Työministeri Jari Lindström pahoittelee, ettei aktiivimalli kakkosena tunnettua omaehtoisen työnhaun mallia pohtinut kolmikantainen työryhmä saavuttanut yksimielistä lopputulosta. Aktiivimalli kakkonen jäi siis nykyiseltä hallitukselta tekemättä ja asia siirtyy seuraavalle hallitukselle.
”Yksimielinen esitys olisi ollut hyvä pohja seuraavalle hallitukselle. Ikävää, ettei siihen päästy. Minusta malli olisi ollut hyvä sekä työnhakijan että työllisyyden kannalta”, sanoo työministeri Jari Lindström (sin).
Omaehtoisen työnhaun malli olisi merkinnyt käytännössä, että työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa eli laskennallisesti tehdä yksi työhakemus viikossa.
Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti viime syksynä lähettää mallin kolmikantaiseen valmisteluun ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi”. Ratkaisun taustalla oli hallituksen valmisteleman irtisanomislain aiheuttamat lakot ja työtaistelutoimenpiteet.
Kriittisimpiä uudistukselle olivat palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK. Työryhmän yhteisessä raportissa järjestöt linjaavat suoraan, etteivät he hyväksy omaehtoisen työnhaun mallia.
Lisäksi SAK ja STTK pitivät nykyisen aktiivimallin sekä ”aktiivimalli kakkosen” yhdistelmää työnhakijan kannalta liian monimutkaisena.
Järjestöt katsovat myös, että työttömyysturvajärjestelmää ja työnhakupalveluita pitää kehittää kokonaisuutena siten, että työnakupalvelut ovat niin hyvät, etteivät työttömät kärsi taloudellisia menetyksiä palveluiden puutteen vuoksi.
Kannoissa näkyy myös työllisyyspalveluiden epäselvä tulevaisuus.
”Eduskunnan käsiteltävänä olevista hallituksen esityksistä johtuen työryhmällä ei ollut varmuutta siitä, tulisiko omatoimisen työnhaun mallia valmistella siten, että keskeisenä toimijana olisivat nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot vai tulevat maakunnat”, työryhmän raportissa kirjataan.
”Myöskään se ei ollut selvillä, millaisia tehtäviä palveluntuottajat tulisivat työnhakijoiden palveluprosessissa hoitamaan. Mainitut seikat vaikuttavat myös omatoimisen työnhaun malliin”, raportti jatkuu.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Uudelle Suomelle, että laajin yksimielisyys työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen sekä hallituksen välillä syntyi karenssien uudistamisesta. Korvaukseton karenssi ei olisi heti kytkeytynyt päälle, jos neljän hakemuksen ehto ei täyty, vaan ensin työttömällä lähetettäisiin muistutus.
”Seuraamukset voitaisiin työryhmän näkemyksen mukaan porrastaa esimerkiksi neliportaisesti (muistutus – korvaukseton määräaika – pitempi korvaukseton määräaika – työssäolovelvoite)”, kolmikantaisessa raportissa hahmotellaan.
Työnantajapuolella tosin epäiltiin, olisiko muistutus seuraamuksena liian lievä työttömälle.
”Työnantajia ja yrittäjiä edustavat järjestöt katsoivat, että muistutus voi johtaa siihen, ettei työttömyysetuuden vastikkeellisuus toteudu riittävällä tavalla. Tästä syystä mainitut järjestöt suhtautuvat varauksella korvauksettoman määräajan korvaamiseen muistutuksella”, raportti toteaa.
