Aktiivimalli pitää Suomen suurimman työttömyyskassan kiireisenä. Esimerkiksi maaliskuussa Yleisen työttömyyskassan (YTK) neuvontaan tuli 6 prosenttia enemmän kyselyjä kuin viime vuonna samaan aikaan. Ihmisille on epäselvää, miten aktiivisuusehdon voi täyttää ja moni törmää samoihin rajoituksiin.

Työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kertoo Uudelle Suomelle, että YTK käsittelee 30 000–40 000 hakemusta joka kuukausi, eikä suuressa massassa ole aktiivimallin takia ongelmia.

– Yleinen huomio on kuitenkin se, että ihmiset kokevat tämän epäselväksi. Heille ei ole aina selvää, mikä kelpaa aktiivisuudeksi, Eklund sanoo.

Aktiivisuusehdon täyttääkseen työttömän on tehtävä riittävästi töitä joko palkkatyössä tai yrittäjänä tai osallistuttava TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun. Palkkatyötä on tehtävä 18 tuntia ja yrittäjänä ansaittava vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta. Jos aktiivisuusehto ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia.

Eklundin mukaan aktiivimallin voimaantulo vuoden alussa on selvästi näkynyt YTK:n neuvonnassa. Yksi piikki oli maaliskuussa, jolloin hakemuksia oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, koska työttömyys on vähentynyt. Silti puheluja oli 6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Maaliskuussa loppui aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso.

–Se oli oikein kiihkeä kuukausi. Silloin ihmiset ottivat meihin paljon yhteyttä.

Hälytyskellojen soitava, jos palkka vain 7€/h

Neuvonnassa riittää enemmän työtä viime vuoteen verrattuna kautta linjan, vaikka hakemusten määrä on tänä vuonna laskenut. Myös puheluiden kestot ovat pidentyneet yli puolella minuutilla. Kesäkuussa puheluita tuli 11 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Lisätyövoimaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole jouduttu palkkaamaan.

Eklundin mukaan neuvontaan tulee kysymyksiä laidasta laitaan, sillä ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti. Erikoisin kysymys, johon Eklund itse on törmännyt, koski palkan maksamista maalipurkkeina. Hänen mielestään kysymys kuvaa hyvin ruohonjuuritason suuresti vaihtelevaa tilannetta.

– Yksi kysely oli sellainen, että hänelle maksetaan palkka maalipurkkeina, että käykö se aktiivisuudeksi.

Eklundin mukaan yleisin tapa täyttää aktiivisuusehto on tehdä töitä. Joissakin tilanteissa on käynyt niin, että työttömän tienestit ovat jääneet alle minimipalkan. Tällöin tehtyä työtä ei lasketa aktiivisuusehtoon.

–Kun ihminen saa meiltä päätöksen, että aktiivisuusehto ei ole täyttynyt, hän hämmästyy siitä, koska omasta mielestään hän on tehnyt töitä ja onkin tehnyt töitä.

–Tämähän ei ole aktiivimallin ongelma sinänsä, vaan se, että meillä on joku työnantaja, joka maksaa palkkoja alle minimipalkan.

Eklundin mukaan tällaisia tapauksia on tullut vastaan kymmeniä, ei kuitenkaan satoja.

Minimipalkan suhteen hälytyskellojen pitäisi Eklundin mukaan soida, jos tuntipalkka jää seitsemän euron tienoille. Tällöin vaarana on, ettei kyseisellä työllä saa täytettyä aktiivisuusehtoa.

–Silloin pitäisi olla huolissaan ja selvittää vähän tilannetta.

Entäpä jos todella saa palkan vaikkapa aiemmin mainittuina maalipurkkeina?

–Se arvotetaan verotusarvon mukaan ja rinnastetaan palkkaan. Ei palkkaa rahana tarvitse aina maksaa.

Eklund vastasikin kyselijälle, että verotusarvon perusteella arvioidaan, onko työtön saanut minimipalkkaa vastaavan vastikkeen työstään. Eklund naurahtaa, ettei YTK:ssa ole laskettu, montako maalipurkkia minimipalkkaan vaadittaisiin.

