun muassa Saksan maahanmuuttovastaiseen AfD:hen.

Lue myös: ”Tšekin Donald Trump” veti heti selvän linjan: ”En halua tehdä yhteistyötä heidän kanssaan”

Andrej Babis, Politiikka, Tšekki, Turvapaikanhakijat, Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat
Tämä kuva selventää: Mitä sote-uudistus muuttaa – näin saat hoitoa v. 2020
Sisältö:

Hallitus on avaamassa noin 5,8 miljardin euron markkinan terveyspalveluyrityksille. Suomalaiselle potilaalle se tarkoittaa sitä, että jatkossa moni hoito maksetaan ”asiakassetelillä” itse valitsemassaan hoitopaikassa. Terveyskeskus muuttaa nimensä sosiaali- ja terveyskeskukseksi (sote-keskus), ja hoitopalveluiden lisäksi sieltä saa sosiaalihuollon palveluita. Joistakin sote-keskuksista vastaa yksityinen yritys, mutta oman keskuksen voi valita vapaasti kuten nykyäänkin.

Ensimmäinen konkreettinen muutos tulee jo ensi vuoden tammikuussa, kun terveydenhuoltolain uudistus tehostaa viikonloppu- ja iltapäivystystä terveysasemilla.

Varsinaisen hoitoketjun pääpiirteet säilyvät monilta osin samoina. Jos kova kuume yllättää tai oman luomen haluaa tutkituttaa, otetaan ensimmäisenä yhteyttä terveyskeskukseen, joka siis jatkossa on nimeltään sote-keskus.

Ensimmäisen hoitoarvion jälkeen otetaan samoilla tavoin kokeita, lääkäri arvioi ja tarvittaessa antaa lähetteen erikoissairaanhoitoon, missä maakunnan liikelaitos vielä arvioi hoidon tarpeen aivan kuten nykyinen sairaanhoitopiiri.

–Uusi järjestelmä on hyvin samanlainen sen osalta, miten asiakas siellä kulkee. Mutta uuteen järjestelmään tulee melkein jokaiseen kohtaan niitä paikkoja, joissa voi itse valita, sanoo sote-uudistuksen valmistelusta vastaava ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hän ei halunnut arvioida, tuleeko järjestelmästä yksinkertaisempi tai monimutkaisempi.

–Tämä lähtee siitä ajatuksesta, että jokainen meistä on kuluttaja-asiakas, joka itse valitsee itselleen parhaat ja sopivimmat palvelut. Tässä ajattelu lähtee erilaisesta logiikasta. Tietyllä tavalla se haaste, minkä se meille jokaiselle tuo, on että onko meillä se kyvykkyys, mahdollisuus ja osaaminen vertailla palveluntuottajia.

Ensimmäinen valinnan paikka on oman sote-keskuksen valitseminen, jonka voi tehdä jokainen yli 15-vuotias. Nykyisinkin oman terveysaseman voi valita, missä kunnan järjestämässä terveyskeskuksessa haluaa käydä, mutta jatkossa sote-keskuksia voivat perustaa myös yksityiset yritykset nykyistä laajemmin. Koko uudistuksen yhtenä tarkoituksena onkin Varhilan mukaan lisätä terveyskeskusten hoitopaikkoja ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.

–Tässähän nimenomaan haetaan sitä, että meidän perustason palveluista jonot poistuisi. Tavoitteena on, että meillä on useampia sote-keskuksia, jotta jonoja ei syntyisi ja asiakkaat pääsisivät nopeammin palveluiden pariin, Varhila kertoo.

Toisen kerran asiakas voi päästä valitsemaan, mistä hän hankkii sen hoidon, jota varten asiakasseteli hänelle myönnettiin. Lakiehdotuksessa listataan asiakassetelipalveluiksi kaikkea aina kotihoidon ja kiireettömän leikkaustoiminnan välillä. Varhila ei ota suoraan kantaa siihen, voiko potilas pyytää hoidontarpeen arviointia lähetettäväksi omalle yksityiselle vakuutusyhtiölleen maakunnan liikelaitoksen sijaan.

Sitä millaisessa muodossa seteli potilaalle tulee, Varhila ei osaa vielä varmaksi sanoa. Digitaalinen se todennäköisesti silti on.

–Jos maakunnassa todetaan, että palveluntarve on olemassa, niin siitä tulee digitaalisesti sähköpostiin tai omakanta.fi:hin tai jonnekin muualle tieto, että asiakasseteli odottaa ja että sillä voi valita näistä tai noista palveluntarjoajista, Varhila toteaa.

Sote-uudistuksen suurimmat säästöt ja hoitoketjun suurimmat uudistukset on laskettu digitalisaation varaan.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan Uudelle Suomelle, että asiakassetelin käytön ja oman hoitopaikan valinnan helpottamiseksi on tarkoitus luoda verkkopalvelu, missä pääsee tarkastelemaan odotusaikoja ja laatutietoja. Sen ei kuitenkaan uskota olevan valmis vielä 2020, kun ensimmäiset asiakassetelit ja valinnanvapaus otetaan käyttöön.

LUE LISÄÄ: Alkamassa massiiviset 1,5–2 mrd€:n it-hankkeet: ”Täältä ne sote-säästöt tulevat”

Kirsi Varhila, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Terveys, Valinnanvapaus
Formula ykköset teki itsensä naurettavaksi
Sisältö:

Yhdysvaltojen F1-kisassa Texasin Austinissa oli viimeisellä kierroksella yllättävää jännitystä. Max Verstappen sai Kimi Räikkösen kiinni ja meni tästä ohi sijoittuen kolmanneksi. '

Maaliin tultuaan Verstappen menetti kuitenkin kolmostilansa tuomariston annettua hänelle viiden sekunnin aikasakon. Verstappen ohitti Räikkösen radan ulkopuolella ja rikkoi sääntöjä.

Tuomaristo, johon kuului Mika Salo, toimi sääntöjen mukaan. Säännöissä kerrotaan, ettei ohitusta hyväksytä, jos kuljettaja ei aja ohittaessaan radalla.

Erikoista tilanteessa tosin oli, etteivät muut vastaavan rikkeen tehneet saaneet rangaistuksia. Verstappen piti rangaistustaan naurettavana ja sanoi tuomariston tuhoavan F1-sarjan. Verstappen toivoikin, ettei ensi vuonna kukaan tulisi katsomaan kisoja.

Samaa mieltä oli hänen isänsä, entinen F1-kuski Jos Verstappen, joka twiittasi Kansainvälisen Autoliiton FIA:n olevan Ferrarin apujärjestö. Jos Verstappen, Mika Salon entinen tallikaveri, ilmoitti, että ”tämä on paskaa” ja hänen mukaansa ”F1 ei tietenkään tiedä, mitä kilvanajo on”.

Red Bullin tallipomo Christian Horner piti Verstappenin rangaistusta oikeusmurhana. Horner antoi ymmärtää, että urheilu koki pahan tappion.

Myös Mercedeksen tallipomo Niki Lauda hämmästeli rangaistusta.

- Tämä oli huonoin päätös, jonka olen nähnyt. Hän (Verstappen) ei tehnyt mitään väärää. Nämä kuljettajat ajavat kilpaa, eivätkä he kilpaile tavallisella maantiellä ja on naurettavaa tuhota sarjamme tällaisilla päätöksillä. Se oli täysin normaali ohitus, Lauda tuhahti Fox Sportsin mukaan.

Laudan mukaan moisista päätöksistä pitää päästä eroon. Mercedes tuo asian esityslistalle seuraavassa palaverissa.

Vaikka tuomaristo toimi sääntöjen mukaan, voi tavallisen urheilufanin oikeustajulla ajatella F1:ssä olevan paljon pielessä. F1-kisat eivät ole autojen suurten nopeuserojen takia kovinkaan tapahtumarikkaita ja vähäinenkin toimintakin pilataan, kun ”ohittaminen on kiellettyä”.

Formula ykkösten uusi kaupallisten oikeuksien omistaja Liberty Media järjesti Austinissa näyttäviä seremonioita, mutta itse pääasian eli kilvanajon viihdearvo on kaukana tasokkaasta. Verstappenin aikasakko ”väärästä ohituksesta” oli verrattavissa siihen, että joku olisi saanut ylinopeussakon, kun ajoi radalla kilpaa liian kovaa.

