5G puhututtaa. Se on luonnollista, koska uusi tekniikka tuo mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että ennenkokemattomia haasteita.

Kun mobiilikäyttö siirtyy kohti internetin ja pilvipalveluiden ratkaisuja, ovat uhat uusia ja tietoturvallisuuden tarve kasvava. Se ei ole enää uutinen.

Tunnistettu kehityskulku on myös kriittisen tiedon lisääntyminen mobiiliverkoissa. Vaikka 5G ei teknologiana olisi sen turvattomampi kuin edeltäjänsä, tiedämme, että uusia uhkia syntyy, kun tulevaisuuden mobiiliverkossa liikkuu viiveettömästi vaikkapa teollisuuden, etälääketieteen, rajavalvonnan tai älykkään liikenteen kriittistä dataa.

5G:n käyttöönotto korostaa myös yhteiskunnan riippuvuutta energia- ja viestintäverkoista. Kun yritykset tekevät digiloikkaa, turvallisuuskriittiset palvelut ja järjestelmät muodostavat keskinäisriippuvan kokonaisuuden. Uhkaskenaarioissa puhutaan yritystietojen vakoilusta tai jopa maan infrastruktuurin lamauttamisesta esimerkiksi energianjakelussa. Tämäkin on jo tuttua pohdintaa.

Tietoturvallisuus läpileikkaa kaikkea

Tietoturvallisuussuunnittelu on tullut meille pysyväksi toimintamalliksi. Kokemuksia kertyy vauhdilla niin Vastaamo-tietomurtotapauksen kuin koronan tuomien etätyöjärjestelyjen oppien kautta. Pelkkä tekninen toimivuus ei riitä: ”ääni kuuluu ja kuva näkyy” ei ole toimiva turvataso. Tämäkään ei ole enää uutinen – mikä sitten on?

Uutinen on se, että turvallisuus ei ole enää aikoihin ollut tekniikkaa vaan politiikkaa – isompaa tai pienempää.

Tekniset ratkaisut turvalliseen toimintaan ovat kyllä olemassa. Organisaatiotasolla tietoturvapolitiikka voi olla ratkaisu turvalliseen toimintatapaan teknologiaa oikein hyödyntämällä. Globaalisti kyse on kuitenkin suurvalta- ja kauppapolitiikasta.

Teknologia ei hyökkää

5G:n noustua silmätikuksi on hyvä todeta, että teknologia ei toistaiseksi kovin usein tee hyökkäyksiä. Vanha vertaus leipäveitsestä murha-aseena käy tähänkin: syyllinen tuskin on tuo veitsi tai tietty teknologia.

Taustalla on ihmisiä ja organisaatioita – jopa valtioita – jotka tavoittelevat etuja teknologiaa hyödyntäen. Ongelma ei siis niinkään ole teknologia tai laitevalmistajat - vaan mikä?

Sanotaan suoraan: Kiina. Kiinan suurvaltapolitiikka, jossa lainsäädännön kautta maan teollisuus on osa peliä, on uhka turvallisuudelle. Haasteena on teknologian asemasta suurvaltasuhteiden tasapaino – toivokaamme siis hartaasti, että USA nousee vaalikrapulasta nopeasti jaloilleen!

Entä miten Euroopassa toimitaan? Olemmeko aktiivisia vaikuttajia vai seuraammeko suurvaltojen taitelunäytöstä pop-corn–muki kädessä? Satsaammeko länsimaissa riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta meillä on omia ratkaisuja ja pärjäämme osaajina kovassa pelissä?

Ainakaan tietoliikenteen osalta emme tyydy vain virran vietäväksi. Komissio on hyväksynyt tammikuussa Euroopan Unionin yhteiset periaatteet ja toimenpiteet, joilla mobiiliverkon turvallisuusriskejä pienennetään.

Digitaalinen itsenäisyys rakentuu yhteistyössä

Suomessa telealan regulaatio on ollut edistyksellistä, mitattiin sitä millä mittarilla tahansa. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uudistus sisältää muutoksen, jossa säädetään viestintäverkon kriittisistä laitteista. Laki tarkentuu yhdessä telealan toimijoiden kanssa valmistelluilla määräyksillä.

Lainsäädäntöhanke on tärkeä kansallisen turvallisuuden kannalta myös uudistettavalle viranomaisverkko Virvelle. Tulevat Virve-palvelut pohjautuvat näihin samoihin 5G-teknologioihin eikä ihmishenkien pelastuminen saa vaarantua.

Kun turvallisuus politisoituu, Suomen on tärkeää säilyttää digitaalinen itsenäisyytensä. Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta ei voi ulkoistaa. Toki yhteistyötä voi ja tulee tehdä niiden tahojen kanssa, jotka jakavat Suomen arvomaailman.

Usealla maalla on näennäisesti Suomea paremmat kyberturvallisuusresurssit. Maamme vahva demokraattinen perusta, teknologiaosaaminen ja eri toimijoiden välinen luottamus luo pelkkiä resursseja merkittävämmän kivijalan. Sille Suomi voi rakentaa vahvaa turvallisuusosaamista vaikka vientituotteeksi saakka.

Helmitauluun ei ole paluuta

Uudet teknologiat ovat toistaiseksi tuoneet pysyvää hyvää ja edut ovat olleet haittoja suurempia. Vanhoja hyviä aikoja voi aina muistella, mutta ei niitä oikeasti – ainakaan teknologian kannalta – ole olemassa.

Kuka meistä haluaisi digiloikassa jäädä puoliväliin ja pudota kuiluun? Se on toki mahdollista, jos turvallisuudesta ei huolehdita.

Helmitaulua voidaan pitää ensimmäisenä digitaalisena laskimena; siinä tankojen helmet esittävät numeroita. Sormeiltavaan helmitauluun on vieraan vallan kovin vaikea hyökätä, mutta väitän että kukaan ei kuitenkaan halua palata tuolle tasolle.

Huolehditaan siis turvallisuudesta tulevaisuuden tekniikoilla ja laitteilla.

5G on renki, isäntä vastaa turvallisuudesta

Ajassa

Vapaalla

Työssä

Yrityspalvelut

TIETOSUOJA

Evästeet

Sijaintitieto

Sammio

Ajassa

Vapaalla

Työssä

Yrityspalvelut