Maanantai 16.7.2018

Uusi Suomi uutiset

Donald Trump saapui Helsinkiin - katso ensimmäiset kuvat
Sisältö:

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on saapunut Suomeen.

Donald ja Melania Trumpia olivat lentokentällä vastassa Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Robert Pence, Suomen Washingtonin suurlähettiläs Kirsti Kauppi ja protokollapäällikkö Matti Heimonen.

Trump ei antanut lausuntoja lentokentällä, vaan siirtyi Air Force One –koneesta suoraan häntä kuljettavaan limusiiniin.

Trumpin noin 30 auton saattue siirtyy Helsinki-Vantaan lentoasemalta kohti majapaikkaa, joka on joko hotelli Kalastajatorppa tai sen vieressä sijaitseva valtion vierastalo. 

Trump tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putin huomenna Presidentinlinnassa. Tapaamista isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolla on myös kahdenväliset tapaamiset molempien presidenttien kanssa. 

Presidentinkanslian mukaan tapaaminen käynnistyy Presidentinlinnassa puolen päivän jälkeen, kun presidentti Niinistö vastaanottaa ensin presidentti Putinin ja sitten presidentti Trumpin. 

Presidentin kanslia toivotti Trumpit tervetulleiksi sunnuntai-iltana.

Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Ranska juhlii jalkapallon MM-kultaa
Sisältö:

Ranska on voittanut toisen jalkapallon maailmanmestaruutensa. Sunnuntaina Moskovan Luzhnikin stadionilla Ranska päihitti loppuottelussa Kroatian 4-2.

Moskovassa nähtiin jalkapallon MM-kisojen runsasmaalisin finaali 52 vuoteen. Tapahtumia ei ottelusta puuttunut.

Mario Mandzukic puski Ranskan avausmaalin 18. minuutilla omiin, mutta Ivan Perisic tasoitti 28. minuutilla 1-1:een.

Videotarkistus ”VAR” näytti kyntensä 38. minuutilla. Ranska sai käsivirheen myötä rankkarin, jonka Antoine Griezmann ampui verkon perukoille.

Toisella puoliajalla Ranska karkasi Kroatialta. Paul Pogban ja Kylian Mbappen maalien myötä Ranska johti jo 4-1. Ranskan maalivahti Hugo Lloris teki sen jälkeen emämunauksen lahjoitettuaan pallon Mandzukicille, mutta Kroatian lahjamaalilla ei ollut ottelun kulun kannalta enää merkitystä.

Ranska on voittanut jalkapallon MM-kultaa 1998 ja 2018 sekä EM-kultaa 1984 ja 2000. MM-kisoissa Ranska on ollut hopealla 2006 ja EM-kisoissa 2016.

Kroatialle MM-hopea on maan historian paras saavutus. MM-pronssilla Kroatia oli 1998.

Jalkapallo, Jalkapallon MM-kisat, Kylian Mbappe, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Venäläisarvio tiedustelu-upseerien syytteistä: ”Ilmiselvästi tarkoituksena painostaa Donald Trumpia”
Sisältö:

Venäjän parlamentin ylähuoneen ulkoasiainkomitean varapuheenjohtaja Andrei Klimov sanoo, että Yhdysvalloissa perjantaina julkistetuilla venäläisten tiedustelu-upseerien tarkoituksena on painostaa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia maanantain huippukokouksen alla.

12 venäläistä tiedusteluvirkailijaa saa Yhdysvalloissa syytteen demokraattipuolueen sähköpostitilien hakkeroimisesta vuoden 2016 presidentinvaalien alla. Apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein kertoi, että tiedusteluvirkailijoita syytetään tietojenkalastelusta ja haittaohjelmien levittämisestä.

–Näyttää ilmiselvältä, että tarkoituksena on painostaa herra Trumpia, jotta hän ottaisi kovemman asenteen Putinin kanssa neuvotellessaan, ja jotta ei löytyisi järkevää syytä suhteiden normalisoimisen jatkumiseen, Klimov kommentoi TASSille.

Eurasia Groupin perustaja ja johtaja, New Yorkin yliopiston professori Ian Bremmer arvioi jo perjantaina, että syytteet julkistettiin tarkoituksella juuri Trumpin ja Putinin tapaamisen alla.

Lue lisää:

Donald Trumpin painostus kovenee – Ex-suurlähettiläs: ”Putinia kohdeltava henkilönä, joka määräsi hyökkäyksen”

Donald Trump venäläisten saamista syytteistä: ”Tapahtui Obaman hallinnon aikana – miksi he eivät tehneet mitään?”

Valkoinen talo tyrmää vaatimukset Trump-Putin-tapaamisen perumisesta – ”Tällaista huippukokousta ei ole ennen nähty”

Nostaako Donald Trump uudet syytteet esiin maanantaina? Professori: ”Ajoitettiin varmasti tekemään kokouksesta hankalampi”

Andrei Klimov, Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Politiikka, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Ulkomaat
Donald Trump Air Force Onessa matkalla Helsinkiin: ”Vaikka saisin Moskovan hyvitykseksi, se ei riitä”
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on parhaillaan matkalla kohti Helsinkiä. Hän kertoo Air Force One –koneesta julkaisemissaan tviiteissä odottavansa tapaamista Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa huomenna. Samalla Trump arvelee, ettei sillä ole mitään merkitystä, kuinka tapaaminen onnistuu.

–Valitettavasti sillä ei ole mitään väliä miten hyvin onnistun huippukokouksessa. Vaikka saisin upean Moskovan kaupungin hyvitykseksi Venäjän vuosien aikana tekemistä synneistä ja pahuuksista, kohtaisin arvostelua siitä, ettei se riitä, vaan olisi ollut saatava Pietari lisäksi.

