Asumistukijärjestelmä on uudistettava, toteaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö.

Vuonna 2000 Suomessa maksettiin asumistukia 1,09 miljardia euroa. Tänä vuonna asumistukipotin ennustetaan kasvavan 2,13 miljardiin euroon. Asumistuen määrä on siis tällä vuosikymmenellä kaksinkertaistunut. Asumistuesta suurimman osan lohkaisee yleinen asumistuki, jonka kustannus tänä vuonna on noin 1,5 miljardia euroa.

Lisäksi maksetaan toimeentulotukea asumiseen. Tämä summa kasvaa kovaa vauhtia. Toimeentulotukea asumiseen maksetaan tänä vuonna noin 338 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 summa oli 315 miljoonaa euroa, eli summa kasvaa vuodessa 23 miljoonalla eurolla.

Tarkastusvaliokunnan tuore mietintö kiinnittää huomionsa asumisen kasvaviin tukiin. Valiokunta pitää huolestuttavana sitä, että maksettujen asumistukien määrä on kasvanut merkittävästi ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja.

Lue myös: ”Omakotitalosta saa 100 000€, ei riitä edes yksiöön” – Eduskunnasta vaatimus koko asuntopolitiikan uudistamiseen

Mietinnössä muistutetaan, että toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi auttamaan tilapäisten vaikeuksien yli. Käynnissä on hanke, jossa selvitetään sitä, kuinka paljon toimeentulotuesta valuu asumiskustannuksiin.

Asumistukimenojen kasvun taustalla on muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, vuokrien nousu ja vuonna 2015 tukijärjestelmään tehdyt muutokset. Esimerkiksi yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2015 liki 1,3 miljardia euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Nousu selittyy osin sillä, että valtaosa opiskelijoista tuli yleisen asumistuen piiriin.

Valiokunnan mukaan asumistukijärjestelmä on pöllytettävä seuraavalla hallituskaudella, kun koko sosiaaliturva uudistetaan.

Valiokunta nosti mietinnössään esiin sen, kuinka asiantuntijakuulemisessa käytettiin kriittisiä puheenvuoroja ja arvoteltiin harjoitetun tukipolitiikan lyhytjännitteisyyttä ja ennakoimattomuutta. Valiokunta on huolestunut siitä, että useamman asiantuntijan mukaan luottamus valtion asuntopolitiikkaa kohti on heikentynyt.

Esimerkiksi pitkässä korkotukimallissa omalle pääomalle maksettavan tuoton puolittaminen kahdeksasta prosentista neljään prosenttiin vuoden 2017 alusta lukien heikensi yksityisten toimijoiden luottamusta sääntelyn ennustettavuuteen.