Perjantai 14.12.2018

Uusi Suomi uutiset

Nyt tulee naisten yhdistetty – onko Suomi hereillä?
Sisältö:

Yhdistetty on ainoa talviolympialaji, jossa ei ole naisten sarjaa. Mäkihyppyynkin naiset hyväksyttiin MM-kisoissa vasta 2009 ja olympialaisissa 2014.

Nyt yhdistettykin on toteuttamassa tasa-arvon ja laajenemassa naisten lajiksi. Ensi tammikuussa Lahdessa naiset kilpailevat yhdistetyssä nuorten MM-kisoissa. Aikuisten MM-kisoissa naisten yhdistetyn on määrä olla mukana Oberstdorfissa 2021 ja olympiakisoissa todennäköisesti 2026.

Naisten yhdistetyn maailmancupia ei vielä ole, mutta naisten yhdistetyn Continental Cup alkaa tänä viikonloppuna Yhdysvalloissa. Lauantaina ja sunnuntaina kilpaillaan Coloradon Steamboat Springsissä ja joulunalusviikolla torstaina ja perjantaina Utahin Park Cityssa, joka muistetaan Salt Lake Cityn 2002 olympialaisista.

Suomessa naisten yhdistetty on uusi laji. Maajoukkueen suomalaiskilpailijatkin ovat hyvin nuoria.

Continental Cupissa kilpailevat suomalaisista 16-vuotias Pinja Koivisto ja 15-vuotias Annamaija Oinas. Molemmilla on taustalla junioriura mäkihypyssä. Heistä voi tulla yhdistetyn 2020-luvun arvokisamitalisteja.

Naisten mäkihypyssä Suomelta jäi etsikkoaika toteuttamatta. Naisten hyppäämiseen suhtauduttiin Suomessa 2000-luvun alussakin vielä penseästi. Kun naisten mäkihyppy pääsi arvokisoihin, oli suomalainen miesten mäkihyppy jo pahassa syöksykierteessä, eikä naisten mäkihypyn lisätukeen ollut enää resurssejakaan.

Julia Kykkänen, 24, on kiertänyt naisten mäkihypyn continental cupia ja maailmancupia vuosikaudet. Hän on ollut mukana viisissä MM-kisoissa sekä kaksissa olympialaisissa.

Toissa kesänä Kykkäsen tuet veikkausvoittovaroista puolitettiin ja Kykkänen joutui olympiaharjoittelun ohessa käymään töissä rakennuksilla. Saksassa, Itävallassa ja Japanissa naisten mäkihyppymaajoukkueessa urheillaan ammattilaisina. Siinä valossa Kykkäsen 23:s tila Pyeongchangin olympialaisista oli loistotulos.

Todennäköisesti Suomi voisi olla naisten mäkihypyn suurmaa, jos lajiin panostettaisiin lisää. Asennevammaisuutta naisten hyppäämistä kohtaan ei enää ole, mutta rahoituksesta on pulaa. Amatööripohjalta arvokisamenestykseen ei enää voi ponnistaa.

Yhdistetyssä Suomella olisi nyt oiva tilaisuus. Tuen suhteen kannattaisi olla aikaisin liikkeellä, jotta mitaleita voisi 2020-luvun MM-kisoista ja 2026 olympialaisista ropista.

On sinänsä outoa, että naisten mäkihyppy ja yhdistetty tulivat arvokisojen ohjelmaan niinkin myöhään. Naisten alppihiihto on ollut olympialaisten ohjelmassa vuosikymmenten ajan ja lajia arvostetaan. Myös naisten kelkkailu on ollut olympialaisissa kymmeniä vuosia.

Annamaija Oinas, Julia Kykkänen, Mäkihyppy, Olympialaiset, Otto Palojärvi / Sport Content, Pinja Koivisto, Yhdistetty, Urheilu
Tutkijat tylyttävät: ”Kolmikannan kriisi” on puppua – Puheilla tavoitellaan pienempiä palkkoja Suomeen
Sisältö:

Suomessa puhutaan nyt kolmikannan kriisistä ja työmarkkinoiden jäykkyydestä. Tutkijat ihmettelevät väitteitä, joita ovat esittäneet lähinnä työnantajien edustajat.

Paul Jonker-Hoffrén, Satu Ojala ja Markku Sippola Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta katsovat artikkelissaan, että kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita.

”Onko niin, että Suomen työmarkkinoita pidetään jäykkinä, koska kolmikanta on 'jäykkä' tai 'kriisissä'? Vai käytetäänkö näitä väittämiä strategisluonteisesti ajamaan tiettyä agendaa?”, he kysyvät.

Kolmikko osoittaa artikkelissaan, että suomalaiset työmarkkinat ovat laajasti tarkastellen varsin joustavat: työajat ovat eurooppalaisittain jopa erittäin joustavat, irtisanomisen helppous on hyvää eurooppalaista keskitasoa ja työvoiman kouluttaminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat pitkälle työnantajien päätäntävallassa.

”Sen sijaan monilla mittareilla suomalainen työaika on jo niin joustavaa, että se voi kuormittaa työntekijöiden hyvinvointia: Suomi asettuu EU-keskiarvoon tai sen yli niin työajan intensiteetissä, pitkien, yli 10-tuntisten työpäivien osuudessa, työaikojen epäsäännöllisyydessä kuin myös niiden työntekijöiden osuuksissa, joiden lepoajat työvuorojen välissä ovat jääneet viimeisen kuukauden aikana vähintään kerran alle 11 tunnin”, tutkijat kirjoittavat.

Perinteisiä joustavia työsuhdemuotoja ovat osa- ja määräaikaiset työsuhteet, joissa työskentelee artikkelin mukaan jopa viidennes työllisistä ja neljännes palkansaajista. Osa-aikatyösuhteita on Suomessa vielä EU-maiden keskiarvoa vähemmän, kun taas määräaikaiset työsuhteet ovat keskimääräistä yleisempiä.

Määräaikaisista työsuhteista kaksi kolmesta on tutkijoiden mukaan vastentahtoista. Opiskelijat työskentelevät näin usein mielellään. Sen sijaan vastentahtoisesti määräaikaista työtä tekevät matalapalkkaisten palvelualojen työntekijät sekä korkeasti koulutetut, usein perheenperustamisiässä olevat julkisen sektorin naiset.

Työvoima on Suomessa alituisessa liikkeessä, sillä kaikista työntekijöistä vaihtuu tutkijoiden mukaan vuosittain jopa neljännes ja työpaikoista useampi kuin joka kymmenes.

Tutkijat huomauttavat, että kiky-valmistelussa hallitus ajoi työmarkkinaosapuolet neuvottelupöytään, jossa saatiin aikaan historiallinen tulos työehtojen heikennyksistä. Tämä kertoo tutkijoiden mukaan pikemminkin kolmikantaisen järjestelmän joustavuudesta kuin jäykkyydestä.

