Suomen ja Viron potilastietojärjestelmien uudistusten valtaisa hintaero johtuu maiden terveydenhuollon it-järjestelmien lähtökohtien erosta, sanoo Suomen uudistuksesta selvityksen tilanneen Sitran johtaja Antti Kivelä.

Uudistushanke on nostattanut Suomessa voimakasta vastustusta korkean hintansa vuoksi. Sitran Accenturelta tilaamassa selvityksessä arvioidaan, että koko Suomen potilastietojärjestelmän uudistus maksaisi 1,2–1,8 miljardia euroa kymmenen vuoden kuluessa.

Erityisesti hinta on ihmetyttänyt siksi, että naapurimaa Virossa kansallinen sähköinen potilastietojärjestelmä toteutettiin kymmenellä miljoonalla eurolla. Hintaero epäilyttää myös Helsingin terveyslautakunnassa, jonka on määrä käsitellä HUS:n valmistelemaan uudistukseen ryhtymistä kokouksessaan tiistaina. Pääkaupunkiseudun hankkeen hinnaksi on arvioitu 350–450 miljoonaa euroa.

Antti Kivelän mukaan Sitrassa tunnetaan hyvin Viron uudistus – ja maiden välinen ero. Kivelän mukaan Suomen uudistuksen kallis hinta ei johdu itse it-järjestelmästä, ohjelmistosta, vaan nykyisten tietojärjestelmien yhdistämisestä uuteen.

–Meillä on valtakunnan tasolla tuhat eri järjestelmää. Kun ne tiedot siirretään uuteen, pitää jokainen testata erikseen ja vanhojen järjestelmien tiedot konvertoida uuteen. Tämän vuoksi kustannukset nousevat hirvittävästi, Kivelä sanoo.

Virossa tätä työvaihetta ei Kivelän mukaan ole.

–Siellä on paperilta kirjattu vanhat tiedot järjestelmään, vanhojen järjestelmien tietoja ei ole tarvinnut konvertoida uuteen. Meidän ongelma syntyy terveydenhuollon pirstaleisista järjestelmistä, Kivelä kertoo.

Kivelä ei tyrmää vertailua Viroon, vaikka projektit eivät ole suoraan vertailtavissa. Hänen mukaansa molempien projektien tavoite on sama.

–Ei se voikaan olla kovin erilainen. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen järjestelmä lääkärien ja muun terveydenhuollon käyttöön, Kivelä sanoo.

Suomen järjestelmään kuitenkin kuuluu pitkälle vietyjä toimintoja, jotka täytyy yhdistää järjestelmään ja jollaisia Virossa ei ole, hän lisää.

Sitran Sirius-hankkeen tarkoituksena oli auttaa ”uuden yhtenäisen ja koko maan kattavan potilastietojärjestelmän rakentamisessa”. Järjestelmäuudistus ei kuitenkaan etene koko maan tasolla samanaikaisesti. Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi toimivat edelläkävijöinä ja puuhaavat omaa uudistustaan muodostamansa hankintaringin voimin.

Kun terveydenhoitopiirit etenevät asiassa eri tahtiin, eikö vaarana ole, että Suomeen syntyy jälleen useita rinnakkaisia, erilaisia järjestelmiä, Antti Kivelä?

–Kyllä se riski on olemassa ja se on jopa todennäköistä, jos kunnat eivät tee yhteenliittymiä. Maanlaajuinen hankintarinki ei ole todennäköinen, Kivelä sanoo.

Onko tässä mitään järkeä?

–Se perustuu tietysti siihen, että kunnat ovat itsenäisiä. Jos sairaanhoitopiirit eivät yhdessä tee hankintaa, kukaan ei voi määrätä kuntia. Mielestäni tässä olisi eduskunnalle hommia.

Antti Kivelä muistutti maanantaina Sitran verkkosivuilla, että it-hanke ei ole suuren suuri terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin verrattuna. Tietojärjestelmän uusimisen hintalappu, 1,8 miljardia euroa, on 180 miljardin euron kokonaiskustannuksista vain prosentin verran.

Lisäksi järjestelmä tuottaa kustannushyötyjä.

–Pitkällä aikavälillä uusi järjestelmä säästää rahaa, kun terveydenhuoltohenkilökunnan ei tarvitse kuluttaa aikaa potilastietojen etsimiseen ja lupalappurumbaan, Kivelä sanoo.