 

 

Trump sanoi aikaisemmin sunnuntaina, etteivät hänen odotuksensa tapaamisen suhteen ole korkealla.

Air Force Onen odotetaan laskeutuvan Helsinki-Vantaalle noin kello 21. Seuraa IL-TV:n suoraa lähetystä:

Lue myös:

Suomeen kohta saapuva Donald Trump: ”Lupaan, että mitään pahaa ei tule seuraamaan”

Donald Trumpin painostus kovenee – Ex-suurlähettiläs: ”Putinia kohdeltava henkilönä, joka määräsi hyökkäyksen”

Donald Trump venäläisten saamista syytteistä: ”Tapahtui Obaman hallinnon aikana – miksi he eivät tehneet mitään?”

Valkoinen talo tyrmää vaatimukset Trump-Putin-tapaamisen perumisesta – ”Tällaista huippukokousta ei ole ennen nähty”

Nostaako Donald Trump uudet syytteet esiin maanantaina? Professori: ”Ajoitettiin varmasti tekemään kokouksesta hankalampi”

Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Katja Incoronato, Politiikka, ulkomaat, uutiset, Yhteiskunta, Ulkomaat
Suomeen kohta saapuva Donald Trump: ”Lupaan, että mitään pahaa ei tule seuraamaan”
Sisältö:

Sunnuntai-iltana Helsinkiin saapuva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo ottaa venäläisten tiedustelu-upseerien syytteet puheeksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa huomenna.

–Aion ottaa asian esille, hän sanoi CBS:n haastattelussa sunnuntaina.

Toimittajan kysyessä, aikooko Trump vaatia syytteen saaneiden luovuttamista Yhdysvaltoihin, vastaus on tulkinnanvaraisempi.

–Saattaa olla. En ole ajatellut sitä. Jälleen kerran: tämä tapahtui Obaman hallinnon aikana, hän totesi.

Trump kertoo, etteivät hänen odotuksensa tapaamisen suhteen ole korkealla.

–Menen sinne hyvin matalin odotuksin. Lupaan, että mitään pahaa siitä ei tule seuraamaan, ehkä siitä seuraa jotain hyvää.

Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs Michael McFaul toteaa, että Trumpin täytyy kohdella Putinia kuten hän on kohdellut Saksan liittokansleria Angela Merkeliä ja Britannian pääministeri Theresa Mayta.

–Kun odotukset ovat uskomattoman alhaalla, huippukokousta voidaan silloin pitää huikeana menestyksenä, hän kommentoi Twitterissä.

Trumpin on määrä saapua Suomeen noin kello 21 tänä iltana. Hän tapaa sekä Putinin että tasavallan presidenttin Sauli Niinistön maanantaina.

Trumpia on painostettu kovistelemaan Putinia etenkin venäläisten tiedustelu-upseerien perjantaina saamien syytteiden vuoksi. Yhdysvalloissa Trumpia on vaadittu jopa perumaan tapaaminen Putinin kanssa.

Lue lisää:

Donald Trumpin painostus kovenee – Ex-suurlähettiläs: ”Putinia kohdeltava henkilönä, joka määräsi hyökkäyksen”

Donald Trump venäläisten saamista syytteistä: ”Tapahtui Obaman hallinnon aikana – miksi he eivät tehneet mitään?”

Valkoinen talo tyrmää vaatimukset Trump-Putin-tapaamisen perumisesta – ”Tällaista huippukokousta ei ole ennen nähty”

Nostaako Donald Trump uudet syytteet esiin maanantaina? Professori: ”Ajoitettiin varmasti tekemään kokouksesta hankalampi”

Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Katja Incoronato, Michael McFaul, Politiikka, ulkomaat, uutiset, Vladimir Putin, Yhteiskunta, Ulkomaat
Näkökulma: Emme luota Trumpiin ja Putiniin, pitäisikö muka?
Sisältö:

Maanantaina Helsingissä tapaavat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat epäonnistuneet tärkeimmässä tehtävässä, joka heillä suurvaltajohtajina on: turvallisuuden ja vakauden luomisessa maailmaan.

Putin on horjuttanut maailmaa voimallisemmin keväästä 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta ja jatkoi sotatoimien ylläpitämistä Itä-Ukrainassa. Jo sitä oli edeltänyt Georgian sota vuonna 2008, jonka jäljiltä Etelä-Ossetia ja Abhasia siirtyivät Venäjän asevoimien hallintaan, ja sekin kriisi jäi päälle jäätyneenä.

Venäläistä horjutustyötä ja hämmingin luomista on nähty viime vuosina toistuvasti Itämerellä ja esimerkiksi Euroopan turvapaikanhakijakriisin aikaan Suomen itärajalla vuoden 2016 alussa sekä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa saman vuoden aikana.

Trump pääsi valtaan vuoden 2017 alussa, mistä ovat seuranneet hänen läntistäkin yhtenäisyyttä horjuttavat kaupalliset toimensa, epäsovun lietsonta läntisessä puolustusliitto Natossa ja kaikki muu vastakkainasettelujen rakentelu maailmassa.

Ei siis ihme, että emme luota heihin. Vain kaksi sadasta suomalaisesta arvioi Putinin tehneen maailmasta turvallisemman paikan ja melkein yhtä harva eli neljä sadasta uskoo Trumpin kyenneen tähän, kuten Ylen kysely hiljattain kertoi.

Nyt me suomalaisetkin mietimme, mitä nämä kaksi epävakauden aiheuttajaa saavat yhdessä aikaan Helsingissä. Asiantuntijat eivät odota ihmeitä.

Yksi mielenkiintoinen arvio saatiin lukea Helsingin Sanomista, jossa Bill Clintonin presidenttikaudella Suomessa suurlähettiläänä toiminut Derek Shearer arvioi tapaamisen olevan teatteria.

”Mitään todellisia asioita ei ole edes käsiteltävänä. Toive on pikemminkin, ettei mitään suurempaa vahinkoa tapahdu”, Shearer sanoi HS:ssa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan korostaa keskustelun merkitystä, mutta eivät hänenkään odotukset aivan katossa ole. Niinistö toivoo maltillisesti, että ”saisimme hivenen signaalia siihen suuntaan, että jännitteet olisivat lientymässä”, kuten hän ruotsalaiselle SVT:lle totesi.

Todennäköisesti juuri kukaan muu kuin Trump ja Putin ei tiedä, mistä kaikesta he aikovat keskustella. Voi olla, että huomisenkaan jälkeen tästä ei paljoa tietoa julkisuuteen jaeta. Näin oli asian laita esimerkiksi silloin, kun Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton tapasi Venäjän presidentin Boris Jeltsinin Helsingissä 1997.

Jeltsin oli tuolloin yrittänyt taivutella Clintonia siihen, ettei Baltian maita Viroa, Latviaa ja Liettuaa otettaisi Naton jäseniksi. Tästä ja Yhdysvaltain tyrmäyksestä on kertonut muun muassa Ilta-Sanomat viitaten Yhdysvaltain ex-apulaisulkoministeri Strobe Talbottin muistelmiin vuodelta 2002.

Baltian maat liittyivät Natoon vuoden 2004 maaliskuussa 1990-luvulla alkaneen prosessin seurauksena. Siinä samassa rytäkässä, presidenttien Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen aikana, olisi Suomikin voinut pyrkiä onnistuneesti Natoon, mutta haluja ei ollut ja se onkin aivan toinen tarina.

Koska suurvallat ovat ennenkin puhuneet pienempien maiden päiden yli, voisiko näin tapahtua myös nyt niin, että se koskisi suoraan myös suomalaisia?

Eri spekulaatioissa on vedetty esille, että Trump voisi antaa Putinille hyväksyntänsä Krimistä Ukrainan pään yli ja Yhdysvaltoja väkirikkaammasta Euroopan unionista välittämättä. On myös pohdittu, että Trump voisi ehkä luvata Putinille kauppapakotteiden purkamisen osana jotain diiliä.

Vaikka Trump menisi jotain lupaamaankin Krimistä tai kauppapakotteista, eivät hänen sanansa näissä asioissa ole kovinkaan painavia, sillä vastassa on amerikkalainen poliittinen koneisto, joka lyö jarrut. Tästä on muistuttanut kansainvälisen politiikan asiantuntija Melinda Haring.

”Viime heinäkuussa Yhdysvaltain kongressi teki presidentille hyvin vaikeaksi muuttaa sanktioita hyväksymällä lain, joka antaa kongressille veto-oikeuden kaikkiin yrityksiin helpottaa niitä”, Haring kirjoittaa Atlantic Councilin sivuilla.

Trumpin kädet ovat sidotut myös esimerkiksi Naton suhteen, vaikka hän heitteli viime viikolla puolihuolimattomasti, että USA voisi vaikka lähteä Natosta. Tosiasiassa Nato-sopimus on osa Yhdysvaltain lainsäädäntöä, joten vetäytyminen edellyttäisi kongressin päätöstä, kuten ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola Twitterissä huomautti.

Yhtä kaikki, Trump on parlamentaarisen valvonnan alla toimiva suurvaltajohtaja, joka joutunee joka tapauksessa vaihtoon kahden ja puolen vuoden päästä tai viimeistään kuuden ja puolen vuoden päästä, koska kaksi kautta on ehdoton maksimi. Demokratia korjaa itse itsensä.

Putinin ja Venäjän suhteen ei voi sanoa samaa. Putin on hallinnut maataan nyt yli 18 vuotta. Menossa on neljäs presidenttikausi, eikä muodollinen käväisy pääministerinä kaventanut hänen yksinvaltaansa.

Putinin nykyinen kausi kestää vuoteen 2024 asti. Siitäkin eteenpäin hänen kädenjälkensä voi olettaa näkyvän valtiossa, jota ei voi kansanvallaksi mitenkään nimittää, koska maan parlamentti eli duuma on johtajansa käsikassara. Vallanpitäjän kannalta tärkein viestintäväline eli televisio on Kremlin hallinnassa, eikä oikeuslaitokseenkaan voi läntiseen tapaan luottaa.

Trumpin syvä epäluottamus demokratian kulmakivenä olevaa moniarvoista tiedonvälitystä kohtaan ja myös jotkut erikoiset käsitykset oikeudesta ja ihmisoikeuksista ovat sitä luokkaa, että kysyä sopii, onko putinilainen yhteiskunta viime kädessä hänenkin ihanteensa.

Vaikka tähän Helsingissä kohtaavaan kaksikkoon on täysin perusteltua olla luottamatta, on hyvä, että he kohtaavat juuri meidän pääkaupungissamme. Ulkopoliittinen johtomme, tasavallan presidentti etunenässä, on etuoikeutetussa asemassa kuulemaan suoraan hevosen suusta, mitä näiden johtajien päässä tällä hetkellä liikkuu.

Vastalahjaksi heille tarjotaan uskoakseni suomalaistyyppistä maltillisuuden ilosanomaa. Se tulee maailmaa jo aivan liikaa horjuttaneelle kaksikolle tarpeeseen.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Kotimaa, Kotimaa, Markku Huusko, Politiikka, uutiset, Vladimir Putin, Yhteiskunta
Avoin kirje Sauli Niinistölle: ”Meillä on mahdollisuus antaa ääni demokratialle, vapaudelle ja ihmisoikeuksille”
Sisältö:

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar on kirjoittanut tasavallan presidentti Sauli Niinistölle avoimen kirjeen, jossa toivoo, ettei Suomi jää pelkäksi Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen näyttämöksi. Yanarin mukaan Niinistö on poikkeuksellisen haastavassa ja vastuullisessa tilanteessa. Ihmisoikeudet nostettiin esille myös Helsinki Calling -mielenosoituksessa.

–Toivotan teille onnea vaikeaan tehtävään. Tulevana päivänä teillä on mahdollisuus näyttää, oletteko presidentti joka ottaa vakavasti ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen, demokratian ja oikeudenmukaisen kansainvälisen järjestelmän puolustamisen. Vai presidentti, joka suostuu hymyileviin kuviin ja isännöimään mukavin korulausein kahta tuhoisasti käyttäytyvää johtajaa, Yanar kirjoittaa.

Hän toivoo, että Suomi puolustaisi kokouksessa maailmaa, jossa asioista sovitaan yhdessä ja kansainvälistä oikeutta sekä ihmisoikeuksia kunnioitetaan. 

–Meillä on mahdollisuus antaa ääni demokratialle, vapaudelle ja ihmisoikeuksille. Me emme voi päättää, mitä Trump ja Putin tapaamisessaan sopivat. Mutta me voimme antaa äänen niille kaikille ihmisille, joiden elämään ja joskus jopa kuolemaan näiden kahden miehen päätökset vaikuttavat, hän toteaa.

Helsingissä sunnuntaina järjestetyssä Helsinki Calling –mielenosoituksessa osoitettiin mieltä muun muassa ihmisoikeuksien puolesta. Poliisin arvion mukaan siihen osallistui noin 2 500 ihmistä.

–En ole koskaan ollut kaupungistani yhtä ylpeä kuin tänään. Helsinki puhuu niiden puolesta, jotka itse eivät voi puhua puolestaan. Helsinki ei vaikene, demaripoliitikko Abdirahim ”Husu” Hussein tviittasi.

Mielenosoituksesta raportoi Twitterissä aktiivisesti myös Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs Michael McFaul.

-Törmäsin juuri täällä Helsingissä venäläisiin, jotka ovat tulleet Pietarista osoittamaan mieltään Putinia vastaan. Rohkeita ihmisiä.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

Yksi mielenosoituksen pääpuhujista, vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala sanoi mielenosoituksessa pitämässään puheessa, että Donald Trumpia ja Vladimir Putinia yhdistää se, että he ylenkatsovat demokratiaa, kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Hautalan mukaan he haluavat kääntää kelloja taaksepäin.

–Me pidämme arvossa vapautta, perusoikeuksia ja demokratiaa. Autoritääriset johtajat ovat tehneet selväksi sen, että Euroopan on pidettävä kiinni yhtenäisyydestä ja edistettävä monenkeskistä yhteistyötä entistäkin voimakkaammin. Siksi olemme täällä tänään. Uskomme, että se on ainoa tie eteenpäin, hän sanoi.

- Me tuemme ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta työtä tekeviä kansalaisyhteiskuntia niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin. Me olemme kokoontuneet tänään näyttämään, että kun myöhemmin katsomme taaksepäin ja muistamme tämän päivän, muistamme myös, ettemme olleet vaiti, Hautala jatkoi.

Hautalan uskoo, että elämme hetkeä, jonka historia tulee muistamaan. 

–Ei vain kahden presidentin, Trumpin ja Putin tapaamisen takia, vaan maailman tilan takia. Tämän päivän maailmassa liberaali demokratia on uhattuna.

Lue myös: Helsinki Calling –mielenosoitukseen osallistuva Sofi Oksanen: ”Lyön vetoa, etteivät Trump ja Putin puhu ihmisoikeuksista”

Abdirahim ”Husu” Hussein, Heidi Hautala, Helsinki Calling -mielenosoitus, Helsinki Calling -mielenosoitus, Ihmisoikeudet, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Michael McFaul, Ozan Yanar, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Jalkapallo vei voiton Venäjällä
Sisältö:

Jalkapallon MM-turnaus päättyy sunnuntai-iltana Moskovassa finaaliotteluun Ranska-Kroatia. Vaikka loppuottelusta tulisi rankkarikisassa ratkaistava 0-0 päättynyt unettava näytös, jää kisojen kokonaisilmeestä urheilullisesti hyvin positiivinen kuva.

Venäjää on kiitelty järjestelyjen onnistumisesta ja vieraanvaraisuudesta. Kisat on tuomittu myös poliittiseksi propagandaksi, jollaista tietysti jokainen urheilun suurtapahtumien järjestäjä harjoittaa. Niin ulkomaille kuin omillekin kansalaisilleen.

Brasilian korruptoitunut hallinto yritti 2014 luoda MM-kisoilla kuvaa Brasilian kehittymisestä moderniksi valtioksi. Jokainen voi muodostaa mielipiteensä siitä itse, miten Brasilian ja Venäjän maine futiskisoilla kehittyi, ja olisiko kisoihin uponneella rahamäärällä voinut tehdä jotain järkevämpääkin.

Siihen Venäjä ja Putin opetuslapsineen eivät ole voineet vaikuttaa, että 2018 MM-kisoissa on pelattu viihdyttävää jalkapalloa. Ennen finaalia vain yksi ottelu oli päättynyt 0-0.

Brasiliassa 2014 pronssia voittanut Hollanti ei tehnyt puolivälierässään eikä välierässään yhtään maalia. Finaalijoukkue Argentiinakin teki alkusarjan jälkeen vain kaksi maalia, mutta voitti silti hopeaa.

Tänä vuonna maalirikkaita kisoja osattiin odottaa. Mestareiden liigassa on viime vuosina nähty maalijuhlia. Se kertoo osaltaan faktaa pelin taktisten ulottuvuuksien ja huippupelaajien kehittymisestä isoin harppauksin.

Kreikka voitti 2004 Euroopan mestaruuden puolustuksen kautta ja iskemällä vastahyökkäyksistä sekä erikoistilanteista. Nykyään moinen ei enää onnistuisi. Alkulohkosta saattaisi päästä jatkoon, mutta pudotuspeleissä noutaja tulisi tarmotta.

Islanti oli 2016 EM-kisoissa monien suomalaisten suosikkijoukkue. Viihdyttävän jalkapallon voitto Islannin menestys ei kuitenkaan ollut.

MM-kisoissa Islanti taisteli tasapelin suurissa ongelmissa paininutta Argentiinaa vastaan, mutta Nigeriaa ja Kroatiaa Islanti ei enää kyennyt pysäyttämään. Islanti jäi alkulohkoon ja Palloliiton ex-puheenjohtajan Sauli Niinistön lievästi sanottuna omituinen mitaliveikkaus meni pahasti pieleen.

Ranska ja Belgia menestyivät MM-kisoissa mahtavalla pelaajamateriaalillaan, mutta myös siksi, että onnistuivat mukauttamaan pelitapojaan vastustajan mukaan. Belgian 2-1 -voitto puolivälieräottelussa Brasiliasta oli selkeä näyte valmentaja Roberto Martinezin osaamisesta. Ranskan valmentaja Didier Deschamps vei välierässä vastaavasti shakkivoiton Martinezista.

Hallitseva maailmanmestari hyytyi alkulohkoon jo kolmansissa perättäisissä kisoissa. Italialle kävi köpelösti 2010, Espanjalle 2014 ja Saksalle 2018.

Tapahtunut osoittaa pelin evoluution nopeasti kehityksestä. Espanjan valmentaja Vicente del Bosque ja Saksan valmentaja Joachim Löw eivät pystyneet uudistamaan kokonaispakettiaan riittävästi. Varsinkin del Bosque jäi pahasti jumittamaan paikoilleen, mikä johti Espanjan mahalaskuihin 2014 ja 2016.

Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino ylisti lehdistötilaisuudessaan kisojen antia niin järjestelyjen kuin itse pelinkin osalta. Infantinon kanssa harva voi olla urheilullisen annin osalta eri mieltä.

MM-kisat 2018 olivat jalkapallon riemuvoitto. Jalkapallo vahvisti tänä kesänä asemaansa maailman suosituimpana urheilulajina entistä lujemmin.

Gianni Infantino, Jalkapallo, Jalkapallon MM-kisat, Otto Palojärvi / Sport Content, Vladimir Putin, Urheilu
Theresa Maylta kova uhkaus: ”Riskinä on, ettei tule mitään brexitiä”
Sisältö:

Britannian pääministeri Theresa May on puolustanut hallituksensa torstaina julkistamaa brexit-linjapaperia kovin sanoin.

–Se säilyttää meidän kansallisen itsemääräämisoikeutemme. Se antaa meille mahdollisuuden riippumattomaan kauppapolitiikkaan ja antaa vapauden tehdä uusia kauppasopimuksia esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Tämä on valtava tilaisuus ja viestini briteille onkin, että meidän on pidettävä lopputulos mielessämme. Jos emme tee niin, riskinä on, ettei tule mitään brexitiä, hän kirjoittaa Facebook-sivullaan ja The Mail –lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Linjapaperi johti viikolla ulkoministeri Boris Johnsonin ja brexit-neuvottelija David Davisin eroon Britanniassa.

May on linjannut haluavansa säilyttää jatkossakin muun muassa hyödykkeiden vapaakauppa-alueen ja rahaliikenteen helpotukset. Yhteistyötä tehtäisiin myös turvallisuuden ja monien EU-virastojen parissa. 

Tämän vuoksi brexit-linjauksia on arvostelu liian pehmeiksi. Britanniassa on myös veikkailtu, että kovan brexitin tukijat yrittävät saada pääministeri Mayn erotettua.

–Se ei ole lista toiveista, joista vastaneuvottelijamme voivat valita. Se on täydellinen suunnitelma tavoitteista, joista emme neuvottele, May sanoo nyt.

Lue lisää:

Brexit: Nyt erosi Britannian ulkoministeri Boris Johnson

Nyt erosi ministerikin – Hallituksessa ryöpytetään Theresa Mayn brexit-linjaa: ”Pökäleen kiillotusta”

Donald Trumpin brexit-näkemys muuttui taas: ”Uskomaton tilaisuus”

Brexit, Brexit, Katja Incoronato, Politiikka, Theresa May, ulkomaat, uutiset, Ulkomaat
Putin-Trump-oluen lanseerannut kuopiolaispanimo joutunut myymään ei-oota: ”Russia Today otti yhteyttä”
Sisältö:

Kuopiolaisen pienpanimon RPS Brewingin panema, Donald Trumpinja Vladimir Putinin tapaamisen kunniaksi brändätty olut on saapunut tällä viikolla kauppoihin ympäri Suomen.

