Kansalaisia pitkään närästäneen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen lievennys seuraavalla vaalikaudella näyttää todennäköiseltä. Asiaa valmistellaan jo ympäristöministerin asettamassa työryhmässä ja hankkeella on laajaa kannatusta eduskuntapuolueissa.

– Mikäli se on meistä [keskustasta] kiinni, niin näin menetellään, sanoo gallupkärjessä viilettävän keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen Uudelle Suomelle.

Lievennystä valmistelevan työryhmän perustanut ympäristöministeri on kokoomuslainen, ja esimerkiksi perussuomalaiset puolestaan vaatii koko asetuksen kumoamista vaaliohjelmassaan.

Myös ”paskalaiksi” kutsutun kohutun asetuksen lieventäminen olisi varmasti monen haja-asutusalueen kiinteistönomistajan mieleen. Ehkä ei kuitenkaan heidän, jotka ovat jo kalliin, pakolliseksi luulemansa investoinnin tehneet, mutta joiden kiinteistö vapautuisi asetuksen vaatimuksista lievennyksen toteutuessa. Tällaisia voivat työryhmässä käsiteltävän ja keskustankin tukeman uudistusmallin mukaan olla ”kuivan maan” kiinteistöt, joihin ei olla tekemässä rakennuslupaa vaativia remonttitöitä.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) arvioi aiemmin, ettei valtio tule hyvittämään näille lainkuuliaisille kansalaisille heidän tekemäänsä investointia. Työryhmää asettaessaan hän kuitenkin korosti, että keskeistä on pohtia myös oikeusturvanäkökulmaa, ”sillä hyvin monet ovat jo uusineet jätevesijärjestelmänsä vaaditulla tavalla”.

– Odotan työryhmältä myös ehdotuksia kuluttajansuojan parantamiseksi jätevesijärjestelmien hankinnassa, Grahn-Laasonen sanoi helmikuussa.

Helmikuussa aloittanutta työryhmää, jonka esitystä odotetaan syksyksi, johtaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen. Hän kertoo Uudelle Suomelle, että toimeksiannon mukaisesti kuluttajansuoja-asiaa tullaan pohtimaan työryhmässä.

Niirasen mukaan työryhmän pohdintojen polttopiste on kuitenkin siinä, miten jätevesiasetusta yleisesti tulisi järkevöittää ja tulisiko kuivan maan kiinteistöt tietyin ehdoin vapauttaa jätevesijärjestelmien uusimisesta. Hyvitysasia ”ei ehkä noussut ihan ykkösjutuksi”, kun työryhmän lähtökohtia käsiteltiin, Niiranen muotoilee.

– Meillä löytyy muun muassa verotuksellisissa asioissa aika paljon sellaista, että on joku etuus, jonka perusteella ihmiset tekevät investointeja [ja sitten lainsäädäntö ja etuus muuttuvat], Niiranen pohtii.

Esimerkkinä tästä Niiranen mainitsee asuntolainan korkovähennyskelpoisen osuuden leikkaukset viime vuosina.

– Ei oikein ole sellaisia ennakkotapauksia, että valtiolla olisi korvausvastuu. Mutta kyllä se käsitellään.

Toisaalta jätevesijärjestelmän uusiminen esimerkiksi pienpuhdistamolla on voinut maksaa tuhansia euroja, ympäristöhallinnon arvion mukaan 7000–10000 euroa, mikä on kansalaiselle merkittävä summa investoinniksi, joka ei ollutkaan pakollinen?

– Kyllä näin on voinut olla, Niiranen sanoo.

Niiranen kuitenkin huomauttaa, että investointi nostaa kiinteistön arvoa ja luonnollisesti suojelee kiinteistön lähivesistojä.

– Tuskin sitä haitalliseksi voi katsoa investoijankaan kannalta, Niiranen sanoo.

Tätä korostaa myös keskustan Kimmo Tiilikainen, jonka esittelemässä keskustan mallissa jätevesiremonttia edellytettäisiin kuivan maan kiinteistöissä vain, mikäli kiinteistöön ollaan tekemässä rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Näin ollen esimerkiksi käyttöikänsä päässä olevat rakennukset säästyisivät vaatimuksilta.

Miten suhtaudutte niiden kiinteistönomistajien asemaan, jotka ovat tehneet investoinnin luultuaan sitä pakolliseksi myös omassa kiinteistössään, mutta jotka eivät mahdollisen muutoksen jälkeen siihen olisikaan velvoitettuja?

– Tietysti on hyvä, jos on jätevesien käsittelystä huolehdittu. Tuolta lainsäädännöstähän tulee tavallaan vain se minimi, Tiilikainen sanoo.

Hän kertoo itse ryhtyneensä jätevesiuudistukseen 6–7 vuotta sitten ja olevansa tyytyväinen uudistukseen.

Ettekö näe mitään ongelmaa siinä, että joku on käyttänyt rahaa investointiin, joka ei lopulta lain edessä olisikaan hänelle pakollinen?

– Aktiiviset markkinamiehethän myy ihmisille monenlaista alkaen vaikka pölynimureista. Nythän ei ole vielä yhtään kertaa se määräaika tullut vastaan, kun sitä on aina siirretty, Tiilikainen vastaa.

Keskusta esittääkin määräajasta luopumista ja kiinteistökohtaista harkintaa rakennuslupaa vaativien remonttien yhteydessä.

– Jos jotkut ovat sen remontin tehneet ennen määräaikaa, se on vain hyvä asia, että ollaan oltu ajoissa liikkeellä, Tiilikainen.

Asetus on kuitenkin poliitikkojen, eduskunnan säätämä, eikö ole hassua syyttää myyjämiehiä?

– En syytä nyt ketään, mutta totesin vain, että yhtään kertaa tämä määräaika ei ole tullut vastaan. Valitettavaa on se, että asetuksen vaatimuksista on ollut liikkeellä myös väärää tietoa, Tiilikainen sanoo.

Minkälaista?

– On väitetty, että asetus vaatisi pienpuhdistamoa, mikä ei pidä paikkaansa. Jätevesiasetuksen lain mukainen minimivaatimus täyttyy kolmiosaisella sakokaivolla ja maaperäkäsittelyllä, mutta kunnilla on oikeus asettaa tiukempia vaatimuksia ranta- ja pohjavesialueille, Tiilikainen selventää.

Tällöin hinta on ”muutaman tonnin luokkaa”, Tiilikainen sanoo, hänen omassa remontissaan noin 3000 euroa.

– On valitettavaa, että on lietsottu sellainen kuvitelma, että asetus vaatisi pienpuhdistamoa.

Tiilikainen on työryhmää johtavan Ari Niirasen linjoilla siinä, että hyvitysasia tulee selvittää, mutta kovin todennäköisenä hänkään ei hyvitysten antamista pidä. Hän viittaa siihen, että asetuksen vaatimusten määräaika ei ole umpeutunut, ja että esimerkiksi kallis pienpanimo ei pääsääntöisesti ole ollut pakollinen.

– En oikein tunnista tässä perusteita korvauksille, Tiilikainen sanoo.

”Paskalain” pani alun perin liikkeelle ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.), mutta sitä olivat edistämässä ympäristöministereinä hänen jälkeensä myös keskustan Paula Lehtomäki ja Tiilikainen tämän sijaisena. Tiilikainen arvioi, että niin asetuksen valmistelussa kuin tiedotuksessakin on tehty paljon virheitä.

– Tämä on vyyhti, jossa itse kukin on tehnyt virheitä, Tiilikainen sanoo.

– Mutta nyt ei ole tarkoitus etsiä syyllisiä vaan pyrimme käytännönläheiseen, järkevään ratkaisuun.