Suomen väestön ikääntymisestä on puhuttu pitkään, mutta konkreettiset luvut hätkähdyttävät. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä alenee yli 70 000 hengellä, kun taas yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 280 000 hengellä, ilmenee keskiviikkona julkaistusta selvityksestä.

Kuntaliiton ja maakuntien liiton toimeksiannosta asiaa selvittänyt tutkimusyhtiö Perlacon toteaa, että muutos on suuri, ”kun tunnistetaan aikajakso – kymmenen vuotta!”.

Tutkimus tarkastelee kuntien palvelutarpeen muutosta sekä sen hintalappua vuosina 2018–2030 ja kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat. Väestömuutokset eri ikäisten ryhmissä ovat nyt ”suurempia, kalliimpia ja hankalampia organisoida kuin koskaan aiemmin”.

LUE MYÖS:

Muutos konkretisoituu, kun katsotaan opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tarpeen laskua ja vastapainona hoitohenkilöstön – vanhustenhoidon työntekijöiden – tarpeen kasvua.

Selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön tarve vähentyy koko Suomen tasolla vuoteen 2030 mennessä lähes 8000 hengellä ja alakoulun opettajien tarve noin 4000:llä. Kaikkiaan alan palvelutarpeen vähentymä on siis noin 12 000 työntekijää.

Samaan aikaan hoitohenkilöstön tarve yltyy ”ikääntymisen tsunamin” iskiessä, kuten selvityksessä kuvataan. Yhteensä ikääntyneiden hoitoon tarvittaisiin selvityksen mukaan noin 14 000–16 000 uutta käsiparia kymmenessä vuodessa. Luvussa ovat mukana sekä laitoshoito että kotihoito.

”Kuntien on leikattava sivistyksestä”

Ennusteen mukaan varhaiskasvatusikäisten ja peruskouluikäisten määrä vähenee muun muassa Varsinais-Suomessa. Maakunnassa erityisesti varhaiskasvatuksen henkilökunnassa ja alakoulun opettajissa on vuonna 2030 ylikapasiteettia. Samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa vauhdilla.

Maakuntajohtaja herätteleekin jo kuntalaisia muutokseen. Tiedotteen mukaan kuntien on ”leikattava sivistyksestä ja panostettava hoivapalveluihin syntyvyyden laskiessa”.

”Vaikka tuntuu kovalta sanoa näin, on kuntien jatkossa pakosti vähennettävä henkilöstöään lasten ja nuorten palveluista ja lisättävä sitä ikääntyvien palveluissa. Perlaconin selvityksen mukaan vuonna 2030 on [Varsinais-Suomessa] varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajia noin 900 yli palvelutarpeen samaan aikaan kun hoitajissa on arviolta 1500 työntekijän pula”, maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo tiedotteessa.

Koko maan tasolla vuosina 2020–2030 eläköityy noin 17 000 varhaiskasvatuksen työntekijää ja 12 000 opettajaa, mikä helpottaa sopeutusta. Myös palkkarakenne voi helpottaa muutosta, jos niiden oletetaan pysyvän nykytasollaan.

Päiväkodin opettajan vuosipalkka on selvityksen mukaan noin 39 000 euroa, kun taas vanhustyöntekijän palkaksi mainitaan hieman alhaisempi luku, keskimäärin 38 000 euroa. PÄIVITYS: Selvityksen mukaan peruskoulun opettajan keskimääräinen vuosipalkka olisi korkein, noin 56 000 euroa, mutta luku näyttää virheelliseltä. Esimerkiksi Taloussanomien vuoden 2018 tietojen mukaan peruskoulun aineenopettajan kuukausipalkka olisi noin 2800 euroa ilman lisiä ja korvauksia ja noin 3800 euroa kokonaisansiona, mikä tarkoittaisi noin 35 000-47 000 euroa vuodessa.

Selvityksen mukaan hoitajatarpeen ennakoitu muutos tarkoittaisi euroina jopa noin 600 miljoonan euron lisämenoja, kun taas varhaiskasvatuksen ja opetuksen vähennykset laskisivat kuluja lähes 550 miljoonalla eurolla.

LUE MYÖS:

Alueellisia eroja – mutta kaikilla on kiire

Kuntaliitto kertoo, että jos kunnat sopeuttaisivat hiipuvan kysynnän palveluita samaan tahtiin kuin palveluntarve kasvaa, kuntien yhteenlaskettu vuosittainen lisärahoituksen tarve olisi laskelmien mukaan noin miljardi euroa reaalisesti. Jos kunnat eivät sopeuta, kuntapalveluiden rahoittamiseen tarvitaan yli 3,2 miljardin euron lisäys reaalisesti, liitto jatkaa.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen kunnista puolessa ikääntyneiden kasvava palvelutarve voidaan rahoittaa supistamalla varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen palveluja nuorten ikäluokkien pienentyessä ja lasten ja nuorten palvelutarpeen vähetessä, Varsinais-Suomen liitto kertoo.

Selvityksen perusteella asukasmäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikissa maakunnissa kuitenkin syntyvyys alenee.

Muuttovoitto voi lisätä kunnan kustannuksia.

”Maakuntien kasvu on maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton varassa. Muuttovoitto on kustannus kasvavilla alueilla, koska se lisää palvelutarvetta ja muuttoaltteimmat nuoret ikäryhmät maksavat suhteellisen vähän veroja. Kustannukset voivat kuitenkin muuttua ajan kuluessa tuloiksi, jos nuoret jäävät asumaan muuttopaikkakunnalle, alkavat asteittain maksaa enemmän veroja ja käyttää vähemmän palveluja”, Kuntaliitto toteaa.

Tilastoja tarkasteltaessa havaitaan, että muuttoliike tarkoittaa käytännössä 18-35-vuotiaiden liikkumista. Yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä muuttoliike on ennakoitua vähäisempää.

Väestömuutokset vaikuttavat muun muassa investointeihin ja käyttöomaisuuteen. Väestötappioalueilla rakennuksia jää tarpeettomiksi, kun taas muuttovoittoalueiden rakennustarve kasvaa jopa kolmeen miljardiin, mistä Uudenmaan osuus on peräti kaksi miljardia euroa.

Kuntaliitossa uskotaan kuitenkin, että väestön ikääntyminen ei kaada kuntataloutta, mikäli muutokseen reagoidaan ajoissa. Kuntaliitto summaa, että väestö tulee ikääntymään jokaisessa Suomen kunnassa, mutta väestömäärän muutoksissa on eroa: toisaalla väestö vähentyy, toisaalla kasvaa.

Kaikki kunnat ”joutuvat reagoimaan väestömuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin kiireellä”. Palvelurakenteet on organisoitava uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

”Nyt julkistetut laskelmat antavat suunnittelun apuvälineitä kunnille, kun väestömuutosten aiheuttamiin haasteisiin varaudutaan. Ne ovat painelaskelmia, jotka osoittavat kehitystä, jos muutoksia ei päätösperusteisesti tehdä. Sopeuttaminen on mahdollisuus, mutta ikkuna on auki vain lyhyen aikaa”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina herättelee kuntia.

PÄIVITYS: Tietoja opettajien vuosiansioista korjattu.