–Riippuu tietysti, mitä maalia. Kyllähän ne öljymaalitkin ovat aika arvokkaita, hän heittää huvittuneena.

Hänen tiedossaan ei kuitenkaan ole, että YTK lopulta olisi saanut hakemusta, jossa viitattaisiin maalipurkkipalkkaan.

Mielenkiintoinen on Eklundin mielestä aktiivimallin lakitekstin muotoilu, jonka mukaan työttömän pitää käydä töissä ”yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon”. Tekstitasolla lakimuotoilu voisi viitata pelkästään työaikaan, mutta sosiaali- ja terveysministeriössä on otettu tulkintakanta, jonka mukaan palkkaedellytyskin on täytyttävä. Lisäksi työn täytyy olla vakuutuksenalaista ja palkasta pitää maksaa verot.

Eklund huomauttaa, että lain muotoilusta voi periaatteessa vääntää kättä muutoksenhakuvaiheessa, mutta aktiivimallin yleinen henki on tosiallisen työn löytäminen.

–Jos tätä tulkitsisi vähän niin kuin piru Raamattua, että vain se aika, niin silloinhan myös vapaaehtoistyö ja palkaton työ kävisi ja sehän taistelee jo täysin aktiivimallin henkeä vastaan.

Hallituksen suunnalta onkin painokkaasti torjuttu ajatus siitä, että vapaaehtoistyö hyväksyttäisiin aktiivismallin ehtoihin. Tällaisia toiveita esitettiin pian aktiivimallin tultua voimaan.

Satoja kyselyjä koulutuksista

Eklundin mukaan joskus hämmennystä herättää myös aktiivimallin sääntö, jonka mukaan tarkastelujakso alkaa aina alusta, kun ihminen työllistyy yli kaksi viikkoa kokoaikaisesti. Uudelle Suomelle soitti lukija, joka oli työllistynyt kuukaudeksi ja hämmästeli, kun aktiivimallin ehto ei täyttynyt. Eklundin mukaan tällaisissa tilanteissa jotkut yllättyvät myös siitä, että kokoaikatyötä edeltänyt pätkätyö ei kelpaa uuden työttömyysjakson aktiivisuusehdoksi.

Moni on epätietoinen myös siitä, mitkä työllisyyttä edistävät palvelut tai koulutukset luetaan aktiivisuusehtoon. Tällaisia kyselyitä YTK:lle tulee satoja, mutta suurin osa heistä varmistaa kelpoisuuden etukäteen.

–Ihmiset ovat paljon ihan täysin vastaavissa palveluissa, mutta ne eivät olekaan työvoimaviranomaisen järjestämiä ja silloin jää aktiivisuusedellytys täyttymättä.

Eklundin mukaan YTK on tulkinnut pykäliä sen verran väljästi, että TE-toimiston kanssa sovitut koulutukset on hyväksytty aktiivisuusehtoon. Esimerkiksi cv-kursseja järjestävät monet muutkin tahot kuin työvoimaviranomainen. Yllättävänä esimerkkinä Eklund mainitse maahanmuuttajien kieliopinnot työväenopistoissa.

–Sehän on työllistymisen kannalta varmaan yksi tärkeimmistä koulutuksista siinä vaiheessa. Jos ne eivät ole työvoimaviranomaisen järjestämiä, ne eivät kelpaa aktiivisuudeksi.

Tähän epäkohtaan hallitus on jo herännyt, ja budjettiriihestä on luvattu korjauksia ja laajennuksia siihen, mitä hyväksytään aktiivisuudeksi tulevaisuudessa. Listalla ovat ainakin järjestöjen koulutukset ja työnantajan irtisanomistilanteisiin liittyvä valmennus.

YTK on saanut kyselyitä myös ihmisiltä, joita aktiivimalli ei lainkaan koske.

–Meille on tullut kymmenittäin yhteydenottoja siitä, koskeeko aktiivimalli heitä. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä tai normaalissa kokoaikatyössä. Aktiivimalli koskee vain niitä, jotka saavat työttömyysetuuksia.

Päivitys 20.8. klo 7:40: Korjattu puheluprosenttia: Maaliskuussa tuli 6 prosenttia enemmän kyselyjä kuin viime vuonna samaan aikaan, ei 60 prosenttia.