Austinin tapahtumat osoittavat, että F1 tarvitsee isoja muutoksia tulevaisuutensa pelastamiseksi.

F1, Formula 1, Formula 1, Kimi Räikkönen, Max Verstappen, Mika Salo, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
”Valta haihtui savuna ilmaan Suomessa” ­– Björn Wahlroos vaatii presidentille lisää lihaksia
Sisältö:

”Kun siirsimme valtaa presidentiltä hallitukselle ja pääministerille, me emme huomanneet, että tavallaan se haihtui savuna ilmaan.” Näin sanoo pankkiiri Björn Wahlroos tuoreessa Evan pamfletissa, jossa hän esittää presidentin vallan lisäämistä.

– Olisi syytä harkita hallituksen muodostajan valinnan palauttamista presidentille, hallituksen puheenjohtaja Wahlroos sanoo kirjassa.

Wahlroos katsoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tänään julkaiseman pamfletin mukaan, että uusi perustuslaki on lamauttanut Suomen päätöksenteon. Presidentin vallan siirtäminen pääministerille on Wahlroosin mukaan johtanut ongelmiin, koska pääministeri ei ole ”itsenäinen valtiomahti”, kuten presidentti, vaan hän on riippuvainen hallituksesta.

– Ellei pääministerin hallituskoalitio ole yksimielinen, hänellä ei ole mitään valtaa. Sen me olemme nähneet niin moneen kertaan viimeisinä vuosina, että asiat vain jäävät tekemättä, koska yksimielisyyttä ei ole, Wahlroos toteaa.

Hän myöntää, että aiemmin presidentillä oli kenties liikaakin valtaa. Silti korjausliikkeelle olisi nyt aihetta, Wahlroos katsoo, sillä uusi järjestelmä oli hänen mukaansa ylireagointia presidentti Urho Kekkosen aikaan.

Wahlroosin ehdotus on pamfletissa otsikon ”Tasavallan presidentin valtaoikeuksien vahvistamista harkittava” alla.

Kyseeseen tulee ensisijaisesti presidentin johtavan aseman palauttaminen ulkopolitiikassa. Käytännöksi muodostunut periaate, jonka mukaan suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtaja muodostaa hallituksen, mainitaan yhtenä vaihtoehtona perustuslain perusteluissa. Se ei välttämättä ole erityisen hyvin toimiva. Siksi olisi syytä harkita myös hallituksen muodostajan valinnan palauttamista presidentille. Myös presidentin veto-oikeutta voitaisiin laajentaa nykyisestä suspensiivisesta siten, että eduskunnan kannanotto, joka kumoaa presidentin veton olisi hyväksyttävä määräenemmistöllä, Wahlroos esittää.

Wahlroosin mukaan hallitusten toimintaan liittyy vakavia sisäisiä ongelmia, koska ”useimmilla hallituksessa edustettuna olevilla puolueilla on käytännössä veto-oikeus hallituksen päätöksiin, koska puolue voi uhata lähtevänsä hallituksesta”. Näin on ollut etenkin viime vuosina laajojen hallituspohjien aikana.

– Pitkälle viety parlamentarismi vaikeuttaa johtamista ja heikentää vallan legitimiteettiä, Wahlroos sanoo.

Hän väläyttää muun muassa mallia, jossa suurin puolue saisi lisäpaikkoja eduskuntaan, mikä vahvistaisi suurimman puolueen asemaa.

Lähde osin: Talouselämä

Björn Wahlroos, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Tutkimus: 3 miljoonaa amerikkalaista kantaa ladattua asetta mukanaan päivittäin
Sisältö:

Arviolta noin kolme miljoonaa amerikkalaista kantaa päivittäin mukanaan ladattua, käyttövalmista käsiasetta, kertoo Washingtonin yliopisto tuoreeseen tutkimukseen perustuen.

Lisäksi suurempi joukko, noin yhdeksän miljoonaa ihmistä, pitää ladattua käsiasetta mukanaan toisinaan, kuukausittain.

Suurin osa käsiasetta mukanaan pitävistä on miehiä ja he kertovat suurimmaksi syyksi aseen kantamiselle itsensä suojelun. Aseen kantaminen oli yleisempää Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa ja aseenkantajat olivat keskimäärin nuorempia kuin sellaiset käsiaseiden omistajat, jotka eivät pitäneet asetta mukanaan. Poliittiselta suuntaukseltaan asetta mukanaan pitävät olivat yleisimmin konservatiiveja.

