Sunnuntai 26.5.2019

Uusi Suomi uutiset

Ennusteet: Kokoomuksen EPP ja sdp:n S&D menettämässä kymmeniä paikkoja europarlamentissa
Sisältö:

Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP on pitämässä suurimman puolueryhmittymän paikkansa Euroopan parlamentissa, mutta se menettänee kymmeniä edustajia. Näin ennakoivat muun muassa Saksan yleisradion Deutsche Welle ja Politico-verkkolehti.

EPP olisi DW:n mukaan saamassa noin 163 meppiä ja Politicon mukaan noin 176 meppiä. Menetystä olisi Politicon ennusteen mukaan 40 paikkaa. Suomalaisista puolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit kuuluvat EPP:n ryhmään.

Toiseksi suurin ryhmittymä on ennusteiden mukaan sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D, joka saisi DW:n mukaan 147 paikkaa ja Politicon mukaan 149 paikkaa. Menetystä olisi Politicon ennusteessa 38 paikkaa.

Euroopan liberaalidemokraattien liitto eli ALDE nostaa edustajamääräänsä. Se saisi DW:n mukaan 96 paikkaa ja Politicon mukaan 101 paikkaa. Nousua olisi Politicon mukaan 32 paikkaa. Suomesta keskusta ja Rkp kuuluvat ALDE:n ryhmään.

Italian sisäministeri Matteo Salvinin johtama laitaoikeiston ryhmittymä saisi Politicon mukaan 70 europarlamentaarikkoa, mikä tarkoittaisi 30 paikan lisäystä. Vihreät saisivat 62 edustajaa, missä lisäystä olisi 10 paikkaa.

Seuraa eurovaalien tuloksen kehittymistä Suomen osalta alta.

LUE MYÖS:

Eurovaalien ensitulokset julki: Kokoomus suurin, seuraa reaaliajassa

Ennakkoäänet: Eero Heinäluomalle hirmupotti – Sdp:lle kolmas paikka?

 

 

EPP, Euroopan parlamentti, Eurovaalit, Eurovaalit 2019, Eurovaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, S&D, Teppo Ovaskainen, uutiset, Yhteiskunta
Käänne: Sdp:n Mikkel Näkkäläjärvi putoamassa
Sisältö:

Eurovaalien ääntenlaskennan edetessä on tapahtunut käänne: sdp on menettämässä ennakkoäänten perusteella puolueelle tulossa olleen kolmannen meppipaikkansa.

Käänne on odotettu, sillä sdp:n odotettiin ennakkoon pysyvän kahdessa meppipaikassa. Sdp:n Eero Heinäluoma on saanut hirmupotin ääniä ennakkoon.

 

Vielä ennakkoäänten perusteella puolueelle oli tulossa kolme meppiä: Eero Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri ja Mikkel Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärven sijaan paikan on saamassa nyt rkp:n Nils Torvalds.

Vielä ei tiedetä, kuka saa Suomen 14. paikan, niin sanotun "brexit-paikan". Siihen Näkkäläjärvellä on edelleen hyvätkin mahdollisuudet. Suomi saa yhden meppipaikan lisää, jos Britannian EU-ero toteutuu.

LUE MYÖS: Tässäkö eurovaalien suomalaiset voittajat tänään? Seuraa täältä, meneekö ehdokkaasi läpi

Tällä hetkellä meppipaikan ovat saamassa lisäksi sdp:stä Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri, kokoomuksesta Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen, vihreistä Ville Niinistö ja Heidi Hautala, vasemmistoliitosta Silvia Modig, keskustasta Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen sekä perussuomalaisista Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen.

Eurovaalit 2019, Eurovaalit 2019, Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka
Näkökulma: Juha Sipilän keskustalle toinen peräkkäinen katastrofitulos
Sisältö:

Puheenjohtaja Juha Sipilän keskusta on kärsimässä jo toisissa peräkkäisissä vaaleissa veret seisauttavan tappion.

Keskusta on saanut eurovaalien ennakkoäänistä vaivaiset 13,7 prosenttia, puolue on sijalla neljä ja yksi euroedustajan paikka lähtee.

 

 

Keskusta ei menestynyt myöskään kuntavaaleissa 2017 ja presidentinvaaleissa 2018, joten keskustan vaalimenestys ei puheenjohtajan paikalta syksyllä väistyvän Sipilän aikana päätä huimaa.

Keskustasta läpi olisivat menossa uutena Mauri Pekkarinen ja istuvana meppinä Elsi Katainen. Europarlamentista putoaisi Mirja Vehkaperä.

Keskusta romahti viime kuun eduskuntavaaleissa 13,8 prosenttiin. Näissä eurovaaleissa puolue jäänee sen alle, koska keskustalaiset ovat yleensä aktiivisia äänestämään ennakkoon ja jo ennakkoäänissä luku oli hieman pienempi.

Näillä luvuilla ja näissä tunnelmissa keskusta on matkalla Antti Rinteen (sdp) hallitukseen toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Hallitusneuvotteluja vetävä Rinne sai vaali-illan alkajaisiksi hymyn huulilleen. Demarit sai ennakkoäänistä 16,7 prosenttia. Nyt se näyttäisi kolmelta paikalta, mutta voi hyvin olla on, että tämä kolmas paikka menee lopulta rkp:lle.

Jännitettävää riittää myös 14. paikasta, joka tulee Suomelle, kun Britannian ero EU:sta toteutuu. Tässä niin sanotussa brexit-paikassa on kiinni muiden ohella kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Voittajilta näissä vaaleissa näyttävät etenkin vihreät ja kokoomus. Edellinen on saamassa yhden paikan lisää ja jälkimmäinen yltänee Suomen suurimmaksi europuolueeksi kolmella paikalla.

Eurovaalit 2019, Kotimaa, Markku Huusko
Ennakkoäänet: Eero Heinäluomalle hirmupotti – Sdp:lle kolmas paikka?
Sisältö:

Eurovaalien ennakkoäänten perusteella sdp olisi saamassa kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin. Puolueen osuus ennakkoäänistä oli noin 16,7 prosenttia.

"Vaalivoittohan tässä on tulossa", puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi.

Sdp nousisi kokoomuksen ohella kolmen euroedustajan puolueeksi, jos ennakkoäänet pitäisivät kutinsa lopullisessa ääntenlaskennassa.

Konkaridemari Eero Heinäluoma sai peräti hieman yli 70 000 ennakkoääntä, ja hän lienee vaalien äänikuningas. Hänen lisäkseen istuva meppi Miapetra Kumpula-Natri ja Mikkel Näkkäläjärvi olisivat ennakkoäänten perusteella menossa läpi.

Antti Rinteen mukaan sdp voi vielä menettää kolmannen paikkansa varsinaisen vaalipäivän äänissä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sen sijaan pitää kokoomuksen suurimman puolueen asemaa jo selvänä.

LUE LISÄÄ: Eurovaalien ensitulokset julki: Kokoomus suurin, seuraa reaaliajassa

SEURAA VAALIEN TULOKSEN KEHITTYMISTÄ ALTA:

 

 

Eero Heinäluoma, Eurovaalit, Eurovaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Mikkel Näkkäläjärvi, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta
Eurovaalien ensitulokset julki: Kokoomus suurin, seuraa reaaliajassa
Sisältö:

Eurovaalien ennakkoäänten tulokset on julkaistu. Voit seurata tulosten kehittymistä reaaliajassa Uuden Suomen tulospalvelusta. Kokoomus on suurin puolue ennakkoäänissä 20,9 prosentilla. Sdp on saamassa vaalivoiton ja yhden mepin lisää. Tässä vaiheessa sdp:n kannatus on 16,7 prosenttia. Vihreiden ennakkoäänten tulos on 14,4 prosenttia ja keskustan 13,7 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus on tässä vaiheessa 13,1 prosenttia.

 

 

Tulokset voivat muuttua oleellisestikin sunnuntai-illan mittaan, kun varsinaisen vaalipäivän äänet lasketaan.

Ennakkoarvioissa eurovaalien suurimmaksi voittajaksi arvioitiin vihreät, jonka on odotettu saavan toisen paikan europarlamenttiin.

Eurovaalien häviäjän on odotettu olevan keskusta, jonka on arvioitu menettävän yhden paikan.

Muiden puolueiden paikkamäärien on odotettu pysyvän samana.

LUE MYÖS: Tässäkö eurovaalien suomalaiset voittajat tänään? Seuraa täältä, meneekö ehdokkaasi läpi

Eurovaalit 2019, Eurovaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Uusi Suomi
Vatteri Bottas sai pettyä Monacossa
Sisältö:

Valtteri Bottakselle Monacon F1-kisa tarjosi ison pettymyksen. Hän jäi kolmanneksi, vaikka voittoon olisi ollut mahdollisuuksia.

Bottaksen Mercedes-tallikaveri Lewis Hamilton ajoi voittoon tuskien taipaleen jälkeen. Hänen renkaansa olivat aivan lopussa, koska Mercedes oli laittanut hänen autoonsa pehmeämmät renkaat, mutta Hamilton pystyi pitämään kärkipaikkansa maaliin saakka.

Voittonsa Hamilton omisti aiemmin viikolla menehtyneelle F1-legendalle, Niki Laudalle.

- Tämä oli varmasti elämäni rankin kisa. Taistelin todellakin Nikin (Lauda) puolesta. Tiedän, että hän katsoi meitä taivaasta ja yritin vain tehdä hänet ylpeäksi. Kaipaan häntä todella, kommentoi Hamilton F1:n tv-haastattelussa.

Hamiltonin renkaat olivat maalissa aivan lopussa.

- En aikonut tulla varikolle. Ajoin joko voittaakseni tai kolaroidakseni, Hamilton ilmoitti.

Bottakselle kolmostila oli ehdoton pettymys. Max Verstappenin aiheuttama osuma verotti Bottaksen menestysmahdollisuuksia.

- Viikonloppu tarjosi pettymyksen. Auto oli kyllä nopea ja tuntuma oli siitä hyvä. Eilisen pienet erot tekivät kisapäivästä vaikean, Bottas sanoi F1:n tv-haastattelussa.

Bottas koki rengasrikon osuttuaan Max Verstappenin autoon. Bottas syytti tapahtuneesta Verstappenia.

- Piti pysähtyä Lewisin kanssa samaan aikaan. Max pääsi rinnalle, eikä jättänyt tilaa. Renkaani sai puhkesi ja jäin muiden taakse. Sitten olikin sellaista sunnuntaiajoa, Bottas sanoi.

Verstappen ajoi maaliin toisena, mutta sai osumastaan Bottakseen viiden sekunnin aikasakon pudoten tuloksissa neljänneksi. Sebastian Vettel nousi toiseksi ja Bottas kolmanneksi.

Hamilton johtaa toisena olevaa Bottasta nyt 17 pisteellä. Hamilton on voittanut tällä kaudella neljä ja Bottas kaksi kisaa.

Sebastian Vettel otti Monacon F1-kilpailussa niin sanotun torjuntavoiton ajettuaan toiseksi. Tulos oli parempi, kuin neljännestä ruudusta startannut Vettel uskalsi odottaa.

Vettel ajoi maaliin kolmantena, mutta Max Verstappenin viiden sekunnin aikasakko nosti hänet toiseksi.

- Yritin pitää sijoitukseni, mutta paine oli kova. Takarenkaiden kanssa oli ongelmia. En saanut niitä vain lämmitettyä. Olosuhteisiin nähden olen tyytyväinen, Vettel sanoi F1:n tv-haastattelussa.

Ferrarilla on ollut alkukaudella isoja vaikeuksia. Talli on myös antanut tasoitusta tyrimisellään. Ferrarin arviointivirheen takia Charles Leclerc oli Monacon aika-ajoissa vasta 16:s ja kisassa Leclerc rikkoi autonsa.

Vettel tekee Ferrarin tilanteen selväksi.

- Tiedän, että meillä on paljon työtä edessämme. Emme ole tarpeeksi nopeita, hän sanoi suorasukaisesti.

Kimi Räikköselle kisa oli tuskaa. Hän oli maalissa vasta 17:s.

F1, Formula 1, Jääkiekko, Lewis Hamilton, Otto Palojärvi / Sport Content, Valtteri Bottas, Urheilu
Donald Trumpilta taas outo tviitti: ”Pohjois-Korean pikkuaseet eivät häirinneet minua”
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aiheuttanut Japanin-vierailullaan hämmenystä Pohjois-Koreaa koskevalla Twitter-päivityksellään.

”Pohjois-Korea laukaisi joitain pikkuaseita, mikä häiritsi joitain hallinnossani, ja muitakin, mutta minua ei. Uskon, että Kim pitää lupauksensa minulle”, Trump tviittasi ennen tapaamistaan Japanin pääministerin Shinzo Aben kanssa.

BBC:n ja CNN:n mukaan sekä Abe että Trumpin turvallisuusneuvonantaja John Bolton ovat tuominneet Pohjois-Korean uusimman, muutama viikko sitten tehdyn ohjuskokeen YK:n päätöslauselman vastaisena. 

CNN:n tulkinnan mukaan Trump on viime viikkoina usein ottanut Boltonia maltillisempia kantoja ja korostanut haluavansa ennen muuta säilyttää hyvät suhteet Pohjois-Korean johtajaan Kim Jong-uniin.

Pohjois-Korean laukaisi toukokuun alussa ohjuksia kohti Japaninmerta. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli testi lyhyen kantaman ballistisilla ohjuksilla. Massachusetts-instituutin politiikan professori Vipin Narang arvioi tuolloin Kim Jong-unin testaavan, kuinka pitkälle Trumpin kärsivällisyys riittää.

Lue myös: 

Pohjois-Korea laukaisi sittenkin ballistisen ohjuksen? – Tutkijat: ”Kim testaa, kuinka pitkään Donald Trump sulkee silmänsä”

Pohjois-Korea laukaisi ”tunnistamattomia ammuksia”- Analyytikko: ”Vaarallista kierrettä vältettävä hinnalla millä hyvänsä”

 

Donald Trump, Pohjois-Korean ohjuskoe, Politiikka, Presidentti Donald Trump, ulkomaat, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Perustuslakivaliokunnan kuulema HUS-pomo löysi tuttuja pulmia Antti Rinteen sotesta: ”Ajavat lopulta tämänkin mallin ongelmiin”
Sisältö:

Yksi perustuslakivaliokunnan Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistuksia koskeneita lausuntoaan varten kuulemista asiantuntijoista, HUSin hallintoylilääkäri ja terveysoikeiden professori Lasse Lehtonen uskoo myös tulevan Antti Rinteen (sd) hallituksen soten joutuvan vaikeuksiin perustuslaillisten ongelmien vuoksi.

”Kun soten syntyminen jää jälleen riippumaan monialaisten maakuntien perustamisesta, on vaarana, että itsehallinnollisia maakuntia koskevat perustuslakikysymykset vievät tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyviltä kysymyksiltä. Jo edellisen lakipaketin osalta jotkut perustuslakiasiantuntijat katsoivat, että maakuntavaaleista pitäisi olla kirjaus perustuslaissa. Myös hallitusneuvotteluissa esillä ollut maakuntien verotusoikeus voi nousta perustuslain muuttamista edellyttäväksi kysymykseksi. Huonoimmassa tapauksessa uusi hallitus valmistelee soten maakuntamallin ja maakuntaveron varaan, mutta maakuntien verotusoikeuteen liittyvät perustuslailliset ongelmat ajavat lopulta tämänkin sote-mallin ongelmiin”, Lehtonen kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Käytännössä Rinteen hallituksen sote-ratkaisu on toteutuessaan hyvin lähellä Sipilän hallituksen sote-mallia – lukuun ottamatta laajaa valinnanvapautta, jota kokoomus Sipilän hallituksessa ajoi. 

Valtioneuvoston kanslia tiedotti viikolla, että sote-uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

”Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisen komitean toimesta maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä”, tiedotteessa kerrotaan.

Lue lisää: Uutta tietoa Rinteen hallituksen sote-ratkaisusta – Hyvästit laajalle valinnanvapaudelle

Lasse Lehtonen huomauttaa, että jos maakuntien verotusoikeus halutaan soten rahoituksen perustaksi, olisi hyvä, että asian taakse olisi mahdollista saada perustuslain muuttamiseksi tarvittava eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö. 

”Itse pidän soten rahoitusta monella tapaa soten onnistumisen kriittisenä kysymyksenä. Parlamentaarisesti pitäisi ainakin pystyä päättämään soten rahoituksen tasosta, jollei maakuntien rahoitusmuodosta parlamentaarisessa komiteassa löydy sopua. Perustuslain 19 § turvaa jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joten sote ei tämän vuoksi voi koskaan olla keskeinen julkistalouden säästökohde”, hän kommentoi. 

”Bkt-osuus pitäisi nostaa nykyisestä 9,5 %:sta pohjoismaiselle 10,5 % tasolle”

Lehtosen mielestä olisi tärkeää, että rahoitustaso sidottaisiin poliittisella linjauksella bruttokansantuoteosuuteen. 

”Käytännössä terveydenhuollon bkt-osuus pitäisi Suomessa nostaa nykyisestä 9,5 prosentista tasosta pohjoismaiselle 10,5 prosentin tasolle, jotta väestömme vanhetessa ja palvelutarpeiden kasvaessa voimme turvata jokaiselle perustuslain turvaamat riittävät palvelut”, hän sanoo.

Maakuntaveroon liittyy Lehtosen mukaan myös merkittäviä etuja. 

”Se turvaisi alueellisen itsehallinnon ja antaisi alueellisille päättäjille kannustimia palvelujen tehokkaaseen tuotantoon, jottei alueellisen verotuksen taso nousisi liiaksi ja tekisi maakuntaa elinkeinopoliittisesti kilpailukyvyttömäksi. ”

Ongelma maakuntaverossa Lehtosen mukaan on etenkin se, että kolmas verottaja kuntien ja valtion lisäksi johtaisi hänen arvionsa mukaan suurella todennäköisyydellä veroasteen nousuun ja tekisi kansallisen talouspolitiikan entistä vaikeammin ohjattavaksi. 

”Suuri ongelma rahoitukselle on myös maakuntien määrä, sillä monet nyt esitetyistä 18 maakunnasta ovat taloudellisesti elinkelvottomia eli ne eivät kuitenkaan tulisi toimeen omalla maakuntaverokertymällään. Kun valtiovalta on velvollinen turvaamaan yhdenvertaiset palvelut, tulisi maakuntaveron rinnalle luoda uusi alueellisten tulonsiirtojen mekanismi. Sellainen söisi pohjaa palvelutuotannon tehostamisen kannustimilta. Olisikin ollut kovasti toivottavaa, että maakuntien määrää olisi hallitusneuvotteluissa enemmän harkittu ja niiden määrä olisi perustunut arvioihin alueiden väestökehityksestä ja tulevasta taloudellisesta kantokyvystä eikä vain keskustan puolue-elinten poliittisiin linjauksiin.”

”Asiakasmaksut enemminkin laskevat kuin nousevat

Lehtonen muistuttaa, että Sipilän sotea oli alun perin tarkoitus rahoittaa asiakasmaksuilla 1,45 miljardilla eurolla. Erityisesti vasemmistoliitto ja vihreät arvostelivat ennen vaaleja asiakasmaksujen korkeaa tasoa. 

”Lienee varsin todennäköistä, että näiden puolueiden tullessa hallitukseen soten asiakasmaksut enemminkin laskevat kuin nousevat. Tämä lisää edelleen tarvetta varmistaa soten muun rahoituksen riittävyys”, Lehtonen huomauttaa.

Hän muistuttaa myös, että ennen huhtikuisia vaaleja Antti Rinne oli itse soten parlamentaarisen valmistelun kannalla, mutta tämä kanta ei kestänyt vaalien yli. 

”Luopuminen soten parlamentaarisesta valmistelusta on suuri kansallinen vahinko. Näyttää sille, ettei kahden edellisen hallituksen sote-ongelmista ole vieläkään ole otettu opiksi. Hallinnon rakenteellisten muutosten tulisi tukea sosiaali- ja terveydenhuollon kestävää kehitystä. On pelättävissä, että maakuntien määrästä ja niiden vähentämisestä seuraavina hallituskausina tulee politiikan kestoaihe, joka vaikeuttaa vielä pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä.”

Lue myös: Antti Rinne valotti uutta sote-ratkaisua – Maakunnat, päävastuu julkisella sektorilla, rahoitusmalli kaikkien puolueiden valmisteluun

Todennäköinen oppositiopuolue kokoomus on jo nyt reagoinut rajusti Antti Rinteen sote-ratkaisuun. Muun muassa viime kaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istunut kansanedustaja Sari Sarkomaa ja lääkäritaustainen, viime kaudella perustuslakivaliokunnassa istunut kansanedustaja Mia Laiho ovat arvostelleet Rinteen ratkaisua kovin sanoin.

”Suomelle kalliiksi tuleva kepulle annettava ’huomenlahja’? 18 maakuntaa hakataan betoniin. Maakuntavaalit tulevat mutta miten käy soten? Miten vahvistetaan peruspalveluja ja mikä on kaupunkien rooli? Näitä selvitellään? Kuinka tässä näin kävi”, Sarkomaa kysyi Twitterissä.

”Sotea tehdään taas kerran hallinnon ehdoilla. Mihin unohtuivat asiakkaat ja palvelut? Kepu päättää mihin suuntaan Suomea viedään vaikka kärsinyt vaaleissa rökäletappion. Sanoisin että tulos osoittaa johtajuuden puutetta ja demokratian halveksimista”, Mia Laiho puolestaan tviittasi.

Lue lisää:

Hurjistus leviää kokoomuksessa: ”Kepu vie Antti Rinnettä ja kovaa – Suomelle kalliiksi tuleva huomenlahja”

Kokoomuslaisen huomio keskustan asemasta: ”On siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen”

Hallitusneuvottelut 2019, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Lasse Lehtonen, Politiikka, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Terveydenhuolto, uutiset, Yhteiskunta
Tässäkö eurovaalien suomalaiset voittajat tänään? Seuraa täältä, meneekö ehdokkaasi läpi
Sisältö:

Äänestäjät päättävät tänään sunnuntaina, ketkä kustakin Euroopan unionin jäsenmaasta pääsevät edustamaan maataan Euroopan parlamenttiin tulevaksi viideksi vuodeksi.

Suomesta valitaan 751-paikkaiseen europarlamenttiin ensivaiheessa 13 jäsentä eli niin sanottua meppiä (MEP = Member of the European Parliament). Vaalipiirinä on koko maa.

Koska Britannia on päättänyt erota EU:sta, jättävät sen tänään valittavat edustajat europarlamentin siinä vaiheessa, kun ero astuu voimaan. 

Tuolloin, ehkä tulevana syksynä, parlamentin paikkajakoa rukataan, missä yhteydessä Suomen paikkamäärä nousee 14:ään. Tämä Suomen 14. meppikin valitaan tänään.

Kerrataanpa hieman puolueiden välisiä vaaliasetelmia ja nimiä. Tällä hetkellä kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin kolme meppiä, sdp:llä ja perussuomalaisilla kaksi sekä vihreillä, vasemmistoliitolla ja rkp:llä kullakin yksi.

Tämän päivän vaaleissa selkeimmältä voittajalta näyttää Suomessa ennusteiden mukaan vihreät. Jos ei ihmeitä tapahdu, vihreät saa europarlamenttiin toisen edustajan. On puhuttu myös kolmannen paikan mahdollisuudesta.

Erityisen vahvoilla Brysseliin on vihreistä europarlamentaarikko Heidi Hautalan lisäksi puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö. Listalla on toki kansanedustajia ja muitakin tunnettuja hahmoja, eli ei se kirkossa kuulutettua ole.

Muut kuin vihreät eivät paikkamääräänsä ennusteiden mukaan lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että menettäjänäkin olisi vain yksi puolue. Vaaravyöhykkeessä on erityisesti keskusta ja sen kolmas paikka.

Kun mennään keskustalaisiin nimiin, vahvimmilla lienee eduskunnassa vuosikymmeniä vaikuttanut kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Vahvoilla ovat luonnollisesti myös istuvat mepit Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä.

Viimeksi, kevään 2014 eurovaaleissa, Katainen ja Vehkaperä eivät olleet keskustan kärkinimiä. Silloin läpi meni Olli Rehnin ja Paavo Väyrysen lisäksi Anneli Jäätteenmäki. 

Kukaan kolmikosta ei ole nyt ehdolla keskustan riveissä. Rehn on jättänyt europarlamentin, Jäätteenmäki ei lähtenyt enää ehdolle ja Väyrynen pyrkii Brysseliin tähtiliikkeen listalta.

Vehkaperä nousi Väyrysen paikalle hänen lähdettyään eduskuntaan ja Katainen pääsi Hannu Takkulan paikalle hänen tultua valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Takkula taas oli perinyt paikkansa Olli Rehniltä.

Ei ole myöskään saletissa, että koko kokoomuskolmikko Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa saa jatkoja, vaikka puolue kolmeen paikkaan yltäisi.

Sarvamaa pääsi Brysseliin varasijalta kesällä 2014, jolloin Alexander Stubbin valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Kovimpia haastajia kokoomuskolmikolle lienevät entinen meppi Eija-Riitta Korhola ja EU-virkamiehenä työskentelevä Aura Salla.

Demareista Liisa Jaakonsaari jää pois, ja tilalle Miapetra Kumpula-Natrin seuraksi saattaa hyvinkin päästä eduskunnan entinen puhemies Eero Heinäluoma. 

He ovat tarjolla myös Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi Jyrki Kataisen (kok) jälkeen. Kaksikon ohitse komissaariksi saattaa tosin kiilata kansanedustaja Jutta Urpilainen (sdp), joka ei ole eurovaaleissa ehdolla.

Perussuomalaisista varmimpana läpimenijänä europarlamenttiin voi pitää puolueen varapuheenjohtajaa ja viimevuotisten presidentinvaalien ehdokasta Laura Huhtasaarta. Hänen lisäkseen Brysseliin saattaisi päästä Teuvo Hakkarainen tai Sebastian Tynkkynen, kun paikkoja perussuomalaisille on tarjolla ilmeisesti saman verran kuin viimeksi eli yhteensä kaksi.

Meppi Pirkko Ruohonen-Lernerin jatkomahdollisuudet eivät näytä kotimaan politiikassa tunnettujen hahmojen rinnalla parhailta mahdollisilta. Perussuomalaisten toinen euroedustaja, puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan ei ole nyt vaaleissa ehdolla.

Vasemmistoliiton yhden mepin paikan voi hyvinkin saada eduskunnasta pudonnut Silvia Modig tässä tilanteessa, kun kansanedustajaksi päässyt Merja Kyllönen ei ottaisi paikkaa vastaan.

Voidaan pitää mahdollisena, että myös puolueen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen luopuisi paikastaan Modigin hyväksi, jos sen onnistuisi tänään vaaleissa saamaan.

Gallupit ovat viitanneet siihen, että rkp putoaa europarlamentista. Se ei pidä välttämättä kutiaan muun muassa siksi, että Ahvenanmaa ei ole gallup-otoksissa mukana. Rkp:stä Nils Torvaldsilla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet saada jatkot Brysselissä.

Kiinnostavaa on, miten äänestäjät suhtautuvat kristillisdemokraattien puheenjohtajaan Sari Essayahiin, koska hän on sanonut avoimesti, ettei toimisi europarlamentaarikkona kuin heinäkuusta tämän vuoden loppuun kestävän Suomen EU-puheenjohtajakauden ajan.

Essayah sai vuoden 2009 eurovaaleissa vajaat 54 000 ääntä ja jos hän nyt yltäisi vastaavaan pottiin, tarvitsisi muu kd:n lista toisen mokoman, jotta paikka irtoaisi.

Perusmatematiikka menee noin 40 prosentin äänestysaktiivisuudella niin, että yksittäinen EU-vaalilista tarvitsee yhden paikan saamiseksi noin 100 000 ääntä, kahteen paikkaan tarvitaan 200 000 ääntä ja niin edelleen.

Ennakkoarvioissa kristillisdemokraatit eivät saa nyt paikkaa europarlamentissa, kuten eivät saaneet viimeksikään. Jos kd kuitenkin voittaisi paikan Essayahin pelikuviolla, voisi paikalle päästä hänen vetäytyessään kansanedustaja Peter Östman, joka voisi kerätä vaaleissa kd-listan toiseksi suurimman äänipotin.

Britannian EU-eron eli brexitin toteutuessa Suomi saa siis 14. paikan europarlamenttiin. Se mennee gallupien pohjalta vihreille, perussuomalaisille tai kokoomukselle, mutta voisi esimerkiksi kd saada ainokaisen paikkansa myös tuota kautta.

Jos on ehdokas vielä etsinnässä, tee tästä Alma Median eurovaalikone.

Eurovaalien äänestys päättyy Suomessa tänään kello 20.00, ja tuloksia aletaan saada pian sen jälkeen. Seuraa tästä Alma Median tulospalvelusta vaali-illan jännitysnäytelmän käänteitä. Tuloksia voi tarkastella palvelusta myös myöhemmin, jos sattuu käymään vaikkapa niin, että jääkiekon MM-kisojen loppuottelu vie tänä ilta kaiken huomion.

Eurovaalit 2019, Eurovaalit 2019, Kotimaa, Kotimaa, Markku Huusko, Politiikka, uutiset, Yhteiskunta
Kanada Leijonien finaalivastustajaksi: "Suomi pelaa tiivistä träppiä"
Sisältö:

Kanada varmisti lauantaina paikkansa jääkiekon MM-finaalissa Suomen vastustajana, kun se murskasi välierässä Tshekin 5-1.

Kanada on pelannut hyvin itselleen tyypillisen turnauksen: alussa oli vähän hakemista ja vaikeaa, mutta kun tosipelit alkoivat, alkoi Kanada pelaamaan. Sen sai karusti huomata Tshekki, jolla ei ollut lauantaina mitään jakoa.

