Kauppalehden suuressa verokeskustelussa SuomiAreenassa Porissa ruodittiin torstaina Antti Rinteen (sd) hallituksen tuoretta vero-ohjelmaa. Paneelissa debatoivat työministerin erityisavustaja Ville Kopra ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Yrittäjän näkökulmaa edusti Jungle Juice Barin toimitusjohtaja Noora Fagerström ja kansantalouden asiantuntijuutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen ja Talouselämän päätoimittajana elokuussa aloittavan Jussi Kärjen juontamassa tilaisuudessa eniten keskustelua herättivät kotitalousvähennykset, solidaarisuusvero ja sdp:n lähdeverosuunnitelmat.
LUE MYÖS: Elina Lepomäki SuomiAreenassa: ”Järkyttävän korkeaan kokonaisveroasteeseen pitää puuttua”
Yhteinen tahtotila kaikilla paneelin osapuolilla oli se, että Suomi on saatava kasvuun ja yrittäjyyttä pitää tukea. Mutta millä keinoin?
Lisää verotuloja sieltä täältä, on hallituksen linjaus 730 miljoonan veromäärän keräämisessä.
”Iso kuva on se, että tuottavuus pitää saada nousuun. Vaihtoehtoja tulopohjan hoitamiseen on vähän”, Kopra selitti.
”Ette halua velkaantua, mutta tämä hallitus tulee nykyolettamusten mukaisesti velkaantumaan 15 miljardia lisää tulevan nelivuotiskautensa aikana. Kolmen miljardin investointipaketista suurin osa on vain lisämenoja”, Lepomäki huomautti.
Remontit eivät kotitalousvähennyksen alkuperäinen tarkoitus
Kotitalousvähennyksistä kerätään lisää veroa 95 miljoonaa. Miksi kotitalousvähennystä lähdetään sorkkimaan, vaikka sen on kiitelty vähentävän harmaata taloutta? Jussi Kärki kysyi.
”Toivon, että se ei radikaalisti vaikuta tämän vähennyksen käyttöön. Kun sitä pikkuisen rajataan, sillä saadaan sata miljoonaa verotuloja”, Kopra vastasi.
Elina Pylkkäsen mukaan kotitalousvähennys on hyvä suhdannepoliittinen työkalu, jota voitaisiin säännellä talouden suhdanteiden mukaan. Hän myös huomautti, että kotitalousvähennyksen alkuperäinen ajatus on päässyt unohtumaan.
”Se vilkastuttaa kunta- ja aluetaloutta ja mahdollisesti auttaa myös kuntien hoivamenoissa, kun kotitaloudessa tehtäviä palveluita voidaan ostaa ulkopuolelta. Olen ollut erityisesti siitä huolissani, että 85 prosenttia tästä vähennyksestä käytetään remontteihin. Se ei ole sen alkuperäinen tarkoitus, vaan sillä haluttiin mahdollistaa perheen työssäkäyntiä kodin ulkopuolella ja lisätä hoiva- ja siivouspalveluiden ostoa”, Pylkkänen huomautti.
Lähdeverosta haittaa vai hyötyä?
Sdp on ajanut lähdeveroa, jota muuttamalla saataisiin ulkomaille valuvat osinkovirrat verolle, mutta vero koskisi myös piensijoittajia, koska vero koskisi myös esimerkiksi eläkerahastojen osinkoja. Myös suomalaiset yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt joutuisivat maksamaan viiden prosentin lähdeveron. Hallituksen työryhmä selvittää parhaillaan lähdeverotuksen mallin toteuttamista.
”Maali, mitä haetaan on se, että Suomesta maksetaan yli 10 miljardia osinkoja vuodessa ulkomaille. Ja ne ovat verovapaita, ja tämä on nyt tapa päästä niihin kiinni, saada edes pieni vero siitä. Se on totta, että sen tuottavuutta on vaikea arvioida vielä”, Kopra myönsi.
”Esimerkiksi Saksassa 15 prosentin vastaava lähdevero on käytössä, ja toimii käsittääkseni varsin hyvin”, hän lisäsi.
Se myös vaikuttaisi eläkevakuutusmaksuihin toteutuessaan.
”Käsitykseni on se, että jos tämä toteutetaan, se vaikuttaa pikkuisen eläkevakuutusmaksuihin, ja totta kai jos näin käy, voihan valtio jotenkin kompensoida sitä. Maali ei ole rahastoissa eikä eläkejärjestelmässä vaan isoissa pääomavirroissa, jotka lähtevät Suomesta ulos ilman minkäänlaista veroa”, Kopra painotti.
”Se on myös riski, että ne pääomavirrat lähtevät Suomesta kokonaan pois, jolloin puhutaan paljon suuremmasta tappiosta kansantaloudelle”, Lepomäki opponoi.
”40 miljoonan verokertymä olisi varsin vaatimaton suhteessa siihen, kuinka paljon se ohjaisi käyttäytymistä haitalliseen suuntaan”, Lepomäki jatkoi viitaten yritysten ulkomaille pakoon.
