Halvat kebab-pizzeriat ovat ravintola-alan villi länsi, mutta eivät alan ainoa harmaan talouden pesiytymä, kertoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi Uudelle Suomelle. Pizzerioiden tehotarkastusten lisäksi MaRa vaatii etenkin laitonta anniskelua harrastavien tilausravintoloiden touhun lopettamista.

Jo käsitteeksi muodostuneet kuuden euron pizzat nousivat jälleen esiin MaRan, EK:n ja Rakennusteollisuuden esitellessä ehdotuksiaan harmaan talouden torjumiseksi. Lappi esitteli MaRan laskelman siitä, miten kuuden euron pizzan kiinteät kustannukset jakautuvat: työvoimakulut 2,19 euroa, raaka-aineet 2,07 euroa, ALV 0,69 euroa, muut kiinteät kulut 0,48 euroa ja vuokrat 0,57 euroa.

Halpalätystä ei näin ollen jää mitään yritystoiminnan muiden kulujen kuten verojen ja lainanlyhennysten maksamiseen, MaRa laskee. Yhteiskuntavastuullinen pizza voi maksaa kuusi euroa vain väliaikaisessa kampanjamyynnissä.

–Kiinteät kulut ovat yksinkertaisesti niin suuret, että jos kaikki asiat hoitaa oikein, niin pizza ei voi olla kovin halpa. Maksamalla palkkoja alle työehtosopimuksen ja jättämällä veroja tilittämättä pääsee halpoihin hintoihin, sanoo Lappi korostaen kuitenkin, ettei halua osoitella yksittäisiä ravintoloita syyttävällä sormella.

Työnantajajärjestöllä ei ole Suomen lukuisiin pizzayrittäjiin juuri minkäänlaista kosketuspintaa. Ne eivät harrasta liittotoimintaa.

–Ketjupizzeriat ovat kyllä jäseniä, mutta tällaisia kebab-pizzerioita ei montaa ole. Sen sijaan etnisiä ravintoloita tulee koko ajan lisää jäseniksi, sanoo Lappi Uudelle Suomelle.

Pizzerioiden haluttomuus liittyä jäseniksi voi liittyä muun muassa MaRan 1990-luvun lopussa aloittamaan harmaan talouden vastaiseen kampanjaan. Järjestö vaatii jäseniksi pyrkiviltä ravintolayrittäjiltä valtakirjan tarkastaakseen, onko yrittäjällä verovelkoja. Mikäli on, ei jäseneksi ole tulemista.

Suomessa on yhteensä noin 10 000 ravintolayritystä, joista 1500 kuuluu MaRaan. Harmaan talouden ongelmat liittyvät Lapin mukaan käytännössä pelkästään MaRan ulkopuolisiin ravintoloihin.

MaRan arvion mukaan valtiolle jää tilittämättä pelkästään arvonlisäveroja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa ravintola-alan harmaan talouden ja valvonnan löperyyden takia.

Seuraavaan hallitusohjelmaan MaRa vaatiikin suunnitelmaa ravintoloiden valvonnan kohdistamisesta nykyistä järkevämmin: ravintoloihin, joissa harmaan talouden riskit arvioidaan suuriksi. Pizzerioissa epäillyn kassan ohi myymisen, veronkierron ja pimeiden palkkojen lisäksi yksi tällainen riskikohde ovat tilausravintolat.

MaRan mukaan Suomeen on syntynyt satoja laittomasti alkoholia anniskelevia tilausravintoloita, joista suuri osa on elintarvikevalvonnan ulottumattomissa. Käytännössä valvonnan ulkopuolelle pääsee MaRan mukaan, kun ei hae anniskelulupaa, eikä hyväksytä liiketilaa elintarvikehuoneistoksi.

MaRan mukaan aluehallintoviranomaisille on annettava valtuudet valvoa myös niitä ravintoloita, joille ei ole myönnetty anniskelulupaa.

Tällä hetkellä ravintola-alan sinällään tiukka valvonta kohdistetaan MaRan mukaan vääriin yrityksiin – niihin, jotka toimivat oikein. MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan valvontaiskut jäävät tekemättä vaatimattomammissa ravintoloissa, mutta ”hyviin ravintoloihin” löytyy resursseja.

–Kun resurssit ovat vähäisiä, ne täytyy kohdentaa riskien arvioinnin perusteella, vaatii Lappi muutosta.

–Valvonnan lisääminen, kun siitä aiheutuu kiinni jäämisen riski, on paras keino torjua harmaata taloutta.

Lappi pitää erikoisena tilannetta, jossa yrittäjäjärjestö vaatii viranomaisilta valvonnan lisäämistä.