Kuluttajariitalautakunta on antanut ratkaisunsa tapauksessa, jossa kuluttaja joutui maksamaan lähes 74 euroa puhelusta löytötavaratoimistoon. Lautakunta suosittaa reipasta kohtuullistamista puhelun ja jonotuksen hintaan.

Kuluttaja soitti Suomen Löytötavarapalvelu Oy:n maksulliseen 0600-alkuiseen palvelunumeroon tiedustellakseen kadonnut kukkaroaan. Hän jonotti numerossa arki-iltana noin 24 minuuttia, mutta itse puhelu kesti noin minuutin. Kukkaroa ei ollut löydetty.

Puhelun hinnaksi muodostui saapuneen laskun mukaan 73,75 euroa. Kuluttaja huomauttaa valituksessaan, että löytötavarapalvelun internet-sivuilla tai puhelussa ei mainittu jonottamisen maksavan. Hän katsoo, että on muutenkin kohtuutonta maksaa puhelusta yli 70 euroa, kun jonottamisen pituuteen ei voi vaikuttaa mitenkään.

Suomen Löytötavarapalvelu Oy kiisti vaatimukset. Yhtiö vetoaa tuottaneensa maksullisia puhelinpalveluja yli 20 vuoden ajan noudattaen Maksullisten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan (MAPEL) ohjeita palveluiden tuottamisessa. Asiakkaan soittaessa yhtiön numeroon ilmoitetaan puhelun alussa puhelun minuuttihinta ja jonotuksen maksullisuus.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisun mukaan löytötavaraa koskevan puhelinpalvelun kustannuksista ei ole erityisiä säännöksiä. Yrityksen mukaan puhelinpalvelun jonotusaika on maksullinen vain silloin, kun yrityksen numeroon soitetaan toimiston aukioloaikojen ulkopuolella.

Lautakunta toteaa, ettei jonotuksen maksullisuudelle ole asiassa sinänsä estettä.

Yhtiön mukaan kuluttaja kuulee nauhoitteen soittaessaan puhelinpalveluun toimiston aukioloaikojen ulkopuolella. Asiassa lautakunnalle toimitettu nauhoite kuuluu seuraavasti: "Soititte Suomen Löytötavarapalveluun. Jonottaminen on maksullista. Hinnat löytyvät www.loytotavara.net. Palvelemme teitä mahdollisimman pian."

Lautakunta toteaa, että kuluttajalle on puhelun alussa tiedotettu puhelinpalvelun jonotusajan olevan maksullista. Soittaessaan 0600-alkuiseen asiointipalvelunumeroon kuluttaja ei voi muutoinkaan olettaa puhelun olevan maksuton sen jälkeen, kun puhelu on yhdistynyt. Edellä todetun perusteella lautakunta katsoo, että tapauksessa osapuolten välillä on sovittu puhelinpalvelun jonotuksen olevan maksullista.

Sen sijaan puhelun minuuttihintaa ei puhelun alussa ilmoitettu, toisin kuin löytötavaratoimisto on esittänyt.

”Sen sijaan palvelun hinnasta ei voida katsoa sovitun, koska kuluttajalle ei ole annettu hintatietoja heti puhelun alussa. Riittävää ei ole, että puhelinpalvelussa hintatiedon osalta viitataan elinkeinonharjoittajan verkkosivuille, koska sopimusta ei tehdä internetin välityksellä vaan puhelinnumeroon soittamalla. Lautakunta toteaa, että hintatieto olisi voitu antaa nauhoitteessa vaivatta ja nopeasti”, Kuluttajariitalautakunta toteaa.

Palvelusopimuksia koskevien yleissäännösten puuttuessa kuluttajariitalautakunta on vakiintuneesti soveltanut kuluttajansuojain 8. luvusta ilmeneviä yleisiä periaatteita. Silloin kun palveluksen hinnasta tai sen laskemistavasta ei ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon muun muassa palveluksen sisältö, laajuus sekä taloudellisesti tarkoituksenmukainen suoritustapa.

Löytötavaratoimiston tapauksessa kuluttaja ei voi valita palvelun tarjoajaa usean palveluntarjoajan joukosta. Kuluttajariitalautakunta painottaa lisäksi, että nauhoitteessa ei esitetty arviota jonotusajasta eikä puhelun minuuttihintaa myöskään kerrottu.

Nauhoitteessa ei myöskään kerrottu, että toimiston aukioloaikoina puhelimitse jonottaminen olisi ollut maksutonta. Puhelu soitettiin arki-iltana noin kello 18.

Puhelun lopulliset kokonaiskustannukset ovat siten voineet tulla kuluttajalle yllätyksenä, lautakunta toteaa.

”Suomen Löytötavarapalvelu Oy ei ole myöskään edes väittänyt, että jonotuspalvelun tarjoamisesta aiheutuisi yhtiölle erityistä vaivaa tai kustannuksia. Kun otetaan lisäksi huomioon, että löytötavaralain ja löytötavara-asetuksen perusteella löytötavaraa noudettaessa perittävä korkein sallittu korvaus yleisistä säilytyskustannuksista olisi ollut 17 euroa, lautakunta arvioi, että korkeintaan minuutin kestäneestä, arkipäivänä klo 18.40 suoritetusta puhelinpalvelusta olisi ollut tässä tapauksessa kohtuullista veloittaa 5 euroa”, lautakunta toteaa.

Lautakunta suosittaa, että Suomen Löytötavarapalvelu Oy hyvittää kuluttajalle soitetun puhelun hinnan siten, että hänen maksettavakseen jää 5 euroa.