”Solidaarisuusvero pysyvä elementti”
Solidaarisuusveroa kerätään noin 100 miljoonaa. Kataisen ja Urpilaisen hallituksen vuonna 2013 luoma solidaarisuusvero tarkoittaa ylintä veroporrasta. Vuonna 2018 sen alaraja oli 74 200 euroa ja veroporosentti 31,25. Suomessa tätä veroa maksaa noin 120 000 henkilöä.
”Onhan tämä ollut voimassa kaksi kokoomuksenkin vaalikautta, ei mielestäni ole järkeä puhua erikseen solidaarisuusverosta vaan ylipäänsä solidaarisesta verotusjärjestelmästä. Luulen, että tämä on pysyvä elementti,” Kopra arvioi.
”Ruotsissa ekonomistien tekemä tutkimus osoitti, että sen ylläpito maksaa. Eli kertymä jää alhaisemmaksi verrattuna siihen, miten se heikentää muuta työhön kohdistuvaa panosta. Ruotsissa se poistettiin, ja kannustan teitä samalle tielle”, Lepomäki vastasi.
Lepomäki lisäsi toivovansa Suomesta yhteiskuntaa, jossa yhä useammalla olisi mahdollisuus nousta hyvätuloisten joukkoon.
”Niin minäkin, mutta iso ongelma on se, että pienituloiset jäävät työttömiksi. Sen vuoksi hallitus varasi 200 miljoonaa, että tehokkaasti satsataan sinne missä akuutein ongelma on”, Kopra vastasi pienituloisten veronkevennyksiä tarkoittaen.
Yrittäjyyttä halutaan tukea
Yrittäjän näkökulmaa keskustelussa edustanut Noora Fagerström pohti, voisiko yhteisöveroa maksaa vasta sitten, kun kassassa on jotain millä maksaa.
”Alkuun investoit ja palkkaat ihmisiä ja yrität saada mahdollisimman hyvän tuloksen, jotta saat pankista lainaa. Sitten maksat yhteisöveron siitä tuloksesta, jota ei ole oikeasti kassassa. Se ajaa monet yritykset ongelmiin ja konkursseihin. Mielestäni yhteisöveroa pitäisi tarkastella jotenkin uudelleen.”
Kopra painotti kannattavansa yritysten verouudistusta, tosin se ei sisälly hallitusohjelmaan.
”Mielestäni listaamattomien yritysten kohdalla tarvittaisiin verouudistus. Kaikki palikat pitäisi järjestellä niin, että se olisi kasvuun kannustavaa, mutta se ei sisälly hallitusohjelmaan. En ole ollut neuvotteluissa, enkä tiedä miksi,” Kopra sanoi.
”Hallituksen tärkein tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Siihen nojaa koko hallituksen talouspolitiikka”, Ahosniemi sanoi.
Talouskasvu on kuitenkin hidastumassa ja maailman brexiteineen ja tullisotineen luo epävarmuutta.
Millainen veropolitiikka tukisi parhaiten tavoitteita? Ahosniemi kysyi.
Kopran mukaan investointeihin pitäisi saada nyt vauhtia, ja veropolitiikka on suhdannepolitiikka, jolloin toimitaan suhdanteiden muuttuessa.
”On uhkarohkeaa mennä tällaisella kokonaisveroasteella eteenpäin. Se rasittaa ihmisten arkea, elämää ja vähentää asioita, joita tarvittaisiin lisää eli työntekoa, yrittämistä ja riskin ottamista”, Lepomäki arvosteli.
”Kasvua pitää saada. Suomi ei ole juuri kasvanut nettomääräisesti 10 vuoteen.”
”Kasvua on vaimentanut se, että investointeja ei ole saatu käyntiin. En usko, että verojen keventäminen pienituloisilta olisi se hokkuspokkustemppu, jolla saataisiin kasvua. Nythän hallitusohjelmassa on negatiivinen tulovero, jolla tuetaan pienituloisten työllistymistä. Ja se saattaa olla aika kallista”, Pylkkänen sanoi.
”Onhan pienituloisten veronkevennyksiä tehty jo viimeiset 20-30 vuotta ja tässä on nyt sitten tulos”, hän lisäsi.
Kopra näkee negatiivisen tuloveron kannustimena ja verotuksen kasvun pohjana.
”Julkiset palvelut ovat työllisyyspolitiikkaa, että lapset saadaan päivähoitoon ja ihmiset saavat laadukkaan koulutuksen ja vanhuksille saadaan hoitoa. Siihen on hirveän vaikea ympätä ajatusta, että leikataan verotusta”, Kopra perusteli.
LUE MYÖS: Antti Rinteen korotuksen raja onkin 1200–1300 €/kk – Tonnin eläkkeellä saa +19€/kk
Korjaus klo 11:43: Korjattu aiempi 40 miljardin luku 40 miljoonaksi.
