Keskiviikko 17.10.2018

Uusi Suomi uutiset

Yle vastaa Aku Louhimiehelle: ”Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa”
Sisältö:

Yleisradion vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa verkkokirjoituksessaan ohjaaja Aku Louhimiehelle, joka on esittänyt väitteitä Ylen ja sen yksittäisen toimittajan toiminnasta. Jokisen mukaan Yle puolustaa järkähtämättömästi yleisön oikeutta tietää ja toimittajiensa oikeutta hankkia tietoa.

Louhimies syyttää sosiaalisessa mediassa, että Ylen opintovapaalla oleva toimittaja olisi pyrkinyt toiminnallaan estämään hänen työllistymisensä Britannian yleisradioyhtiön tuotantoon. Lisäksi Louhimies syyttää virheelliseksi Ylen hänestä maaliskuussa julkaisemaa juttua, joka käsitteli Louhimiehen työskentelytapoja ja häneen kohdistuneita alistamissyytöksiä.

”Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa”, Jokinen vastaa Louhimiehelle.

”Ylen opintovapaalla oleva toimittaja sai uutisvinkin Louhimiehen sopimuksesta isossa kansainvälisessä tuotannossa. Toimittaja alkoi oma-aloitteisesti selvittää vinkin todenperäisyyttä ja oli yhteydessä BBC:n mediapalveluun. Lyhyen sähköpostivaihdon tarkoituksena oli uutisvinkin varmistaminen.”

Jokinen painottaa, että kyse oli ”täysin normaalista tiedonhankinnasta, muuta motiivia toimittajalla ei toiminnalleen ollut”.

”Koska vinkissä näytti olevan perää, toimittaja siirsi jatkoselvittelyn heti Yle Uutisiin. Viimeksi tänään olemme hakeneet varmistusta uutiselle.”

Aku Louhimiehen mukaan Ylen toimittajan yhteydenotto BBC:hen oli toimittajan henkilökohtainen yritys estää Louhimiehen työllistyminen. Sama toimittaja, Sara Rigatelli, teki alkuperäisen jutun Louhimiehen työmetodeista.

Jokinen kiistää motiiviväitteen tiukasti. Hänen mukaansa kansainvälisen tuotannon rekrytointipäätöksiä tuskin tehdään kahden mediapalveluun saapuvan sähköpostiviestin perusteella.

Jokinen kysyy, miksi Louhimies haluaa kyseenalaistaa Ylen toimittajan ammattietiikkaa näin voimakkaasti julkisuudessa.

”Reilun pelin hengessä olemme halunneet kuulla ohjaajaa itseään viime päivien keskustelun aikana ja tarjonneet hänelle mahdollisuutta tulla kuulluksi. Toistaiseksi hän ei ole halunnut vastata Ylen kysymyksiin”, Jokinen kirjoittaa.

”Yle puolustaa järkähtämättömästi yleisön oikeutta tietää ja toimittajiensa mahdollisuuksia hankkia tietoa tätä tarkoitusta varten.”

Jokisen mukaan Yle perehtyi jo keväällä huolellisesti oikaisuvaatimukseen, jonka Louhimies Ylelle esitti. Yle muun muassa kuuli useita Louhimiehen nimeämiä lisätodistajia, Jokinen kertoo, mutta ”mitkään lisätarkastukset eivät kuitenkaan osoittaneet jutussa esitettyjä kirjauksia virheellisiksi”.

Myös perussuomalaiset kansanedustajat ottivat kantaa – vaativat potkuja

Louhimiehen ja Ylen väittelyä on kommentoitu myös politiikan puolella. Perussuomalaiset kansanedustajat, Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet Jari Ronkainen ja Olli Immonen syyttivät tiedotteessaan Yleä ajojahdista.

”On erittäin ongelmallista, että tuomioita jaetaan ihmisille julkisuudessa ja sen ulkopuolella ilman oikeudenkäyntejä. Louhimies on jo pyytänyt julkisesti anteeksi, mutta silti hänen vainoamisensa jatkuu”, Immonen sanoi tiedotteessa.

”Se, että vapaa-ajallaan mustamaalaa aiemmin uutisoimaansa henkilöä on irtisanomisperuste”, Ronkainen väitti viitaten toimittajan virkavapaaseen.

Lue arkistojutuista aiemmasta Louhimies-kohusta:

Professori tyrmäsi Louhimiehen perustelun radiossa: ”Ei se ole metodi vaan alistamista”

Nyt leimahti: Aku Louhimies kiisti julmuudet IS:ssa – Yle ja näyttelijät lujina

Aku Louhimieheltä synkkä kommentti urastaan Jari Sarasvuolle: ”Ehkä tämä oli tässä”

Aku Louhimies, BBC, Jari Ronkainen, Jouko Jokinen, Kotimaa, Kotimaa, Media, Olli Immonen, Politiikka, Sara Rigatelli, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Yleisradio, Yleisradio
Petteri Orpo lipsautti ”vähän huonommat kyvyt” – Selventää nyt mitä oikein tarkoitti
Sisältö:

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) katsoo, että työtaistelutoimet hallituksen kaavailemaa lakia pienten irtisanomissuojan keventämistä vastaan eivät ole oikeassa mittasuhteessa. Hän toivoo, että ”nyt kunnioitetaan” eduskunnan äänestystulosta ja hallituksen saamaa luottamusta.

Eduskunta äänesti tänään hallituksen tiedonannosta, joka käsitteli irtisanomislaiksikin kutsutun toimen valmistelua sekä laajemmin hallituksen työllistämispolitiikkaa. Orpo korostaa, että tiedonanto tarjosi foorumin käydä keskustelua aiheesta, josta väitellään kiihkeästi.

Kiihkeän väittelyn tuoksinnassa myös Orpolle itselleen sattui lipsahdus, kun hän erehtyi sanomaan, että jatkossa työpaikan voisi saada ”vähän huonommillakin kyvyillä”.

”Haluan heti korjata – ja korjasin sen myöskin siinä heti tämän oman sanavirheeni – että tarkoitin huonommilla edellytyksillä työmarkkinoilla olevat työntekijät voivat työllistyä paremmin, jos irtisanomiskynnys ei ole niin korkealla”, Orpo kertoo.

