Torstai 16.8.2018

Uusi Suomi uutiset

Formula ykkösten tallipaikkakuviot ratkeavat
Sisältö:

Formula ykköset palaavat ensi viikolla kesätauolta. Sitä ennen kuultaneen useampi sopimusuutinen.

Fernando Alonso ilmoitti tiistaina, ettei hän aio jatkaa ensi kaudella Formula ykkösissä. McLaren on korvaamassa Alonson Carlos Sainzilla.

Sainzin paikan Renaultilla ottaa ensi kaudella Daniel Ricciardo. Red Bullilla Ricciardon paikan tulee ottamaan puolestaan Toro Rosso-tallin kuljettaja Pierre Gasly.

McLarenin toista autoa ajaa ensi kaudella joko nykyinen tallin kuljettaja Stoffel Vandoorne tai Formula 2-sarjan lupaus Lando Norris. Valintaansa talli ei vielä ole tehnyt.

Ferrari vahvistanee Kimi Räikkösen jatkosopimuksen viimeistään syyskuun alussa. Mercedes vahvisti jo aiemmin, että Lewis Hamilton ja Valtteri Bottas jatkavat tallissa ensi kaudellakin.

Formula ykkösissä voimasuhteiden muutokset riippuvat ensi kaudella pitkälti siitä, saavatko Renault ja Honda kurottua Mercedeksen ja Ferrarin tehoetumatkaa. Jos näin kävisi, saattaisi ensi kaudella mestaruudesta olla taistelemassa viisi tallia: Mercedes, Ferrari, Red Bull, Renault ja McLaren.

Todennäköisempää lienee, että voimasuhteet muuttuvat merkittävämmin vasta 2021, kun tekniset säännöt muuttuvat merkittävästi.

F1-tallipaikat kaudella 2019:

Mercedes: Lewis Hamilton, Valtteri Bottas
Ferrari: Sebastian Vettel, Kimi Räikkönen
Red Bull: Max Verstappen, Pierre Gasly
Renault: Daniel Ricciardo, Nico Hülkenberg
McLaren: Carlos Sainz

Haasin, Force Indian, Toro Rosson, Sauberin ja Williamsin kuljettajapaikat ratkeavat myöhemmin.

Carlos Sainz, F1, Formula 1, Formula 1, Kimi Räikkönen, Otto Palojärvi / Sport Content, Pierre Gasly, Urheilu
Suomalaisjoukkueiden europelit katkolla – HJK tarvitsisi ihmeen
Sisältö:

HJK kohtaa jalkapallon Eurooppa-liigan karsinnassa torstaina Helsingissä slovenialaisen Olimpija Ljubljanan. Ensimmäisen ottelun HJK hävisi Ljubljanassa 0-3, minkä myötä HJK:n haaste on toisessa ottelussa miltei mahdoton.

HJK:n huolimaton puolustuspeli kostautui Ljubljanassa, kuten oli käynyt viikkoa aiemmin Mestareiden liigan karsinnassa Helsingissä BATE Borisovia vastaan. Olimpijaa vastaan HJK loi kyllä paikkoja, mutta oli armottoman tehoton.

Toisessa osaottelussa torstaina HJK tarvitsisi vähintään 4-0 -selvitäkseen voittajaksi ilman jatkoaikaa. Olimpija menisi jatkoon 1-4 -tappiollakin. Olimpijan vierasmaali tietäisi, että HJK:n pitäisi tehdä vähintään viisi maalia.

Kaiken lisäksi HJK joutuu lähtemään otteluun ilman Hannu Patrosta ja Mostagh Yaghoubia. Molemmat ovat pelikiellossa.

Suurella todennäköisyydellä suomalaisjoukkueiden europelit päättyvät torstaina. Jos HJK Olimpijan voittaisi, olisi kyse yhdestä suomalaisen futishistorian suurimmista sankaritarinoista.

Veikkausliigan taso ei tämänkään kauden europelien perusteella päätä huimaa. BATE-tappion jälkeen HJK:n kokenut brasilialaispelaaja Rafinha valittelikin, ettei Veikkausliigan taso palvele valmistautumista pelata BATE:n tasoisia joukkueita vastaan.

Suomalaisen yleisurheilun tasosta on riittänyt keskustelua, kun Berliinin EM-kisoissa ei tullut suomalaisille yhtään mitalia. Vastaavaa keskustelua jalkapallosta on käyty jo vuositolkulla.

HJK on ottanut askeleita eteenpäin seuraorganisaationa. Viime viikolla tuli kuitenkin selväksi, että Sloveniassa pelataan tasokkaampaa jalkapalloa kuin rikkaammassa Suomessa, jossa väestöäkin on tuplasti enemmän.

Yleisömäärien kasvu voisi auttaa suomalaista futista. BATE-ottelu oli loppuunmyyty ja torstaina toivoisi, että HJK:ta tultaisiin kannustamaan epätoivoisesta tilanteesta huolimatta.

HJK, Jalkapallo, jalkapallon Europpa-liiga, Otto Palojärvi / Sport Content, Veikkausliiga, Urheilu
Hypitkö tehtävästä toiseen ilman taukoja? Aivotutkijat: Jatkuva kiire voi aiheuttaa ADT:n
Sisältö:

Onko työpäiväsi täynnä kiirettä, sähläystä, keskeytyksiä, palavereita ja yllättäviä tilanteita? Jos vastasit kyllä, olet mukana kasvavassa ihmisjoukossa.

Amerikkalainen lääkäri Edward M. Hallowell alkoi jo 1990-luvulla puhua ilmiöstä nimeltä attention deficit trait eli ADT. Sen voisi vapaasti suomentaa keskittymiskykyvajeeksi.

Hallowell kuvasi termillä ihmisiä, jotka olivat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää, tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot pitämättä, hyppineet tehtävästä toiseen, laiminlyöneet unen hoitamisen ja näillä käyttäytymistavoilla aikaansaaneet itselleen tilan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti.

–1990-luvulla tällaiset henkilöt olivat harvinaisia, mutta nyt tuntuu, että yhteiskuntamme on heitä täynnä, aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala toteavat tiedotteessa. Heiltä on tulossa kirja nimeltä Keskittymiskyvyn elvytysopas.

ADT-tila on kuin palohälytys, jota ei saada pois päältä. Sen tunnuspiirre on itsensä keskeyttäminen.

Jos ADT:stä kärsivä ihminen saa kerrankin rauhallisen työskentelytilan, jossa ei ole taustamelua eikä keskeytyksiä, hän keskeyttää itse itsensä: yhtä asiaa tehdessä hänen mieleensä tulvii muita asioita. Ihminen työskentelee ahkeran oloisesti, mutta kokee, ettei saa mitään aikaan.

ADT ei synny hetkessä. Työelämästä löytyy Huotilaisen ja Moisalan mukaan ihmisiä, jotka ovat jo vuosikausia säheltäneet ja alisuorituvat osaamiseensa nähden.

Tämä aiheuttaa yksilön ja työyhteisön tasolla turhautumista ja tulee kalliiksi sekä organisaatiolle että yhteiskunnalle. Se vaikuttaa myös perheen hyvinvointiin.

Harjoittelu muovaa aivoja

Aivot muovautuvat sen mukaan, minkälaisia päätöksiä teemme joka päivä.

Aina kun jaksamme rauhoittaa mielemme ja kohdistaa huomiomme tietoisesti yhteen asiaan kerrallaan, aivojemme keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet vahvistuvat.

–Tämä on palkitsevaa. Esimerkiksi päivittäiseen, uuteen tapaan tottuminen vie vain pari kolme viikkoa, tutkijakaksikko toteaa.

Yksittäinen työntekijä voi tehdä paljon muokkaamalla omia työtapojaan, mutta osa muutoksista vaatii koko työyhteisön tai johtoportaan sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa.

On tärkeää, että työpaikalla vallitsee kehittämisen kulttuuri, niin että epäkohtia voidaan ottaa puheeksi ja etsiä niihin ratkaisuja.

Huotilaisen ja Moisalan mukaan työajan ja työpaikalla vietetyn ajan mittaamiseen keskittyvä työaikalaki on liian monessa työtehtävässä kuin irvikuva tarkoituksestaan: sitä ei voi järkevästi noudattaa kuin paperilla.

Heidän mielestään tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua työajan määrittelyyn ja kokonaiselämäntilanteen hallintaa.

 

Aivot, Aivot, Aivotutkimus, kiire, Kotimaa, Saara Koho / Talouselämä / Alma Talent, stressi, Yhteiskunta, Tiede ja ympäristö
Kelan ex-johtaja Liisa Hyssälä: Suomi sääntelee apteekkialaa väärästä päästä – ”Järjestelmä on liian kallis”
Sisältö:

Nykyinen apteekki- ja koko lääkejakelujärjestelmä maksaa noin 550 miljoonaa euroa. Sen rakenteet haluaisi uudistaa kokonaan Kelan entinen pääjohtaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Suomessa apteekkisääntely kohdistuu hänestä täysin väärään kohtaan.

Hyssälä johti Päivittäistavarakauppa ry:n rahoittamaa selvityshanketta lääkejakelujärjestelmän uudistamisesta. Selvityksen loppuraportti luovutettiin kesäkuussa.

–Tulimme siihen tulokseen, että tämä järjestelmä on liian kallis, Hyssälä sanoo.

Hallitus antoi oman lakiesityksensä apteekkialan uudistamisesta heinäkuussa. Lakiesitys tähtää apteekkien määrän kasvattamiseen muuttamalla arviointiperusteita, joilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea voi perustaa uuden apteekin.

Lakiesityksen taustalla on hallituspuolueiden apteekkityöryhmän keväällä 2017 esittämät linjaukset. Näistä linjauksista uusi lakiesitys kattaa vain yhden siivun. Apteekkien määrän lisäämisen ohella työryhmä linjasi, että apteekkarien tulonmuodostuksen pitää olla läpinäkyvää, reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu sallitaan enimmäishinnan puitteissa ja tietyt itsehoitolääkkeet kuten Mobilatin kaltaiset lääkerasvat vapautetaan kauppoihin.

”Tällä esityksellä toteutettaisiin ne toimenpiteet, jotka pystytään toteuttamaan nopeimmalla aikataululla. Sosiaali-ja terveysministeriössä jatketaan työryhmän muiden linjausten toteuttamisen valmistelua”, lakiesityksessä myönnetään.

Apteekkialan vapauttamista esittänyt Hyssälä kertoo, että sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) johdolla laadittu lakiesitys ei ollut hänelle pettymys.

–Sen oikein näki, ettei tämä tällä vaalikaudella lähde etenemään, hän toteaa.

–Luulen, että tässä on vaikuttanut sekin, että sote on niin työllistävä lakipaketti ministeriön sisällä. Lain kirjoittajia, juristeja ei ole siellä määrättömästi. Kyllä siinä on resurssipulaakin. Mutta kyllä siitä puuttui myös poliittista tahtoa. Se on sekä että. Näin sen näen.

Hyssälä pohtii, että toisaalta oli hyväkin, että nyt laajempaan uudistamiseen ryhdytty. Hän näkee, että se olisi voinut estää radikaalimman ja kokonaisvaltaisemman uudistuksen tekemisen. Ja sellaista hän todella ajaa.

Motiiviksi paljastuu Kelan kasvavat lääkekorvausmenot.

–Olin kiinnostunut siitä (kustannusten noususta) jo ministeriaikana. Silloinkaan tässä ei päästy oikein eteenpäin. Siinä yritettiin saada lainsäädäntöä, mutta tuntuu siltä, että se neljä vuotta (vaalikausi) on liian lyhyt. Jos ei aloita ihan heti, niin kaikkea ei ehdi saada läpi.

Kun Hyssälä aloitti peruspalveluministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2003, lääkekorvausmenot olivat vuoden 2017 rahaksi käännettynä 1,121 miljardia euroa. Kun Hyssälä jätti tehtävänsä Kelan pääjohtajana vuonna 2016 lääkekorvausmenot olivat 1,423 miljardia euroa.

–Kyllä sen mittaluokan pitää havahduttaa jokaisen pääjohtajan, Hyssälä kertaa ajastaan Kelassa.

Kasvu ei ole ollut suoraviivaista, vaan vuosiluvuissa näkyy pudotuksiakin. Vuosina 2003­–2010 sosiaali- ja terveysministeriön ministerinä ja sen jälkeen Kelan pääjohtajana vaikuttanut Hyssälä muistaa, että hallitukselta tuli vähän väliä miljoonaluku, joka korvauksista piti säästää. Leikkaukset tehtiin korvaustasoja ja -perusteita rukkaamalla.

–Siitä huolimatta; koska tulee aina vain kalliimpia lääkkeitä markkinoille, niin korvausmäärät ja kustannukset kasvavat. Nyt erityisesti sen takia, kun väki ikääntyy, on väistämätöntä, että lääkkeitä käytetään enemmän, Hyssälä toteaa.

Lääkekorvausmenot ovatkin kasvaneet eniten niin sanotun ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden kohdalla. Niiden korvaussumma kasvoi 400 miljoonasta eurosta vuonna 2003 aina 701 miljoonaan euroon vuonna 2016. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Parkinson-, MS-tauti-, rintasyöpä- ja muut pahalaatuisten kasvainten lääkkeet.

Vuonna 2017 ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden korvaussumma laski 604 miljoonaan euroon, kun esimerkiksi diabeteslääkkeet ja insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan.

–Me puhumme kaikkiaan noin kolmen miljardin euron potista, kun puhutaan lääkkeiden käytöstä. Ja se on kasvava. Uusia lääkkeitä tulee koko ajan, jotka ovat äärettömän kalliita. Me olemme kuulleet näistä kalliista syöpälääkkeistä ja ihmiset totta kai haluavat niitä. Se on ihan oikeutettua! Mutta me puhumme niin kasvavista kustannuksista ikääntyvässä Suomessa, että tarvitsemme kaikki keinot niiden hillintään, Hyssälä linjaa.

–Meillähän on vielä se tilanne, että meillä on pienemmät työssäkäyvät ikäluokat, pienemmät veroa maksavat ikäluokat ja myös tästä muuttuvan huoltosuhteen näkökulmasta on entistä tehokkaammin katsottava toimintoja.

Tehostamisessa Kelan entinen pääjohtaja haluaa tarttua ensiksi 550 miljoonan euron arvoiseen lääkejakeluun. Hyssälä korostaa, ettei hänen johtamassaan selvitystyössä puututtu siihen, millaisia säästöjä sääntelyn purkaminen voisi tuottaa, mutta kertoo eri arvioiden liikkuvan noin sadan miljoonan euron kokoluokassa.

Apteekkitoiminnan sääntely estää Hyssälän mukaan nyt säästöjen toteutumisen ja kaiken lisäksi sääntelyä kohdistetaan täysin väärään paikkaan.

–Kilpailu. Kilpailu. Kilpailua pitää lisätä, Hyssälä vastaa kysymykseen, mikä on paras tapa tuottaa säästöjä.

–Sääntelyä kohdistetaan meidän työryhmämme mielestä nyt väärin, kun säädellään apteekkien omistamista.

Samasta syystä myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto kritisoi hallituksen apteekkityöryhmän ehdotuksia.

Suomessa apteekin voi omistaa vain Fimean apteekkiluvan ja proviisorin koulutuksen saanut henkilö. Apteekkarilla voi olla vain yksi apteekki ja korkeintaan kolme sivuapteekkia. Tällaista sääntelyä Hyssälä pitää kummallisena ja vertaa apteekkialaa muuhun terveydenhuoltoalaan.

–Totta kai toiminnan itsessään pitää olla ammattimaista ja säädeltyä. Näinhän terveydenhuollossa tapahtuu, missä omistaminen ei ole sääntelyn kohteena ja kuka tahansa voi ostaa terveydenhoitoalan yrityksen osakkeita – pörssiosakkeita tai yksityisen yrityksen osakkeita.

–Eihän Yliopiston Apteekkikaan ole proviisoriomisteinen, vaan sen omistaa Helsingin yliopisto. Proviisorit ja farmaseuttinen osaaminen ovat tietenkin siellä toiminnassa mukana. Kyllä se konsepti hyvin toimii. Tehokkaasti ja tuottavasti. Se tulouttaa hyvin voittoja Helsingin yliopistolle.

Lue myös:

Apteekkikapinaa 3 vuotta lietsonut Mikko Kiesiläinen pettyi karvaasti: Hallitus nosti nyt kädet pystyyn

Jaana Pelkonen: Apteekkien tarveharkinta pitäisi lopettaa – ”Alentaisi hintoja, parantaisi saatavuutta”

Kevennyksiä apteekkien sääntelyyn? Hallitus teki lakiesityksen

Lääkerasvat kauppoihin? – Hallitus lisää apteekkien määrää ja teettää selvityksen

Apteekit, apteekki, Apteekkiala, Apteekkiala, Apteekkiluvat, Kotimaa, Kotimaa, Liisa Hyssälä, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Yhteiskunta
Selvitys: Ministeriavustaja on yleensä kolmekymppinen mies – Perussuomalaisten ja sinisten kaarti selvästi sukupuolittunein
Sisältö:

Sukupuolten tasa-arvo ei toteudu ministerien erityisavustajien rekrytoinneissa vieläkään, selviää tuoreesta selvityksestä. Kokoomuslainen ajatuspaja Toivo tiedottaa, että tyypillinen erityisavustaja on kolmekymppinen mies, jolla on valtiotieteellinen koulutus.

Tiedot ovat osatuloksia Janika Takatalon pro gradu -tutkielmasta, joka valmistuu syksyllä. Gradu 2010-luvun erityisavustajista on mukana Toivon Gradupajassa, jonka tarkoituksena on nostaa yhteiskunnallisten opinnäytetöiden painoarvoa.

Takatalon havaintojen mukaan 2010-luvulla ministerien erityisavustajista naisia on ollut 40 prosenttia ja miehiä 60 prosenttia. Suhdeluku on parantunut edellisistä mittauskerroista, mutta edelleen erityisavustaja on selvästi useammin mies kuin nainen. Usein miehet ovat tulleet valituksi tehtävään naisia nuorempina ja vähemmän koulutettuina. Myös puolueiden välillä on eroja.

– Suunta on kuitenkin hyvä, sillä 90-luvulla tehdyissä tutkimuksissa naisia erityisavustajista oli vain 15–20 prosenttia. Matkaa tasa-arvoon kuitenkin on, koska jostain syystä naisilta näytettäisiin vaativan enemmän kokemusta ja koulutusta tehtävään, Takatalo sanoo tiedotteessa.