”Koska kolmikannan sanotaan edelleen olevan ”kriisissä” ja tuottavan samalla ”jäykkyyttä”, herää kysymys, mitä työmarkkinoiden sääntelyn osa-alueita vielä halutaan siirtää työmarkkinaosapuolten ulottumattomiin.”

Palkkojen jousto syy kriisipuheisiin?

Kolmikon mukaan elinkeinoelämän edustajien puhe kolmikannan ”kriisistä” kulminoituukin yksinomaan palkkasäätelyn ”jäykkyyteen”, mikä on hyvin kapea määritelmä työmarkkinoiden jäykkyydestä. He huomauttavat, että palkoista ei edes päätetä kolmikannassa vaan työmarkkinaosapuolten keskinäisissä neuvotteluissa. Työnantajat ajavat paikallista sopimista.

”Tosiasiassa palkkojen ja muiden työehtojen henkilökohtainen joustovara saattaa olla se syy, jonka vuoksi työmarkkinajärjestelmämme argumentoidaan olevan ”kriisissä”. Tätä halutaan korjata lainsäädäntöteitse – ilman kolmikantaa. Kuitenkin yritysten sisäinen palkkahajonta on jo 1990-luvulta lisääntynyt kolmikannasta riippumatta.”

”Osa työvoimapulasta johtuu heikoista työehdoista”

Tutkijat muistuttavat, että pohjoismainen tulonjaon tasaisuus on mahdollistanut universaalin koulutusjärjestelmän sekä sosiaalisen nousun matalista luokka-asemista, ja toistaiseksi Pohjoismaissa ollaan mahdollisuuksien tasa-arvossa maailman kärkeä. Suomessa ei ole lailla säädettyä minimipalkkaa.

"Työehtojen henkilökohtainen jousto saattaa olla kuitenkin vaarallinen tie. Paitsi että se murtaisi työehtosopimusten laillisen legitimiteetin eräänlaisena ”perälautana”, se johtaisi joustoon kohti minimiä."

Tutkijat vaativat takaamaan työntekijöille säälliset työehdot, kun paikallista sopimista edistetään. Heidän mukaansa jo nyt osa työvoimapulasta johtuu heikoista työehdoista.

"Palkka voi olla riittämätön alueen elinkustannuksiin nähden, tarjotut työtunnit liian alhaiset tai työsuhteen jatkuvuus epävarmaa. Palkkojen joustaminen alaspäin ei vaikuttaisi työllisyyteen merkittävästi, mutta heikentäisi suomalaisen työmarkkinajärjestelmän legitimiteettiä."

"Kaikesta tästä sovittaneen parhaiten edelleen globaalisti tarkastellen ainutlaatuisissa, ulkomailla kadehdituissa, luottamukseen perustuvissa kolmikantaisissa työmarkkinaneuvotteluissa", tutkijat arvioivat.

Elinkeinoelämä, Kotimaa, Kotimaa, Markku Sippola, Minna Karkkola / Talouselämä / Alma Talent, Paul Jonker-Hoffrén, Politiikka, Satu Ojala, Työelämä, Työmarkkinat, Työmarkkinat, Työnantajat, uutiset, Yhteiskunta
Trafista eronneella johtajalla virka takataskussa – veti pois uuden johtajahakemuksensa
Sisältö:

Trafin eli liikenteen turvallisuusviraston pääjohtaja Mia Nykopp ilmoitti eroavansa tehtävästään torstaina. Syynä eroon oli se, että Trafi pani kaikkien ajokorttien tiedot vapaasti haettavaksi nettiin. Tämän on katsottu loukkaavan ihmisten tietoturvaa.

Kohusta uutisoi ensimmäisenä Tekniikka&Talous-lehti.

Erosta huolimatta Nykopp jää kuitenkin, ainakin joulukuun ajaksi, viraston palvelukseen. Hänen eroilmoituksensa koskee pääjohtajan määräaikaista tehtävää, ei hänen aiempaa virkaansa, josta hän on saanut virkavapauden.

Virkavapaus olisi loppunut joka tapauksessa tammikuun alussa.

Nykopilla on siis edelleen Trafin liikennejärjestelmien ja kehittämisen toimialan johtajan virka.

Viestintävirasto ja Trafi yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi eli Traficomiksi tammikuun alussa. Ne kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen.

Kaikki Viestintäviraston ja Trafin virat siirtyvät uuteen virastoon. Se, miten tehtävät uudessa Traficomissa täytetään, on vielä auki. Näin ollen myös Nykopp siirtynee uuteen virastoon. Mitään ilmoitusta virastojen yhdistymistä seuraavista yt-neuvotteluista tai henkilöstön vähennyksistä ei ole tullut.

Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriö kertoi, että uuden viraston johtaja valitaan marraskuussa, mutta valintaa ei tehty. Johtaja kuitenkin valitaan vielä joulukuun aikana, sanoo kansliapäällikkö Harri Pursiainen.

”Erilaiset selvitykset ovat vieneet odotettua kauemmin. Prosessi on hyvässä vauhdissa”, Pursiainen sanoo.

Mia Nykopp oli yksi viran hakijoista. Samalla kun Nykopp jätti pääjohtajan tehtävän, hän myös peruutti hakemuksensa Traficomin johtoon.

Muut hakijat ovat Viestintäviraston johtaja Jarno Ilme, Viestintä-viraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa, Viestintäviraston johtaja Jarkko Saarimäki sekä Eviran johtaja Erik Semenius.

”Ei tämä muuta mitenkään hakuprosessia. Nykopp ei vain enää ole hakijoiden joukossa”, Pursiainen sanoo.

Lue myös: Ajokorttikohu: Trafin pääjohtaja eroaa

Ajokorttitiedot, Ilkka Jauhiainen / Talouselämä / Alma Talent, Kotimaa, Kotimaa, Kuljettajatiedot, Kuljettajatiedot, Mia Nykopp, Trafi, uutiset, Yhteiskunta
Tiedustelulait: Suojelupoliisi sysättiin nyt eduskunnan ulkopuolelle – Näin 13 kansanedustajan taustat tarkistetaan
Sisältö:

Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi mietinnöt niin sanotusta tiedustelulakipaketista. Uuden tiedustelulakivaliokunnan kansanedustajista ei tehdäkään suojelupoliisin laajaa tuvallisuusselvitystä. Uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoisi jatkossa myös koko suojelupoliisia.

Laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, jossa tietosuojavaltuutettu tarkastaa kansanedustajan taustat suojelupoliisin rekisteristä.

”Tämä pieni muutos tähän tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenyyteen tyydyttää kaikkia ja se on hyvä”, sanoo perustuslakivaliokunnan jäsen Kaj Turunen (kok).

”Tietosuojavaltuutettu hakee tiedot suojelupoliisilta valiokuntaan hakeutuvan kansanedustajan aloitteesta. Jos merkintöjä on, tieto siitä, että on merkintä, tulee kansanedustajalle itselleen. Kansanedustaja voi sitten tehdä oman henkilökohtaisen ratkaisunsa siitä, jatkaako hän hakeutumista vielä valiokunnan jäseneksi”, Turunen jatkaa.