Millaisia työntekijöitä ovat nämä työmarkkinoilla huonommilla edellytyksillä olevat henkilöt?

”Esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet pitkään työttöminä tai sellainen nuori, joka on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaaran alaisena tai ei ole paljon koulutusta. Tämä voisi olla iso mahdollisuus heille päästä töihin. Nythän me olemme lähellä sitä tilannetta, että työnantajat uskaltavat palkata vain niin sanotusti täydellisiä työntekijöitä, joista he voivat olla varmoja, että hommat sujuvat. Jos irtisanomisen kynnys lasketaan, niin useampi saisi mahdollisuuden”, hän jatkaa.

”Missään tapauksessa en puhu mistään huonommista työntekijöistä”, Orpo painottaa.

Lue lisää: Petteri Orpo kohautti eduskuntaa – ”Huonommilla kyvyillä työpaikka”

Keskiviikkona ammattiliitot JHL, Tehy ja Super ilmoittivat uusista työtaistelutoimista. Orpo katsoo, etteivät työtaistelutoimet ole enää missään suhteessa niihin vaikutuksiin, joita irtisanomisen keventämisellä pienissä yrityksissä olisi. Samalla hän syyttää ay-puolta pelottelusta, kun se on leimannut lakihankkeen ”pärstäkerroinlaiksi”.

”Minusta koko tämä keskustelu on ylimitoitettua. Pelotellaan pärstäkertoimen mukaan irtisanomisella ja sehän ei ole totta. Se on väärin sanottu. Ei Suomessa voi jatkossakaan irtisanoa ketään pärstäkertoimen mukaan, vaan pitää olla perusteet. Siihen nähden työtaistelutoimet ovat mielestäni ylimitoitettuja”, Orpo toteaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ehdotti tiistaina Ylen A-studiossa kompromissiratkaisua, jossa pienten yritysten irtisanomiskynnyksen keventämisen sijaan edistettäisiin paikallista sopimista.

Orpo katsoo, että tämä voisi olla ”yksi ratkaisun avain”, mutta korostaa, että hänellä on edelleen yksi kova ehto asialle.

”Nyt esille on noussut uudelleen meidän voimakkaasti ajamamme paikallisen sopimisen edistäminen. Se on hallitusohjelman mukainen, se on voimakas keino ja toteutettavissa. Mielestäni se on yksi tällainen ratkaisun avain”, Orpo arvioi.

”Mielestäni on ehdotonta, että henkilöstö yrityksissä voi itse valita, kuka heitä edustaa. Eli ei ole pakko kuulua liittoon. Tähän tämä viimeksikin kaatui”, hän linjaa.

Lue lisää:

Antti Rinteeltä suora neuvo Sipilälle – Kertoo miksei tarttunut A-studiossa kädenojennukseen

Lasse Laatunen Ylellä: Juha Sipilä sanoi juuri jotain hyvin merkittävää – Irtisanomislaista ”on ulospääsytie”

Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Petteri Orpo, Politiikka, Työelämä
Antti Rinteeltä suora neuvo Sipilälle – Kertoo miksei tarttunut A-studiossa kädenojennukseen
Sisältö:

Suurimman oppositiopuolue sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne uskoo, että ammattiyhdistysliike on valmis vielä neuvottelemaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa vaihtoehdoista irtisanomislaiksi kutsutulle lakihankkeelle, jolla alennettaisiin irtisanomiskynnystä alle 10 hengen yrityksissä.

Hallitus teki lakihankkeestaan tiedonannon eduskunnalle ja sai keskiviikkoisessa äänestyksessä luottamuksen äänin 101-73.

”Minulle tämä äänestystulos näyttää siltä, että hallituspuolueissa kansanedustajat ovat sitä mieltä, että irtisanomissuojaa voi heikentää osalta työmarkkinoita. Eli noin 300 000 ihmiseltä heikkenee irtisanomissuoja, jos tämä laki etenee”, Rinne kommentoi äänestystulosta eduskunnassa.

Pääministeri Sipilä ehdotti tiistaina Ylen A-studiossa, että pienten yritysten irtisanomissuojan heikentämisen sijaan palattaisiin vielä neuvottelemaan paikallisesta sopimisesta. Televisiostudiossa hän tarjosi Rinteelle kättään sopimuksen merkiksi.

Miksi et siihen tarttunut, Antti Rinne?

”Sen takia, koska en ole mikään ratkaisija tässä asiassa. Tämä on hallituksen ja palkansaajien välinen ristiriita”, Rinne vastaa.

Hän kertoo uskovansa, että jos Sipilä kutsuu ay-puolen neuvottelemaan ”puhtaalta pöydältä”, niin ”kyllä ratkaisut löytyvät”.

”Menkää nyt neuvottelupöytään ja hakekaa nyt ratkaisu tähän asiaan. Suomalaiset työmarkkinat ja suomalainen kansantalous eivät tarvitse tällaisia jännitteitä, joita tässä on hallituksen puolelta nyt rakennettu”, Rinne opastaa Sipilän hallitusta.

Lue lisää:

Lasse Laatunen Ylellä: Juha Sipilä sanoi juuri jotain hyvin merkittävää – Irtisanomislaista ”on ulospääsytie”

Näkökulma: Sipilän yllätysavaus - taustalla kahden lupauksen veivaus

Lue myös:

Eduskunnassa 31 vuotta istunut demari: ”En muista näin vastenmielistä tilannetta – moraalisesti äärimmäisen vastenmielistä”

Ben Zyskowiczilta ehdotus ay-liikkeelle: Kuukausi aikaa – valmistelkaa vaihtoehto

Petteri Orpo kohautti eduskuntaa – ”Huonommilla kyvyillä työpaikka”

Antti Rinne, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Työelämä
Juha Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin: ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vetoaa malttiin työmarkkinoilla, kun hallitus on saanut eduskunnalta luottamuksen poikkeuksellisessa äänestyksessä, joka käsitteli pääasiallisesti hallituksen vielä valmistelevaa lakiesitystä irtisanomissuojan keventämisestä pienissä yrityksissä.

Hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 101-73. Tyhjää äänesti 8 ja poissa oli 17 kansanedustajaa.

”Nyt eduskunta on selvästi linjannut yli hallitus-oppositio-rajan, että näitä työllistämistoimia, jotka ovat tuottaneet tulosta jatketaan mukaan lukien tämä vaikutuksiltaan ja merkitykseltään pieni asia [irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä]”, Sipilä sanoo äänestyksen jälkeen.

Ammattiliitot JHL, Super ja Tehy ovat ilmoittaneet tänään uusista työtaistelutoimista. Lue lisää: Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018

Pääministeri Juha Sipilä vetosi eduskunnan äänestyksen jälkeen malttiin ja harkintaan.

Sunnuntaina vetositte Pääministerin haastattelutunnilla, että eduskuntaa vastaan ei pitäisi lakkoilla. Mitä mieltä olette tänään julkistetuista uusista työtaistelutoimista?

”Eduskunnan kanta on nyt hyvin selvä ja eduskunta on Suomessa korkein demokraattinen päätöksentekoelin. Nyt kyllä kannattaa käyttää harkintaa ja malttia tästä eteenpäin”, Sipilä toteaa.

”Kehotan vakavaan harkintaan ja malttiin. Nyt mennään eteenpäin sen mukaan, miten eduskunta on asian linjannut”, hän vakuuttaa.

Sipilä korostaa, että irtisanomissuojan keventäminen pienissä alle 10 hengen yrityksissä on ”sinänsä hyvin pieni”.

”Edelleenkin Suomessa tämän muutoksen jälkeenkin vaaditaan painavat ja asialliset perusteet irtisanomiselle. Tässä on varmasti väärääkin tietoa liikkeellä. Kevein perustein ei Suomessa tämän jälkeenkään irtisanomista pysty tekemään”, Sipilä linjaa.

LUE MYÖS: Ministereiden käytös hämmästytti eduskunnassa – Puhemiehistö puuttui asiaan

Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Työelämä
Juha Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin : ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vetoaa malttiin työmarkkinoilla, kun hallitus on saanut eduskunnalta luottamuksen poikkeuksellisessa äänestyksessä, joka käsitteli pääasiallisesti hallituksen vielä valmistelevaa lakiesitystä irtisanomissuojan keventämisestä pienissä yrityksissä.

Hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 101-73. Tyhjää äänesti 8 ja poissa oli 17 kansanedustajaa.

”Nyt eduskunta on selvästi linjannut yli hallitus-oppostio-rajan, että näitä työllistämistoimia, jotka ovat tuottaneet tulosta jatketaan mukaan lukien tämä vaikutuksiltaan ja merkitykseltään pieni asia [irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä]”, Sipilä sanoo äänestyksen jälkeen.

Ammattiliitot JHL, Super ja Tehy ovat ilmoittaneet tänään uusista työtaistelutoimista. Pääministeri Juha Sipilä vetosi eduskunnan äänestyksen jälkeen malttiin ja harkintaan.

Sunnuntaina vetositte Pääministerin haastattelutunnilla, että eduskuntaa vastaan ei pitäisi lakkoilla. Mitä mieltä olette tänään julkistetuista uusista työtaistelutoimista?

”Eduskunnan kanta on nyt hyvin selvä ja eduskunta on Suomessa korkein demokraattinen päätöksentekoelin. Nyt kyllä kannattaa käyttää harkintaa ja malttia tästä eteenpäin”, Sipilä toteaa.

”Kehotan vakavaan harkintaan ja malttiin. Nyt mennään eteenpäin sen mukaan, miten eduskunta on asian linjannut”, hän vakuuttaa.

Sipilä korostaa, että irtisanomissuojan keventäminen pienissä alle 10 hengen yrityksissä on ”sinänsä hyvin pieni”.

”Edelleenkin Suomessa tämän muutoksen jälkeenkin vaaditaan painavat ja asialliset perusteet irtisanomiselle. Tässä on varmasti väärääkin tietoa liikkeellä. Kevein perustein ei Suomessa tämän jälkeenkään irtisanomista pysty tekemään”, Sipilä linjaa.

Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Työelämä
Ministereiden käytös hämmästytti eduskunnassa – Puhemiehistö puuttui asiaan
Sisältö:

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok) viestittää Uudelle Suomelle, että puhemiesneuvosto on huomauttanut hallitusta läsnäolosta eduskunnassa. Puhemiehistö keskusteli asiasta tänään kokouksessaan.

”Keskustelu käytiin ja puhemiesneuvoston toive ministerin läsnäolosta erityisesti omissa esittelyasioissaan on välitetty valtioneuvostolle”, kertoo Risikko.

Eduskunnan tiedonantokeskustelussa herätti suurta ihmetystä se, että ministerit poistuivat keskustelusta yksi toisensa jälkeen niin, että lopulta Pia Viitanen (sd) osoitti puheensa tyhjälle ministeriaitiolle noin kello 18.49. Tilanne oli sikälikin erikoinen, että hallitus itse oma-aloitteisesti toi tiedonantonsa eduskuntaan. Lue tarkemmin: Hämmennys valtasi eduskunnan – ”Katson ministeriaitiota, puhemies, ja se on aivan tyhjä”

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) kertoo Uudelle Suomelle välittäneensä omalta osaltaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk) ja työministeri Jari Lindströmille (sin) viestiä liittyen eduskunnan eiliseen tiedonantokeskusteluun.

”Yleensä hallitus sopii työnjaosta niin, että siellä joku päivystää. Nyt se periaate ei toteutunut. Olen osaltani hoitanut viestin sekä pääministerille että työministeri Lindströmille”, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen sanoo viestittäneensä, että jatkossa toiveena olisi, että hallitus hoitaisi vastuu- ja päivystysjakonsa kuntoon.

”On ymmärrettävää, että etenkään pääministeri ei voi olla koko ajan paikalla. On myös ymmärrettävää, että työministeri ei aina voi olla paikalla”, itsekin ministerinä toiminut Pekkarinen sanoo.

