Rauhannobelisti, SDP-taustainen presidentti Martti Ahtisaari toivoisi ammattiyhdistysliikkeeltä vastaavanlaista toimintaa, mitä näki omalla presidenttikaudellaan vuonna 1994. Hänen mielestään nykyisessä työttömyyden hoidossa on jopa ”saivartelun makua”.

– Olen jotenkin haikaillut niitä aikoja, kun minusta tuli presidentti 1994. Ensimmäiset, jotka tulivat kolkuttelemaan minun ovelleni, oli kolmen herran delegaatio: [vuorineuvos] Casimir Ehrnrooth, [SAK:n puheenjohtaja] Lauri Ihalainen ja [metsäteollisuuden keskusliiton entinen toimitusjohtaja] Matti Pekkanen, Ahtisaari vastasi Uudelle Suomelle kysymykseen mikä hänen arvostelemassaan ay-liikkeessä on ”pielessä”.

– Nämä kolme ystävää sanoivat, että he seurasivat minun vaalikampanjaani. Sanoin siellä, että haluan tehdä kaikkeni, että saadaan työttömyystilastot paranemaan. Meillähän oli melkein 500 000 työtöntä silloin. He halusivat auttaa, hän lisäsi.

Ahtisaari puhui yhdessä ministeri Jaakko Iloniemen ja teologi Tapani Ruokasen kanssa kirjoittamansa kirjan Miten tästä eteenpäin (Docendo 2016) julkistamistilaisuudessa.

Ahtisaari kertoi Ehrnroothin, Ihalaisen ja Pekkasen ehdottaneen hänelle työryhmän perustamista työllisyyden parantamiseksi.

– Saatiin taloustyöryhmä aikaiseksi, ihmisiä tuli eri järjestöistä, mutta he eivät edustaneet näitä järjestöjä, vaan itseään. Hyvä raportti sieltä tuli, hyviä suosituksia ja [pääministeri Esko] Ahon (kesk.) hallitus otti ne heti ohjelmaansa, ja [pääministeri Paavo] Lipposen (sd.) hallitus jatkoi sitä, Ahtisaari kertoi.

Työryhmä pääsi Ahtisaaren mukaan melkein tavoitteeseensa laskea työttömien määrä 200 000:een. Työttömien määrä saatiin laskettua 250 000:een.

– Sanoin Ernroothille, että tehkää työnantajan puolella lista, mihin haluatte presidentin vievän liikemiesvaltuuskunnat, että saadaan konkreettinen tuki vientiponnisteluille, Ahtisaari kertoo.

– Sieltä tuli lista, jossa oli hiukan yli 20 maata. Minun presidenttikaudellani mentiin niihin kaikkiin paitsi yhteen. Se oli Etelä-Korea, koska niillä meni silloin surkeasti, hän lisäsi.

Ahtisaaren mielestä nyt tarvittaisiin samaa henkeä kuin hänen presidenttikaudellaan 1990-luvulla oli.

– Tätä henkeä minä olen kaivannut. Näiden kolmen isännän tulo kolkuttelemaan minun ovelleni oli jotenkin niin spontaania, että olen vieläkin oikein suurella kiitollisuudella ajatellut näitä ystäviäni, jotka silloin halusivat olla auttamassa. Sellaista en ole nähnyt nyt ollenkaan. Tässä on ollut nyt sellaista jopa saivartelun makua näissä keskusteluissa melkein, Ahtisaari sanoi.

Miten tästä eteenpäin -kirjassa Ahtisaari suhtautuu ay-liikkeeseen kriittisesti.

Lue lisää aiheesta: Ahtisaari ryöpyttää: ”Demarit ja ay-liike ovat romuttamassa hyvinvointivaltiota”

Myös Iloniemi arvosteli ay-liikkeen toimintaa kirjan julkistustilaisuudessa.

– Instituutiomme ovat hyvin suurelta osin vanhoja instituutioita, jotka ovat syntyneet aivan toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin mitä on tämän päivän yhteiskunta. Eivätkä ne ole oikein monessakaan tapauksessa kyenneet modernisoitumaan siitä yksinkertaisesta syystä, että vielä on paljon niitä, joidenka edunmukaista on, että instituutiot eivät muutu, Iloniemi sanoi.

– Tämä jäykkyystekijä on osasyy siihen, mikä takia Suomessa esimerkiksi taloudellinen kasvu ei ole päässyt sen paremmin liikkeelle, osasyy, hän totesi.

Kirjassa Ahtisaari toteaa, että Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että kaupankäynti on muuttunut globalisaation seurauksena täysin.

– Sitä osoittavat työntekijä- ja antajajärjestöjen neuvottelut. Jos ymmärrystä olisi, neuvottelut olisivat olleet kokonaan toisenlaiset – tiedettäisiin, ettemme pärjää, jos ylihinnoittelemme itsemme. Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, Ahtisaari sanoo kirjassa.

Uusi Suomi kysyi Ahtisaarelta täsmennystä tähän väitteeseen tiedotustilaisuudessa.

– Olen hyvin tietoinen siitä, että meidän täytyy pystyä säännölliseen palkanmaksuun täällä maassa ja pitää huolta, että meillä on sellaista teknillistä osaamista tässä maassa, jolla saadaan tuotteita aikaiseksi, jotka menevät kaupaksi noilla hinnoilla. Ei tässä voi lähteä vakavasti miettimään sitä, että tässä ruvettaisiin [dumppaamaan], Ahtisaari vastasi.

Hän sanoo, että ei lähtisi ensimmäisenä laskemaan palkkoja.

– Tekisin kaiken muun ensin. Sitten täytyisi tehdä ne palkkaneuvottelut sillä tavalla, että kun tarkistuksia tehdään, niin ne tehdään vastuullisesti, ja kyllähän se näkyykin, Ahtisaari totesi.

Hän myönsi viittaavansa siihen, että Suomessa on tehty nollakorotuksia palkkoihin jo useita vuosia.

Tilaisuuden alussa Ahtisaari hehkutti, että Suomi on ”läntinen demokratia parhaimmillaan” ja Pohjoismaista voidaan ottaa mallia muualla maailmassa.

– Jos katson tämän päivän maailmaa, niin mitä enemmän katson ympärilleni, niin voin huoletta sanoa, että sen parempaa yhteiskuntamallia kuin meillä on Pohjoismaissa, ei ole missään muualla. Yhdysvalloista ei ole tänä päivänä malliksi, Venäjästä vielä vähemmän, Ahtisaari sanoi.