- Ensimmäisissä peleissä emme olleet valmiit pelaamaan isolla jäällä. Peli oli lepsua ja emme olleet parhaimmillamme puolustuspäässä. Olemme kuitenkin oppineet paljon turnauksen aikana ja nyt tiedämme, miten meidän tulee pelata. Itseluottamuksemme on todella korkealla, Detroit Red Wingsin NHL-tähti Anthony Mantha sanoi Tshekki-ottelun jälkeen.

Mantha tietää Suomen vaarallisuuden. Venäjän NHL-tähdet eivät taipuneet Leijonien käsittelyssä sattumalta.

- Siitä tulee kova peli. Suomi pelaa tiivistä 2-3-träppia, kuten kaikki näkivät tänään pelissä Venäjää vastaan. Meidän pitää pystyä tekemään peliä ja olemaan vahvoina karvauspelissä, Mantha suunnitteli.

Kanada hävisi alkusarjassa Suomelle. Miten NHL-tähtiä pullisteleva Kanada pyrkii välttämään toisen vastaavanlaisen "vahingon"?

- Meidän pitää antaa painetta Suomen pakeille. Suomi on vahva joukkue kiekon kanssa. Karvauspelin kanssa pitää olla kova ja maalipaikat pitää käyttää hyväksi, Mantha sanoi.

Yllätyitkö siitä, että Suomi pystyi pudottamaan Venäjän?

- Kyllä ja en. Jääkiekkopeli pelataan jäällä. Suomi pelasi 2-3 träppiä, joten Venäjä ei onnistunut tekemään mitään. Jos voitat pelin 1-0, niin se oli täydellinen peli Suomelta, Mantha kehui.

Haastattelu: Ville Hirvonen, Bratislava

Anthony Mantha, Jääkiekko, Jääkiekon MM-kisat, Leijonat, Ville Hirvonen / Sport Content, Urheilu
Jukka Jalonen Bratislavassa jälleen MM-finaalissa: "Meitä on vaikea voittaa"
Sisältö:

Leijonat pehmitti Venäjän NHL-tähdet jääkiekon MM-välierässä 1-0. Päävalmentaja Jukka Jalonen katsoi, ettei hänen joukkueensa pelannut aivan täydellistä ottelua, mutta riittävän hyvän kuitenkin.

- Venäjä oli erittäin kova vastustaja. Totta kai kovin tähän mennessä. Joka vaihdossa pitää olla joka sekunti hereillä. Muutama lapsus sattui kiekon kanssa. Pelattiin semmoista liigakiekkoa, vähän riskialtista keskialueella. Oli muutamia hölmöjä tekoja, Jalonen sanoi.

Tuomaritoiminnassa oli muutamia epäloogisuuksia.

- Olihan siellä vähän erikoisia tulkintoja. Tyrväisen kamppi esimerkiksi. Ei vaan mennyt pilli suuhun. Mutta pitää vaan yrittää sietää, vaikka se välillä vaikeata onkin, Jalonen sanoi.

Jalonen ei pitänyt oleellisena asiana, että KHL-tuomarit olivat tositoimissa Venäjä-ottelussa.

- En mä usko, että sillä on merkitystä. Ne ovat kuitenkin eri maista.

Jalonen otti yhden pelaajan esimerkiksi kiekollisesta pelaamisesta.

- Sellaista Kristian Kuusela-maista kiekollista pelaamista pitäisi olla. Siellä ei paljoa höntyillä. Vaikka jalka ei niin hyvin liikukaan, niin pää toimii. Ratkaisut ovat peliä ja joukkuetta edistäviä.

Jalosen mukaan moni hänen pelaajansa pystyy parempaankin.

- Tää oli jo aika kova suoritus tuloksellisesti ja pelillisesti, mutta kyllä siellä on yksilöitä, jotka pystyvät pelaamaan paremmin.

Voittomaalin teki Marko Anttila, joukkueen kapteeni. Sama mies oli tehnyt 4-4 -tasoitusmaalin kolmannen erän lopussa Ruotsia vastaan.

- Se on aika uskomaton juttu kyllä, että näin on käynyt. Hän veti niin hyvin leirityksen aikana ja tunsi kaikki hyvin, jotka olivat mukana. Ei ollut mitään epäselvää, kenet kapteeniksi valitaan. Empaattinen ihminen, välittää koko joukkueesta ja pelaa joukkueen eteen, Jalonen sanoi Anttilasta.

Jalonen tuntee Anttilan hyvin EHT-turnauksista, 2013 MM-kisoista sekä Jokereista 2016-18.

- Ja se tarina, mistä hän on tullut. Joka vuosi on kehittynyt ja mennyt eteenpäin kova työn ansiosta. Se on todella kova suoritus. Uskon, että Mörköä Suomen kansa rakastaa.

Jalonen totesi tunnelmiensa olevan korkealla.

- Ihan huikea fiilis. Ei paljon parempaa tunnetta voisi olla. Ollaan finaalissa ja on mahdollisuus voittaa MM-kultaa huomenna. Kauden viimeinen ottelu. Tiukka peli on tulossa. Semmoinen fiilinki on, että meitä on erittäin vaikea voittaa.

Leijonilla ei ole joukkueessaan NHL-tähtiä, mutta joukkue menestyy silti. Jalonen otti esille kenttien tasaisen peluutuksen.

- Tässä turnauksessa pelataan 10 peliä 17 päivässä. Ei voi pelata hyvin, jos parhaita hyökkääjiä kuormitetaan liikaa. Se on typerää. Täytyy käyttää neljää kenttää, koko rosteria. Ei voi pelata aktiivisesti, jos on väsynyt.

Jalosen mukaan NHL-finalistit ovat hyvä esimerkki energian merkityksestä.

- Miksi Boston Bruins ja St. Louis Blues ovat Stanley Cupin finaaleissa? Ne ovat aika lailla neljän ketjun joukkueita. Kovasti työskenteleviä joukkueita. Heillä ei ole niin paljon supertähtiä, mutta ne ovat pelaajamateriaaliltaan tasaisia joukkueita.

Teksti: Otto Palojärvi, Bratislava

Jääkiekko, Jääkiekon MM-kisat, Jukka Jalonen, Leijonat, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Leijonat jääkiekon MM-finaaliin – "Mörkö-Markosta" kansallissankari
Sisältö:

Leijonat pelaa sunnuntaina Bratislavassa jääkiekon MM-finaalissa. Venäjän NHL-tähdet taipuivat Suomelle MM-välierässä 0-1.