Eduskunnan toinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd) puolestaan kertoo Uudelle Suomelle, että ministeriaition tyhjenemisestä keskusteltiin tänään puhemiehistön kokouksessa. Haataisen mukaan tapaus on herättänyt hämmennystä etenkin siksi, että kyse oli hallituksen omasta asiasta eduskunnassa.

”Tästä on myös jonkin verran tullut kansalaispalautetta”, Haatainen kertoo.

LUE MYÖS:

Eduskunnassa 31 vuotta istunut demari: ”En muista näin vastenmielistä tilannetta – moraalisesti äärimmäisen vastenmielistä”

Ben Zyskowiczilta ehdotus ay-liikkeelle: Kuukausi aikaa – valmistelkaa vaihtoehto

Sipilällä ja Rinteellä tulinen väittely eduskunnassa: ”Näitä ovat SDP:n keinot – lisää tukia valtion piikkiin”

Petteri Orpo kohautti eduskuntaa – ”Huonommilla kyvyillä työpaikka”

Eduskunta, Hallituksen tiedonanto, Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Jari Lindström, Jenni Tamminen, Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Mauri Pekkarinen, Paula Risikko, Politiikka, Teppo Ovaskainen, Tuula Haatainen
Irtisanomislaki: Eduskunta äänesti – hallitus nauttii luottamusta
Sisältö:

Hallitus ja sen työllisyyspolitiikka nauttivat odotetusti eduskunnan enemmistön luottamusta. Eduskunta äänesti hetki sitten Sipilän hallituksen luottamuksesta niin sanottuun irtisanomislakiin liittyen.

Hallitus sai luottamuksen äänin 101–73. Hallitukselle esitettiin epäluottamusta tiistain keskustelussa tiedonannosta koskien työllisyyspolitiikkaa ja työllistämiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä.

Poliittinen oppositio ja ammattiyhdistysliike vastustavat irtisanomissuojan heikentämistä raivokkaasti. Jos pääministeri Juha Sipilä toivoi tiedonannon ja eduskunnan luottamuksen mittaamisen rauhoittavan ay-liikkeen protestointia, niin näin ei näytä käyvän. Viimeisimpänä tänään keskiviikkona suurliitto JHL ilmoitti kaksipäiväisestä poliittisesta lakosta protestina lakiesitystä vastaan. Lue lisää: Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018

Eduskunnassa yksittäiset opposition kansanedustajat eri puolueista kuitenkin tukivat hallituksen linjaa. Kaikkiaan seitsemän oppositioedustajaa äänesti hallituksen luottamuksen puolesta: heistä neljä oli rkp:n edustajia, minkä lisäksi tukijoiksi löytyi yksi edustaja vihreistä, perussuomalaisista sekä kristillisdemokraateista.

Lue lisää tiistain tiedonantokeskustelusta:

Hämmennys valtasi eduskunnan – ”Katson ministeriaitiota, ja puhemies, nyt se on aivan tyhjä”

Sipilällä ja Rinteellä tulinen väittely eduskunnassa: ”Näitä ovat SDP:n keinot – lisää tukia valtion piikkiin”

Eduskunnassa 31 vuotta istunut demari: ”En muista näin vastenmielistä tilannetta”

Petteri Orpo kohautti eduskuntaa – ”Huonommilla kyvyillä työpaikka”

Eero Heinäluomalta raaka ryöpytys: Osaamaton hallitus värjöttelee eduskunnan selän takana

Juha Sipilä eduskunnassa: ”Eniten ovat hyötyneet 100 000 ex-työtöntä – työllistyvän tulot +1000 €/kk”

Hallituksen tiedonanto, Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Teppo Ovaskainen, Yhteiskunta
Sdp:n Ville Skinnarin vanha lausunto irtisanomisista leviää – ”Valheellista ja väärää tietoa”
Sisältö:

Suurimman oppositiopuolueen sdp:n 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari pahoittelee Uuden Suomen haastattelussa tilannetta, jossa hänen vanhaa kannanottoaan irtisanomisten lainsäädäntöön on ryhdytty levittämään erityisesti Twitterissä.

Skinnarin lausunto nousi esiin myös eilen eduskunnan keskustellessa hallituksen työllisyyspolitiikkaan ja niin sanottuun irtisanomislakiin liittyvästä tiedonannosta.

Kyse on Skinnarin kesällä 2017 pitämästä puheesta, josta sdp julkaisi tiedotteen. Siinä Skinnari puhuu ”pienistä mikroyrityksistä” irtisanomisten helpottamisen osalta ja samalla esittää tiukennuksia suurten yritysten irtisanomisiin.

”Puhuin yksinyrittäjistä ja 1–4 hengen yrityksistä ja lisäksi laajemmin siitä tasapainosta, eli ehdotin tiukennuksia suurten yritysten irtisanomiskynnykseen”, Skinnari sanoo nyt.

Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoma totesi eduskuntakeskustelussa eilen näin:

”Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnarihan oli vuosi sitten tämän puheenvuoron käyttäessään sitä mieltä, että kannattaisi tämmöinenkin vaihtoehto selvittää, ja nyt se on selvitetty. Hallitus on tehnyt oikein kaksi tutkimusta asiasta. Molemmat päätyvät samaan havaintoon, että tällä ei ole työllisyysvaikutusta. Edustaja Skinnari on riittävän viisas, että hän ymmärtää tehdä johtopäätöksiä, kun saa vastauksia niihin kysymyksiin, joita on esittänyt, toisin kuin hallitus, joka vie tätä omista poliittisista syistään johtuen eteenpäin väen väkisin senkin jälkeen, kun on todettu näissä tutkimuksissa, että työllisyysvaikutuksia ei ole.”

Sosiaalisessa mediassa on jaettu kuvakaappauksia ja todettu, että Skinnarikin kannatti irtisanomisten helpottamista pienissä yrityksissä vielä vuosi sitten. Tätä viestiä ovat jakaneet Twitterissä muun muassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) avustajat ja useampi hallituspuolueiden kansanedustaja. Lisäksi Skinnari kertoo pettyneensä siihen, että Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on myös esittänyt Skinnarin mukaan harhaanjohtavia tulkintoja. Pentikäinen on Skinnarin mukaan jopa heittänyt, että Skinnarin lausunnot olisivat toimineet pohjana koko irtisanomislaille.

”Kai Suomeenkin on tullut tällainen fake news -politiikka, jossa levitetään valheellista ja väärää tietoa”, Skinnari sanoo.

Hallituksen hankkeella helpottaa irtisanomisia alle 10 hengen yrityksissä ei Skinnarin mielestä ”ole mitään tekemistä” hänen oman avauksensa kanssa. Skinnari aikoo painaa punaista nappia, kun eduskunta tänään äänestää hallituksen työllisyyspolitiikkaa koskevasta tiedonannosta ja samalla hallituksen luottamuksesta.

Skinnari sanoo olevansa edelleen sitä mieltä, että yhden hengen yritysten tilannetta olisi pyrittävä helpottamaan katsomalla asiaa kaikilta kanteilta. Hän mainitsee, että arvonlisäverorajan korottaminen ja verohelpotus ensimmäisen työntekijän palkkaamista varten olisivat varteenotettavia vaihtoehtoja.

Keskustelua aiheesta Twitterissä:

 

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Sosiaalinen media, Ville Skinnari
Juha Sipilä: Brexit-neuvotteluissa uusi takaraja – ”Tyypillistä loppuvedätystä”
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan Eurooppa-neuvosto tulee tänään keskiviikkona antamaan lisäaikaa Britannian EU-eron neuvotteluille. Sipilän mukaan neuvotteluaikaa on vielä, mutta marraskuussa häämöttää takaraja, jotta ero saadaan hoidettu hallitusti.

EU:n jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto saa tänään unionin pääneuvottelijan Michel Barnierin tilannekatsauksen brexit-neuvotteluiden tilasta. Pääministeri Sipilä edustaa Suomea kokouksessa, jossa ”Suomen tavoitteena on edelleen saada aikaan toimiva erosopimus, joka varmistaa UK:n hallitun EU-eron”.

Sipilän mukaan sopimuksen syntyminen oli lähellä jo viikonloppuna, mutta Britannia halusi lisäaikaa. Tämä ei pääministerin mukaan ole dramaattista.

”Meillä on vielä aikaa”, Sipilä kuvasi tilannetta.

Eurooppa-neuvosto on sopinut erosopimuksen hyväksymiselle varapäivän marraskuun puoliväliin. Se on Sipilän mukaan takaraja: jos sopimusta ei silloin synny, ”sitten tulee ongelmia aikataulussa”. Britannian on määrä irtautua EU:sta 29. maaliskuuta 2019, ja sekä Britannian että EU:n parlamentit tarvitsevat Sipilän mukaan noin kolme kuukautta aikaa sopimuksen käsittelyyn.

”Britannian puolella on kova paine saada tämä valmiiksi”, Sipilä sanoi viitaten muun muassa finanssisektorin ja autoteollisuuden hermoiluun.

Sipilän mukaan neuvotteluita hiertää vielä muun muassa Irlannin-kysymys eli rajan toimintaperiaatteiden määrittely. Sipilä kuitenkin uskoo erosopimuksen syntyyn ja niin sanottuun hallittuun brexitiin. Hänen mukaansa sopimuksettoman brexitin vaihtoehtoa ei nyt mietitä. Sopimukseton tila vaikuttaisi Suomeenkin, sillä sekä Suomen kansalaisten asema Britanniassa että brittien asema Suomessa jäisi tällöin epävarmaksi.

”Teemme kaikkemme, että sopimus syntyy. Luulen, että tässä on aika paljon sellaista tyypillistä loppuvedätystä, mikä kuuluu kaikkien sopimusneuvotteluiden loppuvaiheisiin”, hän kuvasi.

Brexit, Brexit, finanssi, Juha Sipilä, Michel Barnier, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, uutiset, Raha
Näkökulma: Sipilän yllätysavaus - taustalla kahden lupauksen veivaus
Sisältö:

“Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.”

- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018

“Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.”

- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017

Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa  Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.

Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.

Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.

“Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään”, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.

Tiistaina A-studiossa Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?

“Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon”, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.

Lue lisää: Lasse Laatunen Ylellä: Juha Sipilä sanoi juuri jotain hyvin merkittävää – Irtisanomislaista ”on ulospääsytie”

Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.

Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.

Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu “luottamusmiespakoksi”. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.

Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus “Tää on niin tätä”.

Neuvottelut Sipilän viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.

Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.

Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.

Irtisanomissuoja, Irtisanomissuoja, Juha Sipilä, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Työelämä
Miro Heiskanen vaihtoi HIFK:n Dallasiin: "Ei mitää ihmeellisiä ylläreitä ole ollut"
Sisältö:

Odotettu ja pelätty kymmenen NHL-ottelun rajapyykki lähestyy Dallas Starsin nuorta puolustajaa Miro Heiskasta. Heiskasella, 19, on vakaa aikomus pysyä ylhäällä.

Tiistaina Heiskanen pelasi ensimmäisen NHL-kautensa kuudennen ottelun. Stars hävisi vieraissa New Jersey Devilsille 0-3.

– Totta kai siihen tähdätään, että saa pelata NHL:ssä niin paljon kuin vaan pystyy. Ihan hyvältä on ainakin tähän mennessä tuntunut. Koitan vaan jatkaa samaa rataa, täytyy pystyä pelaamaan ihan omaa peliä, Heiskanen linjasi Newarkissa kamppailun jälkeen.

Heiskasella on menossa kolmevuotinen ensisopimus. Jos hän pelaa NHL:ssä vähintään kymmenen ottelua, ensimmäinen sopimusvuosi kuluu joka tapauksessa. Toisaalta seuralla on mahdollisuus lähettää alle 10 ottelua pelannut tulokas farmiin, jolloin hänen ensisopimuksensa ”liukuu” eli käytännössä pitenee vuodella.

Heiskasen tapauksessa sopimuksen liu’uttaminen tarkoittaisi Starsille merkittävää rahallista etua etenkin palkkakaton näkökulmasta, koska suomalaispuolustajan seuraava sopimus on varmasti tanakkaa miljoonaluokkaa.

