Vuosilomalakia koskeva sairauspäivien omavastuun muutos, jonka eduskunta hiljattain hyväksyi, tulee voimaan huhtikuun alussa. Näin ollen kuuden päivän omavastuu koskettaa jo ensi kesän kesälomia.

Omavastuun muutos tarkoittaa sitä, että jos sairastuu vuosilomallaan, lomaa voi siirtää vasta kuuden sairaus- tai työkyvyttömyyspäivän jälkeen. Jatkossa sairastuminen siis kerryttää pitkiä lomia.

Muutos ei kuitenkaan koske sellaisia työntekijöitä, joiden vuosiloma on 24 päivää tai vähemmän. Jos vuosilomapäiviä on yli neljä viikkoa eli yli 24 päivää, mutta alle viisi viikkoa eli alle 30 päivää, vuosilomaan voi sisältyä enintään niin monta työkyvyttömyyspäivää kuin työntekijän vuosilomakertymä ylittää tuon 24 päivän rajan.

– Tämä on merkittävä heikennys työntekijän vuosilomaoikeuteen. Vuosilomapäivien kuluminen aikana, jolloin työntekijä on työkyvytön, on vastoin vuosiloman tarkoitusta. Vuosiloman tarkoitus on lepo ja virkistyminen. Vuosiloma ylläpitää siten osaltaan työkykyä. Vuosiloman tarkoitus ei kuitenkaan ole sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä toipuminen, kritisoi sosiaalipoliittinen asiantuntija ja lakimies Pauliina Juntunen Ammattiliitto Prosta.

Vuosilomalaki ehti olla voimassa vain yhden vuoden. Kuuden päivän säännöllä palataan vanhantyyppiseen käytäntöön. Pron sivuilla liiton palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi huomauttaa kuitenkin, että nyt työntekijän pitää itse olla hereillä.

– Hankalaksi asian tekee se, että työntekijän itse pitää olla hereillä, milloin voi vuosilomaansa siirtää eli milloin on kuluttanut nuo omavastuupäivät, Kirvesniemi sanoo.

Työntekijän on pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyysajan kuuden omavastuupäivän ylittävältä osalta. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, jos työnantaja sitä pyytää, Ammattiliitto Pro kertoo.