Yli kaksimetrisestä Marko Anttilasta on tullut muutamassa päivässä Suomen kansallissankari. Ruotsi-ottelun tasoitusmaalin jatkeeksi hän teki voittomaalin Venäjää vastaan.

- Toi riitti tänään. Työ seisoo tossa. Hieno voitto joukkueelta, kommentoi Anttila Venäjä-pelistä.

Leijonilla oli alussa jopa ote. Venäjä pidettiin hyvin pois maalipaikoilta. Lopusta huolehti maalivahti Kevin Lankinen.

- Satsattiin alkuun aika paljon. Siinä piti olla hereillä ja ottaa peli jopa haltuun, ja mun mielestäni me tehtiinkin niin. Muutaman kerran ehkä lipsuttiin siinä kiekollisessa pelissä, mutta annetaan se nyt anteeksi, Anttila arvioi.

Tuomaritoimintaa Anttila ei halunnut arvostella.

- Ei mulla mitään valittamista ole. Ehkä se Kasken jäähy oli vähän helppo, mutta muuten mun mielestäni ihan hyvää toimintaa.

Lopussa Venäjä painoi armottomasti päälle.

- Olihan noi loppuminuutit jänniä. Kyllä siellä pistettiin luita myöten likoon. Blokattiin laukauksia ja kaikkea. Kova taistelu oli, Anttila totesi.

Anttila on tehnyt MM-turnauksessa kaksi maalia. Ruotsia vastaan 4-4 -tasoituksen aivan lopussa ja Venäjää vastaan 1-0 -voittomaalin. Miksi tehoja ei tullut alkusarjassa?

- Kyllähän ihan taidon puutteesta johtui. Sattui kaksi tuommoista pomppua. Hyvä näin, Anttila naurahti.

Suomessa on syttynyt "Mörkö Marko" -ilmiö. Hän ei ole itse lukenut sosiaalisen median kommentteja.

- Ite olen ollut rauhallisempi puhelimen kanssa. Luetaan kirjaa vaikka mieluummin.

Kova suosio toki lämmittää Mörkö Markoa.

- En voi sanoa, että pahalta tuntuisi. On lämmittänyt mieltä. Olen rakastanut sitä, että kansa tykkää tästä lajista ja iso laji Suomessa. Mun mielestäni se on ihan positiivista.

Anttila painottaa, että menestys on erinomaisen joukkuehengen tulosta. Yhteen hiileen puhaltamisesta.

- Nostan ihan kaikki meidän joukkueen ukot huollosta lähtien tähän touhuun mukaan.

Vielä on MM-finaali edessä sunnuntaina.

- Kyllähän tämä palauttelua vaatii tänään. Ei se ihan ilmaiseksi tule. Mutta yksi peli on jäljellä ja sitten kaksi kuukautta lomaa. Jaksan vetää finaalin aivan täysillä, Anttila päätti.

Haastattelu: Otto Palojärvi, Bratislava

Jääkiekko, Jääkiekon MM-kisat, Leijonat, Marko Anttila, Otto Palojärvi / Sport Content, Urheilu
Kokoomuslaisen huomio keskustan asemasta: ”On siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen”
Sisältö:

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen arvioi keskustan pystyvän halutessaan estämään hallitusneuvotteluissa kaikki heikennykset yrittäjävähennykseen ja myös kaikki veronkiristykset yrittäjille ja yrityksille. Myös palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kiristykset keskusta pystyy Heinosen mukaan halutessaan estämään. 

”Keskustan neuvotteluasema Säätytalolla vahvistuu päivä päivältä. Tämän tietää myös sdp:n Antti Rinne ja erityisen hyvin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilä onkin hyvällä tavalla antanut varoituksen merkkejä demareiden suuntaan ja pehmittänyt näin Rinnettä hyväksymään paljon muutakin kuin vain jo tunnusteluvaiheessa alun perin sovitun ja luvatun 18 maakunnan hallintomallin ja uuden maakuntaveron”, Heinonen kommentoi blogissaan.

Lue myös: Petteri Orpo muistuttaa hallitusneuvottelijoita ministeriön 50 - 100 milj. €:n arviosta: ”En tiedä mikä aarrearkku nyt on löytynyt”

Keskusta on saamassa tahtonsa läpi tulevan Antti Rinteen hallituksen sote-ratkaisussa, joka toteutuessaan on hyvin lähellä Sipilän hallituksen mallia.

Valtioneuvoston kanslia tiedotti viikolla, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Pelastustoiminta ja ensihoito otetaan osaksi maakuntien ensimmäisen vaiheen tehtäviä. Lue tarkemmin:Uutta tietoa Rinteen hallituksen sote-ratkaisusta – Hyvästit laajalle valinnanvapaudelle

”Kaupunkipuolue vihreät tuleekin Säätytalolta ulos vielä maakuntahallinto kaulassaan ja on siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen, kun neljä vuotta parjattu maakuntahallinto onkin nyt se autuaaksi tekevä uudistus Suomessa lisättynä ehkä vain pääkaupungin erityisasemalla ja lisäverolla. Ja keskusta saa maakunnista vielä, kuin märkänä rättinä pelkkien sote-alueiden nimiin vannoneiden demareiden tuella, monialaiset maakuntahallinnon läänitykset. Keskusta pelasi tässä ässät hihastaan heti tunnusteluvaiheessa ja Rinne luuli, että se riittää, mutta mitä vielä”, Heinonen kirjoittaa.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kertoo Twitterissä demarikavereidensa ”haukkovan henkeä”. 

”Moni demarikaverinikin haukkoo henkeä. Viime kaudella vastustivat maku-sotea. Jos ongelma olisi ollut vain valinnanvapaus, senhän olisi voinut perua erikseen, silloin tai nyt.”

 

 

Timo Heinonen sanoo, että keskustan kannattaa pitää nyt tiukasti kiinni kaikista kymmenestä kynnyskysymyksestään, sillä demareiden on pakko taipua niihin.

