Näyttää siltä, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin vasta vuonna 2021, mutta lopullisia päätöksiä ei vielä ole. Alkujaan komissio ehdotti, että viimeinen pakollinen siirtyminen kesäaikaan tapahtuisi jo ensi vuonna sunnuntaina 31. maaliskuuta.

Kellojen siirtelystä luopumisesta päätetään ensin EU:ssa, ja sen jälkeen jokainen jäsenmaa päättää kansallisesti, mihin aikaan siirtyy pysyvästi.

LVM:n hallitusneuvos Jenni Rantio kertoo, että tällä hetkellä neuvottelujen pohjana on nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan kompromissiehdotus, jonka mukaan kellojen siirtelystä luovuttaisiin vasta vuonna 2021. "Kompromissiehdotus sai aika paljon kannatusta, koska monet jäsenmaat katsoivat, että tarvitsevat lisäaikaa kansallisiin selvityksiin ja koordinointiin muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Nyt neuvotteluja jatketaan tältä pohjalta, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole, eikä luopumisajankohtaa ole lyöty lukkoon", Rantio kertoo.

Kellojen siirtelystä voidaan siis luopua aiemminkin kuin vuonna 2021, mutta komission alun perin ehdottama ajankohta alkaa olla jo turhan lähellä. Rantion mukaan on vielä liian aikaista arvioida, milloin asiasta tehdään lopullisia päätöksiä.

Rantio kertoo, että Otakantaa-kysely kellojen siirtelystä oli historiallisen suosittu.

"Näin suurta määrää vastauksia ei palvelussa ole koskaan aikaisemmin ollut. Kysely oli poikkeuksellisen suosittu ja sitä myös ennakoitiin todella suosituksi."

Aikaisempi kansalaisaloite aiheesta keräsi yli 70 000 allekirjoitusta.

Komission ehdotusta käsiteltiin liikenneneuvoston kokouksessa viime viikolla ja käsittely jatkuu Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ensi vuoden puolella. Direktiiviehdotusta on käsitelty valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnassa.

Suomalaiset villiintyivät kommentoimaan

Kellojen siirtelystä luopuminen sai yksimielisen tuen lausuntokierroksella. Lisäksi lähes 680 000 suomalaista vastasi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) viralliseen nettikyselyyn aiheesta.

Lausunnonantajia oli yhteensä 24, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Opetushallitus, Poliisihallitus, Finanssiala ja Finnair. Kaikki olivat sitä mieltä, että kellojen siirtelystä tulee luopua, mutta erimielisiä oltiin siitä, tulisiko siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.

Lausunnonantajat perustelivat talviajan valintaa pääasiassa sillä, että sen katsotaan edistävän töiden järjestämistä ja ihmisten hyvinvointia. Aiemmin on kerrottu, että tutkimusten mukaan valoisammat aamut ovat ihmisten terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin valoisat illat.

Pysyvän kesäajan kannattajat painottivat kuitenkin lausuntokierroksella valoisia iltoja liikenneturvallisuuden ja töidenjälkeisten liikuntaharrastusten takia.

LVM kysyi lisäksi suomalaisilta Otakantaa-nettisivulla, pitäisikö Suomen valita pysyväksi ajaksi nykyinen kesäaika, nykyinen talviaika vai jokin muu aika. 677 000 suomalaista vastasi, ja myös avoimia vastauksia annettiin 359 000, joista tosin noin 250 000 oli vastausrobottien jättämiä. Oikeusministeriön analyysin mukaan bottivastauksilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta kyselyn tuloksiin.

Kooste lausuntokierroksesta sekä analyysi suomalaisten Otakantaa-kansalaiskyselyyn jättämistä avoimista vastauksista julkaistiin tällä viikolla.

Näitä suomalaiset painottivat

Vahva yhteinen aihepiiri suomalaisten avoimissa vastauksissa oli tuki kellojen siirtelyn lopettamiselle. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva siirtely nähtiin turhana ja hyvinvoinnille haitallisena.

Eniten vastauksissa esiintyi valon määrään arjessa liittyviä sanoja. Sekä pysyvää talvi- että kesäaikaa perusteltiin eniten valoisuudella, joka talviajan kannattajilla liittyi etenkin talviaamuihin ja kesäajan kannattajilla etenkin talvi-iltoihin.

Monissa vastauksissa korostettiin kellojen siirtelyn vaikutusta työssä käyvien ihmisten näkökulmasta: valoa kaivattiin ennen työtä ja töiden jälkeen.

Kesäajan kannattajien perusteluissa iltojen valoisuutta pidettiin tärkeänä harrastusten, hyvinvoinnin sekä lasten ja perheiden kannalta. Talviajan kannattajat toivat esille selvästi enemmän terveyteen liittyviä perusteluja.

Vastausten perusteluissa toistui usein toive siitä, että ratkaisu luotaisiin yhteistyönä naapurimaiden kanssa.

LVM teetti Otakantaa-kyselyn lisäksi galluptutkimuksen Kantar TNS Oy:llä. Tulokset olivat hyvin samankaltaiset ja talviaika oli hiukan kesäaikaa suositumpi. Otakantaa-kyselyssä noin 52 prosenttia vastanneista kannatti talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa. Gallup-vastaajista 47 prosenttia kannatti talviaikaa, 39 prosenttia kesäaikaa ja 14 prosenttia ei ottanut kantaa kummankaan puolesta.

LUE MYÖS:

Tiukka äänestystulos julki: 52 % suomalaisista kannatti talviaikaa

Suomen aikavyöhyke voi muuttua – Esitys: viimeinen pakollinen kellonajan siirto 31.3.2019