Takatalo pohtii, että miesavustajat ovat naisia useammin poliittisesti aktiivisia, joten heillä politiikasta hankittu kokemus saattaa korvata korkeamman koulutuksen ja pidemmän työkokemuksen arvon. 

– Perussuomalaisten ja sinisen tulevaisuuden erityisavustajakaartit ovat olleet selvästi kaikkein sukupuolittuneimpia. Näissä puolueissa erityisavustajista 78 prosenttia on ollut 2010-luvulla miehiä. Prosentuaalisesti eniten naisia erityisavustajina 2010-luvulla on ollut vasemmistoliitolla, vihreillä ja RKP:llä, joilla kaikilla oli naisia hieman enemmän kuin miehiä.

Tutkimusjoukon ainoat tohtorit tulivat perussuomalaisista, mutta tähän koulutusluokkaan kuuluneita oli niin vähän, ettei pitkälle meneviä tilastollisia johtopäätöksiä pysty tekemään.

Keskimäärin 2010-luvun erityisavustaja on 33–34-vuotias mies, jolla on valtiotieteellinen koulutus. 2010-luvun erityisavustajista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 72 prosenttia ja yleisimmät tutkintonimikkeet olivat VTM (24 %), OTM (11%) ja FM (9%).

Yleensä erityisavustaja rekrytoidaan puolueorganisaatiosta, johon on laskettu puoluetoimistolla, eduskuntaryhmän kansliassa, eduskunta-avustajina tai puolueiden jäsenliitoissa aikaisemmin työskennelleet. 2010-luvun erityisavustajista 39 prosenttia ilmoitti tulleensa tehtävään puoluekoneiston kautta. 

Erityisavustajana työskennellään keskimäärin 28 kuukautta ja siitä siirrytään useimmiten takaisin puolueorganisaatioon, mutta lähes yhtä usein yksityiselle, toiselle tai kolmannelle sektorille. Suoraan vaikuttajaviestinnän tai lobbauksen pariin siirtyi alle kymmenesosa erityisavustajista.

Puolueiden väliltä ei löydy Takatalon mukaan monestakaan tutkimuskysymyksestä tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta joitakin selkeitä piirteitä hahmottuu.

Kokoomus näyttää rekrytoivan nuorempia erityisavustajia kuin muu puolueet ja usein puolueen opiskelija- tai nuorisojärjestön kautta. Kokoomusavustajista 77 prosentilla oli taustaa puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestöstä.

Keskustan erityisavustajista lähes kaikilla puolestaan on ylempi korkeakoulututkinto. Heidät rekrytoidaan useimmiten 30–39-vuotiaana ja he ovat hyvin usein olleet joskus ehdolla kunta- tai eduskuntavaaleissa (71 prosenttia).

SDP:n erityisavustajat palkataan muita puolueita useammin kolmannelta sektorilta. SDP:ssä moni on aktiivinen ruohonjuuritasolla: demariavustajat olivat ahkerimpia toimimaan puolueen paikallis- ja piiritasolla.

Parikymppisiä erityisavustajia ei rekrytoida etenkään vihreissä ja vasemmistoliitossa yhtä usein kuin suuremmissa puolueissa. Suhteellisesti eniten pelkällä toisen asteen koulutuksella työskenteleviä erityisavustajia oli vasemmistoliitossa (40 %) ja suhteellisesti eniten alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita taas vihreissä (33 %).

Pienemmissä puolueissa erityisavustajilla ei ole yhtä usein taustaa puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestössä kuin suuremmissa puolueissa.

Eduskunta, Eduskunta, Kotimaa, Ministerien avustajat, Politiikka, Sukupuolten väliset erot, Tasa-arvo, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Komissio ärähti Puolalle – kova ukaasi: ”Nyt on kuukausi aikaa”
Sisältö:

Euroopan komissio on antanut Puolalle kuukauden päivät aikaa toteuttaa sen vaatimat ja Puolan oikeusjärjestelmää koskevat muutokset. Komissio jatkaa näin rikkomusmenettelyä Puolaa vastaan kiistellyn tuomareiden eläkeuudistuksen vuoksi.

–Komissio katsoo edelleen, että Puolan korkeinta oikeutta koskeva laki on EU:n lainsäädännön vastainen, koska se loukkaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta, johon kuuluu muun muassa tuomarien erottamattomuus, komissio toteaa.

Puolan korkeinta oikeutta koskeva laki käytännössä panisi eläkkeelle nykyisestä 72 korkeimman oikeuden tuomarista 27 tuomaria mukaan lukien korkeimman oikeuden presidentin Małgorzata Gersdorfin. Korkeimman oikeuden presidentin kuuden vuoden toimikausi on Puolassa kirjattu maan perustuslakiin.

Puolan uuden lain mukaan yli 65-vuotiaat tuomarit voisivat jatkaa ainoastaan tasavallan presidentin myöntämällä poikkeusluvalla. Nykyisin tuomareiden eläkeikä on Puolassa 70 vuotta. Korkein oikeus on itse keskeyttänyt lain toimeenpanon. Se vaatii EU-tuomioistuinta arvioimaan, rikkooko laki EU:n sääntöjä.

Euroopan komissio on jo aiemmin vaatinut selvitystä uudesta laista ja Puola antoi oman virallisen vastauksensa sille heinäkuussa. Komissio kuitenkin katsoo, että Puolan viranomaisten vastaus ei poista esiin nostettuja oikeudellisia ongelmia.

–Sen vuoksi komissio on siirtynyt rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen. Puolan viranomaisilla on nyt kuukausi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perustellun lausunnon noudattamiseksi. Jos Puolan viranomaiset eivät toteuta kyseisiä toimenpiteitä, komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

LUE MYÖS:

EU:lta kova uhkaus Puolalle – Ministeri: ”Oikeusvaltion murtuminen voi johtaa katastrofiin”

Käänne Puolassa: Korkein oikeus pysäytti tuomareiden työntämisen eläkkeelle

Euroopan Komissio, Euroopan unioni, Małgorzata Gersdorfin, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Puola, Puolan tilanne, ulkomaat, Ulkomaat
Totaalinen siltaromahdus on 3 virheen summa – Asiantuntija: ”Lujuuslaskelmat luultavasti tehty käsin yksinkertaisella mallilla”
Sisältö:

Kymmenien ihmisten hengen vaatinut Ponte Morandi -sillan romahtaminen Italian Genovassa johtui sillan perusrakenteista, arvioi siltarakenteiden suunnittelijana ansioitunut tekniikan tohtori Risto Kiviluoma.