Aiemmin vasemmistoliitto vastusti julkisuudessa näkyvästi eduskunnan puhemiesneuvoston esitystä, että suojelupoliisi olisi tehnyt tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille laajan turvallisuusselvityksen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi kritisoi järjestelyä siksi, että valiokunnan tehtäviin kuuluu suojelupoliisin valvominen.

”Nyt sitten halutaan päästää suojelupoliisi eduskuntatalon sisälle ja vieläpä mukaan prosessiin, jossa valitaan suojelupoliisia eli heitä itseään valvovat jäsenet valiokuntaan. Sekö on demokratiaa? Poliisivaltiota pukkaa”, Mustajärvi arvosteli Facebookissa.

Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen on puolestaan arvioinut Uuden Suomen haastattelussa, ettei hän välttämättä uskaltaisi luovuttaa kansanedustajille turvaluokiteltua tietoa, jos heille ei ole tehty henkilöturvallisuusselvitystä.

LUE MYÖS: 

Sotatieteiden tohtori: 11 kansanedustajan turvallisuusselvitys tarpeen – ”Kammataan ilmiselvät riskit pois”

”Poliisivaltiota pukkaa” – Vasemmistoliitosta tyly kuittaus sotatieteiden tohtorille

Kansanedustaja Turunen kertoo, että ehdotettu järjestely supon tekemästä selvityksestä olisi ollut perustuslain mukainen.

”Laaja henkilöturvallisuusselvitys olisi ollut paljon laajempi. Perustuslaki lähtee siitä, että tämän tyyppisissä asioissa välttämättömin tehdään”, Turunen toteaa.

Hän täsmentää, että jos tiedusteluvalvontavaliokuntaan pyrkivä kansanedustaja haluaa suojelupoliisin rekisterimerkinnästä huolimatta jatkaa hakua, käynnistäisi se neuvottelut eduskunnan sisällä. Niihin ottaisivat osaa kyseessä oleva kansanedustaja, tämän edustaman eduskuntaryhmän puheenjohtaja, eduskunnan pääsihteeri ja tietosuojavaltuutettu.

Tiedustelulakipaketissa esitetään myös uuden tiedusteluvalvontavaltuutetun viran perustamista. Perustuslakivaliokunta katsoo, että siviili- ja sotilastiedustelua valvoessaan valtuutetun pitäisi valvoa koko suojelupoliisia, eikä pelkästään supon toteuttamaan siviilitiedustelua.

Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumatonta asemaa tulee vielä vahvistaa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.

Lisäksi tiedusteluvalvontavaliokunnalle tulee antaa oikeus lausua mielipiteensä tiedusteluvalvontavaltuutetun virantäytöstä. Valiokunta voi siten esimerkiksi haastatella hakijoita niin halutessaan.

Kaj Turunen, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Politiikka, Suojelupoliisi, Tiedustelu, Tiedustelulaki, Tiedustelulaki, Tiedusteluvaliokunta, Yhteiskunta
Nyt tehtiin uusi koulutuslupaus – Kokoomus ja keskusta jäivät pois
Sisältö:

Eilen torstaina järjestetyssä Helsingin yliopiston Tiedekulman puoluepaneelissa nähtiin uusi koulutuslupaus. Tentin aluksi puolueiden edustajilta kysyttiin, kuka heistä haluaa tehdä lupauksen uudestaan. Katso kuva tilanteesta alempaa jutusta.

Tentissä oli mukana pääosin eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Hallituspuolueita keskustaa ja kokoomusta edustivat Tuomo Puumala ja Sari Multala, joista Puumala on eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja Multala varapuheenjohtaja.

Edellisvaalien alla hallitusta edustavat puoluejohtajat lupasivat Suomen ylioppilasliitto SYL:n kampanjassa, ettei koulutuksesta leikata. Kuitenkin niin tapahtui tällä hallituskaudella. Koulutuslupaus on noussut julkisuudessa esiin kerta toisensa jälkeen vaalikauden aikana. LUE TARKEMMIN: Järkytys leviää – Näin tuore opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaa tv:ssä

Torstaisessa vaalitentissä koulutuslupauksen tekivät kaikki muut puolueet paitsi hallituksessa istuvat kokoomus, keskusta ja siniset. Lupauksen tehneet nostivat esille saman kampanjalapun, jota käytettiin jo vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. Katso kuva:

 

 

Kokoomuksen Sari Multala sanoi, ettei tee lupausta, koska asia ei ole kokoomuksesta kiinni.

”Haluan luvata vain asioita, joihin itse voin vaikuttaa. Yksin en saa tästä asiasta päättää”, Multala sanoi.

KeskustanPuumala oli samoilla linjoilla.

”En pysty yksin luvata eikä keskustakaan pysty siitä yksin päättämään.”

Puumala oli kuitenkin optimistinen sen suhteen, että seuraavalla hallituskaudella koulutukseen voitaisiin ehkä panostaa hyvän taloustilanteen seurauksena.

Sinisiä edustava puheenjohtaja Sampo Terho totesi olleensa itse tekemässä koulutusleikkauksia. Hän sanoi, että kaikki puolueet ovat olleet samassa tilanteessa eikä kukaan haluaisi koulutuksesta leikata. Myös Terho piti mahdollisena, että ensi vaalikaudella koulutukseen voitaisiin taas panostaa.

Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2019, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Koulutusleikkaukset, Koulutuslupaus, Politiikka, Sampo Terho, Sari Multala, Tuomo Puumala
Huomasitko tätä, autoilija: Kaavailussa myös ”könttäpalautuksia” ilmastolaskun kurittamille
Sisältö:

Ranskassa mellakoineita keltaliivejä on jo ehditty pitää ensimmäisenä oireena tulevasta, kun ilmastotalkoiden kustannuksia kasaantuu autoilijoiden harteille. Autoilijoille ikävien päätösten vastapainoksi kaavaillaan kuitenkin myös erilaisia verohelpotuksia ja könttäkorvauksia, Tekniikka&Talous kertoo.

”Ilmastotoimien eriarvoistumisvaikutuksista voi tulla koko ilmastotaistelun pullonkaula, jos epäonnistutaan”, myöntää johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Hänestä on tullut ilmastonmuutoskeskustelun yksi johtohahmo Suomessa. Sitra on eduskunnan alainen ajatushautomo.

Eriarvoistumisen ongelma vilahti myös keskiviikkona liikenneministeriön liikenteen ilmastoraportissa. Sen mukaan liikenteen puhdistaminen ilmastovaikutuksista voi tuoda uusia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.

Näin käy, kun liikenteen päästöjä vähennetään nostamalla liikenteen verotusta ja maksuja, ja päästöttömyyttä tuettaan. Jos ilmastonmuutosta aiotaan jarruttaa, luvassa on kuitenkin myös ikäviä päätöksiä.

