Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin entinen toimitusjohtaja, sdp:n kansanedustaja Aki Lindén pitää hallituksen linjaa ravintoloiden avaamisessa perusteltuna.

Ravintolat saavat avata ovensa ensi maanantaina ja ne voivat olla alkuvaiheessa auki kello 6–23 välisenä aikana ja anniskelu on mahdollista kello 9–22 välisenä aikana. Lisäksi ravintolat saavat ottaa sisään vain puolet nykyisestä lupiin kirjatusta asiakasmäärästä.

Perustuslakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että rajoitukset ovat samat koko maassa, vaikka tautitilanne vaihtelee. Suomen 21 sairaanhoitopiiristä kymmenessä ei ole ollut viimeisen viikon aikana yhtään koronatartuntaa. Tautitapaukset keskittyvät vahvasti Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.

Aki Lindén vertaa tilannetta koronaepidemian alkuun, jolloin Suomessa todettiin poikkeusolot koronapandemian takia 16.3.2020 koko maassa.

”Sillä hetkellä ei Kainuussa eikä Länsi-Pohjassa ollut todettu yhtään tartuntaa ja Lapissakin vain kaksi. Viikon kuluttua laskettelukeskukset oli suljettu ja 24.3. hallitus linjasi, että ravintolat on Suomessakin kansainvälisen esimerkin mukaisesti suljettava. Tätä koskeva lainsäädäntöprosessi kesti kuitenkin lähes kaksi viikkoa ja rajoituslaki tuli voimaan 4.4.2020. Jo tuolloin puhuttiin vahvasti alueellisuudesta. Hallitus antoi kuitenkin asetuksen, joka koski samanlaisena koko maata. Tämä oli perusteltua. Ei voitu millään mittarilla osoittaa, että joku alue, jolla ei vielä esiintynyt yhtään tartuntaa, olisi turvallisempi kuin joku toinen alue. Kaikki kolme edellä mainittua aluetta olivat muutamassa päivässä maamme korkeimman tartunnan alueita - suuren Uudenmaan ohella. Syynä olivat nimenomaan eräät ’biletysravintolat’”, hän kommentoi Facebookissa.

Lindén korostaa, ettei tartuntojen leviäminen johtunut itse alaueista ja niissä vallitsevasta epidemiasta, vaan siitä, että yksittäiset henkilöt aikaansaivat ravintolaolosuhteissa tartuntaketjun käynnistymisen.

”Tämä on asian ydin: ei siis alueen väestön tartuntojen määrä vaan tartunnan leviämiselle otolliset olosuhteet. Tällaisia voi esiintyä millä alueella tahansa. Ei todellakaan olisi ollut perusteita sulkea ruokaravintoloita Helsingissä ja jättää sulkematta ’biletysravintoloita’ Lapissa vain sen takia, että harvaan asutun Lapin alueella ei ollut todettu vielä väestössä tartuntoja.”

Lindén korostaa samalla, ettei kukaan vielä tiedä, miten tilanne kehittyy lähiviikkoina.

”Talouden elvyttämiseksi ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi on ollut välttämätöntä höllentää rajoituksia, vaikka siihen sisältyy epidemian laajentumisen riski. Rajoitusten höllentäminen on ollut varsin monipuolista: koulut, museot, kokoontumiset, ravintolat jne. Vilkastuminen näkyy katukuvassa ja kaupoissa jo selvästi. Eräät suunnitelmat tuntuvat mielestäni selvästi riskialttiilta, esimerkiksi ´suurterassit´.”

Hän kertoo itse kiinnittäneensä huomiota kahteen huolestuttavaan asiaan.

”Eräillä alueilla, joilla on viikkoja ollut rauhallista epidemia suhteen, on yllättäen ilmaantunut viime viikkoina uusia tartuntoja. Ne ovat usein ’tuontitavaraa’ - aivan kuten olivat ensimmäiset Suomeen tulleet tartunnat tai Lapin tai Vuokatin laskettelukeskuksista levinneet tartunnat. Toinen huolestuttava havaintoni on se, että kahtena viime päivänä uusien tartuntojen määrä on noussut viime viikon tasosta. Tämä voi olla sattumaa. Toisaalta 64 ja 51 uutta tartuntaa päivässä ovat lukuja, joilla Suomessa todettiin maaliskuussa poikkeusolot.”

Lindénin mukaan hallitus on valinnut oikean linjan, kun ravintoloiden avaaminen aloitetaan koko maassa varovaisesti ja vasta myöhemmin harkitaan alueellisesti rajoitusten väljentämistä.

”Kyse on nyt ensisijaisesti perusoikeudesta, jota kutsutaan oikeudeksi elämään eli vaarallisen epidemian hillitsemisestä ja tukahduttamisesta. Tätä ei nyt tule vaarantaa harkitsemattomilla liian aikaisilla alueellisilla ratkaisuilla. Alueelliset ratkaisut tulevat, kuten eduskunta edellytti, mutta riittävän seuranta-ajan jälkeen.”

Koko jupakan taustalla on oikeudellinen kiista siitä, tulkitsiko eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta perustuslakivaliokunnan kirjausta alueellisuuden huomioon ottamisesta oikein tällä viikolla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi ravintoloiden poikkeusjärjestelyitä koskevan lain perjantaina iltapäivällä. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti julkaisi samassa yhteydessä poikkeuksellisen muistion, jossa ottaa kantaa asiaan.

”Eduskunnan hyväksymän tartuntatautilain 58 a §:n 1 momentin asetuksenantovaltuuden sanamuodon voitaisiin hyväksytyn lain kokonaisuudesta irrotettuna katsoa merkitsevän sitä, että ravitsemusliikkeiden valtakunnalliset rajoitukset olisivat pääsääntö ja että rajoitusten välttämättömyyttä eri alueilla olisi arvioitava vain poikettaessa tästä pääsäännöstä. Tällainen tulkinta merkitsisi sitä, että laki ei olisi perustuslakivaliokunnan lausunnon mukainen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on kuitenkin selkeästi todettu säännöksen vastaavan tarkoitukseltaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Säännöksen on siten tulkittava perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti tarkoittavan sitä, että valtioneuvoston asetusta annettaessa rajoitusten välttämättömyys on lain mukaisesti harkit-tava ja perusteltava kaikissa tapauksissa valtakunnan eri alueiden osalta erikseen. Näin tehtävä siinäkin tapauksessa, että rajoitusten säädettäisiin koskevan koko maata”, hän toteaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi aikaisemmin perjantaina eduskunnassa, että alueellisuus tulee arvioitavaksi juhannusviikolla, mutta aluksi kaikkialla Suomessa pitää sitoutua yleisiin ohjeisiin.

”Keskustelussa vinoutuu se, että meidän täytyy vaatia suunnitelmallisuutta kaikilta ravintoloilta, jotta turvallisuus voidaan taata koko maassa. Sellainen ajatus, että joku suomalainen alue pääsisi kuin koira veräjästä, että vapautettaisiin rajoitukset, mutta suunnitelmallisuus ei koskiksi kaikkia suomalaisia alueita, ei passaa tässä tautilanteessa.”

Lue seuraavaksi: