Närpiöläinen roska-autoja ja rekkaperävaunuja valmistava, kovalla kasvu-uralla oleva NTM on viimeisen neljän vuoden aikana perustanut jopa 80 työpaikkaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Periaatteessa ne kaikki olisivat voineet syntyä yhtiön mukaan Närpiöön.

Kaupungissa tuskaillaankin, kuinka byrokratia on estänyt tomaatti- ja kurkkuviljelmille tulleiden työntekijöiden siirtymisen muille aloille.

”Laki menee niin, että vain maanviljelys- ja puutarha-alalla voi rekrytoida vapaasti muista kuin EU-maista. Siksi jos tänne tullaan – useimmiten meidän tapauksessa – kasvihuoneisiin viljelemään tomaatteja ja kurkkuja, voi saada työsopimuksen vain sille alalle. Mutta vasta sinä päivänä, kun saa pysyvän oleskeluluvan, voi vaihtaa alaa”, sanoo rannikko-Pohjanmaan K5-kuntayhtymän maahanmuuttokoordinaattori Lilian Ivars Uudelle Suomelle.

Asian hän toi eduskunnan tietoon jo viime syksynä, kun eduskunnan tarkastusvaliokunta käsitteli kotouttamisen toimivuutta. Antamassaan asiantuntijalausunnossa Ivars ehdotti, että työperäisten maahanmuuttajien sallittaisiin ”vaihtaa alaa aiemmin kuin laki tällä hetkellä sallii”.

Kyse on saatavuusharkinnasta. Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella maatalous- ja puutarha-ala on ollut vapautettu saatavuusharkinnasta jo pitkään, mutta Närpiössä on Ivarsin mukaan kärsitty työvoimapulasta pitkään myös metalliteollisuudessa sekä julkisessa terveydenhuollossa ja päivähoidossa.

Eduskunnalle antamassaan lausunnossa Ivars ja Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist nostivat tikunnokkaan juuri metalliteollisuuden ja NTM:n.

”Yritys joutuu tätä nykyä ulkoistamaan työtä ulkomaille yhä enenevässä määrin johtuen alueen työvoimapulasta. EU:n ulkopuolisista maista maahan muuttava työvoima saa työsopimuksia, jotka sitovat puutarha- ja maatalousalalla vähintään 4 vuodeksi A-statuksella. Vasta kun on saanut pysyvän oleskeluluvan, on mahdollista vaihtaa alaa”, he kirjoittivat lausunnossaan viime syyskuussa.

Tällä he viittaavat siihen, että jos Närpiön kasvihuoneisiin on tullut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta työvoimaa, nämä työntekijät eivät voi ilman saatavuusharkintaa siirtyä esimerkiksi NTM:ään ennen kuin he ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan. Sen voi saada, kun on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla, eli niin sanotulla A-luvalla.

”Se on aika hankalaa”, sanoo Ivars.

Paitsi että saatavuusharkinnan läpikäyminen on hankalaa, sen läpikäyminen tai muun työvoiman etsiminen maksaa yrityksille liikaa aikaa, sanovat Ivars sekä NTM:n jäteautoliiketoiminnasta vastaava johtaja Niclas Pada.

”Se vie paljon aikaa ja on hyvin hankala ymmärtää, miten se pitäisi hoitaa. Jos byrokratiaa ja prosesseja voisi yksinkertaistaa, se helpottaisi meitä työnantajia”, Pada sanoo Uudelle Suomelle.

Pada myöntää avoimesti, että NTM on työvoimapulan vuoksi siirtänyt toimintojaan ulkomaille.

”Kyllä vain. Se pitää paikkansa.”

”Noin 40 on mennyt tähän asti Englantiin. Sitten meillä on tällä hetkellä noin 20 työntekijää Saksassa ja 20 Venäjällä. Meillä on nyt kokoonpanotehtaita Englannissa, Saksassa ja Venäjällä”, Pada toteaa.

Miten moni näistä työpaikoista voisi olla Suomessa, jos sääntely olisi helpompaa?

”Kaikki. Kaikki nuo”, Pada vastaa.

NTM:llä on päällä hurja kasvukausi. Viimeisten tilinpäätöstietojen mukaan konsernin liikevaihto on kasvanut vuosina 2014–2017 peräti 42 prosenttia 84,7 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärä on kasvanut 453 työntekijästä 586 työntekijään. Viennin osuus liikevaihdosta on ollut noin 80 prosenttia.

Padan mukaan Englannin, Saksan ja Venäjän kokoonpanotehtaita on pystytetty nimenomaan viimeisinä kasvuvuosina.

”Ensin päätös tiettyjen toimintojen siirtämisestä Englantiin tehtiin neljä vuotta sitten. Saksa tuli noin kolme vuotta sitten ja Venäjä kaksi vuotta sitten”, Pada kertoo.

”Sen lisäksi toimintoja on osittain ulkoistettu myös alihankkijoille Viroon”, hän jatkaa.

Pada sanoo, että NTM mielellään rekrytoisi työntekijöitä myös Närpiön kurkkufarmeille saapuneista maahanmuuttajista.

”Sehän riippuu siitä, onko osaamista vai ei. Mutta periaatteessa kyllä totta kai. Sehän olisi aika luonnollista, että maahanmuuttajat aloittavat jossakin ja sitten kun he ovat tehneet töitä jossakin kasvihuoneessa, he haluavat ehkä tehdä jotakin muuta. Ehkä heillä on jopa sellaista taustaa, että he osaavat hitsata tai tuntevat elektroniikka tai hydrauliikkaa. Se vaihtoehto ainakin pitäisi olla, että siirtyminen olisi mahdollista tai että se ei olisi niin vaikeaa”, Pada pohtii.

”Hehän ovat kuitenkin kotiutuneet tänne Närpiöön ja he haluavat pysyä täällä. Jos he haluavat, niin otamme mielellämme työvoimaa vastaan.”

”Henkilökohtaisesti näen, että jos jollakin tavalla tämän voisi tehdä yksinkertaisemmaksi ja helpommaksi niin, että mekin voisimme ottaa heitä töihin, niin se olisi mahtava kaikille”, Pada päättää.

Ivarsin mukaan Närpiöön saapuu runsaasti eri alojen koulutettua väkeä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa Ivars ja Lindqvist korostavat myös, että ”Närpiössä aikuisopisto, kansanopisto ja ammattiopisto ovat aktiivisia kouluttajia”.

LUE MYÖS: Näkökulma: Jussi Halla-aho epäilee elinkeinoelämän salaliittoa

Suurin osa maahanmuuttajista on kotoisin Vietnamista ja Bosniasta, mistä Närpiöön tultiin pakolaisina 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Kun tilanne näissä maissa on rauhoittunut, on Närpiön työvoimapula vetänyt pakolaisina tulleiden maanmiehiä paikkakunnalle työntekijöiksi, Ivars ja Lindqvist kertovat. Maahanmuutto on heidän mukaansa ollut ehto kaupungin elinkeinoelämän kehittämiseksi. Työttömyysprosentti kaupungissa oli tammikuussa 3,2.

Tilanne työperäisen maahanmuuton kannalta on Ivarsin mukaan kuitenkin muuttunut huonommaksi, vaikka marraskuussa Pohjanmaan Ely-keskus päätti vapauttaa hitsarit saatavuusharkinnasta.

Ilman saatavuusharkintaakin työlupien saaminen kestää Ivarsin mukaan liian kauan.

”Tämän hallituskauden aikana meille on syntynyt tunne, että työlupien hankkiminen kasvihuoneita varten on sekin muuttunut vaikeammaksi. Meillä on viljelijöitä, joilla on ollut jo vuoden hakemus vietnamilaisten työntekijöiden rekrytoimiseksi, mutta vastausta ei ole saatu”, Ivar kertoo.

”Maahanmuuttovirasto vastaa näistä ja sieltä sanotaan, että hakemuksia on hyvin paljon ja että he tekevät kaikkensa”, hän päättää.

Tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa Närpiön kaupunginjohtaja Lindqvist ja kotouttamiskoordinaattori Ivars esittivätkin ”konkreettisena ehdotuksena”, että työperäiset maahanmuuttajat saisivat vaihtaa alaa nykyistä varhaisemmin.

Eduskunta hyväksyi helmikuussa ulkomaalaislain muutoksen, joka mahdollistaa työperäisen maahanmuuttajan siirtymisen uudelle alalle jo vuoden jälkeen, vaikka alalla sovellettaisiin saatavuusharkintaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6. ja se esitellään tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ensi viikolla.

LUE MYÖS:

Toimitusjohtaja purkautui Jungnerille ”käytännön elämästä”: Näin vaikeaa on saada filippiiniläinen kokki Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa

PAM: Filippiiniläiskokkeja todella tarvitaan Suomeen – mutta taustalla vaikuttaa 1798€/kk

Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa – ”Byrokraattinen ja turha prosessi” pois heti, vaatii Keskuskauppakamari

Testaa, pääsisitkö Suomen kansalaisuutta hakevien kokeesta läpi – KL: ”Aika harvoin poikkeuksiin on perusteita”

Tuore ennuste oli ”shokki” – Pekka Lundmark pitää työperäistä maahanmuuttoa nyt välttämättömyytenä

Kiista työvoimasta: Mykkänen ärähti, mutta Halla-aho oli oikeassa osaajista – on jo vapautettu harkinnasta