Panimo on valmistanut Helsinki Summit 2018 Special Edition -olutta noin 10 000 pulloa. Lager-oluen etiketissä kaksi hahmoa ovat aloittamassa kivi, paperi ja sakset -peliä, josta itse panimokin on saanut nimensä (englanniksi peli on rock-paper-scissors). Etiketissä lukee teksti Let's settle this like adults. 

RPS Brewingin toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen kertoo, että panimo on joutunut myymään kaupoille ei-oota miltei heti sen jälkeen, kun sana erikoiserästä alkoi levitä. Ensimmäiset artikkelit tuotteeseen liittyen julkaistiin viime viikolla. Mediahuomio on ollut hurjaa ja sitä on tullut myös kansainvälisesti.

–Russia Today otti yhteyttä jo alkuvaiheessa viime viikolla. Se oli hyvin jännittävää. En ole kovin paljon seurannut kyseistä mediaa, mutta suhtautuminen vaikutti siltä, että toimittaja on ymmärtänyt asian huumorin ja kysymyksetkin oli tehty vähän kieli poskessa. Toinen venäläinen tv-kanava tuli Helsingistä meille Kuopioon kuvaamaan ohjelmaa 1,5 tunniksi, Huuhtanen kertoo.

RPS Brewingin erikoisolut on näyttänyt saaneen nostetta kuin itsestään. Huuhtasen mukaan huomion eteen on tehty myös paljon töitä.

–Olemme tiedottaneet asiasta joka puolelle niin paljon kuin olemme ehtineet. Olemme twiittailleet presidenteille ja postittaneet näytteitä. Olemme yrittäneet saada myös kansainväliselle lehdistölle tiedon ja tehneet mahdollisimman hyvännäköiset materiaalit sosiaalista mediaa ajatellen, Huuhtanen kertoo.

RPS Brewingin taustalla oleva yritys valmistaa myös kahvia, josta tehdään Trumpin ja Putinin logolla varustetttu erikoiserä. Lisäksi yritys on teettänyt aiheesta t-paitoja.

Lue laajempi juttu Kauppalehdestä.

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Laura Kukkonen / Kauppalehti, markkinointi, Raha, Samuli Huuhtanen, Talous, uutiset, yrittäminen, Raha
Helsinki Calling –mielenosoitukseen osallistuva Sofi Oksanen: ”Lyön vetoa, etteivät Trump ja Putin puhu ihmisoikeuksista”
Sisältö:

Helsinki Calling –mielenosoitukseen tänään osallistuva Sofi Oksanen korostaa ihmisoikeuksien merkitystä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huomisen tapaamisen alla.

–Osallistun mielenosoitukseen, jossa kerromme maailmalle, että me välitämme ihmisoikeuksista, vaikka Putin ja Trump eivät. Lyön vetoa, että he eivät puhu ihmisoikeuksista, paitsi jos löytävät keinon päästä niistä kokonaan eroon, hän kirjoitti Facebookissa sunnuntaiaamuna.

Mielenosoitus alkaa Kaisaniemen kentällä kello 12. Sieltä marssitaan läheiselle Senaatintorille, jossa puheet alkavat klo 14.30. Puhujien joukossa ovat Iltalehden mukaan Sofi Oksasen lisäksi muun muassa europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), Amnesty Internationalin Suomen-johtaja Frank Johansson, entinen Angry Birds -pomo Peter Vesterbacka ja yhdysvaltalainen ihmisoikeusjuristi Ty Wesley Cobb. Kaikkiaan puhujia on lähes parikymmentä.

Helsingissä järjestetään sunnuntaina ja maanantaina ainakin 15 muuta mielenosoitusta.

Oksasen mielestä Helsingin mielenosoituksilla on merkitystä.

–Kenties joku saattaa miettiä, mitä väliä jollakin mielenosoituksella on, mutta kansainvälinen paine vaikuttaa kyllä ja sillä on saatu poliittisia vankeja ennenkin vapaaksi. Meillä on nyt myös mahdollisuus kertoa maailmalle, että maamme väki kannattaa niin ihmisoikeuksien kunnioittamista kuin sananvapautta - emmekä hyväksy esimerkiksi Venäjän sotatoimia Ukrainassa tai Krimin miehitystä, hän kommentoi Iltalehdelle.

Donald Trump, Helsinki Calling -mielenosoitus, Helsinki Calling -mielenosoitus, Ihmisoikeudet, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Sofi Oksanen, Uusi Suomi, uutiset, Vladimir Putin, Yhteiskunta
Donald Trumpin painostus kovenee – Ex-suurlähettiläs: ”Putinia kohdeltava henkilönä, joka määräsi hyökkäyksen”
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvostelu kovenee maanantain huippukokouksen alla. Trumpia painostetaan kovistelemaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia venäläisten tiedustelu-upseerien perjantaina saamien syytteiden vuoksi. Moni ihmettelee myös sitä, että Trump on tyytynyt syyttämään asiassa Barack Obaman hallintoa.

Trump kysyi Twitterissä lauantaina, miksi Obaman hallinto ei tehnyt asialle mitään, vaikka FBI oli informoinut presidenttiä asiasta. Myöhemmin hän toisti uudelleen, ettei tapahtumilla ole mitään tekemistä Trumpin hallinnon kanssa.

 

 

Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs Michael McFaul kysyy suoraan, miksi Trump itse ei ole tehnyt mitään.

