Palkansaajan alle 30 000 euron vuosituloista ei käytännössä makseta valtion ansiotuloveroa, vaikka verotaulukon mukaan 16 100 euron ylittävistä tuloista pitäisi jo maksaa veroa valtiolle 6,5 prosenttia.

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo Uudelle Suomelle, että syy tähän löytyy erilaisista, automaattisesti veroprosenttiin laskettavista vähennyksistä.

– Käytännössä vasta 30 250 euron vuosipalkasta maksetaan valtion tuloveroa. Vaikka valtion tuloveroasteikko alkaa paljon matalammalta, niin veroa ei kuitenkaan tule maksuun pienemmillä tulotasoilla, Kirkko-Jaakkola toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tavallisesti 2 420 euron kuukausituloilla ei vielä valtion kassaa pääse palkasta suoraan kerryttämään. Sen sijaan palkkakuitin veroprosenttiin sisältyvät kunnallisvero, Yle-vero, mahdollinen kirkollisvero sekä muut sosiaalivakuutusmaksut.

Vähennyksiä on niin erilaisia, ettei Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti osaa kylmiltään edes sanoa, kuinka monta eri vähennyslajia on kaikkiaan olemassa.

– Palkansaajan kannalta merkittävimmät ovat työtulovähennys, joka vaikuttaa niin valtion kuin kunnankin verotuksessa, sitten kunnallisveron ansiotulovähennys. Eläkkeensaajilla on vastaavat kunnallisella ja valtiollisella puolella. Sitten on perusvähennys ja nämä viisi ovat ne merkittävimmät automaattisesti tehtävät vähennykset.

– On siellä vielä tulonhankkimisvähennys. Ja työeläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun saa vähentää.

Jotta oman veroprosentin laskeminen ei olisi liian helppoa, on vähennyksissä omat progressiiviset asteikkonsa. Toisin sanoen suurimmista tuloista saa tehdä suhteellisesti pienempiä vähennyksiä kuin pienistä.

– Ei sitä ihan itse pysty laskemaan, paljonko veroa tulisi maksettua. Ei tämä ihan yksinkertaista ole, Kirkko-Jaakkola myöntää.

Suurin osa, 80 prosenttia, palkkojen verotuksesta menee muille kuin valtiolle.

Ansiotuloveron merkitys Suomen valtiolle on siis vähäisempi kuin otsikot ja lööpit antavat ymmärtää. Itse asiassa niillä kerätään valtion kirstuun noin kuusi miljardia euroa, kun valtio kerää veroja kaikkiaan noin 40 miljardia euroa. Suurimmat tuloerät valtiolle tulevat kulutus- ja valmisteveroista.

Eduskuntavaalien alla esiin on noussut myös keskustelu siitä, pitäisikö veroja kerätä palkoista enemmän ja keneltä. Tuotuaan julki Akavan kuvaajan siitä, kuinka suuren osuuden valtion tuloveroista mikäkin tuloluokka maksaa, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi, ettei pienimpien tuloluokkien veroprosentin alentaminen vaikuta, kun niitä ei kuitenkaan makseta. Suuremmissa tuloluokissa veroprosentin nostaminen nousisi jo pilviin.

Suurituloisten verotuksen kiristämistä ovat esittäneet suurista puolueista Perussuomalaiset ja SDP. Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti sunnuntaina MTV:n blogissaan, että suurituloisille kohdennettaiisin veroja.

Ansiotuloverotusta kiristettäisiin yli 70 000 euroa vuodessa tienaavilta, pääomaverotuksen progressiota kiristettäisiin 60 000 euron vuositulojen jälkeen ja osinkoverotukseen kohdennetuista huojennuksista luovuttaisiin. Lisäksi suurista perinnöistä maksettaisiin nykyistä enemmän veroa. Uudistuksilla saataisiin 300 miljoonaa euroa, Rinne arvioi.

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi, että pienituloisten verotaakkaa voidaan keventää juuri vähennyksillä. Vaikka valtion verokertymään vähennykset eivät vaikuttaisikaan, ne tuntuvat kunnallisverotuksen puolella.

Suurituloisten kohdalla Kirkko-Jaakkola uskoo, että Rinteen painopiste olisi osinko- ja pääomaverotuksessa. Pelkkää ansiotuloveroa korottamalla suurituloisten veroprosentit nousisivat muutoin jo reilusti yli 60 prosentin.

– Yli 70 000 euroa vuodessa tienaavia on noin kolme prosenttia ansiotulojen saajista. Se tarkoittaa noin 120 000 henkilöä. He maksavat kaikista ansiotuloveroista tällä hetkellä noin 20 prosenttia, eli kyllä sieltä aika paljon maksetaan, hän huomauttaa