Afganistanin tilannekatsausta ei ole tarpeen muuttaa tai päivittää huolimatta viime aikojen tuhoisista iskuista, sanoo Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Uudelle Suomelle.

Apulaispäällikkö Raimo Pyysalo selventää, miten Maahanmuuttovirasto (Migri) näkee tilanteen.

YK ilmoitti reilu viikko sitten, että Afganistanissa on kuollut ennätysmäärä siviilejä kuluvan vuoden alkupuoliskon väkivaltaisuuksissa. Kesäkuun loppuun mennessä oli kuollut YK:n mukaan 1 662 siviiliä ja lisäksi yli 3 500 loukkaantunut. Viimeksi eilen maanantaina Kabulissa sattui autopommi-isku, jossa kuoli ainakin 26 ihmistä ja yli 40 haavoittui. Toukokuussa Afganistanissa kaapattiin avustusjärjestössä työskennellyt suomalaisnainen. Ulkoministeriön mukaan hänen tilanteestaan ei ole uutta tiedotettavaa.

Onko aihetta päivittää tilannekatsausta tai keskeyttää palautuksia Afganistaniin?

–Olemme toukokuussa viimeksi tehneet laajemman päivityksen kokonaistilanteeseen, mutta tietysti jatkuvasti seurataan tilanteen kehittymistä. Mutta nämä lukumäärät, mitä nytkin siviiliuhreja tulee, nehän ovat tietysti kasvaneet, mutta varsinaisesti tuossa kevätkaudella ja nyt kesällä ei mitään merkittävää poikkeamaa siitä ole tullut, vaan tämä on pidemmän jakson trendi kuitenkin, Pyysalo sanoo Uudelle Suomelle.

Juuri tällä hetkellä ei siis ole tarvetta päivittää toukokuun tietoa?

–Ei sinänsä. Se on validi edelleen se meidän kokonaisarvio siinä tilannekatsauksen osalta ja tavallaan siinä huomioidut seikat eivät ole muuttuneet käytännössä mihinkään.

Saksa keskeytti palautuslennot Afganistaniin toukokuun lopussa Kabulin tähän saakka tuhoisimman iskun jälkeen, joka tehtiin Saksan lähetystön edustalla. Iskussa kuoli 150 ihmistä ja haavoittui 350. Suomi ei ole päätynyt keskeytyksiin.

Miksi linja on niin erilainen?

–Totta kai näissä linjauksissakin on jossain määrin politiikassa eroja.

– Saksa keskeytti palautukset, koska heidän suurlähetystönsä siellä toukokuussa vaurioitui ja joutuivat keskeyttämään työskentelyn sitten vähäksi aikaa. Se oli se syy, että tavallaan pommi-isku aiheutti välilliset seuraukset.

Millä perustellaan sitä, että Afganistaniin voidaan palauttaa ihmisiä?

–Turvapaikkaperusteena siinä on vaino. Yleinen turvallisuustilanne ei ole se suora, ja maata katsotaan aina alueellisesti, Pyysalo sanoo ja viittaa siihen, että osassa Afganistania turvallisuustilanne on erityisen heikko.

Migri katsoi toukokuussa (pdf-tiedosto), että mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea Afganistanin tietyissä osissa, minne ei palauteta ketään. Näitä alueita ovat Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot ja Dehrawud sekä Nangarharin eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Deh Bala / Haska Mina, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot ja Pachir wa Agam.

Näiltäkään alueilta tuleville ei kuitenkaan myönnetä automaattisesti kansainvälistä suojelua, vaan kaikkien hakijoiden kohdalla tutkitaan aina, onko heidän mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle, kuten pääkaupunkiin Kabuliin. Yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan Afganistanin sisällä.

Noin viiden miljoonan asukkaan Kabulissa tammi–maaliskuussa korkean profiilin itsemurhaiskut sekä muut iskut aiheuttivat eniten siviiliuhreja kaikista Afganistanin alueista. Migrin mukaan siviiliuhrien määrä suhteutettuna väkilukuun on kuitenkin sellainen, että aseellisesta selkkauksesta aiheutuva väkivalta voidaan katsoa yhä satunnaiseksi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti vuosikirjapäätöksessään 5.5., että Kabulin olosuhteet eivät muodosta yleistä estettä pakenemiselle maan sisältä edes lapsiperheille.

Pyysalo korostaa yksilön tilanteen ja taustan merkitystä, joka ratkaisee sen, kyetäänkö turvapaikanhakijaa palauttamaan vai ei. Migri huomioi hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet aina päätösharkinnassa. Pyysalon mukaan palautusperiaatteet ovat samanlaiset ympäri Eurooppaa, vaikka organisaatiokäytänteissä on eroja.