Vuonna 1967 valmistunutta siltaa korjattiin kaksi vuotta sitten.

–Silta on rakennettu suoraan kaupungin päälle, mikä on määrännyt myös rakennustavan, eli sillan pilarit on rakennettu ensin, minkä jälkeen on alettu rakentaa kantta. Tämän vuoksi on päädytty nivelrakenteiseen epäjatkuvaan siltaan, Kiviluoma arvioi.

Nivelrakenteessa riskinä on esimerkiksi sadeveden pääsy nivelkohdista teräsrakenteisiin. Lisäksi usean kymmenen metrin korkeudessa kulkevan sillan säännöllinen tarkastaminen ja kunnossapito on vaikeaa.

Kiviluoma korostaa, että kun silta romahtaa totaalisesti, kyseessä on yhdistelmä suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitovirheitä.

–Silta on suunniteltu 50 vuotta sitten, jolloin lujuuslaskelmat on luultavasti tehty käsin laskemalla yksinkertaisella tasokehämallilla, mikä ei ole huomioinut esimerkiksi nivelten kulumista.

Kiviluoman mukaan suunnitteluvaiheessa ei ole osattu huomioida sillan kulumisen seurauksia.

–Nivelrakenteisessa sillassa rakenteet alkavat kulua juuri nivelten kohdalta ensimmäisenä. Tämän vuoksi nivelrakenteita pyritään välttämään. Lisäksi sillan suunnittelun aikaan ei välttämättä osattu huomioida betonin väsymistä, mikä saattaa johtaa romahtamiseen.

Genovan moottoritiesillan nivelrakenne on harvinainen. Silta oli myös ensimmäisiä vinoköysisiltoja maailmassa. Suomessa vastaavia nivelrakenteisia siltoja ei ole.

–Genovan sillassa on vain muutamia vinoköysiä. Sillan pyloneista lähtee vain neljä köysiparia. Tämä tarkoittaa, että yhteen köyteen kohdistuvat suuret voimat ja jos köysi katkeaa, se aiheuttaa suuret ongelmat.

Silminnäkijöiden mukaan romahtaneeseen siltaan olisi osunut salama juuri ennen romahdusta. Kiviluoman mukaan salamanisku on mahdollinen romahduksen aiheuttaja.

–On olemassa muutamia tapauksia, joissa salama on iskenyt vinoköysisiltaan katkaisten köyden. Tässä loogisin selitys olisi, että köysi on katkennut tai kiinnitys pettänyt ja silta on siitä lähtenyt sortumaan.

Nykyisin siltasuunnittelussa pyritään huomioimaan useita erilaisia yllättäviä tapahtumia, jotka voisivat aiheuttaa sillan romahtamisen. Mitkään normit ja ohjeet eivät kuitenkaan määrää, minkälaisia yllättäviä tilanteita siltojen rakenteiden tulisi kestää.

–Lopulta suunnittelijan asiantuntemus ratkaisee, miten tällaiset erikoissillat pitävät. Normeista saadaan muun muassa kuormat ja materiaalien laskentalujuudet. Suurin osa muusta suunnittelusta on suunnittelijan asiantuntemuksen varassa.

Uusia suunnittelussa huomioon­otettavia seikkoja ovat muun muassa erilaiset uudet kemialliset reaktiot ja terrori-iskut. Kyse on siltojen ja rakennusten vaurionsietokyvystä.

–Vaurio ei saa olla epäsuhdassa siihen, mikä on vaurion syy. Tällaista sortumista ei saisi missään tapauksessa tapahtua.

Lue koko haastattelu Tekniikka&Taloudesta.

Italia, Matti Keränen / Tekniikka&Talous / Alma Talent, Risto Kiviluoma, ulkomaat, uutiset, Ulkomaat
Ouluun valittiin äänivyöryllä piispa, joka ei halua vihkiä homopareja
Sisältö:

Oulun hiippakunnan piispanvaalin on voittanut Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, joka sai heti ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä. Alustavan tuloksen mukaan hän sai 59,4 prosenttia äänistä.

Ehdokkaita oli kolme: Keskitalon lisäksi mukana olivat Niilo Pesonen ja Jukka Hautala, jotka saivat 261 ja 145 ääntä, kun Keskitalo keräsi yhteensä 597 ääntä. Vaalin äänestysprosentti oli 88,7.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään marraskuun alussa. Vihkimys piispan virkaan järjestetään Oulun tuomiokirkossa 11. marraskuuta.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1133. Tulokset vahvistetaan torstaina kello 14 alkavassa tuomiokapitulin istunnossa.

Vuonna 1962 syntynyt Keskitalo vihittiin papiksi vuonna 1988. Vuonna 1999 hän väitteli teologian tohtoriksi. Hän on toiminut kirkkohallituksen kansliapäällikkönä vuodesta 2010.

Kolmesta ehdokkaasta Keskitalo ja Pesonen ovat kertoneet, etteivät itse vihkisi homopareja, mutta Pesonen sallisi asiassa omantunnonvapauden. Hautala taas kannattaa avioliittokäsityksen laajentamista ja homoparien vihkimistä.

Lapin Kansan mukaan piispaksi valittu Keskitalo kannattaa kirkon nykyistä käsitystä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Keskitalo kuitenkin sanoi maanantaina Lapin Kansalle, että sitoutuisi piispana muiden piispojen kanssa etsimään ratkaisua kirkkoa jakavaan erimielisyyteen avioliitosta.

Homoparien vihkiminen on nyt kirkossa kuuma kysymys. Tasa-arvoinen avioliittolaki sallii samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta kirkko ei. Ristiriita on johtanut tilanteeseen, jossa osa papeista vihkii homopareja kirkon ohjeistuksesta välittämättä. Ehdokkaista Hautala oli yksi 22:sta, jotka tekivät aloitteen tilanteen muuttamiseksi kirkolliskokoukseen, mutta aloite kaatui.

Lue myös: Alkaako kirkko sittenkin vihkiä homopareja? Piispaehdokas uskoo kompromissiin – myös oikeus voi puuttua peliin

avioliittolaki, Hiippakunta, Homoliitot, Homopari, Homoparit, Jukka Hautala, Jukka Keskitalo, Kirkko, Kotimaa, Kotimaa, Niilo Pesonen, Oulu, Tasa-arvoinen avioliittolaki, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Presidentti Niinistö vastaa paljastuskirjaan: ”Käsittämätön väite” Fortumista
Sisältö:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi tuoreessa kirjoituksessaan hänestä laadittuja kirjoja.

Sauli Niinistön mukaan kirjoissa on virheitä ja virhetulkintoja. Niinistön kirjoitti asiasta kanslian verkkosivuilla.

Kuluneella viikolla on ilmestynyt kaksi kirjaa tasavallan presidentin elämästä ja toiminnasta.

–On aivan ymmärrettävää, että kirjoissa ja niiden pohjalta julkisuudessa halutaan arvioida toimintaani. Kummankaan kirjan tekoon en ole osallistunut enkä niihin myötävaikuttanut. Näin ollen on selvää, että niissä esiintyy suurempia tai pienempiä asiavirheitä ja erheellisiä tulkintoja. Niitä kaikkia on mahdotonta ja tarpeetontakin lähteä julkisesti kommentoimaan, Niinistö kirjoittaa kanslian verkkosivujen mukaan.

Niinistö aiheelliseksi oikaista Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta julkisuuteen laajasti levinnyttä kahta väitettä.

–Ensimmäinen liittyy tapaamiseeni työmarkkinaosapuolten kanssa. Syksyllä 2015 levisi tunnelma, jossa alettiin huolestuttavasti jo puhua seuraavan kevään lakoista. Sain yhteydenoton molemmilta osapuolilta. He toivoivat yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämistä. Puhuin asiasta pääministerin kanssa ja hänen myönteisen kantansa myötä kutsuin osapuolet Mäntyniemeen. Päällimmäinen huoleni oli riitainen tunnelma, ei niinkään itse kilpailukykysopimus. Halusin korostaa varsin heikkoa taloustilannettamme, ja kaikki olivat siitä samaa mieltä.

Niinistö huomauttaa, että tilaisuuden on nyt sanottu olleen salainen.

–Salaamista siinä ei kuitenkaan ollut ja toin tilaisuudessa kertomani viestin julki muutamaa viikkoa myöhemmin, Niinistö kirjoittaa.

–Uudenvuodenpuheessani suuntasin sanani suoraan työmarkkinaosapuolille: ”On hyvä, että työmarkkinoiden keskusteluyhteys on edelleen auki. Kannustan teitä löytämään sovintoa. Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.” Otin puheessa myös suoraan kantaa käynnissä olleeseen talouskeskusteluun: ”Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti, siis työpaikkojen turvaamiseen.” Puheeni ei tuolloin herättänyt ainuttakaan moitetta sisäpolitiikkaan puuttumisesta.

Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta on lisäksi väitetty, että Niinistö olisi painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Lue tarkemmin: Kirja: Sauli Niinistö käskytti Fortumin mukaan Fennovoimaan

–Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen, Niinistö kirjoittaa.

Niinistön mukaan asia on puitu perusteellisesti jo tuoreeltaan vuonna 2015, jolloin hallitusta moitittiin samasta kuin häntä nyt.

Elokuussa 2015 silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn vastasi Niinistön mukaan vasemmistoliiton kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen seuraavasti: ”Hallitus ei ole painostanut Fortum Oyj:tä lähtemään mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Valtioneuvoston jäsenet ja Fortum Oyj:n johto ovat käyneet tästä ajankohtaisesta hankkeesta informoivaa keskustelua”, Niinistö siteeraa kirjoituksessaan.

Lue myös:

Kirjaväite presidentti Niinistöstä – Fortum: ”Teimme Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdista”

Uutuuskirja: Näin Sauli Niinistö todella ajattelee Vladimir Putinista – ”Moderni Hannibal”

Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

”Niinistön näkymätön käsi operoi taustalla koko ajan” – Kirja kertoo kuinka kohuttu Nato-sopimus syntyi

Kokenut diplomaatti jyrkästi eri mieltä presidentti Niinistön väitetyistä kulissipuheista: ”Tosiasiallisia turvatakuita” ei ole

Kirjaväite: Presidentti Niinistö puhuu suljettujen ovien takana Suomen ”tosiasiallisista turvatakuista”

Antti Mustonen / Kauppalehti / Alma Talent, Fennovoima, Fennovoiman ydinvoimala, Fortum, Fortum, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Presidentti, Sauli Niinistö, Tasavallan presidentti, Yhteiskunta
Onko kasvissyönti sittenkään pelkkä kupla? – Tilastokeskus vastaa HS:lle
Sisältö:

Tilastokeskus vastaa artikkelissaan Helsingin Sanomien juttuun suomalaisten kasvissyönnistä. Lehti väitti otsikossaan, että ”kasvissyöntibuumi onkin suuri kupla”. Tilastokeskuksen julkaiseman artikkelin mukaan tämä ei aivan pidä paikkaansa.

Kulutustutkimuksen korkeakouluharjoittelija Johanna Lehto analysoi artikkelissa lihasta luopumista kulutustutkimusaineistojen pohjalta. Hän käyttää lukuja vuosilta 2012 ja 2016. Aineistot kerätään noin viiden vuoden välein.

HS kertoi 24. heinäkuuta Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkistamasta ravintotaseesta vuodelta 2017. Sen mukaan suomalaisten lihan kokonaiskulutus on säilynyt ennallaan vuodesta 2016 huolimatta kasvissyönnin saamasta näkyvyydestä mediassa. Luken mukaan kokonaiskulutus on kasvanut 77,5 kilosta 81 kiloon suomalaista kohti vuodesta 2012 vuoteen 2016.

Kulutustutkimuksen aineistoista voi kuitenkin Lehdon mukaan havaita maltillista lihattoman ruokavalion yleistymistä. Lisäksi aineistot kertovat trendin leviävän hitaasti pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Tilastokeskuksen artikkelissa lihattoman ruokavalion noudattajina pidetään kotitalouksia, jotka eivät kahden viikon aikana ostaneet lihaa, eläimen osia tai lihavalmisteita tai lihaa sisältäviä eineksiä. Tällaisia kotitalouksia oli vuonna 2012 5,3 prosenttia vastanneista, kun vuonna 2016 vastaava luku oli jo 8 prosenttia.

