Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa äitiyslakia, joka mahdollistaisi naispareille yhteiset hedelmöityshoidot.

Laissa olisi säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Nainen, joka yhdessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa on antanut suostumuksensa hedelmöityshoitoon, voitaisiin vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäneen äidin ohella, oikeusministeriö kertoo.

Työryhmän tarkoituksena on vahvistaa lapselle kaksi oikeudellista ja elatusvelvollista vanhempaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa sekä vahvistaa naisparin vanhemmuutta ja yhdenvertaisuutta suhteessa eri sukupuolta oleviin vanhempiin.

- Olen erittäin iloinen siitä, että tämä tärkeä mietintö saatiin valmiiksi, vaikka annettu aikataulu oli poikkeuksellisen tiukka. Lähetän työryhmän ehdotuksen nyt lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy esityksen vielä tällä vaalikaudella, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Äitiyden vahvistaminen toimisi kuten nykyisin isyyden vahvistaminen ja se korvaisi perheen sisäisen adoption. Vanhemmuuden vahvistaminen edellyttäisi, että synnyttävän naisen kumppani tunnustaa lapsen.

Ehdotuksen mukaan naisparin toisen osapuolen äitiyttä ei kuitenkaan voitaisi vahvistaa, jos lapselle olisi mahdollista vahvistaa isä. Sukusolujen luovuttajaa ei kuitenkaan voitaisi vahvistaa naisparille hedelmöityshoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi.

Työryhmän ehdottama uudistus koskisi sekä parisuhteensa rekisteröineitä että avopareja. Merkitystä ei olisi sillä, onko hedelmöityshoito annettu Suomessa vai ulkomailla.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että toisessa valtiossa tehtyyn sijaissynnytysjärjestelyyn perustuva ulkomainen päätös äitiyden vahvistamisesta voitaisiin tunnustaa Suomessa, jos äidiksi vahvistettu nainen on asunut keskeytyksettä vähintään vuoden kyseisessä valtiossa ennen lapsen syntymää. Tarkoituksena on estää sijaissynnytysjärjestelyjä koskevan sääntelyn kiertäminen.