– Ei siitä kymmenen ottelun rajasta käydä valmennuksen tai seurajohdon kanssa mitään ihmeellisempiä keskusteluja. Keskityn vaan omaan tekemiseen matsi kerrallaan, toteaa Heiskanen.

Devils-vierasottelussa Heiskanen kokosi nuoren NHL-uransa toiseksi suurimman jääajan (21.08). Starsilla on nippu kovan luokan taitohyökkääjiä, kuten Jamie Benn, Tyler Seguin ja Aleksander Radulov, mutta kahteen viime otteluun joukkue on osunut ainoastaan kerran.

– Tiedettiin entuudestaan, että kaveri tulee kovaa. Kovalla luistelulla he saivatkin luotua mestoja.

– Pitäisi vaan saada laitettua omista mestoista sisään. Yksi syy voi olla se, että pitäisi vielä enemmän ja kovempaa mennä maalille. Sitä kautta saisimme luotua tilanteita. Nyt ei ole pariin peliin oikein irronnut.

Heiskanen joutui todistamaan kahta Devils-maalia aitiopaikalta. Hänen oma pelinsä painui ensimmäistä kertaa kaksi maalia pakkaselle.

– Vastustaja tuli tosi kovaa, joten ei ollut hirveästi aikaa. Oma pelaaminen tuntui kuitenkin ihan suht hyvältä.

Heiskanen on pelannut hurjasti jääkiekkoa kuluneen vuoden aikana. Viime kauteen mahtuivat Liigan lisäksi niin nuorten MM-kisat, olympialaiset kuin aikuisten MM-kisat. Pakkilupaus vakuuttelee olevansa silti valmis hurjaan NHL-rääkkiin heti tulokaskaudellaan: edessä olisivat 82 ottelua kattava runkosarja ja mahdollisesti pudotuspelit päälle.

– Joo, kyllä sitä sai ihan hyvin levättyä kesällä. Sitten jaksoi treenatakin hyvin.

Heiskanen saapui Pohjois-Amerikkaan jo elokuun puolivälissä. Hän otti osaa Starsin lupaavien pelaajien leirille (development camp) ja vielä varsinaiselle NHL-harjoitusleirille. Mies osasi odottaa, että kaukalon vaihtuessa kapeaksi meno muuttuu.

– Ei nyt oikeastaan mitään ihmeellisiä ylläreitä ole tullut. Kovaa täällä tietysti pelataan, ja vauhti on kova.

– Aika lailla yritän pelata samaa peliä, jollaiseen olen tottunut. En muuta hirveästi mitään. Nopeasti pitää pyrkiä pelaamaan ja avaamaan peliä. Karvaus tulee todella kovaa.

Nuorukaisella on riittänyt kopissa suomenkielistä juttuseuraa. Starsissa pelaavat hyökkääjä Roope Hintz sekä puolustajat Esa Lindell ja Julius Honka.

– Onhan oleminen tietysti vähän erilaista kuin Suomessa. Ihan hyvin olen kuitenkin pärjännyt, ja sitten olen saanut jeesiä muilta suomalaisilta. Ei mitään kauheita ongelmia ole ollut, sanoo Heiskanen ovelasti virnistäen.

– Myös uusi kotikaupunki Dallas on tuntunut kivalta. Hyvät kelit. Olen tykännyt siellä olla, ei valittamista.

Stars varasi Heiskasen viime vuonna NHL:n varaustilaisuuden kolmantena. Tulokaskaudellaan espoolainen on saanut heti merkittävän roolin joukkueessa. Hän kuuluu kokoonpanoon niin yli- kuin alivoimapelissä. Vyöllä on nyt kuusi ottelua ja yksi syöttöpiste.

Haastattelu: Pasi Tuominen, Newark, New Jersey

Jääkiekko, Leijonat, Miro Heiskanen, NHL, Otto Palojärvi / Sport Content, Pasi Tuominen / Sport Content, Urheilu
Hoitajien liitoilta Tehyltä ja Superilta ilmoitus uudesta työtaistelusta
Sisältö:

STTK:hon kuuluvat hoitajaliitot, sairaanhoitajien Tehy ja lähihoitajien Super ilmoittavat uudesta työtaistelusta.

Molemmat liitot kertovat aloittavansa vuoronvaihtokiellon maanantaina 22.10.2018. Vuoronvaihtokielto kestää 4. marraskuuta asti. Virkasuhteisia se ei koske.

Vuoronvaihtokiellon aikana tehyläiset eivät vaihda työvuoroa työnantajan aloitteesta, mutta ylityötä voi työntekijän suostumuksella tehdä. Mielenilmaisun aikana superilaiset tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta vuoronvaihdoilla. Työnantajan aloitteesta tehtäviin vuoronvaihtoihin ei suostuta.

”Työnantajilta saattaa tulla pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille kutsuja keskusteluihin suojelutyöstä ja lakkorajoista. Vuoronvaihtokielto ei ole sellainen toimenpide, jossa täytyisi sopia näistä toimista”, Super tiedottaa.

Työtaistelullaan liitot vastustavat hallituksen aikeita helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Hallitus on tuonut asiasta ja työllisyyspolitiikastaan tiedonannon eduskuntaan, mutta varsinaista esitystä ei vielä ole.

Tehyn mukaan hallituksen hanke iskee etenkin naisvaltaisiin aloihin, joilla ei ole työehtosopimusten tuomaa irtisanomissuojaa, ja se heikentää naisten työmarkkina-asemaa.

”Jos tämä menee läpi, pelkäämme, että linja jatkuu ja samat heikennykset tulevat jatkossa uhkaamaan myös isompien yritysten työntekijöitä”, arvioi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Super on Suomen suurin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto, johon kuuluu noin 90 000 jäsentä. Tehy on on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, jolla on noin 160 000 jäsentä.

Tänään Julkisten alojen JHL ilmoitti myös kahden päivän lakosta, joka alkaa maanantaina 22.10.2018. Lue lisää: Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018

LUE MYÖS:

Teollisuusliiton Aalto: Sipilän ilmoitus ei merkitse mitään – Uusista työtaistelupäivistä ilmoitetaan pian

Lasse Laatunen Ylellä: Juha Sipilä sanoi juuri jotain hyvin merkittävää – Irtisanomislaista ”on ulospääsytie”

 

Petteri Orpo kohautti eduskuntaa – ”Huonommilla kyvyillä työpaikka”

Irtisanomislaki, Irtisanomissuoja, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Super, Tehy, Työelämä, Työtaistelut
Tiukka äänestystulos julki: 52 % suomalaisista kannatti talviaikaa
Sisältö:

Suurin osa suomalaisista haluaa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Se, olisiko siirryttävä talvi- eli normaaliaikaan vai kesäaikaan, jakaa mielipiteitä huomattavasti enemmän.

Talvi- eli normaaliaika näyttää olevan pienen suomalaisenemmistön mielipide, kun valtio kysyi kansalaisten kantaa kellojen siirtelyyn. Otakantaa-kysely keräsi yhteensä 677 000 vastausta ja avoimia vastauksia yhteensä 359 000 kappaletta. Lue tarkemmin: Muuttuuko Suomen aikavyöhyke? 677 337 suomalaista teki virallisen valinnan

Otakantaa-kysely avattiin 26:s syyskuuta ja vastausaikaa oli 12:een lokakuuta saakka.

Talviaikaa kannatettiin noin 238 000 vastauksessa kun taas kesäaikaa kannatettiin noin 216 000 vastauksessa.

Talviaikaa tai kesäaikaa kannattaneista vastauksien prosenttiosuudet jakautuivat niin, että noin 52 prosenttia kannatti talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa.

Uuden Suomen kyselyssä tilanne on yhtä tiukka. US:n kysely on edelleen auki. Voit vastata siihen tämän jutun lopussa.

Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa aikavyöhykkeisiin liittyviin väitteisiin. Myös aikavyöhykkeet jakoivat mielipiteitä, mutta vastaajista suuri osa (49 prosenttia) piti tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä, että aikaero Skandinaviaan tai Keski-Eurooppaan ei kasva nykyisestä yhdestä tunnista. Vain 13 prosenttia oli tästä täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Lausuntokooste ja analyysi Otakantaa-kyselyn avoimista vastauksista julkaistaan valtioneuvoston hanketietopalvelussa marraskuussa.

Roboteilla yritettiin huijata

Avovastauksia annettiin yhteensä 360 000, mutta näistä noin 220 000 on ilmeisten vastausrobottien antamia. Analysoitavia avovastauksia kertyi noin 140 000 kappaletta.

Avoimet vastaukset käydään läpi osana lokakuussa käynnistyvää asiantuntijoille, järjestöille ja muille sidosryhmille suunnattua lausuntokierrosta.

Vastausten kertymistä Otakantaa-palveluun seurattiin väärinkäytösten havaitsemiseksi.

Erityisesti 6. lokakuuta jälkeen kyselyyn tuli suhteellisen runsaasti robottivastauksia. Havaitut robottivastaukset on jätetty huomioimatta nyt julkaistuissa tuloksissa.

Kysely on toteutettu samalla tavalla kuin lukuisat Otakantaa-kyselyt aiemmin. Aikaisemmissa kyselyissä robottivastaukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia.

Otakantaa.fi-palvelu on osa oikeusministeriön ylläpitämiä sähköisiä demokratiapalveluita.'

Kellojen siirtelystä halutaan luopua

Suurin osa suomalaisista haluaa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Se, olisiko siirryttävä talvi- eli normaaliaikaan vai kesäaikaan, jakaa mielipiteitä huomattavasti enemmän.

Gallup-tutkimuksessa valtaenemmistö suomalaisista kannatti kellojen siirtelystä luopumista ja siirtymistä pysyvästi joko nykyiseen kesä- tai talviaikaan. Melkein yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, tutkimukseen osallistuneesta oli tätä mieltä. Vain kuusi prosenttia vastusti muutosta.

Kaikkien tutkittujen väestöryhmien valtaenemmistöt kannattivat kellojen siirtelystä luopumista. Näkemykset asiasta ovat hyvin samankaltaiset riippumatta siitä, kuka asiaa arvioi.

Jos vaihtoehdoiksi esitetään siirtyminen pysyvästi joko nykyiseen kesä- tai talviaikaan, talviaika kerää myös gallupkyselyssä hieman enemmän suosiota.

Melkein joka toinen, 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, pitäisi pysyvää talviaikaa parempana vaihtoehtona. Kaksi viidestä, 39 prosenttia, taas siirtäisi kellonsa pysyvästi mieluummin nykyiseen kesäaikaan. Vastaajista 14 prosenttia ei ottanut kantaa sen enempää talvi- kuin kesäajankaan puolesta.

Kaikissa tutkituissa väestöryhmissä oli sekä kesä- että talviajan kannattajia.

Kantar TNS:n toteuttamaan galluptutkimukseen vastasi 1 087 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mitä seuraavaksi?

Komission ehdotuksen käsittely jatkuu Euroopan neuvostossa ja parlamentissa. Asiaa käsitellään maaliikennetyöryhmässä ja epävirallisessa liikenneministerikokouksessa. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Direktiiviehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Käsittelyssä muodostetaan Suomen virallinen kanta komission ehdotukseen.

Valmistelun yhteydessä on kuultu laajasti kansalaisia. Näkemyksiä on selvitetty muun muassa galluptutkimuksella ja oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetyllä kansalaiskyselyllä.

Tietoja käytetään hyväksi asian valmistelussa. Myös eri alojen asiantuntijoita kuullaan ja näkemykset otetaan valmistelussa huomioon. Asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kuulemiseksi järjestetään lausuntokierros loka-marraskuussa.

Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksin. Vasta tämän jälkeen se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä.