–Olet ollut virassa 18 kuukautta. Miksi sinä et ole tehnyt asialle mitään? Et ole edes myöntänyt Venäjän hyökkäystä, puhumattakaan että olisi tehnyt jotain estääksesi uudet vastaavat tapahtumat, hän kommentoi Twitterissä.

Hän puolustaa hyökkäys-sanan käyttöä sillä, että kyseessä on venäläisten sotilasvirkailijoiden toiminta.

–Tietenkään Venäjän Amerikkaan tekemä hyökkäys vuonna 2016 ei ole mitään samanlaista kuin Pearl Harbor tai syyskuun 11.päivä, mutta se on hyökkäys, jonka tekivät venäläiset sotilasvirkailijat. Huomenna Trumpin on kohdeltava Putinia henkilönä, joka määräsi tämän hyökkäyksen. Mikä tahansa muu on lepyttelyä, McFaul sanoo.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

 

Suomessa Trumpin vaisuutta asiassa ihmettelee historiantutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.

–Jos minkä tahansa valtion presidentti saa tietää, että minkä tahansa valtion tiedustelu-upseerien epäillään yrittäneen osallistua hänen maansa ylimmän vastuunkantajan vaaliin, hänen ensimmäisenä reaktionaan pitäisi kaiken järjen mukaan olla leijonan karjahdusten säestämä vaatimus jokaisen kiven kääntämistä sen selvittämiseksi, onko väitteissä perää. Ja varsinkin jos joku sanoo keränneensä esitutkintamateriaalia syytteen nostoa varten. Ja mitä tekee maailman vahvimman supervaltion korkein käskijä? Trump twiittipiipittää, että eihän hän silloin ollut edes presidentti. Voi pyhä yksinkertaisuus, Tarkka kirjoittaa Facebookissa.

Yhdysvalloissa Trumpia on vaadittu jopa perumaan tapaaminen Putinin kanssa. Koska Valkoisen talon mukaan tapaaminen järjestetään, Trumpilta vaaditaan kovia sanoja Putinille.

–Hänen on nyt vaikeampi edetä pelkällä näppituntumalla. Hänen on annettava Putinille hyvin selkeä viesti, että tämän tulee pysyä erossa Yhdysvaltain vaaleista, George W. Bushin hallinnossa työskennellyt Daniel Fried kommentoi uutistoimisto Bloombergille.

Ajatushautomo Atlantic Councilin kokenut Itä-Euroopan asiantuntija, ekonomisti ja Boris Jeltsinin venäläishallinnon neuvonantajiin kuulunut Anders Åslund arvioi, että ainoa tapa, jolla Trump voi säilyttää uskottavuutensa on tapaamisen peruminen.

–Putin ei mitenkään voi ottaa Trumpia tosissaan. Trump voi säilyttää uskottavuutensa ainoastaan perumalla tapaamisen. Muuten häntä pidetään Putinin sylikoirana, Åslund tviittaa.

Hänen mielestään yksikään vastuullinen Yhdysvaltain presidentti ei olisi alun perinkään suostunut tapaamiseen Putinin kanssa.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

 

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo tyrmäsi lauantaina vaatimukset tapaamisen perumisesta. Hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että presidentit tapaavat.

–Olen varma siitä, että presidentti Trumpin tapaaminen Vladimir Putinin kanssa panee Amerikan parempiin asemiin, hän totesi CNN:lle.

CNN:n mukaan demokraattisenaattorit lähettivät lauantaina Trumpille vetoomuksen, ettei hän ainakaan tapaisi Putinia yksin.

–Putin on koulutettu KGB:n tiedusteluveteraani, joka tulee tapaamiseen hyvin valmistautuneena. Kuten Kreml on todennut, kahdenkeskinen tapaaminen ehdottomasti sopii hänelle. Huoneessa on oltava ainakin yksi toinen amerikkalainen, senaattorit vaativat.

Trumpin ja Putinin on määrä tavata kahdenkesken, heidän lisäkseen paikalla ovat ennakkotietojen mukaan vain tulkit.

Lisää aiheesta: 

Donald Trump venäläisten saamista syytteistä: ”Tapahtui Obaman hallinnon aikana – miksi he eivät tehneet mitään?”

Valkoinen talo tyrmää vaatimukset Trump-Putin-tapaamisen perumisesta – ”Tällaista huippukokousta ei ole ennen nähty”

Nostaako Donald Trump uudet syytteet esiin maanantaina? Professori: ”Ajoitettiin varmasti tekemään kokouksesta hankalampi”

Anders Åslund, Daniel Fried, Donald Trump, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen, Jukka Tarkka, Katja Incoronato, Michael McFaul, Mike Pompeo, Politiikka, ulkomaat, uutiset, Vladimir Putin, Yhteiskunta, Ulkomaat
Kokoomuskonkari vastaa professorin ihmettelyyn: ”Juuri sitä arsenaalia, joka kuuluu nimenomaan presidentille”
Sisältö:

Ylipormestari, pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Raimo Ilaskivi pitää turhanpäiväisenä loppuviikolla käyntiin lähtenyttä keskustelua Suomen valtiojohdon työnjaosta.

Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund nosti asian esiin Naton huippukokouksen yhteydessä.

–Miten se presidentin ulkopolitiikan johto yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa menee tällä hetkellä? Niinistö on Brysselissä ja palaveeraa Junckerin kanssa, isännöi Trumpin ja Putinin tapaamista maanantaina. Missä on pääministeri, hän kysyi.

