Suomessa on 440 000 ihmistä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tuoreessa raportissaan.

Noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää puolestaan suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan – Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.

THL:n mukaan yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja on 600–669 euroa kuussa iästä riippuen. Yksinasuvan oletetut asumismenot ovat 156 euroa kuussa omistusasunnossa ja vuokralla 388–540 euroa kuussa asuinpaikasta riippuen.

Minimibudjettiin perustuva köyhyysmittari kuvaa, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen, THL:n raportissa kerrotaan. Minimibudjettiköyhyysrajat riippuvat kotitalouden rakenteesta ja asumismenoista.

Minimibudjettiköyhyysraja on yksin vuokralla asuvalla 1077–1234 euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen, ja 837 euroa omistusasunnossa asuvalla, raportissa kerrotaan.

– Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus, THL kertoo.

Tulojen jääminen alle minimibudjetin on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Suurin ero minimibudjetin ja suhteellisen köyhyysmittarin tulosten välillä koskee eläkeläisiä ja iäkkäitä. Eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2-3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.