Rinteen hallitus linjasi kesäkuun lopussa silloisen pääministeri Antti Rinteen (sd) johdolla, että hallitus ei ole hakemassa al-Holin leirillä olevia Isis-taistelijoiden vaimoja ja lapsia Suomeen. Rinne vakuutti eduskunnassa, että mitään evakuointitoimenpiteitä ei ”tässä tilanteessa harkita” ja että konsulipalvelulaki ei sovellu tilanteeseen. Lue tarkemmin:

Marras-joulukuussa on kuitenkin alkanut kiihtyvästi tihkua tietoa, että Suomen viranomaiset valmistelisivat Isis-perheiden kotiuttamista, ja viimeisimpänä tuore pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti, että asiassa toimitaan ”konsulilain puitteissa”. Virallista poliittista päätöstä asiasta ei ole tehty, vaan hankkeen valmistelu etenee virkamiestyönä.

Tämä ristiriita on opposition keskiviikkona jättämän yhteisen välikysymyksen keskiössä.

”Ministereiden antamat tiedot hallituksen päätöksenteosta asiassa ovat kokonaisuutena ristiriitaisia ja vaativat selvennystä”, välikysymyksessä todetaan viitaten Rinteen kesäkuiseen linjaukseen.

”Se, mitä Haavisto ja muu hallitus ovat medialle ja oppositiolle sanoneet, tai vähintään antaneet ymmärtää, on ristiriidassa niiden tietojen kanssa, joita eri viranomaisilta on epävirallisesti vuotanut”, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jatkaa tiedotteessa.

Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen selventää Uuden Suomen haastattelussa monimutkaista al-Holin kysymystä ja tiivistää, että keskiössä asiassa on sen pohdinta, kumpi on painavampi: oikeus elämään vai Suomen sisäisen turvallisuuden kysymys. LUE HAASTATTELU:

Oppositio kyseenalaistaa kohun keskiössä olevan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) perustelut Suomen linjan juridiselle pohjalle. Haavisto kertoi joulukuun alussa tiedotustilaisuudessaan, että perustan toiminnalle muodostaa oikeuskanslerin 10. lokakuuta antama päätös, jossa pohdittiin, onko hallituksella tai viranomaisilla velvollisuus ryhtyä suomalaisten kotiuttamiseen al-Holin leiriltä.

Haavisto summasi oikeuskanslerin päätöksen merkitsevän sitä, että ainakin lapset ”pitäisi saada pois näistä vaarallisista oloista”, ja jos lasten erottaminen äideistään on mahdotonta, ”ratkaisut on tehtävä lapsen edun ensisijaisuuden perusteella”. Toisin sanoen tällöin lapset olisi kotiutettava äitiensä kanssa huolimatta näiden muodostamasta mahdollisesta turvallisuusuhasta.

”Kun oikeuskanslerin linjaus 10.10. tuli niin lähdettiin siitä, että se on nyt se Suomen juridinen pohja tämän asian käsittelyyn – oikeuskanslerin kannanotot, mitä lapsenoikeussopimus ja perustuslaki tässä määräävät – eikä nähty, että olisi sellaista poliittista päätöstä, joka voisi tämän ylittää tai sivuttaa tai mitätöidä, tämän oikeudellisen lähtökohdan”, Haavisto kuvasi infossaan.

”Tulkinta on yksiselitteisesti väärä”

Oppositio toteaa välikysymyksessään, että ”Haavisto jätti kuitenkin mainitsematta, että ratkaisussaan oikeuskansleri painottaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin”.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesi opposition infossa, että Haaviston tulkinta oikeuskanslerin lausunnon velvoittavuudesta on ”yksiselitteisesti väärä”.

”Jos lukee oikeuskanslerin vastauksen tekstin, siinä ei velvoiteta toimimaan tai tekemään mitään, vaan todetaan, että on aiheellista pyrkiä kotiuttamaan lapsia, jos se on mahdollista”, Mykkänen sanoi infossa.

Opposition mielestä vaikuttaa siltä, ”että hallitus ei ole tehnyt linjauksia, vaan Haavisto on omavaltaisesti tulkinnut oikeuskanslerin vastausta siten, että edellisen [Sipilän] hallituksen aikana ja ilmeisesti myös vielä kesällä vallinnut tulkinta valtioneuvoston yleisistunnon erillispäätöksen tarpeesta minkäänlaiselle paluun avustamiselle ei ole enää voimassa, vaan ulkoministeriö voi toimia oikeuskanslerin vastauksen tulkintansa pohjalta oman toimivaltansa puitteissa”.

Oppositiopuolueet kysyvät hallitukselta, ”ovatko kaikki hallituspuolueet hyväksyneet tulkinnan, että oikeuskanslerin vastauksen nojalla ulkoministeriö voi toteuttaa lasten ja tarvittaessa aikuisten palaamiseen tähtäävän operaation ilman valtioneuvoston yleisistunnon nimenomaista päätöstä”.

LUE MYÖS:

Oikeuskanslerin ratkaisu

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi lokakuun ratkaisussaan, että ulkoasianhallinnolle ei voida katsoa syntyneen yleistä velvoitetta pyrkiä kotiuttamaan kaikki suomalaiset tai oleskeluluvan perusteella Suomessa asuneet leirillä olijat. Ratkaisun mukaan Suomen tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kotiuttaa ainakin lapset.

”Oikeuskanslerin oikeudellinen arvio on, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslaissa ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa turvattu oikeus elämään, lapsen edun ensisijaisuus häntä koskevissa toimissa sekä julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien perustuslaissa säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin lapset. Oikeuskansleri toteaa kuitenkin, että oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat erilaiset kuin jos kyse olisi Suomen sisäisestä tilanteesta”, oikeuskanslerin ratkaisussa todetaan.

Päätöksen lopussa oikeuskansleri Pöysti ”muistuttaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin”.

Päätöksessä todetaan myös, että pelkästään lasten kotiuttamiseen liittyy oikeudellisesti vaikeita näkökohtia.

”Jos Suomen viranomaiset pystyisivät auttamaan pelkästään lapset pois leiriltä, on kysyttävä mihin lainsäädäntöön perustuen lapset voitaisiin erottaa huoltajistaan. Suomen lainsäädännössä huostaanoton edellytyksistä ja menettelytavoista säädetään lastensuojelulaissa. Oikeuskanslerin mukaan kyseistä lakia tai lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen asianomaisia määräyksiä ei ehkä ole mahdollista noudattaa täysimääräisesti vieraan valtion maaperällä. Oma kysymyksensä on vielä se, millainen painoarvo on leiriolosuhteissa huoltajan mahdollisesti antamalla suostumuksella huostaanottoon. Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa”, oikeuskansleri linjaa.

Oikeuskansleri toteaa päätöksessään keskeisenä johtopäätöksenä, ”ettei lapsen etuna voida näkemykseni mukaan pitää leirille jäämistä”.

Leirin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen oikeuskansleri katsoi, että tässä aivan poikkeuksellisessa tilanteessa olisi vaikea pitää ”laillisuusvalvonnallisesti moitittavana” sellaistakaan viranomaisen menettelyä, jossa lapsi kotiutettaisiin, vaikka huoltaja ei suostumustaan antaisikaan. Tällainen menettely ei kuitenkaan ilmeisesti onnistu, sillä leiriä hallitseva kurdihallinto vastustaa ajatusta.

LUE MYÖS:

Alla tallenne Pekka Haaviston 2.12. pitämästä tiedotustilaisuudesta, jossa hän nosti esiin oikeusasiamiehen päätöksen Suomen linjan juridisena pohjana.