Airiston lauantaisen veneturman jälkipuinti käy parhaillaan kuumana. Poliisi epäilee Airiston veneturman moottoriveneen kuljettajaa kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Onnettomuus tapahtui, kun 15-metrinen moottorivene törmäsi lauantai-iltapäivällä 8-metriseen moottoripurjehtijaan.

Twitterissä sekä poliitikot että tunnetut yrityselämän henkilöt ovat ottaneet vakavaan turmaan tiukasti kantaa.

Marimekon ja Rovion hallitusten puheenjohtaja Mika Ihamuotila vaati toimintaa.

”Moottorivenekulttuurillemme pitää tehdä jotain. Vesistömme ovat pullollaan rikastuneita sikaniskoja, jotka lätkä- ja formulahönöjen vanavedessä ajavat musiikki pauhaten liian isoilla veneillään ilman kokemusta tehdäkseen vaikutuksen kavereihinsa. Se on vaarallista ja mautonta”, hän tviittasi.

Ihamuotilaa useita asteita rauhallisemmin otti kansanedustaja Hjallis Harkimo, joka nosti esille paljon esillä olleen asian eli sen, että suurten veneiden kuljettajilla pitäisi olla oma veneajokortti.

”Tulevaisuudessa on pakko vaatia isompien veneiden kuljettajilta jonkunlainen ajokorttia. Olen nähnyt niin paljon tunareita vesillä”, hän kirjoitti Twitterissä.

Suomessa vaatimukset erillisestä veneajokortista ovat nousseet aina esille pahojen veneonnettomuuksien jälkimainingeissa, joita kuitenkin tapahtuu vai muutama vuodessa. Ero on suuri esimerkiksi verrattuna maanteillä tapahtuneisiin kuolonkolareihin.

Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen sanoo ymmärtävänsä hyvin vaatimukset, mutta korostaa, että asiat pitää suhteuttaa ongelmaan.

”Veneilyajokortti olisi niin iso muutos ja samalla byrokratian lisäys sekä hallinnollinen taakka, että se ongelma johon asialla haluttaisiin vaikuttaa pitäisi olla todella merkittävä”, Räisänen sanoo.

”Ennen kuin asiasta voidaan sanoa mitään siitä pitäisi tehdä kattava vaikuttavuusarviointi. Vähentäisikö tällainen kortti vesiliikenteen kuolemia, vähentäisikö se onnettomuuksia? Mihin raja vedettäisiin? Olisiko kortilla oikeasta vaikutusta näihin asioihin? Turhaa lupabyrokratiaa ei kannata kuitenkaan tehdä, vaan meillä täytyisi olla kohtuullinen varmuus siitä, että tällaisen järjestelmän luominen olisi ratkaisu asiaan eli asia pitäisi tutkia ensin hyvin tarkkaan.”

Räisäsen mielestä on selvää, että veneajokorttiasia nousee esille tällaisten onnettomuuksien jälkeen, mutta ainakin vielä kyse on yksittäisestä onnettomuudesta.

”Kannattaa muistaa, että jo nyt laki vaatii, että kuljettaja hankkii itselleen tarvittavan tietotaidon veneen kuljettamiseksi eli jos veneen koko kasvaa, niin niitä kuljettavalla ihmisellä pitäisi olla tarvittavat tiedota ja taidon veneen hallintaan.

Muilla Pohjoismailla veneajokortti on perusvaatimus

Suomen naapurimaissa luotetaan vähemmän siihen, että veneiden kuljettajat hankkisivat tarvittavan tietotaidon vapaaehtoisesti.

Asiaa selvittänyt Ilmari Artto kirjoittaa Veneajokortin tarpeellisuus Suomessa -tutkielmassaan, että esimerkiksi Ruotsissa on asian suhteen kolmeluokkainen ajokortti.

Helpoimmassa ensimmäisessä luokassa veneen pituus ylittää 10 metriä tai nopeus on yli 15 solmua, lisäksi kuljettajalta vaaditaan yli 15 vuoden ikää.

Toisessa luokassa veneen pituus yli 12 metriä ja leveys yli 4 metriä, kuljettajan ikä oltava yli 15 vuotta. Vaativimmassa kolmannessa luokassa veneen nopeus on yli 30 solmua, kuljettajan ikä oltava yli 18 vuotta.

Norjassa venekortti vaaditaan kaikilta veneilijöiltä, jotka veneilevät yli 8-metrisellä ja yli 25- hevosvoimaisella moottorilla varustetulla veneellä. Ajokortin voi suorittaa yli 16-vuotiaat.

Tanskan mallissa yli 25 hevosvoimaisella moottorilla varustetun veneen kuljettajalta vaaditaan ajokortti. Liukuvien veneiden kuljettajat kuuluvat myös ajokortin piiriin. Tanskassa ikäraja on 16 vuotta.