Suomalaiset kaipaavat lisää joustoa perhevapaiden käyttöön, selviää Väestöliiton Perhebarometrista. Käsitys siitä, mitä tuo jousto tarkoittaisi, tosin on laaja.

Barometrissa kysyttiin myös vastaajien näkemystä vähävaraisten perheiden ylimääräisestä 200 euron lapsilisästä. Vähävaraisten perheiden tukeminen koettiin jouston jälkeen tärkeimmäksi perhepoliittiseksi toimeksi 2020-lukua silmällä pitäen, Väestöliitto kertoo.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaalien lähestyessä ehdottanut uutta – harkinnanvaraista – korotusta vähävaraisten lapsilisämaksuihin. LUE LISÄÄ: Sipilä: Työllisyysasteessa 1%=1,4 Mrd.€ – ”Kyllä, kuulitte oikein”

Väestöliiton kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemystä 200 euron kuukausittaisesta ”erityislapsilisästä” vähävaraisille lapsiperheille. Ehdotuksella on paljon kannatusta: noin kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta naisesta ja miehestä on pitänyt sitä hyvin tai melko tärkeänä asiana sekä tuoreessa että aiemmissa Väestöliiton perhekyselyissä. Tällä kertaa sitä kannatti eli piti vähintään melko tärkeänä asiana lapsiperheitä edustavista vastaajista noin 70 prosenttia molemmissa sukupuolissa. Kannattajien määrä on hieman kasvanut vuoden 2014 kyselystä.

Sen sijaan lapsilisien porrastaminen eli niiden leikkaaminen tai poistaminen hyvätuloisilta perheiltä ei saanut suurta kannatusta. Kun vuonna 2014 kaikkiaan 48 prosenttia vastaajista katsoi, että suurituloisille tulisi maksaa pienemmät lapsilisät, osuus oli nyt enää 34 prosenttia.

LUE MYÖS:Synnytystonni käteen vai lyhyempi työaika? – Sipilä: ”Älkää tehkö niin paljon määräaikaisia työsopimuksia”

Tärkeintä: Joustavuus ja osa-aikatyö

Kaikkein tärkeimmäksi perhepoliittiseksi toimeksi kyselyn vastaajat arvioivat joustavan työajan pienten lasten vanhemmille ja paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön. Lisäjoustoja kannattavien osuudet olivat merkittävästi lisääntyneet vuodesta 2014 vuoteen 2018.

Väestöliiton mukaan noin 90 prosenttia naisista ja noin 80 prosenttia miehistä piti sekä joustavaa työaikaa että parempia osa-aikatyön mahdollisuuksia vähintään melko tärkeinä perhepoliittisina asioina. Joka toisen naisen mielestä nämä toimenpiteet ovat hyvin tärkeitä.

”Perheille haluttiin kaiken kaikkiaan enemmän ja joustavampaa päätösvaltaa hoitovapaiden käyttöön. Joustavuuden lisäämiseen toivottiin investoitavan yhteiskunnassa jopa enemmän kuin päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen”, toteaa perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta tiedotteessa.

Kysyttäessä, tulisiko perhevapaat voida pitää myös osa-aikaisena, jolloin niiden kokonaiskesto olisi nykyistä pidempi, ehdotusta kannatti naisista 67 prosenttia (88 % kantaa ottaneista) ja miehistä 61 prosenttia (81 % kantaa ottaneista).

LUE MYÖS: Hämmästys leviää – Grafiikka Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Joustomalleista osa-aikaisuus oli suosituin malli. Tämä on linjassa sen kanssa, että myös osa-aikatyötä toivottiin tarjottavana enemmän erityisesti lapsia hoitaville äideille, Väestöliitto kertoo.

Myös perhevapaan pitämistä useammassa jaksossa toivottiin sangen yleisesti. Vastaajat kaipasivat perheille enemmän päätösvaltaa hoitovapaan käyttöön, ja valtiovallan määrittelemää jaottelua isän ja äidin välillä vastustettiin laajalti.

”Yleisin kommentti ja toive oli, että perheiden pitää saada päättää vapaasti perhe- ja vanhempainvapaista 1–6-vuotiaille ilman kiintiöitä”, raportissa kerrotaan.

”’Pakkoa’ pidettiin pahana; sen sijaan kannatettiin vapaiden jakoa siten kun perheet itse toivovat.”

Vapaissa vastauksissa toivottiin muun muassa joustavuutta äitien työaikoihin varsinkin aamuisin.

Väestöliiton perhebarometrissa kysyttiin, millaista perhepolitiikka lapsiperheissä asuvat ja muut suomalaiset nykyisin erityisesti toivovat. Keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn vastasi 2560 20-59-vuotiasta henkilöä.