Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on huolissaan hallituksen aikeista perustaa valtion omistajapolitiikan työkaluksi uusi yhtiö. MTV uutisoi eilen keskiviikkona, että uudessa yhtiössä valtionyhtiöitä voitaisiin kehittää ja panna mahdollisesti myös myyntikuntoon.

–Kyllähän tämä kuulostaa siltä, että koko Suomi ollaan laittamassa myyntikuntoon. Mielestäni on tärkeää, että valtio omistaa yhtiöitä, Pekonen sanoi Uuden Suomen suorassa videohaastattelussa.

Hallitus tiedotti tänään esittävänsä, että budjettitalouden ulkopuolelle perustetaan Kehitysyhtiö, jotta valtioyhtiöiden kasvumahdollisuuksia voidaan parantaa.

Pekonen nosti esimerkiksi valtion rautatiet.

–Se turvaa sen, että koko maassa voidaan kulkea junaliikenteellä turvallisesti, koko maassa liikennöinti sujuu. Jos ajatellaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun raidevuoroja, jotka ovat hyvin kannattavia, ja toisaalta kannattamattomampia junavuoroja muualla Suomessa niin niitä voidaan kompensoida, jolloin se liikennöinti voidaan järjestää koko Suomessa, Pekonen sanoi.

–Täytyy myös muistaa, että VR on tulouttanut paljon rahaa valtiolle vuosien aikana. Valtionyhtiöt ovat tärkeässä roolissa. Jos VR esimerkiksi pilkotaan, myydään ja liikenne avataan kilpailulle niin silloin valtiolle jää paljon verotuloja ja osinkotuloja saamatta ja ihmisten liikkuminen heikentyy tuolla, hän lisäsi.

Pekonen korosti, että VR:n kaltaisia valtionyhtiöitä ei kannata myydä.

–Pidän tärkeänä, että tällaisia lypsäviä lehmiä ei aleta myymään, vaan valtio pitää omaisuudestaan huolta. Näin pystytään turvaamaan palvelut koko Suomessa ja kaikille kansalaisille ja myös sitä kautta tulouttamaan rahaa valtiolle.

Aiemman hallituksen myymä valtionyhtiö, nykyisin yksityisessä omistuksessa oleva Caruna aiheutti helmikuussa kohua nostamalla hintoja tuntuvasti. Pekosen mielestä Carunan myyminen ei ollut hyvä päätös.

–Kysymys on kuitenkin Carunan tapauksessa energiasta, sähköstä, jota me kaikki suomalaiset tarvitaan, ja silloin on tärkeää, että se on turvattu kaikille meille suomalaisille kohtuullisella hinnalla, hän sanoi.

Pekonen kommentoi haastattelussa myös säveltäjä Kalevi Ahon pientä kohua aiheuttanutta lausuntoa polttopulloista. Aho totesi Helsingin Sanomille, että hyvinvointivaltion ”alasajo” voi suunnata polttopulloja päättäjiäkin kohti. Pekosen mielestä on huolestuttavaa, että ihmiset kohdistavat vihaa päättäjiä kohtaan.

–Me ollaan oltu hyvinvointivaltio, meillä on yhdenvertaiset palvelut, suhteellisen kapeat tuloerot ja suhteellisen kapeat terveyserot. Se on tuonut yhteiskuntarauhaa tähän maahan. Se on äärimmäisen tärkeää, Pekonen totesi.

Hän on huomannut, että poliitikkoja kohtaan on entistä enemmän vihoittelua ja aggressioiden purkua.

–Tehdään päätöksiä, jotka lisäävät tuloeroja ja terveyseroja. Ihmiset eivät koe tätä politiikkaa oikeudenmukaiseksi. Uskon, että näillä varoituksilla on totuudenmukaista perää. Ne kannattaa huomioida ja olen todella huolissani siitä, että jos pian eletäänkin yhteiskunnassa, jossa päätöksentekijät joutuvat varomaan kansalaisia, Pekonen sanoi.

–Me olemme olleet tähän asti kuitenkin sellainen turvallinen yhteiskunta, jossa ministerit ovat voineet kulkea metrolla tai ratikalla, mutta nyt jo on jouduttu rajoittamaan päätöksentekijöiden liikkumista turvallisuuteen vedoten. Se on huolestuttavaa, hän lisäsi.

Pekosen vastaehdokas, vasemmistoliiton puheenjohtajaksi haluava kansanedustaja Li Andersson kertoi eilen Facebookissa saaneensa kuvan, jossa hänen kasvonsa oli lisätty tapetun ihmisen kuvaan. Tekstissä todettiin, että ”joskus kannatta lukea Rajat kiinni -kansanliikkeen juttuja ennen kuin on liian myöhäistä”.

–Mun mielestä selvä uhkaus, on erittäin järkyttävää ja vakavasti otettavaa ja olen todella pahoillani Li Anderssonin puolesta, Pekonen kommentoi.

Hänen mielestään on osittain hyvä, että ihmisten kynnys lähestyä poliitikkoja on sosiaalisen median myötä madaltunut.

–Mutta siinä on myös varjopuolet. Voidaan melkein nimettöminä ja puoliksi kasvottomina tehdä vakavia uhkauksia kansanedustajia ja ministereitä, päätöksentekijöitä kohtaan, Pekonen sanoi.

Hän arvioi, että uhkailu kertoo ihmisten pahoinvoinnista, mutta ”osaltaan myös päätöksistä, joita tässä maassa tehdään”.

Uusi Suomi haastatteli suorassa lähetyksessä myös kansanedustaja Li Anderssonia viime viikolla. Andersson on myös ehdolla vasemmistoliiton puheenjohtajaksi.

LUE LISÄÄ AIHESTA: Li Andersson vastasi Hjallis Harkimon kuittiin: "Mulla on 15 000 äänestäjää"

Pekosen ja Anderssonin lisäksi vasemmistoliiton puheenjohtajuutta tavoittelee myös kansanedustaja Jari Myllykoski, jota Uusi Suomi haastattelee suorassa lähetyksessä huomenna perjantaina kello 12.

Työelämän kysymykset ovat Pekoselle tärkeitä. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja.

Pekonen teki tammikuussa yökeikan vanhusten hoitajana, koska haluaa nähdä myös työntekijöiden arkea alalla.

–Tykkään tutustua erilaisiin työpaikkoihin, ammatteihin ja ihmisten kokemuksiin ihan sen arjen kautta. Kansanedustajana jos menen tutustumaan johonkin paikkaan, tulevat johtajat ja osaston hoitajat ja rehtorit paikalle ja jää se arjen näkemys ja kokemus vähän varjoon ja kaikki kuvaillaan kauheen hyväksi ja hienoksi, hän kertoo.

Pekonen oli mukana yöpartiossa, jossa oli yksi lähihoitaja töissä hänen lisäkseen.

–Heti aikataulut petti. Sinä yönä oli muistaakseni 18 ennalta sovittua käyntiä, joissa oli asiakkaan kanssa sovittu, että käydään antamassa lääkettä tai kääntämässä kylkeä tai käyttämässä vessassa.

Heti yövuoron alkuun tuli turvapuhelinhälyytys, koska vanhus oli kaatunut. Vanhukselle tilattiin ambulanssi ja hoitajien aikataulut pettivät.

–Yön aikana mulle kävi selväksi, että yön aikana ei ole mitään tietoa milloin ehtii syömään tai käymään vessassa, oli aika kuumottavaa, Pekonen kertoi.

Hän kertoi yllättyneensä, millaisessa kunnossa olevia ihmisiä asuu kodeissaan.

–On toki hienoa, että meillä on vielä mahdollisuus tällaiseen palveluun, että voi asua kotonaan vaikka käytännössä olisi vuodepotilas. Näiden ihmisten kohdalla jäin miettimään turvallisuutta, että mitä jos jotain sattuu, vaikka tulipalo. Mitä sitten tapahtuu jos ei välttämättä pysty hälyttämään apua eli on oman kotinsa vankina, Pekonen pohti.

–Olen paljon miettinyt sitäkin että laitoshoitoa ollaan entisestään vähentämässä ja panostetaan kotioitoon. Olen vähän huolissani, miten ihmiset tulevaisuudessa pärjää kotonaan, hän lisäsi.