Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin vappupuheessaan ehdottama sadan euron elvytysseteli puhuttaa ekonomisteja. Osa uskoo esityksen voivan toimia, osa katsoo, että työttömyysturvan määräaikainen korotus voisi olla parempi.

Li Anderssonin mukaan ”elvytysseteli” olisi käytettävissä kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa, kun koronarajoituksia aletaan purkaa.

”Tämä olisi kaikki suomalaiset huomioiva tapa vauhdittaa palvelualojen elpymistä siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia voidaan laajemmin purkaa”, hän sanoi puheessaan.

Lue tarkemmin:

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pitää ehdotusta kiinnostavana.

”Oikein tehtynä voisi toimia. Väliaikainen, kohdistuisi 100% kulutukseen, nopeasti vaikuttava”, hän kommentoi Twitterissä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on samaa mieltä.

”Kiinnostava ehdotus. Kannattaa vakavasti harkita. Auttaisi pienyrittäjiä ja tukisi kotimarkkinoiden elpymistä, kun kriisi hellittää.”

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta puolestaan sanoo kannattavansa enemmän työttömyysturvan määräaikaista korottamista.

Valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen vastaa, että nykyisten etuuksien tai verojärjestelmän kautta tehtävä tuki olisi ”toki yksinkertaisempaa” ja mahdollista kohdistaa esimerkiksi pienituloisille.

”Suoran tuen jakamisella ei tosin voisi kohdistaa tuon tuen käyttöä palveluihin samalla tapaa kuin tuolla ´palvelusetelillä´”, hän kommentoi.

Iltalehti kysyi heti perjantaina, mihin suomalaiset käyttäisivät sadan euron elvytyssetelin. Vastaukset olivat varsin kirjavia: yksi käyttäisi satasen silmälaseihin, toinen bensaan ja kolmas lapsen harrastukseen. Huomattava määrä vastaajista kertoi käyttävänsä mahdollisen elvytyssetelin kauneuden- ja terveydenhoidon palveluihin tai ravintolassa käyntiin.

Lue seuraavaksi: