Paljon puhuttu ja odotettu raportti työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksista on julkaistu. Julkistalouden professori Roope Uusitalo totesi tiedotustilaisuudessa, ettei raportti ota kantaa siihen, oliko aktiivimalli hyvä vai huono, tai siihen, pitäisikö aktiivimalli lakkauttaa vai ei.

Rinteen hallituksen ohjelmassa linjataan, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Työministeri Timo Harakka (sd) valottaa nyt hallituksen suunnitelmia.

Jatkotoimet painottuvat palveluiden vahvistamiseen, mutta Harakka korosti tiedotustilaisuudessa, että aktiivimallin purkamistoimet ja palveluiden vahvistaminen ovat erillisiä lakikokonaisuuksia, joista aktiivimallipuoli kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja palvelupuoli työ- ja elinkeinoministeriölle. Harakka kuvaili toimenpiteitä aktiivimallin jälkeisiksi toimiksi.

LUE SEURAAVAKSI:

Raportin mukaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista. Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti, eikä raportissa anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua.

Aktiivimalli koski lähes kaikkia työttömiä ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa. Samoihin aikoihin myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin. Uusitalo kuvaili olevan ”äärimmäisen vaikea arvioida”, mitkä vaikutukset johtuvat mistäkin.

Sopiva verrokkiryhmä puuttuu, joten aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta. Siksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.

Yksi vaikutus oli selvä

Yksi vaikutus kuitenkin havaittiin: aktiivimalli on lisännyt osallistumista TE-palveluihin.

Aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Jälkimmäisen osalta aktiivimallin vaikutus on raportin mukaan suhteellisen selvä.

Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Usein nämä palvelut olivat lyhytkestoisia. LUE SEURAAVAKSI:

Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin ja päiväraha pieneni noin puolella yli 55-vuotiaista työttömistä.

TE-toimistojen työntekijät olivat sitä mieltä, että aktiivimalli ei ole tarkoituksenmukainen keino lisätä työllisyyttä. Tämä selvisi TE-toimistojen henkilökunnalle suunnatusta kysely- ja haastattelututkimuksesta.

Työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastattiin TE-toimistoissa lisäämällä palvelujen tarjontaa. Siitä huolimatta malliin suhtauduttiin TE-toimistoissa varsin kriittisesti. Sitä ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. LUE SEURAAVAKSI:

Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua. Siksi aktiivimallia pidettiin epäoikeudenmukaisena ja sen katsottiin lisäävän eriarvoisuutta ja kohdentuvan vääriin asiakasryhmiin.

Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.

Ministeri Harakka: Vastikkeellisuus säilyy

Työministeri Harakan mukaan raportti on arvokas hallituksen jatkotyön kannalta, vaikka aktiivimallin toteuttamistavan vuoksi sen työllisyysvaikutuksista ei ole mahdollista antaa uskottavasti tarkkaa lukua.

”Yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi TE-palvelujen käyttöä ja kysyntää. Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin”, Harakka sanoo tiedotteessa. LUE SEURAAVAKSI:

Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.

”Loppuraportti paljastaa, että aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin. Samalla tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäryhmästä. Tulemme valmistelemaan uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille.”

”Työttömyysturvan vastikkeellisuus säilyy jatkossakin”, työministeri painottaa.

Harakan mukaan parhaillaan on valmistelussa työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, joka tukee työttömyysjaksojen lyhentymistä ja kannustaa työnhakuun.

”Tämä yksilöllisen työnhaun tuen malli rakennetaan siten, että työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat siinä tasapainossa.”

”Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Hallitus antaa esityksen syksyllä 2020. Tämä uudistus valmistellaan lisäksi siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen arvioida.”

LUE SEURAAVAKSI: