Sote-uudistuksen toimeenpano voi pahimmillaan halvaantua vuosikausiksi, varoittaa Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Varoitus on herättänyt huomiota somessa ja siihen on reagoinut myös muun muassa sote-projektijohtaja Päivi Nerg.

Hallitus on ilmoittanut, ettei soten valinnanvapausmallia EU-notifioida eli viedä EU:n arvioitavaksi. Lamminmäen mukaan tämä johtaisi siihen, että maakuntien valinnanvapauspalveluja tuottavat sote-liikelaitokset jouduttaisiin perustamaan tilanteessa, jossa oikeudellinen perusta olisi epävarma. Hän huomauttaa, että Korkein hallinto-oikeus sekä EU-oikeuden asiantuntijat ovat pitäneet notifiointia oikeusvarmuuden takia välttämättömänä. Lamminmäen mielestä on todennäköistä, että yksityiset yritykset riitauttavat sote-liikelaitosten aseman markkinoilla ja valittavat epäoikeudenmukaisiksi kokemistaan ratkaisuista.

– Epäselvä tilanne ja asioiden riitautuminen voivat pahimmillaan halvaannuttaa uudistuksen täytäntöönpanon vuosikausiksi. Eduskunta joutuukin arvioimaan, kuinka tukevalle oikeudelliselle pohjalle Suomen sote-järjestelmää rakennetaan, Lamminmäki kirjoittaa HS:ssa.

Lamminmäki viittaa perustuslakivaliokunnan tuoreeseen sote-lausuntoon, jonka mukaan kilpailevat yritykset tai muut yksityiset voivat vaatia tukitoimen täytäntöönpanon kieltämistä siihen asti, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Valiokunta edellyttääkin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta varmistuu tavalla tai toisella sote-järjestelmän EU-yhteensopivuudesta käsittelyssään, joka on parhaillaan käynnissä.

Lamminmäki huomauttaa, että kuntasektorilla on jo kokemusta vastaavista riskeistä ja hänen esille nostamissaan esimerkeissä oikeusriidat ovat päättyneet valittajien eduksi, kun ”valtiontuen olemassaoloa tai sen mahdollisuutta ei ole selvitetty riittävästi valmistelun aikana”. Lamminmäki viittaa muun muassa HUS-logistiikka-liikelaitoksen potilaskuljetuksiin sekä Juankosken kaupungin takaukseen Premium Board Finland Oy:lle.

Uudistuksen vastustajaksi profiloitunut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kommentoi kirjoitusta Twitterissä.

–Tässä tärkeä puheenvuoro. Maan suurinta hallintoreformia tehtäessä pitäisi yleisemminkin pyrkiä tasokkaaseen lainsäädäntöön. Nyt uudistuksen mammuttimaisuus ja kova kiire ovat tekemässä tämän mahdottomaksi. Siksikin parempi että koko uudistus kaatuu, Vapaavuori twiittaa.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka puolestaan hämmästelee kirjoitusta.

– Luulin jotain sotesta tietäväni, mutta niin vain aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun, hän twiittaa.

Lue lisää: Kaatuuko sote sittenkin tähän ”kryptiseen” pykälään? – Hallituksella on enää kaksi vaihtoehtoa

Demarikansanedustaja Sirpa Paatero puolestaan syyttää, että ”kyse on hallituksen itse tekemästä ongelmasta, jota se ei halua tunnistaa eikä edes hoitaa asiallisesti”. Hän viittaa sote-markkinoiden avaamiseen.

– Helpoin tapa olisi tehdä julkiseen perustuva sote-malli eikä laittaa yrityksiä samalle viivalle, Paatero sanoo oikeudellisesti kestävästä sote-mallista.

Valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg huomauttaa Paaterolle, että yksityisen puolen toimijoita on jo paljon, minkä vuoksi uudistus tarvitaan.

– On terveyskeskusten kokonaisulkoistuksia, on ostopalveluita, on palveluseteleitä. Hallitumpi malli on tarpeen, jotta yhdenvertaiset palvelut saadaan taattua verorahoilla tuotettaviin palveluihin, Nerg twiittaa.

Nerg vastaa myös suoraan Lamminmäen mielipidekirjoitukseen. Hän huomauttaa, että sote-lainsäädäntö on rakennettu kilpailuneutraaliksi ja valtiontukikysymykset on otettu huomioon. SDP:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Vatteri Aaltonen tosin katsoo, että kilpailuneutraalius ei ole kyseisessä tilanteessa edes mahdollista.

–Liikelaitosmuodossa rahoitettua, konkurssisuojattua toimintaa, joka lakiperusteisesti taattava ja rahoitettava kaikissa tilanteissa, ei ole mahdollista saada EU-oikeudellisesti kilpailuneutraaliksi. Solidaarisuusehto ehkä soveltuu, ehkä ei, mutta kilpailuneutraalia tuo ei ole, Aaltonen twiittaa.

Nerg viittaa vastauksessaan hallituksen vastineeseen, joka annettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Vastineessa tehdyt uudet momentit osaltaan vielä selkeyttävät tilannetta sekä kustannusneutraalisuuden että SGEI-menettelyn käytön osalta markkinapuutetilanteessa, Nerg twiittaa.

SGEI-menettelyllä hän viittaa siihen, että sote-palvelut määritellään yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi, eli SGEI-palveluiksi, joihin ei sovelleta valtiontukisääntelyä. Jäsenvaltioilla on harkintavaltaa niiden määrittelyssä.

Nergin mukaan oikeusvarmuutta on haettu koko prosessin ajan yhdessä EU-komission kanssa, minkä pohjalta lait ja perustelut on rakennettu. Aiemmin hallitus on puhunut epävirallisesta yhteydenpidosta. Hallituksen antamassa vastineessa tilannetta on Nergin mukaan selkeytetty. Hänen mukaansa Lamminäen esiin nostamat oikeusesimerkit eivät ole relevantteja soten kannalta.

–Kirjoitus osoittaa sen, kuinka tärkeä valtiotukikysymykset on huomioida jokaisessa järjestelmässä jo niitä rakennettaessa. Näin (on) tehty sote- ja maakuntauudistuslainsäädännön valmistelussa, pykälissä ja perusteluissa, Nerg twiittaa.

Lue myös:

Sotessa yhä vakavia perustuslaillisia ongelmia – uutta hallituksen esitystä ei tarvita

Päivi Nerg ja ministeriö tyrmäävät KHO:n vaatimuksen – Sote-uudistusta vaaditaan EU:n syyniin

Nämä ovat soten 3 kipupistettä: Nyt uhkana on prosessi, joka voi kestää jopa vuosia