Suurin osa asetta mukanaan pitävistä kantaa asettaan piilotetusti, ja useimmilla oli myös aseenkantolupa, jolla näin saa toimia.

Tutkijoiden mukaan yhdysvaltalaisten asekäyttäytymistä ei ole tutkittu vuosikausiin näin laajasti. Tulos on tärkeä, tutkijat sanovat, koska aseen mukana pitämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia kansalaisten turvallisuudelle ja terveydelle.

Washingtonin yliopiston johdolla tehty tutkimus on julkaistu tiedelehti American Journal of Public Healthissa.

aseet, käsiaseet, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhdysvallat, Yhteiskunta, Ulkomaat
Italiassa murskatulos: Lombardia ja Veneto haluavat lisää autonomiaa
Sisältö:

Kahdessa Pohjois-Italian maakunnassa, Lombardiassa ja Venetossa, on äänestetty murskaavasti itsehallinnon lisäämisen puolesta. Kansanäänestys oli neuvoa-antava ja ei-sitova.

Alustavien tulosten mukaan yli 95 prosenttia kummallakin alueella äänestäneistä miljoonista ihmisistä puolsi autonomisten oikeuksien lisäämistä.

Venetsian ympärillä oleva Veneto ja Milanon ympärille keskittyvä Lombardia ovat vauraita Italian alueita. Ne kattavat noin kolmasosan koko Italian kansantalouden koosta, ja molemmissa maakunnissa toivotaan enemmän päätösvaltaa muun muassa verorahojen käyttöön sekä infrastruktuuri-, ympäristö-, terveys- ja koulutusasioihin.

Molemmilla alueilla hallitseva puolue on avoimesti separatistinen eli alueellista itsenäisyyttä Pohjois-Italialle ajava Lega Nord. Puolue haluaa käyttää äänestystuloksia ajaakseen Italian keskushallinnossa verotulojen jäämistä Pohjois-Italiaan nykyistä enemmän.

Lähde osin: Kauppalehti

Lue lisää:

Varoitus koko Euroopalle: ”Tästä syystä kukaan ei tunnusta Kataloniaa”

Katalonian jälkeen Italia? Professori: ”Näyttää tavalta nostaa kannatusta”

Italia, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Näkökulma: Nato-rohkeus kasvaa Suomessa
Sisältö:

Suomi valmistautuu presidentinvaaleihin ja niin tekee myös Venäjä. Meillä demokraattisten vaalien ensimmäinen kierros järjestetään ensi tammikuussa ja Venäjällä omanlaiset vaalinsa pari kuukautta myöhemmin.

Venäjällä vaalien lopputulos on jo nyt selvä, mutta aika selvältä tulevien vaalien tulos näyttää Suomenkin osalta. On todennäköistä, että Vladimir Putinin suomalainen vastinpari on seuraavatkin kuusi vuotta Sauli Niinistö.

Selvältä näyttää myös se, että Kreml jatkaa tulevallakin presidenttikaudella yltiönationalistista peliään, mihin kuuluu monen sorttinen uhittelu läntisille naapurimaille.

Mutta kaikkea tätä ennen Suomessa käydään presidentinvaalitaisto, jolta on lupa odottaa paljon.

Erityisesti odotan vaalien turvallisuuspoliittista keskustelua, johon kytkeytyy elimellisesti Venäjä, mutta myös koko Eurooppa-politiikkamme turvapaikanhakija-haasteineen. Näiden kysymysten kautta kuvioon tulevat myös arvot ja ihmisoikeudet.

Ehdokkaat ovat tällä kerralla hyvinkin erilaisia ensiarvoisen tärkeän turvallisuuspoliittisen kysymyksen, Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisen, osalta.

Koko asetelma sähköistyi pari viikkoa sitten, kun RKP:n ehdokas Nils Torvalds ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ilman kansanäänestystä. Aiemmin Torvalds on kuulunut perinteisiin Nato-skeptikoihin, ja esimerkiksi HS:n eurovaalien vaalikoneessa 2014 hän ei vielä kannattanut jäsenyyttä.

RKP:ssä on muutenkin yleistynyt entistä rohkeampi Nato-ajattelu Venäjä-kritiikkeineen. Esimerkiksi entinen puolustusministeri Stefan Wallin kannusti hiljattain Nato-keskusteluun, puhui Venäjän uuden Helsingin-suurlähettilään tarkoituksista ”vaikuttaa suomalaiseen mielipidekehitykseen” ja piti kansanäänestystä riskialttiina.

Nato-puolueeksi jo viime vuonna muuttuneessa RKP:ssä on siis nyt samankaltaista ajattelua kuin Suomen entisellä Moskovan-suurlähettiläällä Hannu Himasella, jonka turvallisuuspoliittinen tietokirja Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo, 2017) julkaistiin viime viikolla.

Himasen viesti oli: Suomi mahdollisimman pian Natoon, ilman kansanäänestystä ja vaikka ilman Ruotsia. Kokeneen diplomaatin perustelut olivat vankat ja niistä voi lukea täältä: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/233203-suomi-pian-natoon-ilman-kansanaanestysta-vaikka-ilman-ruotsia-kokenut-diplomaatti

Himasella oli myös toivomus, joka liittyy Suomen presidentinvaaleihin: ”Tilanteen toivoisi olevan kypsä monipuoliselle ja avoimelle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle. Sitä tarvitaan erityisesti presidentinvaalien yhteydessä”.

On jännä nähdä, kuinka hyvin Nato-jäsenyyttä suoraviivaisesti nyt ajava Torvalds pystyy argumentoimaan vaalikeskusteluissa, kun suoraan vastapuolella ovat sellaiset politiikan vahvat sanankäyttäjät kuin Tuula Haatainen (sd.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.) ja Matti Vanhanen (kesk.).

Torvaldsin ja mainitun nelikon väliin jäävät Nato-jäsenyyteen nurjasti, joskaan ei jyrkimmällä tavalla, suhtautuva Pekka Haavisto (vihr.) sekä istuva presidentti, kokoomuslähtöinen Sauli Niinistö.

Arvoitus on, minne päin Ruotsin Nato-keskustelua tarkasti seuraava Haavisto kallistuu keskusteluissa. Niinistön voisi uskoa pitävän vanhan linjansa, jonka mukaan tarvitaan neuvoa-antava kansanäänestys, jos Natoon aiotaan hakeutua.

Näistä tulee hyvät vaalit. Jos Venäjän edeltäjän Neuvostoliiton kanssa ulkoministerinäkin touhunnut Paavo Väyrynen pääsisi mukaan, tulisi Nato-vastustajien puolelle mediatilaa kahmivasuulas lisäpeluri. 

Listataan tähän alle vielä presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämät Nato-näkemykset.

Tuula Haataisen (sd.) Nato-näkemys: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sdp-n-presidenttiehdokas-on-tuula-haatainen/6478748#gs.SMKNBss

Pekka Haaviston (vihr.) Nato-näkemys: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/225071-pekka-haavisto-valaytti-yllattavaa-nato-skenaariota-tulisi-harkittavaksi-ihan

Laura Huhtasaaren (ps.) Nato-näkemys: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/presidenttiehdokkuutta-harkitseva-huhtasaari-luottaa-omavaraisuuteen-1.198318

Merja Kyllösen (vas.) Nato-näkemys: https://www.verkkouutiset.fi/is-merja-kyllonen-sanoo-ei-natolle-ja-pohjoismaiselle-puolustusyhteistyolle-63005/

Sauli Niinistön (Suomi 2024 -yhdistys) Nato-näkemys: http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2694938/Presidentti+loysi+hyvia+perusteluita+Natokansanaanestykselle

Nils Torvaldsin (r.) Nato-näkemys: https://www.verkkouutiset.fi/nain-nils-torvalds-perustelee-nato-ulostuloaan-listasi-kuusi-syyta/

Matti Vanhasen (kesk.) Nato-näkemys: http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708152200327871_pi.shtml

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Hannu Himanen, Kotimaa, Kotimaa, Markku Huusko, Nato, Nato-jäsenyys, Nato-jäsenyys, Politiikka, Sauli Niinistö, Vladimir Putin, Yhteiskunta