Suomen Yrittäjien lakineuvontaan on tullut yksittäisiä yhteydenottoja Facebook-mainonnan takia.

– Aikaisemmin oli hakemistopalveluja, tämä on seuraava askel. Meillä se ei ole kesän aikana näkynyt piikkinä, mutta syksyllä seurataan, alkaako tällaisia tulla enemmän, Suomen yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen sanoo Uudelle Suomelle.

Syksyllä nähdään Rytkösen mukaan, onko sosiaalisen median markkinoinnista tarpeen antaa yrittäjille erillistä ohjeistusta.

Uusi Suomi kertoi eilen kahdesta pienyrittäjästä, jotka olivat ostaneet tamperelaiselta mainostoimisto Adsitelta Facebook-tykkääjiä. Tykkääjät kuitenkin olivat muun muassa Kaakkois-Aasiasta ja Venäjältä, eivätkä yritysten kohderyhmää, kuten yrittäjät luulivat.

– Näitä on nyt joitakin yksittäistapauksia ollut, jotka ovat aika samantyyppisiä, eli myydään tykkäyksiä tai muuta sen tyyppistä. Siinä mielessä tutulta kuulostaa, Rytkönen sanoo.

Uuden Suomen haastattelemien yrittäjien mukaan puhelimessa oli luvattu ”potentiaalisia asiakkaita”.

– Jos on luvattu potentiaalisia asiakkaita, ja henkilöt ovat loppujen lopuksi Aasiasta, ollaan tilanteessa, että onko toinen osapuoli täyttänyt sopimusvelvoitetta, Rytkönen sanoo.

Mainostoimisto Adsiten toimitusjohtaja Veikka Joki-Erkkilä kuitenkin sanoi Uudelle Suomelle, että yrittäjien kanssa oli sovittu 1 000 Facebook-tykkääjästä. Suomalaisista tykkääjistä ei Joki-Erkkilän mukaan ollut puhetta.

Rytkösen mukaan ongelmia tulee, kun tehtyä sopimusta joudutaan tulkitsemaan jälkeenpäin. Osapuolilla on usein asioista erilaiset näkemykset.

– Tässä tullaan kaikkein kinkkisimpään tilanteeseen, kun joudutaan tulkitsemaan sitä, mitä on sovittu. Kuten aiemmin hakemistopalveluissa, meidän neuvo on, että sopimusehdot kannattaa pyytää kirjallisena, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan periaatteessa sopimus on täytetty, jos on puhuttu 1 000 tykkääjästä, ja myyjä on 1 000 tykkääjää toimittanut. Rytkösen mukaan harmaalla alueella ollaan, jos tykkääjät ovat virtuaalihenkilöitä eli tekaistuja Facebook-profiileja.

Ulkomaiset palveluntarjoajat myyvät Rytkösen mukaan jo 10 000 tykkäyksen paketteja, joissa tykkääjät ovat tekaistuja. Ilmiö voi jossain vaiheessa rantautua Suomeenkin.

Silloin tekaistut tykkääjät johtavat harhaan kuluttajaa, joka saattaa uskoa, että yrityksellä on tuhansia tykkääjiä.

Toinen Uuden Suomen haastattelemista yrittäjistä kertoi pyytäneensä Adsitelta nauhoitetta markkinointipuhelusta. Mainostoimisto kuitenkin kieltäytyi antamasta nauhaa.

– Kyllä se niin on, että yrittäjällä on oikeus saada nauhoite kuultavaksi, jos markkinointipuhelu on soitettu ja sopimus tehty, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan kieltäytyminen kertoo siitä, että puhelinmyyntitilanteessa tai tehdyssä sopimuksessa on epäselvyyksiä.

Tietosuojavaltuutettu ja Suomen Yrittäjät tekivät keväällä ohjeistuksen, joka käsittelee yrittäjän tietosuojaa puhelinmyyntitilanteessa.

Rytkösen mukaan palveluntarjoaja voi yrittää määrätä tietyn ajan ja paikan nauhan kuunteluun.

– Tähän yrittäjän ei pidä suostua, vaan hänellä on oikeus saada nauha tai litteroitu keskustelu itselleen.

Adsitelta oli Uuden Suomen haastatteleman yrittäjän mukaan vedottu lakiin, joka estää nauhan luovuttamisen.

– Näitä on ollut, mutta tietosuojavaltuuten näkemys on selkeä. Yrittäjällä on oikeus saada nauha itselleen, Rytkönen sanoo.