Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela arvioi, että aktiivimallissa on kaksi olennaista ongelmaa ja toisaalta Juha Sipilän hallituksen päätöksentekoa rajoittaa kaksi ”sokeaa pistettä”.
–Aktiivimallin kaksi ydinongelmaa johtuvat hallituksen kahdesta sokeasta pisteestä, Martela toteaa blogissaan.
Samalla hän sanoo, että aktiivimallin kaltaista uudistusta tarvitaan Suomessa ”epätoivoisesti”.
–Huoltosuhteemme on törmäämässä seinään. Yhä pienemmän työssäkäyvien joukon on tulevaisuudessa elätettävä kasvava joukko eläkeläisiä. Siksi on ensiarvoisen tärkeätä kääntää kaikki kivet, jotta saamme työllisyysasteen eli työssäkäyvien määrän nousuun.
Aktiivimallin kaksi olennaista ongelmaa ovat Martelan mukaan oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnallinen luottamus.
Oikeudenmukaisuuden vuoksi olisi Martelan mukaan tärkeää tehdä laskelma siitä, kuinka monta sellaista työtöntä joka on aidosti yrittänyt löytää itselleen töitä ja koulutusta tarkkailujaksolla saa kuitenkin aktiivimallin mukaisen sanktion.
–Tällaista laskelmaa hallitus ei ilmeisesti kuitenkaan ole tehnyt. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on mallin keskeinen ongelma: Ihminen voi tehdä kaiken oikein – hakea kaikkiin töihin ja koulutuksiin joihin ehtii – mutta jos ei tule valituksi, seuraa rangaistus. Tämä ei oikein millään tunnu oikeudenmukaiselta, vaan enemmänkin siltä että sitä kaikista heikoimmassa asemassa olevaa rangaistaan siitä, että hän ei kelpaa työmarkkinoille, Martela huomauttaa.
”Työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi”
Yhteiskunnallisen luottamuksen osalta hän toteaa, että aktiivimallin antama viesti työttömille on varsin selvästi se, että työttömiin ei luoteta.
–Pohjoismainen yhteiskuntamalli on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. Aktiivimalli on omiaan rapauttamaan tätä luottamusta, kun työttömyyden kuiluun juuttuneet kokevat, että hänen ahdinkonsa ymmärtämisen sijasta yhteiskunta haluaa vain syyttää ja rankaista. Työllisyyden edistämiseksi tarkoitettu työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi, Martela varoittaa.
Hallituksen päätöksenteossa on Martelan mukaan kaksi olennaista ongelmaa: hallitus luottaa liikkaa taloustieteeseen ja toisaalta sitä vaivaa ”lyhyen tähtäimen säästövimma”.
–Aktiivimallissa silminpistävää on ollut, että sitä julkisesti puolustaneet ovat olleet lähes järjestään taloustiedetaustaisia. Taloustieteen kuplassa työttömät ovat vain numeroita ja tällöin laskennallinen 8 000 työttömän työllistyminen vaikuttaa järkevältä politiikalta. Yhteiskuntatieteilijät ja esimerkiksi työttömyyttä tutkineet olisivat voineet tuoda paremmin esiin asian inhimillisen puolen, siihen liittyvän epäoikeudenmukaisuuden ja luottamuksen rapautumisen, hän kommentoi.
Lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen puolestaan on Martelan mukaan leimannut hallituksen päätöksiä kauttaaltaan.
–Koulutuksesta leikataan, vaikka hyvinkin oikeistolaisetkin asiantuntijat varoittavat sen negatiivisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Nyt haetaan heti realisoituvia säästöjä sen sijaan että mietittäisiin mikä pitkällä tähtäimellä olisi yhteiskunnalle järkevää ja kustannustehokasta. Kvartaaliajattelu saattaa sopia liike-elämään, josta Sipilällä on enemmän kokemusta, mutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa se kaventaa valinta-avaruutta huomattavasti, kun voidaan valita vain yhteiskunnan kustannuksia pienentäviä sanktioita. Monet säästöjäkin tuovat uudistukset vaativat aluksi lisäresursseja, joita kvartaaliajattelu ei mahdollista.
”Rehvakas sanelu ei ole demokraattinen tapa johtaa maata”
Hallituksen päätöksentekoon kiinnittää huomiota myös Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund, jonka mukaan aktiivimallissa on paljon hyvää.
– Kun tunteet käyvät lakkokuumina, on hallituksenkin pohdittava toimintatapojaan. Uudistukset on tehtävä neuvotellen, argumentoiden. Rehvakas sanelu ei ole demokraattinen tapa johtaa maata, hän kommentoi Twitterissä.
Kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen (kok.) vastaa Grönlundille, että aktiivimalli on kolmikantaisesti valmistelu uudistus.
– Kun sama paradigman muutos on tapahtunut muissa pohjoismaissa, se on aina aiheuttanut ristiriitoja. Eikä tätä tilaisuutta oppositio olisi jättänyt käyttämättä vaikka enkelit olisivat valmistelleet, Vartiainen sanoo.
(Juttu jatkuu tviitien alla.)
Frank Martela toivoo, että hallitus tai seuraava hallitus kykenisi tulevaisuudessa ottamaan päätöksenteossa paremmin huomioon taloustieteen ohella myös muut yhteiskuntatieteet.
–Ja pelkän kustannussäästöjen etsinnän sijasta uskaltaisi myös parantaa sellaisia palveluita, jotka pitkässä tähtäimessä kohentavat sekä taloutta että inhimillisiä olosuhteita. Näin edistäisimme parhaiten yhteistä tavoitettamme, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamista.
Lue lisää:
Aktiivimallilakon lasku 120 vai 18 milj. €? ”Ehkä mielenilmaus oli kuitenkin sen arvoinen?”
Torille tuli noin 8000 ihmistä – Aktiivimallia protestoinut väläytti yleislakkoa