”Poliitikkojen tehtävä on ratkaista, miten toiset ihmisryhmät eivät kärsi tai maksa enemmän kuin toiset”, Pantsar sanoo.

Myös Sitran Mari Pantsar vakuuttaa, että yksittäisten dieselverojen tapaisille pisteveroille on parempia vaihtoehtoja. Se tarkoittaa kuitenkin isompaa verotuksen muutosta, myös Suomessa.

”Verotusta on muutettava kokonaisuutena, ei yksittäisillä pisteveroilla kuten polttoaineveroilla. Esimerkiksi päästöverojen, kuten liikenteen polttoaineverojen, nostamisen vaikutusta eri tuloluokille tulee kompensoida veronalennuksilla toisaalla. Se tarkoittaa tuloverojen alentamista tai könttäsummapalautuksia pienituloisille”, hän sanoo.

”Jos edistämme sähköautoja, pitää katsoa miten sähkö tuotetaan ja se tuotetaan todennäköisesti tuulivoimalla. Jotta sitä riittää, pitää katsoa rakennusten energiatehokkuutta. Tämä on kokonaisvaltainen yhteiskunnan siirtymä.”

Lue laajempi juttu Tekniikka&Taloudesta.

Autoilu, Ilmasto, Ilmastopolitiikka, Kotimaa, Kotimaa, Liikenne, Mari Pantsar, Politiikka, Tuula Laatikainen / Tekniikka&Talous / Alma Talent, uutiset, Yhteiskunta, Ympäristö
Juha Sipilän puolueessa kriisi päällä? – Keskustajohtajalta pääsi pitkä nauru
Sisältö:

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunilta pääsi pitkä nauru tänään perjantaina keskusjärjestö STTK:n sosiaaliturvaan keskittyvässä vaalitentissä, kun esiin tuotiin väite puolueen kriisistä sosiaaliturvauudistuksen suhteen.

Helsingin Sanomat arvioi tänään julkaistussa analyysissaan, että ”keskusta on kriisiytymässä”, sillä pääministeripuolue on sisäisesti täysin erimielinen siitä, pitäisikö sosiaaliturvan olla vastikkeellista vai vastikkeetonta. HS:n tietojen mukaan tilanne turhauttaa puolueessa.

Keskustelu asiasta lähti aiemmasta pääministeritentistä, jossa pääministeri Juha Sipilällä oli vaikeuksia perustulokäsitteen, vastikkeellisuuden ja vastikkeettomuuden käsitteiden kanssa. LUE TARKEMMIN: Juha Sipilä riehaantui perustulosta – ”Ei tietenkään jos on töissä! Ei tietenkään jos tulot ylittävät rajat!”

Keskustalainen peruspalveluministeri Annika Saarikko kommentoi puolueensa tilannetta Uudelle Suomelle ja linjasi, että toimeentulotuki on nöyryyttävä: Ministeri Annika Saarikko: ”Toimeentulotuki on nöyryyttävä ja pitää poistaa”

STTK:n tentin juontaja Annika Damström kysyi Kulmunilta kommenttia siitä, että keskustan kerrotaan jo olevan kriisissä. HS:n uutisen kuvassa Kulmuni ja Sipilä on asetettu asiassa vastakkain. Kulmuni vetää keskustassa työryhmää, jossa asiaa on valmisteltu.

Kulmuni hekotteli jo Damströmin esittäessä kysymystään.

”Saattoi olla ehkä vähän ylidramaattinen tulkinta”, Kulmuni naurahti.

Keskusta on pitänyt perustuloa esillä jo 1990-luvulta ja viime kesän puoluekokous vahvisti puolueen sitä tavoittelevan. Kulmuni sanoi tentissä, että keskusta pyrkii noudattamaan sitä, mitä puoluekokous on linjannut ja ”kenttäväki yhteistyössä jo vuosikymmeniä ajanut”.

Kulmunin mukaan on vaikea tehdä sellaista perustulomallia, että se kategorisesti tulisi automaattisesti kaikille ihmisille.

”Yritämme tehdä sellaisen mallin, johon valtion rahat riittävät”, Kulmuni sanoi.

”On hieno juttu, että kansanliikkeessä on erilaisia mielipiteitä. Isoilla puolueilla on myös siällä erinäköisiä painotuksia”, hän totesi.

LUE MYÖS: Hämmennys Juha Sipilän perustulopuheista – Kansanedustaja: Tässä on keskustan todennäköinen malli

Kulmunin mukaan kaikki ovat samaa mieltä siitä, että sosiaaliturvan pohjaa pitää yksinkertaistaa ja että ihminen voi ottaa keikkatyön vastaan. Kulmunin mukaan ihmiset tarvitsevat myös palveluita, kuten kuntoutusta.

Jenni Tamminen, Katri Kulmuni, Kotimaa, Kotimaa, Perustulo, Politiikka, sosiaaliturva, Sosiaaliturva
Brexit: Theresa May sai laihat eväät EU:lta – Sipilä myöntää: ”Emme tiedä mihin riittää”
Sisältö:

EU-johtajat laativat torstaina viiden kohdan päätelmät brexitistä, joiden tarkoituksena on auttaa Britannian pääministeri Theresa Mayta saamaan erosopimus läpi Britannian parlamentissa.

EU-johtajien brexit-kannanotot jäivät kuitenkin vähemmän lupaaviksi, kuin mitä alkuperäiset luonnokset antoivat olettaa.

Loppupäätelmien mukaan EU:n ja Britannian neuvottelemat erosopimus ja poliittinen julistus tulevaisuuden suhteesta ”eivät ole uudelleen neuvoteltavissa”.

EU-johtajat tarjoavat päätelmissään kuitenkin vakuutteluja, että kiistelty varajärjestely koskien Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa on vain vakuutus.

”EU on vakaasti päättäväinen työskentelemään nopeasti seuraavasta sopimuksesta..., jotta varajärjestelyä ei tarvitsi käyttää”, päätelmissä sanotaan.

Jos varajärjestely joudutaan ottamaan käyttöön, EU-johtajat painottavat kuitenkin, että se olisi käytössä ”väliaikaisesti, jos tai kunnes se korvataan sitä seuraavalla sopimuksella, joka takaa kovan rajan välttämisen”.

Siinä tapauksessa EU ”parhaissa pyrkimyksissään” neuvottelisi ja saisi ”nopeasti” valmiiksi seuraavan sopimuksen niin, että ”varajärjestely olisi voimassa vain niin kauan kuin se olisi tiukasti tarpeellista”.

Sipilä: Pyyntöön on vastattu

Suomen pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan Mayn pyyntöön on nyt vastattu ja pallo on Britannialla.

”Päätelmissä toistetaan ne kohdat, jotka ovat olleet epäilyksen alla. Emme tiedä, mihin se riittää”, Sipilä myöntää.

”Juridisesti sitova on erosopimus”, Sipilä alleviivaa.