LUE MYÖS:

Nyt tuli painava lausunto – THL: Suomi talviaikaan, kesäajasta pelkkää haittaa ihmiselle

Kellojen siirtäminen, Kellonaikojen siirtely, kesäaika, Kotimaa, Kotimaa, Matti Kankare / Talouselämä / Alma Talent, Normaaliaika, talviaika
Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018
Sisältö:

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n hallitus on päättänyt aloittaa poliittisen lakon, jolla vastustetaan irtisanomislakia, JHL kertoo. Lakossa on yli 10 000 JHL:n jäsentä. Yhteensä JHL:llä on yli 200 000 jäsentä.

"Lakko alkaa maanantaina 22. lokakuuta kello 00.00 ja päättyy tiistaina 23. lokakuuta kello 24.00. JHL:n aiemmin julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot päättyvät sunnuntaina 21. lokakuuta kello 24.00. Lakko koskee siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalvelualoja sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluita", JHL kertoo.

"Koulussa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ei välttämättä ole ruokaa tarjolla lakon aikana. Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa. Osa huoltotöistä jää tekemättä ja osa kirjastoista ja kulttuurikeskuksista sekä kuntien liikuntapaikoista on kiinni lakon ajan", JHL kertoo.

LUE MYÖS: Hoitajien liitoilta Tehyltä ja Superilta ilmoitus uudesta työtaistelusta

Liitto pahoittelee tiedotteessaan haittaa ja harmia, jota lakko aiheuttaa sivullisille. JHL on jo aiemmin ilmoittanut asteittain laajenevista työtaistelutoimista, jos maan hallitus ei lopeta lain valmistelua. Näin ei ole tapahtunut, liitto toteaa.

"Työnantajia nöyristelevä hallitus ajaa jääräpäisesti lakia, joka jaottelisi työntekijät kahteen kastiin sen mukaan, miten isossa työpaikassa he ovat töissä. Hallitus ei yksipuolisesti voi sanella, millä ehdoilla Suomessa tehdään töitä. Liittojen pitää päättäväisesti vastustaa työehtojen murentamista. Sipilän eduskunnassa järjestämä näytelmä ei tilannetta muuta", JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kommentoi viitaten hallituksen tiedonantoon, josta eduskunta tänään äänestää.

JHL:n hallitus muistuttaa, että liitto on valmis jatkamaan työtaistelua, jos irtisanomislain valmistelu jatkuu. Seuraavista työtaistelutoimista kerrotaan näillä näkymin lähiviikkojen aikana, sanoo liiton toimialajohtaja Håkan Ekström.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on tuonut eduskuntaan tiedonannon työllisyyspolitiikastaan ja kiistellystä irtisanomislaista. Näin hallitus on toivonut, että työntekijäliittojen poliittiset työtaistelut hiljentyisivät. Moni liitto on kuitenkin sanonut, ettei tiedonanto vaikuta asiaan. Hallituksen varsinaista esitystä työllistymiskynnyksen laskemisesta pienissä yrityksissä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Hallitus haluaa hankkeellaan helpottaa henkilöperusteisia irtisanomisia pienissä yrityksissä.

Pääministeri Juha Sipilä kommentoi uusia lakkoilmoituksia keskiviikkona hallituksen saatua eduskunnalta luottamuksen. Lue tarkemmin: Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin: ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”

Merkittävän Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi Uudelle Suomelle hiljattain, että liiton on tarkoitus ilmoittaa perjantaina uusista työtaistelutoimista.

LUE MYÖS:

Teollisuusliiton Aalto: Sipilän ilmoitus ei merkitse mitään – Uusista työtaistelupäivistä ilmoitetaan pian

Lasse Laatunen Ylellä: Juha Sipilä sanoi juuri jotain hyvin merkittävää – Irtisanomislaista ”on ulospääsytie”

Petteri Orpo kohautti eduskuntaa – ”Huonommilla kyvyillä työpaikka”

Irtisanomissuoja, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa
”Tikittävä aikapommi” laukeaa parin kuukauden päästä – koskee yli puolta verkkosivuista
Sisältö:

Php on erittäin suosittu ohjelmointikieli webissä, mutta se on saanut myös kritiikkiä muun muassa siitä, että kielen eri versiot eivät ole yhteensopivia. Yksi suosituimmista php-versioista putoaa pois tuen piiristä pian, mikä voi olla melkoinen riski.

Kaikkien php:n 5-versioiden tuki katkeaa vuodenvaihteessa. Tukea oltiin lopettamassa jo aiemmin, mutta sitä jatkettiin, koska käyttö oli niin runsasta. Eikä se ole lähestyvästä leikkurista huolimatta juuri vähentynyt, ZDnet kirjoittaa.

Nykyisistä nettisivuista lähes 80 prosenttia on rakennettu php:llä. Ikävää on, että 5-sarjan php on pohjana yhä noin 60 prosentilla sivustoista. Suosituimmista julkaisualustoista ainoastaan Drupal pakottaa tuetun php:n 7-version käyttöön, mutta sekin vasta maaliskuussa. Wordpress ja Joomla eivät tunne painetta ryhtiliikkeeseen.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tilannetta on kuvailtu tikittäväksi aikapommiksi. Jos joku löytää php:n viitosversiosta haavoittuvuuden, sitä voi käyttää ilmeisesti mielin määrin: korjauspäivitystä ei tule. Ja yli puolta maailman web-sivuista koskeva haavoittuvuus ei kuulosta ollenkaan hyvältä skenariolta.

Kuinka todellinen uhka sitten on? WordPressin WordFence-turvalisäosan kehittäneen Defiantin ahka-asiantuntija ei ole kovin huolestunut.

”Php-haavoittuvuus olisi todella paha asia, mutta haavoittuvat php-sovellukset ovat todennäköisempi riski”, Sean Murphy sanoo.

Paragon Initiative Enterprisen kehityspäällikkö Scott Arciszewski ei ole lainkaan yhtä levollinen ZDnetille antamissaan kommenteissa. Hän pelkää, että käy samoin kuin Windows XP:n tuen loputtua: haavoittuvuuksia alkaa ilmestyä esiin.

 
Ari Karkimo / Tivi / Alma Talent, Haavoittuvuus, Internet, Nettisivustot, PHP, Tietoturva, Tietoturva, ulkomaat, verkkosivut, Ulkomaat