”Demareilla ei nimittäin ole muuta mahdollisuutta kuin keskustan tukipuolueeksi ostamalla saada hallitusta kasaan, missä mukana olisi vihervasemmisto mukaan lukien vasemmistoliitto.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Sakari Rokkanen ihmetteli lauantaina Antti Rinteen ulostuloa taloustilanteesta. Rinne sanoi MTV:lle Suomen olevan ensimmäistä kertaa 12 vuoteen tilanteessa, jossa ei tarvitse keskustella leikkauslistoista.

”Tämä on aivan käsittämätöntä... Tämän vaalikauden lopulla valtio ja kunnat ovat yli 4 miljardia alijäämäisiä, vaikka Säätytalolla ei tehtäisi yhtään uutta menonlisäystä. Ikääntymisen vaikutukset kokonaan unohdettu”, Rokkanen kysyi Twitterissä.

Lue myös: 

Hurjistus leviää kokoomuksessa: ”Kepu vie Antti Rinnettä ja kovaa – Suomelle kalliiksi tuleva huomenlahja”

Asiantuntija: Antti Rinteellä on kolme vaihtoehtoa – ”Tässä tilanteessa velka olisi vähemmän haitallista”

Li Andersson: Uusi sote-sopu on juuri sitä, mitä halusimme – ”Ei mitään yksityistämiseen pakottavaa”

Antti Rinne, Elina Lepomäki, Hallitus 2019, Hallitusneuvottelut 2019, Juha Sipilä, Katja Incoronato, Kotimaa, Kotimaa, Politiikka, Sakari Rokkanen, Sote-uudistus, Timo Heinonen, uutiset, Yhteiskunta
Itävallan videoskandaalin taustalla junaillut juristi tuli julkisuuteen: ”Reaktiot alkoivat elää omaa elämäänsä”
Sisältö:

Itävallan varaliittokansleri Heinz-Christian Strachen eroon viime viikonloppuna johtaneessa videoskandaalissa mukana ollut lakimies on tullut julkisuuteen. 

”Kyseessä oli kansalaisyhteiskunnan projekti, joka otti lähestymistapansa tutkivasta journalismista”, lakimies kertoo lausunnossaan BBC:n mukaan. Lausunnosta uutisoi ensimmäisenä saksalaislehti Bild.

”Mukana olleiden poliitikkojen reaktiot alkoivat elää omaa elämäänsä”, lausunto jatkuu.

Der Spiegelin ja Süddeutsche Zeitungin julkistamalla videolla Heinz-Christian  Strache tapaa venäläisnaisen, joka väittää kuuluvansa Vladimir Putinin lähipiiriin. Strache esittää, että hallitukseen noustuaan hän voisi tehdä venäläisten kanssa julkisia sopimuksia esimerkiksi rakennusalalla. Saksalaismedian mukaan tapaamisessa keskusteltiin myös venäläisten mahdollisesta vaalituesta, jonka jälkiä voitaisiin peitellä säätiön avulla. Der Spiegel kertoo varmistaneensa videon aitouden. Strachen mukaan kyseessä oli lavastettu tilanne. 

Strache on kertonut tehneensä kantelut kolmesta henkilöstä salaa kuvatun videon vuoksi.

Videoskandaali johtaa uusin vaalien järjestämiseen Itävallassa.

Lue myös: 

Angela Merkeliltä kova ulostulo populisteista: ”He haluavat tuhota meidän arvojemme mukaisen Euroopan”

Itävallan varaliittokansleri eroaa lahjontavideon vuoksi: ”Jouduin laittoman ansan uhriksi”

Heinz-Christian Strache, Politiikka, ulkomaat, undefined, Uusi Suomi, uutiset, Ulkomaat
Maahanmuutto ja ilmastonmuutos kuumensivat tunteita vaalitentissä: ”Täysin käsittämätön linja”
Sisältö:

Maahanmuutto ja ilmastonmuutoksen torjunta nousivat suurimmiksi kiistakapuloiksi Fingon ja Uuden Suomen yhteisessä eurovaalipaneelissa lauantaina. 

Kiivaimmat vastalauseet sai osakseen perussuomalaisten Olli Kotro, joka painotti rahankäytön tehokkuutta esimerkiksi kehitysyhteistyössä.

”Rahankäytön tehokkuus on tärkeää. Maahanmuutto ei ole ongelma Euroopassa, vaan poliittinen islam”, hän sanoi.

Sdp:n Tuulia Pitkänen pitää Kotron linjausta ”käsittämättömänä”.

”Täysin käsittämätön linja, että vastustetaan maahanmuuttoa, mutta vastustetaan myös kehitysyhteistyötä.”

Vasemmistoliiton Silvi Modig korosti ilmastopolitiikan merkitystä.

”Ilmasto täytyy olla keskiössä. Jos me ei torjuta ilmastonmuutosta, sitten vasta isot ihmisjoukot joutuvat lähtemään liikkeelle. Eli te (perussuomalaiset) vastustatte maahanmuuttoa, mutta vastustatte myös kaikki keinoja, joilla voitaisiin auttaa ihmisiä.”

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Olli Kotro sanoi suosivansa maltillisia ratkaisuja. 

”Lähtisin siitä, että ratkaisujen tulee olla maltillisia ja pitää välttää hysterian lietsomista. Toivoisin hyvin rakentavaa keskustelua. ”

Silvia Modig muistutta Kotroa siitä, että perussuomalaiset jäi pois eduskuntaryhmien yhteisestä ilmastolinjauksesta. Lue myös:Tässä on eduskuntapuolueiden yhteinen ilmastolinjaus

”Se on tärkeää, miten puolueet suhtautuu tähän. Eduskuntapuolueista vain kaksi on 1,5 asteen polulla, ne ovat vihreät ja vasemmistoliitto. Perussuomalaiset ainoana jäi pois linjauksista. ”

Lue lisää: Väkevä viesti Antti Rinteelle: ”Saksa täytyy saada tämän taakse” – Suomen niitattava EU:n ilmastotavoite 2050

 

Eurovaalit 2019, Eurovaalit 2019, Ilmastopolitiikka, Kotimaa, Kotimaa, maahanmuutto, Politiikka, Uusi Suomi, uutiset, Yhteiskunta, Ympäristö