Sipilä myöntää, että tilanne on vaikea Britannian parlamentissa, jossa ei tällä hetkellä löydy enemmistöä yhdellekään vaihtoehdolle.

”Minun tilanneanalyysini on se, että tämä kierros tarvittiin, että saadaan äänestystilanne syntymään joko sopimuksesta tai sopimuksettomasta tilasta.”

Paljon karsiutui

Mediatietojen mukaan alkuperäisestä päätelmäluonnoksesta karsiutui pois Britannian pääministerin kannalta merkittäviä asioita.

Luonnoksessa EU-maat ilmaisivat olevansa valmiita miettimään ”muita mahdollisia takeita”, jotta erosopimus saataisiin hyväksyttyä.

Se poistettiin, mikä voi johtua siitä, että lause olisi voinut antaa ymmärtää, että lisäneuvotteluille olisi sittenkin tilaa. Nyt EU-johtajat rajaavat lisäneuvottelujen mahdollisuudet pois.

Poistolistalle joutui myös lause siitä, että varajärjestely ei ole ”toivottu lopputulos” ja että se olisi käytössä vain ”lyhyen ajan”.

Tilanne kärjistynyt Britanniassa

Perälauta, backstop on brexit-erosopimuksen kiistanalaisin asia. Kyse on varajärjestelystä, joka varmistaa, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliin ei tule kovaa rajaa, jos uudesta suhteesta ei ehditä sopia siirtymäajan puitteissa.

Britanniassa erosopimuksen varajärjestely on herättänyt suurta vastustusta, koska sen pelätään ajavan Britannian määrittelemättömäksi ajaksi kiinni tulliunioniin EU:n kanssa. Britannia ei voi myöskään irtisanoutua varajärjestelystä yksipuolisesti, vaan molempien suostumusta tarvitaan.

Britanniassa tilanne on kärjistynyt tällä viikolla. Maanantaina pääministeri May perui äänestyksen erosopimuksesta varman häviön vuoksi ja tiistaina osa hänen puolueensa jäsenistä yritti kaataa hänet luottamusäänestyksessä. May selvisi äänestyksestä ehjin nahoin.

Voittaakseen parlamentaarikot puolelleen, Mayn pitää vakuuttaa maamiehensä siitä, että varajärjestelyä ei ole tarkoitus käyttää ja jos käytetään, niin vain väliaikaisesti.

Torstain kokouksessa EU-johtajat keskustelivat brexitistä yhdessä Mayn kanssa, toisin kuin aiemmilla kerroilla, jossa Mayn esityksen jälkeen johtajat jatkoivat keskustelua keskenään.

EU-johtajat keskustelivat torstain aikana myös EU:n budjetista sekä ulkoasioista, muun muassa Kertšinsalmen tapahtumiin liittyvästä kannanotosta. EU-budjetin osalta EU-johtajat päättivät, että seuraavan kerran asiasta keskustellaan päämiestasolla kesäkuun huippukokouksessa ja että lopulliset päätökset tehdään Suomen puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden loppupuolella.

LUE MYÖS:

 

Sipilä tuskastuneena Brexitistä: ”Saimme populismin lyhyen oppimäärän – lopputulos kaikkien nähtävillä”

Ratkaiseva brexit-äänestys lykkääntyy: May palaa Brysseliin hattu kourassa

Sipilä: Brexit-ehdoista sopu Euroopassa

Brexit, Brexit, Euroopan unioni, Juha Sipilä, Politiikka, Soili Semkina / Kauppalehti / Alma Talent, Theresa May, ulkomaat, Ulkomaat
Pekka Haavistolta uusi lausunto perussuomalaisista: ”Vihreät on arvopuolue”
Sisältö:

Vihreät ei sittenkään ole valmiita hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto kertoi ensin perjantaina julkaistussa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, ettei hän suoraan sulje pois hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Haavisto korosti MT:ssä, että hallitusyhteistyön ”ratkaisevat asiat, eivätkä puolueiden nimet”. Samalla hän kuitenkin korosti, että eduskuntavaaleihin on vielä aikaa ja puolueiden linjaukset voivat muuttua.

Myöhemmin perjantaina Haavisto täsmentää Facebookissa, etteivät perussuomalaisten nykyiset arvot anna mahdollisuutta yhteistyöhön.

”Vihreät on arvopuolue, jolle ympäristönsuojelu, ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat keskeisimpiä arvoja ja perusta, jolle koko puolue on perustettu”, Haavisto aloittaa.

”Hallitusyhteistyötä teemme vain sellaisten puolueiden kanssa, jotka ovat valmiita sitoutumaan näihin arvoihin ja hyväksyvät ne hallitusohjelmassa. Nykyisessä eduskuntatyössä perussuomalaiset ovat olleet vihreiden tavoitteiden suurimpia vastustajia, ja sen vuoksi ajattelen, että perussuomalaisten nykyinen linja ei anna mahdollisuutta vihreille olla samassa hallituksessa”, hän jatkaa.

LUE MYÖS:

Näkökulma: Pekka Haavisto sortui alkeelliseen temppuun – kalahti omaan nilkkaan

Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2019, Kotimaa, Pekka Haavisto, Perussuomalaiset, Politiikka, Uusi Suomi, vihreät, Yhteiskunta
Leijonien kokeilujoukkueessa paljon hyvää
Sisältö:

Leijonat ei onnistunut Timo Jutilan juhlaottelussa torstaina ottamaan voittoa, vaikka johti matsia jo 3-0. Tshekki voitti rankkarikisan päätteeksi 4-3. Silti Leijonat jätti itsestään positiivisen kuvan.

Suomi on Venäjän EHT-turnauksessa liikkeellä kokeilujoukkueella. Päävalmentaja Jukka Jalonen haluaa kokeilla EHT-turnauksissa useita eri pelaajia, mikä on järkeenkäypää. MM-kisoissa joukkueen rungon muodostanevat kuitenkin NHL-pelaajat.

Leijonat siirtyi 3-0 -johtoon Anrei Hakulisen, Juuso Puustisen ja Toni Rajalan maaleilla. Kolmannessa erässä Tshekki nousi Leijonien nukahdusten takia tasoihin. Ylimääräisen pisteen ratkaisu olikin sitten lottoa.

Kahdessa ensimmäisessä erässä Leijonien pelaamisessa oli paljon hyviä elementtejä. Moni uusi maajoukkuepelaaja pelasi hyvällä itseluottamuksella.

SM-liigan tasoa on moitittu syystäkin, mutta sarjan parhaat pelaajat kykenevät vastaamaan kansainväliseen vauhtiin. MM-kisakomennus tulevana keväänä ei ole muutamalta Liiga-pelaajalta, kuten esimerkiksi Oula Palvelta tai Jani Hakanpäältä mahdottomuus.

Lauantaina Leijonat pelaa Moskovassa Ruotsia vastaan. Ottelu alkaa jo kello 11.30 Suomen aikaa.

Moskovasta Leijonat matkaa Pietariin. Siellä pelataan sunnuntaina Krestovsky-jalkapallostadionilla Venäjää vastaan.

Pietarin otteluun on myyty yli 60 000 lippua. Monelle Venäjän EHT-turnauksen Leijona-pelaajalle kyse saattaa olla uran suurimmasta tapahtumasta.

Jääkiekko, Jääkiekon MM-kisat, Jani Hakanpää, Leijonat, Otto Palojärvi / Sport Content, Oula Palve, Urheilu
Näkökulma: Pekka Haavisto sortui alkeelliseen temppuun – kalahti omaan nilkkaan
Sisältö:

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on nostattanut tänään keskustelua ja saanut laajaa mediahuomiota kommenteillaan Maaseudun Tulevaisuudessa. Haavisto ei sulkenut pois hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa ja sanoi, ettei pidä yhden puolueen demonisoinnista.

”Hallitusyhteistyön ratkaisevat asiat, eivätkä puolueiden nimet”, Haavisto sanoi.

Vihreiden riveistä on jo ehditty tyrmätä Haaviston kommentti ja lausuntoa on siteerattu useissa tiedotusvälineissä. Haavisto itse on pehmennellyt linjaansa sosiaalisessa mediassa sanomalla, että ”perussuomalaisten nykyinen linja ei anna vihreille mahdollisuutta olla samassa hallituksessa”. LUE LISÄÄ: Pekka Haavistolta uusi lausunto perussuomalaisista: ”Vihreät on arvopuolue”

Todellisuus on se, että Haavisto matkii lausunnollaan toisen oppositiopuolueen, vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja pääministeripuolue keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän aiempia kommentteja. Andersson kritisoi kysymyksenasettelua viime kuussa järjestetyssä EK:n vaalitentissä, jossa puoluejohtajilta kysyttiin halukkuudesta hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. LUE TARKEMMIN: Andersson ja Sipilä varoittavat perussuomalaisten demonisoinnista – Orpo ja Rinne tyrmäsivät hallitusyhteistyön heti

”Kysymyksenasettelu ei koske puolueiden sisällöllisiä poliittisia kantoja, vaan tämä koskee yhteistyötä ja suhtautumista yhteen ainoaan puolueeseen. Ja minä en näe, että joidenkin puolueiden demonisointi olisi sisältökeskustelua eteenpäin vievä tapa”, Andersson sanoi tuolloin.

Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi tentissä samansuuntaisesti ja ilmoitti olevansa Anderssonin kanssa samaa mieltä. 

Haavisto onnistui saamaan puolueensa ja nimensä päivän poliittiseen keskusteluun, mutta hänen käyttämänsä keino ei ole tyylikkäimmästä päästä. Suora matkiminen on aika alkeellista. Kaiken huipuksi temppu kalahti Haaviston omaan nilkkaan, sillä hän joutui selventämään puheitaan jälkeenpäin.

Vihreät kommentoi Uuden Suomen kyselyssä syyskuussa, että puolueelle hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ei ole mahdollista. EK:n vaalitentissä Haavisto ei kuitenkaan nostanut kättään, kun puoluejohtajilta kysyttiin, kuka ei ole valmis lähtemään hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Haavisto ei tosin tentissä puhunut yhden puolueen demonisoinnista, vaan sanoi tentissä näin:

”Jokainen puolue voi ilmoittaa vain omasta puolestaan, mitä aikoo tehdä. Vihreiden osalta tilanne on sellainen, että jos olisimme hallitusneuvotteluissa, vaatisimme hyvin tarkan hallitusohjelman. Jos siinä hallitusohjelmassa olisi rasistisia äänenpainoja, maahanmuuttokielteisyyttä, jos siinä hallitusohjelmassa suhtauduttaisiin kielteisesti vaikka kehitysapuun tai maailman köyhien auttamiseen, en usko, että se hallitusohjelma saisi vihreiltä tukea.”

Kirjoittaja on Uuden Suomen uutispäällikkö.

Eduskuntavaalit 2019, Jenni Tamminen, Juha Sipilä, Kotimaa, Kotimaa, Li Andersson, Pekka Haavisto, Perussuomalaiset, Politiikka, Politiikka, vihreät
Ministeri Annika Saarikko: ”Toimeentulotuki on nöyryyttävä ja pitää poistaa”
Sisältö:

Toimeentulotuki on nöyryyttävä osa suomalaista sosiaaliturvaa, katsoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). Siksi sen poistaminen ja korvaaminen muulla mallilla pitää olla keskiössä, kun sosiaaliturvaa ryhdytään seuraavalla vaalikaudella uudistamaan.

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimeisimmäksi turvaverkoksi ja ennen kaikkea tilapäiseksi, niin että sen varasta noustaisiin takaisin työmarkkinoille tai muihin palveluihin. Käytännössä näin ei tapahdu. Toimeentuloasiakkuudet ovat pitkittyneet ja lisäksi toimeentulotuen käytön on todettu periytyvän vanhemmilta lapsille.

”Järjestelmä ikään kuin valehtelee itselleen, että se on väliaikainen tuki, kun se tosiasiassa on liian pysyvä”, Saarikko sanoo.

”Ensisijaisena tavoitteena pitää olla toimeentulotukijärjestelmän poistaminen.”

Eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet esittelevät sosiaaliturvamallejaan tai hiovat niitä valmiiksi vaalikenttiä varten. Keskusta kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Perustuloa puolue on pitänyt esillä jo 1990-luvulta ja viime kesän puoluekokous vahvisti puolueen sitä tavoittelevan.

Mitä keskusta sitten tarkoittaa perustulolla, on vielä toistaiseksi työn alla. Saarikolle perustulo tarkoittaa ennen kaikkea erilaisten viimesijaisten etuuksien yhdistämistä yhdeksi samansuuruiseksi summaksi.

”Eli ei arvotettaisi köyhyyden syitä.”

Yleisesti perustuloa pidetään vastikkeettomana etuna. Rahat tulevat tilille ilman sen suurempia kysymyksiä. Keskustanuoret ovat esittäneet progressiivisen negatiivisen tuloveron mallia, joka tarkoittaa, että jos tuloja ei ole, valtio maksaakin ”negatiivista veroa” eli tilille tuloa. Kun palkka- tai muut tulot kasvavat, tuki leikkautuu pois ja julkinen valta alkaa taas karhuta omaa osuuttaan tuloista progressiivisesti.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä kirjoittaa tällä viikolla julkaistussa kirjassaan pitävänsä mallia todennäköisenä puolueen mallina. Saarikkokin katsoo, että malli vastaa puolueen ”pitkää linjaa”.

Keskustanuorten mallissa perustulo itsessään olisi vastikkeeton, mutta nuorisojärjestö pitää myös mahdollisena, että sen päälle voitaisiin maksaa muita vastikkeellisia tukia, joiden maksamisen ehtona olisi eri velvoitteita.

Keskusteluun vastikkeettomuudesta tuskastui silminnähden keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä aiemmin tällä viikolla. Termit vastikkeettomuus ja vastikkeellisuus hämäävät, hän sanoi Keskuskauppakamarin pääministeritentissä. Sipilän mielestä vastikkeellisuutta on jo se, että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä, eikä ”kukaan kannata sellaista mallia, jossa työtön ei ole työmarkkinoiden käytössä”.

”Tämä on juuri nyt se, mistä meillä on pohdinta käynnissä. Mitä tarkoittaa, ettei tarvitse tehdä mitään? Opintotuen eteen pitää opiskella, työmarkkinatukeen pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä”, Saarikko sanoo.

”Kannatan sellaista mallia, johon rakennetaan myös kannustinelementtejä päälle, että miten tukea voi saada lisää, jos esimerkiksi on työmarkkinoiden käytössä tai osallistuu sosiaalipalveluihin, jos niitä tarvitsee”, hän jatkaa.

Varsinaista perustuloa olisi Saarikon ajattelussa se pohjataso, jonka päälle muita tukia voisi saada. Se leikkautuisi tulojen kasvaessa pois negatiivisen tuloveron tapaan.

Kun keskusta on päässyt eteenpäin vastikkeellisuuskysymyksessä, edessä on toinen iso keskustelu siitä, minkä suuruinen puolueen perustulon pitäisi olla.

”Emme me ole vielä päässeet siihen keskusteluun”, Saarikko tunnustaa.

”Mutta en pidä tätä mitenkään dramaattisena asiana. Tätähän varten puolueet ovat olemassa! Käydään keskustelua siitä, mikä on puolueen linja ja mitä on köyhän asian ajaminen tänä päivänä.”

Päivitys 12.54: Korjattu keskustanuorten kanta perustulon vastikkeettomuudesta. Järjestö kannattaa vastikkeetonta perustulon osaa.

LUE MYÖS:

Hämmennys Juha Sipilän perustulopuheista – Kansanedustaja: Tässä on keskustan todennäköinen malli

Juha Sipilä riehaantui perustulosta – ”Ei tietenkään jos on töissä! Ei tietenkään jos tulot ylittävät rajat!”

Zyskowiczin ja Niinistön riita: Vihreiden mallin laskenut ekonomisti kertoo totuuden ”miljardilaskusta” – keskituloiselle -13€/kk

Nyt tuli oma perustulomalli EK:lta: ”Kaikille maksettava perustulo on utopiaa”

Annika Saarikko, Keskusta, Kotimaa, Ossi Kurki-Suonio, Perustulo, Politiikka, Sosiaaliturva, Sosiaaliturvan uudistus, Yhteiskunta
31.3.2019-aikataulu peruttu: Kellonaikojen siirtelyn loppuminen venyy jopa vuoteen 2021
Sisältö:

Näyttää siltä, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin vasta vuonna 2021, mutta lopullisia päätöksiä ei vielä ole. Alkujaan komissio ehdotti, että viimeinen pakollinen siirtyminen kesäaikaan tapahtuisi jo ensi vuonna sunnuntaina 31. maaliskuuta.

Kellojen siirtelystä luopumisesta päätetään ensin EU:ssa, ja sen jälkeen jokainen jäsenmaa päättää kansallisesti, mihin aikaan siirtyy pysyvästi.

LVM:n hallitusneuvos Jenni Rantio kertoo, että tällä hetkellä neuvottelujen pohjana on nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan kompromissiehdotus, jonka mukaan kellojen siirtelystä luovuttaisiin vasta vuonna 2021. "Kompromissiehdotus sai aika paljon kannatusta, koska monet jäsenmaat katsoivat, että tarvitsevat lisäaikaa kansallisiin selvityksiin ja koordinointiin muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Nyt neuvotteluja jatketaan tältä pohjalta, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole, eikä luopumisajankohtaa ole lyöty lukkoon", Rantio kertoo.

Kellojen siirtelystä voidaan siis luopua aiemminkin kuin vuonna 2021, mutta komission alun perin ehdottama ajankohta alkaa olla jo turhan lähellä. Rantion mukaan on vielä liian aikaista arvioida, milloin asiasta tehdään lopullisia päätöksiä.

Rantio kertoo, että Otakantaa-kysely kellojen siirtelystä oli historiallisen suosittu.

"Näin suurta määrää vastauksia ei palvelussa ole koskaan aikaisemmin ollut. Kysely oli poikkeuksellisen suosittu ja sitä myös ennakoitiin todella suosituksi."

Aikaisempi kansalaisaloite aiheesta keräsi yli 70 000 allekirjoitusta.

Komission ehdotusta käsiteltiin liikenneneuvoston kokouksessa viime viikolla ja käsittely jatkuu Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ensi vuoden puolella. Direktiiviehdotusta on käsitelty valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnassa.

Suomalaiset villiintyivät kommentoimaan

Kellojen siirtelystä luopuminen sai yksimielisen tuen lausuntokierroksella. Lisäksi lähes 680 000 suomalaista vastasi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) viralliseen nettikyselyyn aiheesta.

Lausunnonantajia oli yhteensä 24, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Opetushallitus, Poliisihallitus, Finanssiala ja Finnair. Kaikki olivat sitä mieltä, että kellojen siirtelystä tulee luopua, mutta erimielisiä oltiin siitä, tulisiko siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.

Lausunnonantajat perustelivat talviajan valintaa pääasiassa sillä, että sen katsotaan edistävän töiden järjestämistä ja ihmisten hyvinvointia. Aiemmin on kerrottu, että tutkimusten mukaan valoisammat aamut ovat ihmisten terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin valoisat illat.

Pysyvän kesäajan kannattajat painottivat kuitenkin lausuntokierroksella valoisia iltoja liikenneturvallisuuden ja töidenjälkeisten liikuntaharrastusten takia.

LVM kysyi lisäksi suomalaisilta Otakantaa-nettisivulla, pitäisikö Suomen valita pysyväksi ajaksi nykyinen kesäaika, nykyinen talviaika vai jokin muu aika. 677 000 suomalaista vastasi, ja myös avoimia vastauksia annettiin 359 000, joista tosin noin 250 000 oli vastausrobottien jättämiä. Oikeusministeriön analyysin mukaan bottivastauksilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta kyselyn tuloksiin.

Kooste lausuntokierroksesta sekä analyysi suomalaisten Otakantaa-kansalaiskyselyyn jättämistä avoimista vastauksista julkaistiin tällä viikolla.

Näitä suomalaiset painottivat

Vahva yhteinen aihepiiri suomalaisten avoimissa vastauksissa oli tuki kellojen siirtelyn lopettamiselle. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva siirtely nähtiin turhana ja hyvinvoinnille haitallisena.

Eniten vastauksissa esiintyi valon määrään arjessa liittyviä sanoja. Sekä pysyvää talvi- että kesäaikaa perusteltiin eniten valoisuudella, joka talviajan kannattajilla liittyi etenkin talviaamuihin ja kesäajan kannattajilla etenkin talvi-iltoihin.

