Suomalaisia järkyttänyt Turun hovioikeuden tuomio nousi monen kansanedustajan puheenvuoroissa esille, kun eduskunta käsitteli torstaina aloitetta rikoslain raiskauspykälien muuttamisesta. 10-vuotiaan hyväksikäyttöä, joka monen silmissä tosiasiassa oli raiskaus, pidetään karuna osoituksena nykylain puutteista.

Kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.) aloite suostumuksen puutteen lisäämisestä raiskauksen määritelmiin sai eduskunnan täysistunnolta suopean vastaanoton. Muun muassa Satu Hassi (vihr.) piti vääränä sitä, että nykylaissa keskeinen raiskauksen määritelmä on väkivalta tai sen uhka. Hän nosti esiin 1990-luvun esimerkin, jossa raiskaussyytteen kaatoi uhrin vastustelun puute, sekä tuoreemman esimerkin.

– Nyt hiljattain, viime vuoden lopulla, tuli julkisuuteen tällainen tapaus, että kaksi aikuista miestä oli väkisinmaannut 10-vuotiaan tytön, mutta sitäkään ei tuomittu raiskauksena, koska ei näytetty toteen, että olisi käytetty väkivaltaa tai olisi ollut muuta väkivallan uhkaa kuin tämä fyysinen ylivoima. Nämä tapaukset mielestäni kertovat, että tämä naisverkoston aloite on todella perusteltu ja tarpeellinen, Hassi tuki Sarkkisen aloitetta.

– Tämä osoittaa, millaisiin hirvittäviin tilanteisiin joudutaan, jos raiskaus mielletään vain väkivallan käytön kautta — muuten tätäkään tapausta ei olisi käynyt, sanoi Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

Samaa mieltä olivat useat kansanedustajat, muun muassa tiukempia raiskaustuomioita monesti vaatinut kokoomusedustaja Timo Heinonen.

– Meidän pitää uudistaa lainsäädäntömme Ruotsin suuntaan, missä raiskauksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä uhrin nimenomaista vastustusta vaan lähdetään päinvastoin siitä, että uhri vastustaa sukupuoliyhteyttä, mikäli ei nimenomaisesti ole antanut siihen suostumusta, ja kun kyse on lapsesta, tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää, Heinonen sanoi.

– Suostumuksen puuttumisen nostaminen edustaja Sarkkisen ja naisverkoston lakialoitteen mukaisesti raiskauksen tunnusmerkistöön on minun mielestäni erittäin perusteltu ja järkevä toimenpide.

Hän arvioi, että lakimuutos ei välttämättä lisää seksuaalirikoksista jaettavia tuomioita, mutta vaikuttaisi asenteisiin.

Kohutussa Turun hovioikeuden ratkaisussa aikuinen mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen hänen yhdyttyään 10-vuotiaaseen lapseen. Hovioikeus hylkäsi kovennetun syytteen törkeästä raiskauksesta, koska asiassa ei oikeuden mukaan ollut esitetty näyttöä siitä, että uhri olisi vastustellut tekoa tai ollut avuttomassa tilassa.

Suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistöön on pidetty myös hankalana uudistuksena. Muun muassa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kuvannut esitettyä käytäntöä ”elämälle vieraaksi” ja myös poliisikansanedustaja Tom Packalén (ps.) on ihmetellyt, miten suostumuksen saaminen voidaan näyttää toteen.

Sarkkinen vastasi kriittisiin puheenvuoroihin eduskunnan keskustelussa.

– Aloitetta on vastustettu toteamalla, että raiskauksen ankkuroiminen suostumuksen puutteeseen on tosielämän tilanteelle vieras lähtökohta. Itse en näe asiaa niin, sillä molemminpuolisen suostumuksen tulee olla seksuaalisen kanssakäymisen itsestäänselvä lähtökohta. Suostumuksen voi ilmaista inhimillisessä vuorovaikutuksessa sanoin tai teoin, ei siihen sopimuskaavakkeita tarvita. Ihmisiä ei pidä aliarvioida. Ihmiset kyllä tietävät, onko toinen halukas seksiin, tai jos eivät tiedä tai eivät ole varmoja, onko toinen halukas, niin silloin asia pitää kysyä ja varmistaa. Seksiin toisen kanssa ei riitä vain oma halu, vaan siihen tarvitaan molemminpuolinen yhteisymmärrys, Sarkkinen sanoi.

– Suostumusperusteista raiskausmääritelmää on vastustettu myös näyttöongelmien takia. Nykyiselläänkin raiskausrikoksessa näytön saamiseen voi liittyä haasteita. Tilanne tuskin merkittävästi muuttuisi, vaikka lakia muutettaisiinkin suostumuksen puutteen suuntaan. Nykyisinkin seksuaalirikosoikeudenkäynneissä arvioidaan muun muassa lääketieteellistä näyttöä, todistajien kertomuksia niin tapahtumista kuin esimerkiksi niiden jälkeisistä tapahtumista sekä asianomistajan ja vastaajan omien kertomusten uskottavuutta, johdonmukaisuutta ja yksityiskohtaisuutta.

Sarkkisen mukaan rikoslaki sisältää jo nykyisin ”suostumuksen puutteen suuntaista” määrittelyä. Momentin mukaan ”raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan”.

– Kirjoitusasu on kuitenkin monimutkainen, epäselkeä, ja säännös on ongelmallinen yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja lain selkeyden kannalta, sillä se tiukasti luettuna asettaa lähtökohdaksi uhrin puolustautumisen raiskaajalta. Kykenemättömyys itsensä puolustamiseen tai tahdon ilmaisuun voi momentin mukaan johtua pelkotilasta, mutta näkökulman soveltaminen on vaihdellut oikeudessa. Lakia tulisi selkeyttää siten, että ilman toisen suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi yksiselitteisesti raiskaus, Sarkkinen vaati.

Sarkkisen aloite lähetettiin lakivaliokunnan käsittelyyn myönteisen keskustelun jälkeen.

LUE MYÖS:

Poliisikansanedustaja äimisteli tv:ssä: Miten seksisopimus tehdään?

Kansanedustajat vaativat raiskauslakiin muutosta – Ministeri SK:ssa: ”Elämälle vieras”

LUE ARKISTOSTA:

Kansanedustajat Ylelle: Rikoslakia muutettava – 10-vuotiaan hyväksikäytön tulee olla raiskaus

Näkökulma: 10-vuotiaan tapaus – Suomen oikeuslaitoksen ja lainsäätäjien on herättävä