Ilaskiven mielestä vaikuttaa siltä, että monelta on unohtunut se, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

–Toisaalla EU-suhteet kuuluvat sitten pääministerin toimialaan; toivottavasti niin, ettei ns. kahden lautasen strategiasta tarvitsisi enää keskustella. Ja tapaamiset, keskustelut ja neuvottelut ovat juuri sitä arsenaalia, joka kuuluu nimenomaan presidentille - keskustelutilaisuuksien isännöimisistä suurvaltojen johtajille puhumattakaan.  Hiljattain presidentti joutuikin toteamaan arvostelijalle, joka kritisoi hänen keskustelujaan, että mikäli tämä on perustuslain vastaista, niin hän joutuu sitten rikkomaan perustuslakia vastaisuudessakin, Ilaskivi kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

–Vanha sanonta kuuluu, että ihmiset seurustelevat mielellään vertaistensa kanssa; presidentit presidenttien. Tästä on kyse tälläkin kertaa. Eivät presidentit Trump ja Putin etsineet yhteyttä meidän pääministeriimme vaan virkaveljeensä. Tämä kannattaisi näitten kritiikkiä harjoittaneitten, jopa ihan professoritasoa edustaneen keskustelijaryhmän pitää mielessä - ellei sitten ajattelu pohjaudu puhtaaseen puoluepoliittiseen nokitteluun: Keskustan pääministeri kontra kokoomustaustainen presidentti, hän jatkaa.  

Lue myös: Professori kummastelee valtiojohdon työnjakoa: ”Missä on pääministeri?”

Kimmo Grönlund, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Politiikka, Raimo Ilaskivi, Uusi Suomi, uutiset, Valtiojohto, Yhteiskunta
Helsingissä jälleen futishulinointia
Sisältö:

HJK voitti jalkapallon Veikkausliigassa lauantaina TPS:n 2-1. Hannu Patronen ja Riku Riski maalasivat HJK:n 2-0 -johtoon. Elias Ahde kavensi TPS:lle yliajalla.

Katsojia oli paikan päällä vain 2311. Se on HJK:n kauden pienin yleisömäärä ja itse asiassa seuran pienin Veikkausliigapelien yleisömäärä pitkiin aikoihin.

Pienestä yleisömäärästä huolimatta stadionin lähellä nujakoitiin ja tilanteesta kirjattiin pahoinpitelyilmoitus. Kiinniottoja poliisi ei kuitenkaan tehnyt, koska epäiltyjä ei pystytty osoittamaan.

HIFK:n putoamisen myötä Stadin derbyt poistuivat sarjaohjelmasta ja nujakointia ei aiemmin tällä kaudella ole juuri havaittu. Lauantain tapahtumat osoittavat, että ikävä lieveilmiö elää suomalaisessakin futiksessa yhä.

HJK johtaa sarjaa kymmenellä pisteellä. Toisena oleva RoPS on pelannut kuitenkin yhden ottelun vähemmän.

Turussa FC Inter voitti 1255 katsojan edessä SJK:n 2-0. Sarjassa kahdeksantena oleva Inter ja yhdeksäntenä oleva SJK ovat molemmat vaihtaneet tällä kaudella valmentajaa.

Myöskin valmentajavaihdoksen tehnyt PS Kemi pelasi kotonaan 1209 katsojan edessä FC Hongan kanssa 1-1 -tasapelin. Hongalle tasapeli oli ehdoton pettymys, vaikka joukkue nousi sarjataulukossa kolmanneksi.

PS Kemi jatkaa jumbona. Matkaa toiseksi viimeisenä olevaan IFK Mariehamniin kemiläisillä on kolme pistettä. TPS on Kemiä neljä pistettä edellä.

Jalkapallo, Jalkapallon Veikkausliiga, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Belgia vei jalkapallon MM-pronssit
Sisältö:

Belgia oli jalkapallon MM-pronssiottelussa Englantia parempi joukkue. Pietarissa pelattu ottelu päättyi Belgian 2-0 -voittoon.

Belgia siirtyi johtoon jo 4. minuutilla. Nacer Chadli keskitti ja Thomas Meunier pääsi viimeistelemään lähietäisyydeltä.

Englannin paikat jäivät vähiin. Toisella puoliajalla Eric Dierilla oli tosin loistosauma tasoittaa peli, mutta Toby Alderweireld pelasti maaliviivalta.

Englanti iskettiin kanveesiin 82. minuutilla. Eden Hazard teki silloin Belgian toisen maalin päästyään Kevin De Bruynen syötöstä Englannin takalinjojen taakse.

Englanti oli väsynyt. Joukkueen virta näytti sammuneen keskiviikon Kroatia-otteluun, jonka Englanti hävisi jatkoajalla 1-2.

Vaikka välierien Ranska-tappio Belgiassa yhä harmittaakin, on pronssi Belgian historian paras saavutus MM-tasolla. Paljon hehkutettu Belgian ”kultainen sukupolvi” on viimein saavuttanut jotain merkittävää.

Belgia oli vuoden 1986 MM-kisoissa sijoittunut neljänneksi. EM-kisoissa Belgia sijoittui 1980 toiseksi. Ne saavutukset toi Belgian ”ensimmäinen kultainen sukupolvi”.

Belgia ja Englanti lienevät merkittäviä mestarisuosikkeja kahden vuoden kuluttua pelattavassa EM-turnauksessa. Välierät ja loppuottelu pelataan silloin Lontoon Wembleyllä.

Eden Hazard, Jalkapallo, Jalkapallon MM-kisat, Otto Palojärvi / Sport Content, Thomas Meunier, Toby Alderweireld, Urheilu