Monissa vastauksissa korostettiin kellojen siirtelyn vaikutusta työssä käyvien ihmisten näkökulmasta: valoa kaivattiin ennen työtä ja töiden jälkeen.

Kesäajan kannattajien perusteluissa iltojen valoisuutta pidettiin tärkeänä harrastusten, hyvinvoinnin sekä lasten ja perheiden kannalta. Talviajan kannattajat toivat esille selvästi enemmän terveyteen liittyviä perusteluja.

Vastausten perusteluissa toistui usein toive siitä, että ratkaisu luotaisiin yhteistyönä naapurimaiden kanssa.

LVM teetti Otakantaa-kyselyn lisäksi galluptutkimuksen Kantar TNS Oy:llä. Tulokset olivat hyvin samankaltaiset ja talviaika oli hiukan kesäaikaa suositumpi. Otakantaa-kyselyssä noin 52 prosenttia vastanneista kannatti talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa. Gallup-vastaajista 47 prosenttia kannatti talviaikaa, 39 prosenttia kesäaikaa ja 14 prosenttia ei ottanut kantaa kummankaan puolesta.

LUE MYÖS: 

Tiukka äänestystulos julki: 52 % suomalaisista kannatti talviaikaa

Suomen aikavyöhyke voi muuttua – Esitys: viimeinen pakollinen kellonajan siirto 31.3.2019

Kellojen siirtäminen, Kellonaikojen siirtely, kesäaika, Kotimaa, Kotimaa, Minna Karkkola / Talouselämä / Alma Talent, talviaika
Rajuja väitteitä Venäjältä: USA:lla käynnissä salainen sotilaskampanja, Ukraina valmistelee hyökkäystä
Sisältö:

Venäjältä kuuluu nyt rajuja väitteitä liittyen Venäjän ja Ukrainan väliseen konfliktiin. Uutistoimisto Tass raportoi Venäjän Etyj-edustajan Aleksandr Lukashevitsin puheista.

Lukashevits on sanonut Tassin mukaan Venäjän havainneen, että Yhdysvallat värvää kansalaisiaan erityistehtäviin Ukrainassa.

Lukashevits sanoo, että LinkedIn-yhteisöpalvelussa haetaan ukrainan kieltä osaavia Yhdysvaltain kansalaisia ”peitetehtäviin Ukrainassa”. Hänen mukaansa kyse ei voi olla muusta kuin Ukrainan militarisoinnista.

Lukashevits sanoo Tassin mukaan myös, että Itä-Ukraina on tiedottanut Etyjiä Ukrainan hallinnon ”suunnitellusta hyökkäyksestä”, joka saattaa tapahtua myöhemmin joulukuussa. Venäjän hallintoa myötäilevän valtiollisen median RT:n mukaan Venäjä sanoo, että Ukraina valmistelisi provokaatiota maan itäosassa tarkoituksenaan käyttää sitä keinona hyökätä kapinallisia vastaan.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko tviittasi eilen torstaina englanniksi, että Venäjän aiemmat toimet Kertsinsalmella edellyttävät Ukrainalta ”selvää ja vahvaa vastausta”.

EU-johtajat vaativat torstaisessa kokouksessaan Venäjää vapauttamaan kiinni ottamansa ukrainalaiset merimiehet.

Venäjä tulitti ja valtasi ukrainalaisaluksia miehittämänsä Krimin niemimaan lähistöllä marraskuun lopulla ja on kiristänyt otettaan Kertsinsalmesta, joka erottaa Asovanmeren Mustastamerestä.

Vuonna 2014 alkoi Itä-Ukrainan sota Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien joukkojen välillä Venäjän miehitettyä Krimin.

LUE MYÖS:

Ukrainan presidentiltä raju ryöpytys: Mitä Vladimir Putin haluaa?

Varustautuminen kiihtyy: Venäjä tuo uudet ohjukset Krimille – Ukraina kutsuu Naton aluksia apuun

Varoitus Virosta: Täysi sota voi alkaa Ukrainassa hetkenä minä hyvänsä

Itä-Ukrainan sota, Jenni Tamminen, Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Ulkomaat
Nyt puhuu sisäministeri Mykkänen: Tätä GCM-paperi merkitsee Suomelle
Sisältö:

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on julkaissut Twitterissä videon, jossa hän vastaa huoleen YK:n siirtolaispaperin eli GCM:n merkityksestä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Katso video jutun loppupuolelta.

Erityisesti perussuomalaiset on nostattanut huolta paperista, joka hyväksyttiin YK-kokouksessa alkuviikolla. Mykkänen edusti Suomea kokouksessa. Usea maa on ilmoittanut, ettei lähde mukaan GCM-ohjeistukseen.

Lisäksi tulevana maanantaina GCM:ää vastustava, ilmeisesti pieni mielenosoittajien joukko kokoontuu eduskuntatalon edustalla. LUE TARKEMMIN: ”Keltaliivit” tulevat Suomeenkin – Mielenosoittajat kokoontuvat eduskuntatalolle 17.12.

Mykkänen luettelee videolla kolme pointtia GCM-paperista. 

”Mitä tämä paperi merkitsee Suomelle? Ensinnäkin se merkitsee, että me ollaan tehty selväksi, että Eurooppa ei voi antaa suojaa, jos lähtömaat eivät ota omia kansalaisiaan takaisin”, Mykkänen sanoo.

”Toiseksi saadaan vauhtia yhteistyöhön laittoman rajanylityksen järjestäjiä vastaan.”

”Kolmanneksi tämä paperi ei edellytä eikä vaadi Suomelta muutoksia lakeihin eikä meidän nykyisiin rajanylitys- tai turvapaikkakäytäntöihin millään tavalla”, Mykkänen sanoo.

Mykkäsen mukaan ei ole tarkoitus, että kaikki maat olisivat yhtä mieltä paperin 23 toimesta, vaan ideana on se, että eri maat valitsevat niistä itselleen sopivia toimia.

”Askel hallittuun, sääntöperäiseen rajapolitiikkaan ja maahanmuuttopolitiikkaan”, Mykkänen kuvailee.

”Jos olet eri mieltä, lue lisää itse, älä usko räyhääjiä”, Mykkänen päättää videonsa. Katso koko video tästä: 

 

 

LUE MYÖS:

Näkökulma: Tämä paperi repii koko Eurooppaa Suomi mukaan lukien – vaikka kyseessä on pelkkä ”puuterirasia”

Timo Soinilla ja Laura Huhtasaarella kova yhteenotto GCM-paperista – ”Pitäisi tietää tosiasiat, kun näitä asioita tuo esille”

Oikeuskansleri vahvisti: GCM ei sido Suomea – Perussuomalainen: Ei tarvitse toteuttaa miltään osin

GCM-sopimus, Jenni Tamminen, Kai Mykkänen, Kotimaa, Kotimaa, maahanmuutto, Siirtolaisuus, Siirtolaisuus