Kovalla työllä kerätyt kansalaisaloitteet uhkaavat raueta ensi keväänä, ellei eduskunta ehdi käsitellä niitä. Sote-uudistuksen työllistämässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on jonossa yhä neljä kansalaisaloitetta. Aloitteiden laatijoille on ilmoitettu, että aloitteet pyritään käsittelemään vielä tämän vaalikauden aikana, mutta todennäköisesti käsittely siirtyy ensi vuoden puolelle.

Yksi jonossa olevista on kautta historian toiseksi eniten, yhteensä 140 944 allekirjoituksia kerännyt kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi.

”Jos sote mitä todennäköisimmin saadaan pian pois jaloista, niin vielä en näe riskiä sille, että emme ehtisi näitä käsitellä”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk).

”Mutta se tarkoittaa, että meidän täytyy olla tässä pian valmiita, jotta päästään juuri näihin muihin asioihin”, Heikkinen jatkaa.

”Tunnustan sen, että kun kaikki huomio on ollut sotessa ja kaikki tämä kuorma on ollut päällä, niin kansalaisaloitteet ovat jääneet hieman varjoon. Se on lähiviikkojen keskustelujen paikka, että mitä käsitellään ja missä järjestyksessä.”

Valiokunnassa on käyty kädenvääntöä kansalaisaloitteiden käsittelemisestä. Lokakuun puolivälissä valiokunnan kansanedustajat äänestivät, pitäisikö kansalaisaloite vammaisten henkilöiden palveluiden kilpailuttaminen lopettamisesta ottaa käsittelyyn sote-lakien yhteyteen.

Määräenemmistöllä hallituspuolueiden edustajat siirsivät käsittelyn vammaispalvelulain käsittelyn yhteyteen. Tämän ja aktiivimallialoitteen lisäksi valiokunnassa käsittelyä odottavat kansalaisaloitteet kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lopettamiseksi ja vakuutuslääkäreitä koskevan tapaturmavakuutuslain pykälän 41 d kumoamiseksi.

Näiden käsittelystä ei ole sovittu vielä oikein mitään.

”Johtuen linjauksesta, että sote tehdään ennen kuin muita asioita otetaan käsittelyyn, me emme ole vielä tällaista polkua tehneet, mitä otetaan seuraavaksi käsittelyyn lukuun ottamatta neljää budjettilakia, joista on nyt tullut hallituksen esitys”, Heikkinen sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvos Eila Mäkipää kertoo Uudelle Suomelle, että kansanedustajien sopeutumiseläkettä koskeva kansalaisaloite voi tulla valiokunnan kansanedustajien käsittelyyn aiemmin, jos eduskuntaryhmät saavat valmiiksi yhteisen lakialoitteen sopeutumiseläkkeen muuttamiseksi. Tällöin näiden käsittely voitaisiin yhdistää.

Aktiivimallin kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite taas voi joutua odottamaan käsittelyä ensi kevääseen saakka, mikäli sen käsittely päätetään yhdistää piakkoin alkavan lain hiomisen kanssa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ehdotti viime viikolla, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt aloittaisivat kolmikantaisen valmistelun tavoista osoittaa aktiivisuus. Työn määräaika on helmikuun viimeisenä päivänä. Vasta sen jälkeen se voisi edetä eduskuntaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Heikkinen kertoo, ettei valiokunnassa ole vielä keskusteltu, voisiko aktiivimallin hiomisen yhdistää sen kumoamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa.

Jos aloitteet yhdistetään, eduskunta ottaisi kantaa siihen, pitäisikö koko laki hylätä vai voiko uudistetun mallin hyväksyä.

Yhdistämistä puoltaa se seikka, että jos aktiivimallia muokataan, ei jäljelle enää jäisi sitä lakia, jonka kumoamiseen koko kansalaisaloite tähtää. Hallituspuolueet puolestaan lienevät haluttomia kumoamaan säätämäänsä lakia ennen kuin sitä korjaava esitys on valmis.

”Yksi asia, joka meillä tulee nyt pikaisesti käsittelyyn, on tämä meidän lausuntomme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle oikeudesta opiskella työttömänä, mitä työministeri [Jari] Lindströmkin on kiirehtinyt”, Heikkinen sanoo.

Eduskunnassa on huolestuttu mahdollisuudesta, että kymmenien ja satojen tuhansien kansalaisten allekirjoittamat aloitteet mitätöityvät. Taustalla on perustuslain kirjaus, jonka mukaan ainoastaan kansainvälisten asioiden käsittelyä voidaan siirtää seuraavien vaalien jälkeiseen aikaan. Tarkoituksena on estää, että edellinen hallitus voisi jättää seuraavalle hallitukselle pöydän täydeltä lakiesityksiä, jotka sen olisi käsiteltävä läpi ennen kuin voisi aloittaa oman politiikkansa tekemisen.

”Kansa ei vaihdu, vaikka päättäjät eduskunnassa vaihtuvatkin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että kansalaisaloitteiden nimien kerääminen alkaa alusta uudelleen”, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen paukautti Uudessa Suomessa elokuussa.

Hannakaisa Heikkinen, pitäisikö näiden kansalaisaloitteiden kestää vaalikausien yli?

”Tällaistakin keskustelua eduskunnassa on ollut. Tiedän, että monen eteen on tosi iso työ tehty. Sellaisilla kansalaisaloitteilla, jotka saadaan koottua vaalikauden alussa, on nyt suurempi mahdollisuus tulla käsitellyksi kuin sellaisten, jotka kerätään vasta vaalikauden lopussa. Tätä keskustelua kannattaisi nyt käydä, että mitä tälle voisi nyt tehdä”, Heikkinen toteaa.

”Tähän ei ole aiemmin osattu reagoidakaan. Kumminkin uskon, että eduskunnassa on tahtotila löytää tähän ratkaisuja. Koska varmasti yhteinen huoli on se, miten kansalaisyhteiskunta kokee olevansa mukana ja osallisena päätöksenteossa. Kansalaisaloite on monelle merkityksekäs tapa vaikuttaa”, Heikkinen sanoo.