Lehto huomauttaa, että lihattomien kotitalouksien määrä on siis kasvanut, mikä tarkoittaa, että yhä pienempi osuus väestöstä syö lihaa aiempaa enemmän.

Lihattomia kotitalouksia oli eniten 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä sekä vuonna 2012 että vuonna 2016. Lihasta luopuminen on lisääntynyt kaiken ikäisillä paitsi yli 75-vuotiailla. Eniten muutoksia on tapahtunut Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 17–24-vuotiaiden joukossa, joista jo 17,7 prosenttia noudatti lihatonta ruokavaliota vuonna 2016. Vuonna 2012 vastaava luku oli 9,2 prosenttia.

Pienituloiset kuluttavat vähiten lihaa, mikä on Lehdon mielestä huomionarvoista, sillä yleisesti liharuokia on pidetty muita edullisempina vaihtoehtoina. Vuonna 2016 lihattoman ruokavalion noudattajista 41,5 prosenttia kuului kahteen alimpaan tulodesiiliin, mikä on 7,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012. Yksi selitys on Lehdon mukaan se, että suuri osa pienituloisista on nuoria aikuisia.

Helsingin Sanomat pohti, onko lihaton ruokavalio vain pääkaupungin pienen piirin ”kasvisruokakupla”. Lehdon mukaan tällaisesta kuplasta ei voida puhua kulutustutkimuksen aineiston valossa. Sen perusteella lihattomuus jakautuu suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Aineiston mukaan kolme neljästä lihattomasta taloudesta asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Lehto huomauttaa, että vasta seuraava kulutustutkimus kuitenkin todella näyttää, onko lihasta luopuminen oikea ruokakulttuurin muutos vai pelkkä hetkellinen trendi. Seuraava aineisto kerätään vuosina 2020–2021.

Kasvisruoka, Kasvisruoka, Kasvisruokavalio, Kasvissyöjä, Kasvissyönti, Kotimaa, Kotimaa, Raaka-aineet, Uusi Suomi, Yhteiskunta
Ex-kansanedustaja avautuu: ”Puhuin eduskunnassa ympäripäissäni”
Sisältö:

Entinen kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja avautuu Satakunnan Kansassa alkoholinkäyttöongelmistaan. Hän tunnustaa puhuneensa eduskunnassa ”ympäripäissään”. Tuolloin esiintymisestä nousi kohu.

Porilainen asianajaja Kataja toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2007–2015. Katajan uskottiin puhuneen eduskunnan budjettikäsittelyssä 20. joulukuuta 2011 päihtyneenä. Käsittely jatkui lähes kellon ympäri ja samaan aikaan vietettiin eduskuntaryhmien pikkujouluja.

Asiasta nousi kohu maaliskuussa Iltalehden kerrottua Katajan sammaltaneen eduskuntakeskustelussa myöhään illalla. Nyt Kataja kirjoittaa kohupuheestaan.

–Elämäni kriiseissä olen sortunut vääriin keinoihin. Olen paennut todellisuutta ja hakenut iloa viinistä. Pahimmillaan se ilmeni, kun puhuin eduskunnassa ympäripäissäni, Kataja kirjoittaa.

–Tuo kokemus traumatisoi oman ja läheisteni suhteen alkoholiin. Moni silloinen kollega väitti minun muuttuneen sen pikkujoulun jälkeen. Eivät varmaan olleet väärässä. Luulin jo päässeeni yli traumasta, kunnes eräässä tilaisuudessa tein saman; puhuin sikses järkeviä, mutta ”selvästi päihtyneenä”. Sen jälkeen päätin lopettaa alkoholin käytön kokonaan.

Kataja kertoo aloittaneensa tupakoinnin uudelleen, kun keskusrikospoliisi pyysi häntä kuultavaksi.

–Olin eduskunnassa kertonut, että minua oli pikavippiyhtiöiden taholta uhkailtu, kiristetty ja yritetty lahjoa. Eräs yhtiö teki 36 miljoonan euron alaskirjauksen minun takiani. En kertonut poliisille mitään, vaikka itsesuojeluvaistoni onkin lähes pakkasella.

Kataja kirjoittaa oppineensa nöyryyttä kantapään kautta. Hän suosittelee kaikille puhumista ja kertoo puhuneensa ystäville ja ammattilaisille, sillä puhuminen useimmiten vapauttaa ja asioiden sisällä pitäminen kasvattaa taakkaa. Katajan mielestä välittäminen pitäisi ulottua myös siihen, mitä ihminen mielessään tuntee.

–Moni sanoo, että raha tekee onnelliseksi. Paskanmarjat. Raha on yksi väline monen joukossa. Paljon tärkeämpiäkin on. Läheisten hyvinvointi on niistä ylivoimaisin.

Kataja toteaa Satakunnan Kansalle, ettei halua antaa aiheesta haastattelua. Hän haluaa helpottaa tilannetta puhumalla siitä itse ja kertoo kohtaavansa vuosien takaiset asiat yhä säännöllisesti.

Alkoholi, Eduskunta, Eduskunta, Kotimaa, Kotimaa, mielenterveysongelmat, Politiikka, Sampsa Kataja, Uusi Suomi / Satakunnan Kansa / Alma Media, Yhteiskunta
Ruotsin poliisi: Autopaloista epäilty jäänyt kiinni Turkissa
Sisältö:

Yksi Ruotsin laajoista autopaloista epäilty henkilö on otettu yöllä kiinni Turkissa, kertoo Sveriges Radio. Aiemmin kaksi muuta epäiltyä on pidätetty Ruotsissa.

– Meillä on kaksi aiemmin kiinni otettua ja yksi henkilö, joka on pidätetty poissaolevana epäiltynä tuhopoltosta ja väkivaltaisesta mellakoinnista. Hänet on yöllä otettu kiinni Turkissa, Ruotsin poliisi kertoi keskiviikkona.

Expressen-lehden mukaan epäilty löytyi turkkilaiselta lentokentältä, ja hänet pysäytettiin rajatarkastuksessa. Poliisi toivoo, että epäilty saadaan Ruotsiin mahdollisimman nopeasti.

Yli sata autoa tuhopoltettiin eri puolilla läntistä Ruotsia maanantain ja tiistain välisenä yönä, ja tuhopoltot jatkuivat myös tiistaina. Sekä viranomaiset että muun muassa pääministeri Stefan Löfven pitävät tuhopolttoja harvinaisen organisoidun oloisina. Poliisi uskoo, että toimintaa on voitu ohjailla esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Lue lisää: Ruotsin pääministeri pillastui autopaloista – ”Mitä hemmettiä te oikein touhuatte?”

Ruotsi, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Sauna vai asunto? – STT: Vähämäki ja Hakkarainen pyytävät lisäaikaa selvitykselle
Sisältö:

Perussuomalaiset kansanedustajat Ville Vähämäki ja Teuvo Hakkarainen ovat pyytäneet eduskunnalta lisäaikaa oman selvityksensä antamiseen asumiskuviostaan. Asiasta kertoo STT. Määräaika selvityksen jättämiselle oli tänään keskiviikkona.

Iltalehti kertoi aiemmin heinäkuussa, että Vähämäki ja Hakkarainen ovat saaneet eduskunnalta korotettua, verotonta kulukorvausta sellaiseen kellariasuntoon, joka virallisen yhtiöjärjestyksen mukaan ei ole asunto. Vähämäki on asunut tilassa vuosina 2013–2015 ja Hakkarainen asuu siinä edelleen. Sauna- ja kellaritilaa vuokraa ylikomisario Dennis Pasterstein.

Eduskunta haluaa selvittää, onko korotettua kulukorvausta maksettu perusteetta. 1 809,15 euron korotettua kulukorvausta eduskunta maksaa Uudenmaan ulkopuolelta tuleville kansanedustajille heidän pääkaupunkiseudulla olevaa kakkosasuntoaan varten.

–Odottelen vielä tämän päivän aikana tarkennusta siihen, milloin he pystyvät vastaamaan. On kohtuullista, että kun he lisäaikaa pyytävät, niin sitä toki annetaan, sanoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio STT:lle.

Eduskunta, Kansanedustajien kulukorvaus, Kotimaa, Pertti Rauhio, Politiikka, Teuvo Hakkarainen, Uusi Suomi, Ville Vähämäki, Yhteiskunta
Voiko yrittäjän puoliso olla työtön? Juha Sipilä vaatii uudistusta – esitti samaa jo 2014
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) katsoo, että yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva tulee hoitaa kuntoon. Sipilä tiedotti asiasta tiistaina ja puhui aiheesta Lappeenrannan Yrittäjien tilaisuudessa.

– Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, Sipilä perustelee.

Pääministerin mukaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä. Näin ei nykyisessä työttömyysturvalaissa ole.

Eduskuntavaalit ovat lähestymässä ja Sipilän hallituksen kausi loppumassa. Juha Sipilä on pitänyt yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa esillä myös toisten vaalien alla – syksyllä 2014 eli ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Tuolloin Sipilä oli oppositiojohtaja.

– Olen saanut useita yhteydenottoja yrittäjiltä koskien heidän perheenjäseniään ja heidän työttömyysturvaansa. Käytännössä yrittäjän perheenjäsenen kohdalla työttömyysturvan piiriin pääseminen on erittäin vaikeaa, Sipilä kirjoitti syksyllä 2014.

– On kohtuutonta, että yrittäjän perheenjäsen kantaa yrittäjäriskiä ollessaan työsuhteessa perheenjäsenen yritykseen. Kysyinkin työministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi, hän jatkoi.

Ministerin vastauksesta ei tuolloin Sipilän mukaan käynyt ilmi, mitä silloinen hallitus aikoi tehdä perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi.

– Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia, Sipilä totesi 2014.

– Lähes kahdenkymmenen vuoden takaista yrittäjän määritelmää on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän työelämää, hän jatkoi.

Asiaa ei ole ratkaistu myöskään Sipilän hallituksen aikana, vaikka hän toteaa tuoreessa blogikirjoituksesaan, että ”asia on merkittävä monille yrittäjäperheille”. Sipilän hallitus tiedotti tosin keväällä 2018 kehysriihensä jälkeen, että ”yrittäjien ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan”.

Säännöksiä päätettiin Suomen Yrittäjien mukaan muuttaa niin, että työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä virheellisesti palkansaajakassassa, voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan. Tämä ei kuitenkaan Suomen Yrittäjien mukaan välttämättä auta yrittäjäperheitä, sillä säännösten epäselvyys voisi järjestön mukaan vaatia jopa koko yritystoiminnan lopettamista, jotta yksi perheenjäsen voisi saada etuutta. Järjestö tervehtiikin ilolla Sipilän uutta ilmoitusta jatkotoimista asiassa.

– Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä. Kun yrittäjän perheenjäsenellä on sama oikeus työttömyysturvaan kuin muillakin, se selkiyttää ja tasapuolistaa järjestelmää, kannustaa palkkaamaan perheenjäseniä ja siten lisää työllisyyttä ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja, Juha Sipilä toteaa tiedotteessaan.

Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Työttömyys, työttömyysturva, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Yrittäjyys
Ruotsin autopalot: Pääministeri mukana katupartiossa – uusia tuhopolttoja
Sisältö:

Ruotsissa on viime yön aikana sytytetty jälleen uusia autopaloja. Yöllä partioi myös pääministeri Stefan Löfven.

Poliisi kertoo uutistoimisto TT:lle viime yön autopalojen muistuttavan tekotavaltaan maanantain ja tiistain välisen yön iskuja.

Aiemmin maanantain ja tiistain välisenä yönä sytytettiin tuleen noin 80 autoa eri puolilla Länsi-Ruotsia. Lisäksi Tukholmassa, Uppsalassa ja Åkersbergassa poltettiin 13 autoa. Poliisi arvioi tuhopolttojen olleen hyvin organisoituja. Tiistain aikana Göteborgissa kaksi nuorta otettiin kiinni epäiltyinä autojen tuhopoltosta. Lisäksi Trollhättanin autopalojen epäiltyjä on tunnistettu.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä katuja partioi Tynneredin ja Frölundan alueella Göteborgissa myös Ruotsin pääministeri Löfven. Löfven partioi palkitun Nattvandrarna i Tynnered -yhdistyksen riveissä.

–Tämä on erinomaisen tärkeää toimintaa. Että öisin on kaduilla aikuisia, jotka ovat näkösällä, luovat turvallisuutta ja ottavat kontaktia nuoriin, Löfven kehuu Aftonbladetissa.

Autopalo, Ruotsi, Stefan Löfven, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhteiskunta, Ulkomaat